FI69206B - Vaermepumpsystem - Google Patents

Description

] KUULUTUSJULKAISU A Q Ο Π A

B 11 UTLÄGG NINGSSKRIFT O 7 Z U O

C /ilCY Fatentti syynne-tty 10 12 1935

Patent seddel^t (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 F 25 B 29/00 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 772510 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23.08.77 (Fi) (23) Alkupäivä — Giltighettdag 23.08.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 08.03.78

Patentti· ja rekisterihallitus _ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 30.08.85

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 07.09.76 07.09.76 USA(US) 720721, 720722 (71) Carrier Corporation, Carrier Tower, P.O. Box 4800, Syracuse, New York 13221, USA(US) (72) James J. Del Toro, Liverpool, N.Y., Rudy C. Bussjager, Syracuse,

New York, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Lämpöpumppujärjestelmä - Värmepumpsystem Tämän keksinnön kohteena on reversiibeli jäähdytysjärjestelmä, joka on sovitettu toimimaan optimiteholla joko toiminnan lämmitys- tai jäähdytystilassa.

Erityisesti tämän keksinnön kohteena olevassa lämpöpumpussa on ohjauslaitteet, jotka automaattisesti ohjaavat jäähdytysai-neen kumpaankin lämmönvaihtimeen riippuen vaihtimen toiminnasta, jolloin kumpikin vaihdin toimii tehokkaasti, ollessaan joko jäähdytin tai haihdutin.

Useimmat ilman sivuamat jäähdytyssysteemeissä käytetyt läm-mönvaihtimet on konstruoitu ripalevystä, ja jäähdytysaine on yksikön läpi kulkiessaan ohjattu lukuisten lämmönsiirtovyöhykkeiden läpi virtauspiirien kautta. Kun vaihdinta käytetään jäähdyttimenä, jäähdytysaineen virtaus johdetaan piirien läpi siten, että se kulkee peräkkäin jokaisen vyöhykkeen läpi. Toisaalta käytettäessä vaihdinta haihduttimena, johdetaan jäähdytysaine tavallisesti jokaisen piirin kautta samanaikaisesti, jolloin syntyy rinnakkainen virtaus piirien läpi. Voidaan havaita, että hyvin suunnitellun 69206 jäähdyttimen virtausgeometria ei ole yhteensopiva hyvin suunnitellun haihduttimen kanssa.

Lämpöpumppua konstruoitaessa on tavallisesti soviteltu lämmönvaihtimen konstruktiota, jotta vaihtimeen saataisiin vaadittu kaksoistoiminta. Tämä puolestaan rajoitti koko järjestelmän suorituskykyä.

US-patenttijulkaisu 3,024,619 esittää lämpöpumppujärjestel-män, jossa toisessa lämmönvaihtimessa on erillinen alijäähdytyskie-rukka ja vain tässä lämmönvaihtimessa kaksi lämmönsiirtovyöhykettä.

US-patenttijulkaisu 2,716,870 esittää lämpöpumppujärjestel-män, jossa alijäähdytys saadaan aikaan lämpöpumppuvaihtimen avulla. Vaihtimessa on neljä piiriä, joista kolme rinnakkaista on kytketty sarjaan yhden piirin kanssa. Siinä ei mainita virtausradan muutosta lämmönvaihtimen läpi toimintatavasta riippuen.

US-patenttijulkaisussa 3,977,210 esitetään lämmönvaihtojärjestelmä, jossa on erilaiset kiertopiirit. Tässä järjestelmässä käytetään venttiilejä muuttamaan lämmönvaihtimien välistä kierto-piiriä tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Nämä venttiilit eivät mitenkään vaikuta jäähdytysaineen kiertoon lämmönvaihtimen läpi ja sisäpuolisen lämmönvaihtimen kiertopiiri pysyy muuttumattomana riippumatta siitä, toimiiko lämmönvaihdin haihduttimena vai lauh-duttimena.

