FI69898B - Byggblock - Google Patents

Description

Rakennusharkko 6 9 8 9 8

Keksintö liittyy rakennusharkkoon, joka on betonista, ja jossa harkossa on kaksi pitkittäistä sivuseinää, 5 joiden tasot ovat yhdensuuntaiset ja jossa harkossa sivuseiniä yhdistää kolme sivuseiniä vastaan kohtisuorasti olevaa poikittaisseinää, joiden poikittaisseinien päällyspinnat sijaitsevat sivuseinien päällyspintatasojen alapuolella ja jossa harkossa on harkon sisällä kolme täyttövaluonteloa, 10 jolloin kolmannen täyttövaluontelon pääty on avoin, ensimmäisen valuontelon sisältävän harkko-osan leveys, eli hark-koleveys on sama kuin tämän harkko-osan pituus mitattuna harkon päätyseinän ulkopinnalta toisen poikittaisseinän toisen täyttövaluontelon puoleiselle pinnalle ja toisen 15 poikittaisseinän toisen täyttövaluontelon puoleisen pinnan ja sivuseinien liitäntäkohtaan on muodostettu katkaisukoh-ta.

Ennestään tekniikan tason mukaisesti tunnetaan harkkorakenteita, jotka koostuvat nimenomaan yhdestä mate-20 riaalista kuten betonista, ja joiden kohdalla on tunnettua käyttää madallettuja väliseiniä poikittaisraudoituksen helpottamiseksi ja joiden kohdalla on ollut myös tunnettua käyttää toisesta päästään avonaista rakennetta valun jatkuvuuden takaamiseksi limitysvaiheessa. Mainitunlaisia rat-25 kaisuja on esitetty mm. seuraavissa julkaisuissa: SE-pa- tenttijulkaisussa 220 786, NO-patenttijulkaisuissa 25 829 ja 27 532 ja CH-patenttijulkaisuissa 600 084 ja 474 642.

Lisäksi esim. FI-patenttihakemuksesta 822478, DE-patenttijulkaisusta 808 379 ja CH-patenttijulkaisuista 30 424 170 ja 459 516 tunnetaan onteloharkkoja, joihin on muo dostettu katkaisukohdat harkon katkaisemiseksi limityksen edellyttämiin pituuksiin. Tällaisen katkaisun järjestämistä puoltaa esimerkiksi se, että vältetään tällöin useiden harkkotyyppien samanaikainen tarve työmaalla ja myös limi-35 tyssuunnitelmiin saadaan joustomahdollisuutta. Tunnetut harkkotyypit eivät kuitenkaan ole sellaisia, että sekä suorat seinäosuudet että nurkkakohdat voitaisiin tehdä käyttä- 2 69898 mällä vain yhtä harkkotyyppiä.

Hakemuksen mukainen keksinnöllinen harkko tuo ratkaisun erityisesti yllä mainittuun ongelmaan. Keksinnön mukainen harkko luo aivan uuden ratkaisun väliseinäpinnoil-5 taan madallettuun ja toisesta päästään avoimeen harkkotyyp-piin ja se perustuu nimenomaan oikeaan ontelokoon valintaan, ontelomuodon valintaan ja oikeaan katkaisujärjestelyyn, jolloin limitysnäkökohdat ovat olleet myös määräävinä tekijöinä.

10 Limityksessä, esimerkiksi 1/3-kivilimityksessä, tu lee rakenne voida kullakin seinällä muodostaa niin, että eri perusontelo-osista muodostuva modulimainen rakenne säilyy ja että nimenomaan uusi katkaistu harkkorakenne on sovitettavissa yhdeksi osaksi pääasiassa perusharkkotyypistä 15 koostuvaan limitettyyn rakenteeseen. Nurkkakohdan limityksen tulee muodostua sellaiseksi, että tuotaessa harkko kummalta seinäosuudelta tahansa nurkkakohtaan muodostuu nurkkaan yhtenäinen suora ontelopilari täytösvalua varten.

Keksinnölle on tunnusmerkillistä se, mitä on ilmoi-20 tettu patenttivaatimuksissa.

