FI70113C - Foerfarande och komposition foer bortjagande av faoglar i synnerhet hackspettar - Google Patents

Description

70113

Menetelmä ja koostumus lintujen, erityisesti tikkojen karkottamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää lintujen, erityises-5 ti tikkojen, karkottamiseksi tietyiltä valituilta alueilta tai pinnoilta. Eräänä erityispuolenaan se koskee menetelmää tikkojen puisille sähkö- ja puhelinpylväille tms. aiheuttamien vaurioiden vähentämiseksi tai estämiseksi.

Tikkojen puisille pylväille ja poikkipuille aiheutta-10 ma tuho on ollut monia vuosia sähkö- ja puhelinteollisuuden vitsauksena. Nämä vauriot eivät vain ole kalliita, vaan pylväissä olevat reiät saavat aikaan heikentymistä ja tekevät pylväistä vaarallisia johtomiesten kiivettäviksi. Näiden vaurioiden laajuus on suurempi kuin yleensä tajutaan, 15 ja on arvioitu, että tikkojen tekemät reikävauriot ovat kalliimpia kuin tuulen, ukkosen ja jäämyrskyjen yhteensä aiheuttamat tuhot. Tikkaongelman vakavuus on tiedetty pitkään, ja kirjallisuudessa on monia raportteja strategioista, joihin sähkö- ja puhelinyhtiöt ovat käyttäneet hyvin huomatta-20 via summia yrittäessään ratkaista tätä ongelmaa. Näihin kuuluvat: 1. Vanhoista pylväistä otettujen reikäisten osien sitominen uusien pylväiden yläpäähän tai vanhojen pylväiden jättäminen seisomaan uusiin pylväisiin sidottuina. Tämän 25 takana olevana teoriana oli se, että linnut pitäisivät vanhempaa puuta parempana kuin uutta juuri kreosootilla käsiteltyä puuta. Linnut eivät olleet samaa mieltä.

2. Punaisten flanellisuikaleiden ja metalliliuskasii-pien kiinnittäminen pylväisiin. Tämä karkotti linnut vähäk- 30 si aikaa, ilmeisesti siihen asti, että ne vakuuttuivat, että nämä laitteet olivat harmittomia.

3. Pylväiden kääriminen metalliverkkoon tai erilaisiin päällysteisiin, kuten muovikalvoon. Tämä oli suurelta osin tehotonta siinä mielessä, että tikat yksinkertaisesti 35 repivät suuria aukkoja metalliverkkoon päästäkseen käsiksi puuhun. Pylväiden kääriminen muihin materiaaleihin epäonnistui samasta syystä.

2 701 1 3 4. Kemiallisten karkotusaineiden käyttö.

Tämä ongelma on pitkään haluttu ratkaista yksinkertaisesti levittämällä pylväisiin kemiallista karkotusai-netta, joka saisi tikat välttämään niiden nokkimista. Sato-5 ja erilaisia kemikaaleja on raportoitu kokeillun, mutta mikään niistä ei ole ollut täysin onnistunut erilaisista syistä, joihin kuuluu riittämätön karkotusteho tai, jos karkotus-teho oli riittävä, se, ettei aine säilynyt paikallaan tehokkaina määrinä pitkiä aikoja.

10 Tämän keksinnön mukaisesti alueella tai pinnalla, jolta linnut on määrä karkottaa, on kemiallista yhdistettä sille levitettynä riittävänä määränä lintujen karkottamiseksi. Levitettävällä yhdisteellä on seuraava kaava, C(0)CH:C(R)CH.C(R)_CH 15 |_1 | λ jossa R on metyyli-, etyyli- tai propyyliryhmä. Edullinen kemiallinen yhdiste on isoforoni, joka teknisesti on 3,5,5-trimetyyli-2-sykloheksen-1-oni. Tämä nimenomainen yhdiste 20 vastaa yleistä yhdistettä, jossa kaikki R:t ovat metyyli-ryhmiä. Sen fysikaaliset ominaisuudet ovat hyvin tunnetut, ja sitä on helposti saatavana kaupallisesti. Vaikka sitä pidetään jonkin verran myrkyllisenä ihmisille, ei sitä pidetä vaarallisena teollisuusriskinä alhaisen höyrynpaineensa, 25 joka on noin 0,2 mm 20°C:ssa, takia.