Keksinnön kohteena on tunnettujen lämpöpumppujärjestelmien parantaminen, päämääränä kehittää lämpöpumppujärjestelmä, joka automaattisesti ohjaa jäähdytysaineen virtausta järjestelmässä siten, että järjestelmä toimii tehokkaasti sekä jäähdytys- että lämmitys-tilassa .

Tämän keksinnön nämä ja muuta kohteet on toteutettu lämpöpumppujär jestelmän avulla, jonka tuntomerkit ilmenevät esitetyistä patenttivaatimuksista.

Keksintöä kuvataan seuraavassa erään suoritusmuotoesimerkin avulla viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on kaavio reversiibelistä jäähdytysjärjestelmästä, jossa on käytetty hyväksi tätä keksintöä, kuvio 2 on osittainen perspektiivikuva, joka esittää useam-pipiiristä lämmönvaihdinta, jossa on käytetty hyväksi tämän keksinnön opetuksia, kuvio 3 on kuvion 2 esittämän lämmönvaihtimen osittainen etukuvanto, li 3 69206 kuvio 4 on kuviossa 3 esitetyn lämmönvaihtimen päätykuvan- to, kuvio 5 esittää kaavamaisesti kuvioiden 2-4 vaihtimen vir-tauspiirejä ja kuvio 6 on suurennettu leikkauskuva hiuspillistä, joka syöttää kuvioissa 2-4 esitetyn vaihtimen yhtä virtauspiiriä.

Kuvio 1 esittää keksinnön yksinkertaisinta muotoa, jota on käytetty hyväksi reversiibelissä höyryn puristusjärjestelmässä, josta yleisesti käytetään viitenumero 10. Järjestelmä koostuu kompressorista 11, joka on mikä tahansa sopiva konstruktio, sekä kahdesta jäähdytysaineen lämmönvaihtimesta 12 ja 13, jotka tyypillisesti ovat ripalevykierukoita, jotka on erityisesti valmistettu vaihtamaan energiaa levyjen yli virtaavan ilman ja vaihtimen vir-tauspiirissä kulkevan jäähdytysaineen välillä. Tämän selostuksen tarkoitusten mukaan kutsutaan lämmönvaihdinta 12 sisäpuoliseksi kierukaksi ja lämmönvaihdinta 13 ulkopuoliseksi kierukaksi. Toiminnallisesti molemmat kierukat on kytketty kompressoriin nelitie-venttiilillä 15, joka selektiivisesti ohjaa kompressorin poistohöy-ryn jompaankumpaan vaihtimeen. Kun järjestelmä toimii jäähdyttime-nä, poisto etenee putken 16 läpi ensiösäiliöön 17, joka on erillään ulkopuolisesta kierukasta. Tällöin kompressorin imupuoli on toiminnallisesti kytketty ensiösäiliöön 33 putkella 36. Käännettäessä nelitieventtiiliä jäähdytysaineen virtaussuunta järjestelmässä kääntyy vastakkaiseksi ja vastaavasti vaihtuvat lämmönvaih-timien toiminnat.

Aluksi järjestelmän toiminta selostetaan järjestelmän toimiessa jäähdyttimenä, jolloin ulkopuolinen kierukka 13 saatetaan toimimaan jäähdyttimenä. Ensiösäiliöön eli ylempään säiliöön 17 kertynyt jäähdytyshöyry virtaa alaspäin jäähdytyspiirin läpi. Jäähdytysaine kulkeutuu kahden lämmönvaihtovyöhykkeen läpi: ylemmän vyöhykkeen A ja alemman vyöhykkeen B läpi. Näitä kahta vyöhykettä erottaa paluusäiliö 14, joka toimii vyöhykkeestä toiseen siirtyvän jäähdytysaineen vyöhykkeiden välisenä säiliönä.