Keksintö perustuu seuraavaan ideaan. Käytetään kolmea täytösvaluonteloa, joiden poikittaisseinien päällyspin-nat ovat sinänsä tunnetusti sivuseinien päällystasojen alapuolella, ja jossa viimeinen täytösvaluontelo on toisesta 25 päästään avoin ja jolloin tämä sinänsä tunnettu rakennetyyppi on nyt niin muodostettu, että ensimmäisen ontelon sisältävän harkko-osan leveys, eli harkkoleveys, on sama kuin kyseisen harkko-osan pituus. Tällöin leveys on laskettu toisen sivuseinän ulkopinnalta toisen sivuseinän ulko-30 pinnalle ja pituus on laskettu harkon päätypinnasta eli ensimmäisen poikittaisseinän ulkopinnasta ensimmäisen ontelon keskiönteloon rajoittuvan poikittaisseinän keskiontelon puoleiselle pinnalle. Ensimmäinen harkko-osa on siten muodoltaan neliömäinen päältä katsoen. Harkkoon on keksinnön 35 mukaisesti järjestetty katkaisukohta ensimmäisen ja toisen sivuseinän ja toisen poikittaisseinän liittymäkohtien tuntumaan keskimmäisen täyttövaluontelon puolelle. Katkaisu- 3 69898 järjestely muodostuu katkaisu-urista. Toisen ja kolmannen täyttövaluontelon sisältävät harkko-osat on muodostettu muodoltaan yhteneviksi ja ulkomitoiltaan samansuuruisiksi. Täyttövaluonteloiden kulmapyöristykset on järjestetty kaik-5 kiin muihin poikittaisseinien ja sivuseinien välisiin kulmiin paitsi katkaisupisteen luona sijaitseviin. Katkaisu-ura mahdollistaa harkon katkaisun itse rakennuspaikalla. Katkaisun tapahduttua muodostuu uusi harkko, jonka molemmat ontelot ovat nyt toisesta päästään avoimia.

10 Keksinnön mukaisesta harkosta saadaan katkaisemalla olennaisesti 1/3 harkko ja 2/3 harkko, jotka mahdollistavat limitettyjen rakenteiden helpon päättämisen.

Keksinnön muut edut ja yksityiskohdat käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin pii- 15 rustuksiin, joissa kuvio 1 esittää aksonometristä kuvantoa keksinnön mukaisesta rakennusharkosta, kuvio 2 on kuvanto päältä keksinnön mukaisesta harkosta, 20 kuvio 3 esittää keksinnön mukaisella harkolla suo ritettua limitystä, ja kuvio 4 esittää limityksen rivejä I ja II päältä, jolloin I-rivin kummassakin päässä on käytetty katkaistuja harkkoja.

25 Kuviossa 1 on esitetty betoninen rakennusharkko, jos sa harkossa on kaksi pitkittäistä sivuseinää 1 ja 2, joiden sivuseinien tasot ovat yhdensuuntaiset. Sivuseiniä yhdistää kolme sivuseiniä vastaan kohtisuoraa poikittaisseinää 3, 4 ja 5. Poikittaisseinien päällyspinnat 6, 7, 8 sijaitsevat 30 sivuseinien 1 ja 2 päällyspintatasojen 9 ja 10 alapuolella vaakaraudoituksen mahdollistamiskesi. Harkon sisällä on kolme täytösvaluonkaloa 11, 12 ja 13, jolloin kolmannen täytös-valuonkalon pääty on avoin ns. kuivasaumasiltojen muodostumisen estämiseksi harkkoja toisiina päittäin liitettäessä.

35 Etäisyys b katkaisukohdasta poikittaisseinän 5 keskiviivalle on sama kuin mitta onkalon 13 päädystä siihen.

Kuviossa 2 on tarkemmin esitettu onkalorakenteen 69898 muodot ja vahvistusten ja katkaisukohden P sijainti. Kirjaimella a merkitään harkon leveyttä ja samalla onkalon 11 sisältävän harkko-osan leveyttä mitattuna sivuseinien ulkopinnalta ulkopinnalle. Kyseinen mitta on yhtä suuri kuin 5 matka onkalon 11 poikittaisseinän 3 ulkopinnalta poikit-taisseinän 4 eli onkalon 11 toisen poikittaisseinän 4 ulkopinnalle eli täyttövaluonkalon 12 puoleiselle pinnalle. Ensimmäisen onkalon sisältävä harkko-osa on siten päältä katsoen neliön muotoinen. Katkaisukohta, merkitty kirjaili) mella P on järjestetty aivan toisen poikittaisseinän eli seinän 7 ja sivuseinien 1 ja 2 liittymäkohdan läheisyyteen keskimmäisen täytösvaluonkalon 12 puolelle. Katkaisujär-jestely muodostuu molemmilla sivuseinillä sijaitsevasta alhaalta ylös seinäpintojen poikki kulkevasta katkaisu-15 urasta 14 joka ulottuu molemmilla seinäpinnoilla sisäpin-tatasosta seinäelemencin keskustaa kohti. Kyseinen katkaisu-ura 14 mahdollistaa harkkoelementin tarkan katkaisun itse rakennustyömaalla. Katkaisu-uran käytön tehokkuus perustuu mm. siihen, että ura suuntaa murtuman etenemisen oi-20 kein eli suoraa sivuseinien poikki ja murtumapinnasta tulee tällöin tasainen. Katkaisukohdan keksinnöllinen valinta tekee mahdolliseksi sen, että kun katkaisu suoritetaan muodostuu katkaistu harkko, joka muodostuu nyt edullisesti kahdesta toisesta päästään avoimesta täytösvaluonka-25 losta, tai pienempi onkalon 11 sisältävä rakennusharkko.