Tämän keksinnön mukainen karkotusaine voidaan levittää suhteellisen puhtaana yhdisteenä tai yhdistettynä kantaja-aineeseen tai muihin inertteihin aineisiin. Voidaan käyttää liuottimia, emulsioita tai kantaja-aineita, jotka ovat 30 suurin piirtein inerttejä yhdisteen suhteen. Esimerkkejä liuotinkantajista, joita voidaan haluttaessa käyttää, ovat erilaiset hiilivetyfraktiot, kuten polttoöljyt. Koska tämä ketonimateriaali on vain niukasti veteen liukenevaa, siitä voidaan valmistaa vesiemulsio käyttämällä soveltuvia emul-35 gaattoreita tai kostutusaineita, ja levittää emulsio alueil- 3 70113 le, joilta linnut on määrä karkottaa. Yhdiste voidaan myös absorboida soveltuviin kiinteisiin kantajiin, kuten erilaisiin saviin, ja levittää pölynä, edullisesti yhdessä liiman kanssa kantaja-aineen pitämiseksi paikallaan.

5 Vaikka tämän yhdisteen höyrynpaine on pieni, ja sillä on huomattavan pitkä tehokas käyttöaika, vaikka se levitettäisiin siten, että se on jatkuvasti alttiina ympäröivälle ilmalle, voi olla edullista levittää aine sillä tavalla, että se on suurin piirtein eristettynä ympäröiväs-10 tä ilmasta, aineen tehokkaan käyttöiän pidentämiseksi edelleen. Eräs tehokas menetelmä tämän aikaan saamiseksi on kapseloida yhdiste kapselointialalla hyvin tunnetuin menetelmin. Saatavat kapselit, jotka koostuvat erillisistä yhdiste-annoksista suljettuina liukenemattomiin, läpäisemättömiin 15 kuoriin, voidaan levittää valitulle alueelle tai pinnalle millä tahansa halutulla tavalla. Kapselit voidaan esimerkiksi sekoittaa liimaan tai maaliin ja levittää suojattavalle pinnalle. Yhdiste on täten suojattuna ympäröivältä ilmalta, niin että höyrystyminen voidaan estää suurin piirtein koko-20 naan ja kapselit voivat jäädä paikoilleen pitkiksi ajoiksi. Tikan tai vastaavan hyökkäys tällaiselle pinnalle saa kuitenkin aikaan ainakin joidenkin kapselien rikkoutumisen ja siten yhdisteen vapautumisen suorittamaan karkotustehtävänsä.

Yhdiste voidaan levittää myös sekoitettuna soveltu-25 vaan päällystysmateriaaliin, kuten lateksimaaliin, joka kovettuu sulkeakseen yhdisteen kovettuneen päällysteen sisään ja eristääkseen yhdisteen ympäröivältä ilmalta.

Levitettävän ketoniyhdisteen määrän tulisi olla riittävä lintujen, erityisesti tikkojen, karkottamiseksi pitkä-30 aikaisesti. Koska yhdisteellä on hyvin pieni haihtuvuus, se pysyy paikallaan pitkiä aikoja, minä aikana se on karkotus-vaikutukseltaan aktiivista. Käytettävä määrä voi vaihdella laajalla alueella levitystavan, tehokkuuden halutun kestoajan ja muiden tekijöiden mukaan. Yleensä edullinen määrä on 35 150 - 900 g yhdistettä pintaneliömetriä kohden (0,5 - 3 4 701 1 3 unssia neliöjalkaa kohden). Jos yhdiste on kapseloitu, voi alueen alaraja olla esimerkiksi 30 g pintaneliömetriä kohden (0,1 unssia neliöjalkaa kohden). Alueen ylärajan sanelevat yleensä taloudelliset tekijät.