Mentyään kummankin lämmönvaihtovyöhykkeen läpi, jäähdytys-aine tulee alempaan toisiosäiliöön 18, joka kuuluu sisäpuolisen kierukan piiriin. Alempi säiliö 18 on virtausyhteydessä sisäpuolisen kierukan piiriin kuuluvaan toisiosäiliöön 31 nesteputken 23 avulla. On myös huomattava, että alempi säiliö 18 on myös virtaus- 4 69206 yhteydessä ylempään säiliöön 17 putken 20 avulla, joka ohittaa lämmönvaihtimen piirin. Takaiskuventtiili 21 on sijoitettu ohitus-putkeen. Kun ulkopuolinen kierukka toimii jäähdyttimenä, venttiili pysyy kiinni paine-eron vaikutuksesta, joka syntyy vaihtimeen jäähdytysaineen muuttuessa höyrystä nesteeksi. Tämän seurauksesta alempaan eli toisiosäiliöön kokoontunut jäähdytysneste estyy virtaamasta takaisin ensiösäiliöön putken 20 kautta, kun vaihdin toimii jäähdyttimenä.

Säiliöön 18 kertynyt nestemäinen jäähdytysaine kulkee nes-teputkea 23 pitkin toisen takaiskuventtiilin 24 läpi. Takaisku-venttiili 24 on järjestetty avautumaan, kun järjestelmä toimii jäähdyttimenä, jolloin jäähdytysneste ohjataan toiseen sisäpuoliseen kierukkaan 12. Nesteputkeen on sijoitettu myös toinen takaiskuventtiili 25 lähelle toisiosäiliötä 31, joka liittyy sisäpuoliseen kierukkaan. Takaiskuventtiili 25 on sovitettu toimimaan vastakkain takaiskuventtiilin 24 kanssa, jolloin jäähdytysaine estyy virtaamasta suoraan nesteputkesta säiliöön 31. Jäähdytysnesteen on siis kuljettava jakoputkeen 27, joka on sijoitettu takaiskuventtiilin 25 etupuolelle virtaussuuntaan katsottuna.

Jakoputkesta virtaus jakaantuu kahdeksi erilliseksi virraksi hiuspilliparin 28, 29 avulla. Kuten kuviosta 1 näkyy, hiuspil-lit johtavat keskelle sijoitettuun paluusäiliöön 30, joka toimii sisäpuolisen kierukan vyöhykkeiden välisenä kokoojana. Käytännössä hiuspillit menevät paluusäiliöön ja päättyvät syvälle säiliöön kiinnitettyihin piirien putkiin. Tästä seuraa, että osa jäähdytys-ainetta leviää ylempään lämmönsiirtovyöhykkeeseen C ja osa alempaan lämmönsiirtovyöhykkeeseen D. Nesteen paineen vaikutuksesta osa jäähdytysaineesta virtaa ylöspäin virtauspiirin 34 läpi ensiösäiliöön 33 ja osa jäähdytysaineesta virtaa alaspäin toisiosäiliöön 31. Kuten havaitaan jäähdytettäessä haihduttimena toimivan sisäpuolisen kierukan virtausgeometria koostuu kahdesta erillisestä virtaustiestä, joiden läpi jäähdytysaine liikkuu samanaikaisesti. Toinen tie vie jäähdytysainetta lämmönsiirtovyöhykkeen C läpi ja toinen lämmönsiirtovyöhykkeen D läpi.

Aivan kuten ulkoisessakin vaihtimessa, on sisäisessäkin vaihtimessa ohitusputki 34, joka saattaa ensiösäiliön 33 virtaus-yhteyteen toisiosäiliön 31 kanssa. Ohitusputkeen on sijoitettu takaiskuventtiili 35, ja se on sovitettu aukeamaan vaihtimen 12 toi- 5 69206 miessa jäähdyttimenä. Takaiskuventtiilin 35 ollessa auki, avautuvat molemmat säiliöt 31 ja 33 kompressorin imupuolelle putkea 36 pitkin, jolloin kierros tulee umpeen.