Ensimmäisen harkko-osan neliömäinen poikkileikkausrakenne mahdollistaa kulmakohtiin yhtenäisen pylväsrakenteen tuotaessa perusharkko kulmakohtaan eri sivuilta.

Olennaista on, että täyttövaluonkaloiden kulmakoh-30 dat on pyöristetty poikittaisseinien ja sivuseinien 1 ja 2 liittymäkohdista kaikkialta muualta paitsi katkaisukohdan luota. Pyöristysten tarkoituksena on antaa rakenteelle vahvuutta ja tasata kulmiin syntyviä jännityksiä. Terävät kulmat johtaisivat murtumatodennäköisyyden kasvamiseen.

35 Kuviossa 3 esitetään keksinnön mukaisilla harkoilla suoritettua limitystä. Rakenne muodostuu kahdesta vuorotte- 5 69898 levästä rivimuodosta I ja II, joissa I:ssä on käytetty katkaistua harkkoa seinämärakenteen kummassakin päädyssä. Kun ensimmäistä, toista ja kolmatta harkko-osuutta merkitään nyt kirjaimilla A, B ja C saadaan kuviossa 3 esitetty li-5 mitysrakenne. Harkoilla suoritettavan limityksen perusehto na on, että samanmuotoiset harkko-osat tulevat aina allekkain yhtenäisten valupylväiden muodostamiseksi rakenteeseen. Keksinnön mukaisessa rakenteessa on kulmissa aina harkko-osuus A. Tällöin kulmakohdat muodostuvat neliömäis-10 ten harkko-osien muodostamista pylväistä. Harkko-osien B ja C onkaloiden symmetrisestä rakenteesta poikittaissei-nään 4 nähden ja harkko-osien samanmuotoisuudesta ja samasta tilavuudesta johtuen voivat osat B ja C sijaita allekkain ja täytösvalupylväistä muodostuu rakenteeseen suoria 15 ja yhtenäisiä. Yhtenäiset valuonkalopilarit mahdollistavat hyvän pystyraudoituksen.

Kuviossa 4 on esitetty limitysrivejä päältä, limi-tysiriviä I ja riviä II. Rivissä I on käytetty limitysra-kenteessa sekä 1/3 harkkoa että 2/3 harkkoa siis sekä pien-20 tä neliömäistä osuutta että päistään avonaisista harkko-osuuksista B ja C muodostuvaa katkaistua harkkoa. Pientä harkkoa on merkitty kuviossa numerolla 15 ja suurempaa katkaistua harkkoa numerolla 16.

Kyseisten katkaistujen harkkojen käyttö mahdollistaa 25 seinämien päättämisen siten, että selvitään itse rakennuspaikalla yhdellä keksinnönmukaisella harkkorakenteella.

Claims (2)

69898

1. Rakennusharkko, joka on betonista, ja jossa harkossa on kaksi pitkittäistä sivuseinää (1 ja 2), joiden 5 tasot ovat yhdensuuntaiset ja jossa harkossa sivuseiniä yhdistää kolme sivuseiniä vastaan kohtisuorasti olevaa poikittaisseinää (3, 4, 5), joiden poikittaisseinien pääl-lyspinnat (6, 7, 8) sijaitsevat sivuseinien (1, 2) pääl-lyspintatasojen (9, 10) alapuolella ja jossa harkossa on 10 harkon sisällä kolme täyttäväluonteloa (11, 12 ja 13), jolloin kolmannen täyttövaluontelon (13) pääty on avoin, ensimmäisen valuontelon sisältävän harkko-osan leveys (a), eli harkkoleveys on sama kuin tämän harkko-osan pituus mitattuna harkon päätyseinän (3) ulkopinnalta toisen poikit-15 taisseinän (4) toisen täyttövaluontelon (12) puoleiselle pinnalle ja toisen poikittaisseinän (4) toisen täyttövaluontelon (12) puoleisen pinnan ja sivuseinien (1, 2) liitän-täkohtaan on muodostettu katkaisukohta (P), tunnet-t u siitä, että toisen ja kolmannen täyttövaluontelon (12 20 ja 13) sisältävät harkko-osat ovat samanmuotoiset ja ulkomitoiltaan yhtä suuret ja että toinen ja kolmas täyttöva-luontelo (12 ja 13) sijaitsevat symmetrisesti kolmannen poikittaisseinän (5) keskiviivaan nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen betoninen raken-25 nusharkko, tunnettu siitä, että täyttövaluonteloi- den (11, 12, 13) poikittaisseinien (3, 4 ja 5) ja sivuseinien (1, 2) väliset nurkkaukset on muodostettu kaareviksi kaikkialla muualla paitsi katkaisukohtien (P) kohdalla.