5 Esimerkki 1

Rakennettiin lintula ja siihen sijoitettiin kaksi täysi-ikäistä kultatikkaa. Testipylväs (käsittelemätön) sijoitettiin lintulaan samaan aikaan, kun linnut päästettiin siellä vapaiksi, niin että nokkiminen ja reviirien muodos-10 taminen voi alkaa. Noin kuuden kuukauden sopeutumisajan jälkeen lintulaan sijoitettiin uusi kreosootilla kyllästetty sähkönjakelupylväs, jonka yläpuoliskon toinen puoli maalattiin isoforonilla ja toinen puoli jätettiin maalaamatta. Käy- 3 2 tettiin noin 100 cm isoforonia noin 500 cm :n alueelle.

15 Ensimmäistä levitystä seuranneena iltana tuli rankkasade, ja tutkittava alue maalattiin kahden päivän kuluttua uudel- 3 leen käyttäen 50 cm isoforonia.

Tikkoja ruokittiin tutkimusaikana rehulla, joka koostui elävistä jauhomadoista (matoja, toukkia ja kuori-20 aisia), kananrehupelleteistä ja koiranruokapelleteistä.

Kananrehupellettejä ja koiranruokapellettejä annettiin rajoittamattomasti ja jauhomatoja annettiin päivittäin (50 -100 kpl kummallekin) rajoittamattoman ruoan lisäksi.

Tutkittavan pylvään kummallakaan puolella (käsitte-25 lemättömällä ja käsitellyllä) ei havaittu toimintaa ennen marraskuuta. Marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana tikat hyökkäsivät voimakkaasti tutkittavan pylvään käsittelemättömän puolen kimppuun ja tekivät siihen lukuisia koloja. Tutkittavan pylvään käsitelty puoli säilyi samana aikana 30 käytännöllisesti katsoen vahingoittumattomana, eikä havaittu pylvään käsitellyn ja käsittelemättömän alueen välisen rajan ylittäviä vaurioita.

Tietyn suunnan suosiminen tutkittiin kääntämällä pylväitä ensin 90° ja sitten 180°. Minkäänlaista orientaa-35 tiota ei havaittu.

Il 5 70113

Esimerkki 2

Isoforonin karkottavaa vaikutusta tavallisiin kanoihin seurattiin asettamalla yhdelle tarjottimelle rehujyviä, jotka oli ruiskutettu kosteiksi isoforonilla, ja toiselle 5 käsittelemättömiä jyviä. Kanat söivät mielellään käsittelemätöntä viljaa, mutta eivät suostuneet syömään käsiteltyjä jyviä, eivätkä muutamat käsiteltyyn viljaan kohdistuneet nokkaisut aiheuttaneet näkyviä sairausvaikutuksia. Havaittiin, että välttämisen näytti saavan aikaan kielen joutumi-10 nen kosketukseen käsitellyn viljan kanssa.

Claims (9)

701 1 3

1. Menetelmä lintujen karkottamiseksi pinnalta, tunnettu siitä, että levitetään mainitulle pinnalle karkottava määrä yhdistettä, jolla on kaava

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhdiste on 3,5,5-tri- 10 metyyli-2-sykloheksen-1-oni.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu yhdiste levitetään mainitulle pinnalle kapseloidussa muodossa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että kapseloitu yhdiste levitetään yhdessä liiman tai päällystysmateriaalin kanssa mainitulle pinnalle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystysmateriaali on maali.

5 C(0)CH:C(R)CH2C(R)2CH2 I_I jossa R on metyyli-, etyyli- tai propyyliryhmä.

6. Koostumus lintujen karkottamiseksi pinnalta, tunnettu siitä, että se sisältää karkottavan määrän yhdistettä, jolla on kaava ,C (0)CH:C (R)CH0C (R) 0 CH~ I_2 21 2 25 jossa R on metyyli-, etyyli- tai propyyliryhmä, ja kantaja-aineena toimivaa liimaa tai sitä sisältävää päällystysmateriaalia, jolla mainitulla liimalla tai päällystysmateriaalilla on kyky tarttua pintaan, jolta linnut on määrä karkottaa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että mainittu yhdiste on 3,5,5-trimetyyli-2-sykloheksen-1-oni. 70113

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että mainittu yhdiste on kapseloidussa muodossa.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 6-8 mukainen 5 koostumus, tunnettu siitä, että päällystysmateriaali on maali. 701 1 3