Vaihdettaessa järjestelmän toimintatilaa, mikä tapahtuu kääntämällä nelitieventtiiliä, kääntyy jäähdytysaineen virtaus järjestelmässä vastakkaiseksi. Tämä vuorostaan vaihtaa kummankin vaih-timen toiminnan. Tällöin neljän takaiskuventtiilin asento muuttuu. Ohitusputki 20 aukeaa ja putki 34 sulkeutuu. Vastaavasti takaisku-venttiili 25 avautuu ja takaiskuventtiili 24 sulkeutuu.

Kompressorista lähtevä aine menee putkea 36 pitkin säiliön 33 kautta sisäpuoliseen kierukkaan, joka nyt toimii jäähdyttimenä, ja siitä alempaan säiliöön 31. Kulkiessaan sisäpuolisen kierukan läpi jäähdytysaine kulkee peräkkäin kummankin lämmönsiirtovyöhyk-keen C ja D läpi. Säiliöstä 31 jäähdytysaine laskee nesteputkea pitkin kohti ulkopuolista kierukkaa. Virtauksen estää kuitenkin takaiskuventtiili 24, joka ohjaa jäähdytysaineen jakoputkeen 37, jossa virtaus jaetaan kahteen osaan hiuspillien 38 ja 39 avulla.

Hiuspillit kulkevat vyöhykkeiden välisen säiliön eli paluu-säiliön 14 läpi lämmönsiirtovyöhykkeisiin A ja B kuuluviin piireihin. Täällä virtaus jakaantuu jälleen kahtia toisen virtauksen osan suuntautuessa toisiosäiliöön 18 ja toisen ensiösäiliöön 17. Molemmat säiliöt on kytketty kompressorin imupuolelle avoimen ohitusput-ken 20 ja putken 16 avulla ja lämmityskierros umpeutuu.

Kuten edellä olevasta selostuksesta ilmenee, jäähdytysai-neen virtausta lämmönvaihtimien läpi ohjataan automaattisesti siten, että virtausgeometria kummankin vaihtimen läpi vaihtuu riippuen siitä, käytetäänkö vaihdinta jäähdyttimenä vai haihduttimena. Siis, kun lämmönvaihdin sovitetaan toimimaan jäähdyttimenä, virtaa jäähdytysaine peräkkäin vaihtimen lämmönvaihtovyöhykkeiden läpi. Vastaavasti jäähdytysaine virtaa samanaikaisesti eli rinnakkain lämpövyöhykkeiden läpi, kun vaihdin toimii haihduttimena. Täten järjestelmän teho voidaan optimoida sekä lämmitys- että jäähdytys-tilassa, joka tätä ennen oli saavuttamaton tulos, koska järjestelmään tuli rajoituksia lämmönvaihtimen konstruktion vaatimien kompromissien tuloksena.

Edellä olevasta selostuksesta selviää, ettei järjestelmää välttämättä rajoita vaihtimien kanssa käytetyt säiliöt, kun keksintöä käytetään yksinkertaisen vaihtimen kanssa. Tältä pohjalta 69206 säiliö voidaan korvata vakioputkituksella, joka pystyy yksinkertaistamaan jäähdytysaineen kulkua vaihtimen sisään ja siitä ulos.

Vastaavasti voidaan tätä keksintöä soveltaa kierukkaryhmän kanssa, jossa kuljetaan useiden kierukoiden kautta taakse ja eteenpäin vaihdinyksikön läpi. Kierukkaryhmä, jollaisia tyypillisesti ovat suurissa jäähdytysjärjestelmissä käytetyt, on esitetty kuvioissa 2-4. Selvyyden vuoksi kierukkaa on pidettävä ulkopuolisena kierukkana, jota käytetään kuviota 1 vastaavassa jäähdytysjärjestelmässä.

Kuvioissa 2 - 4 on esitetty piiriryhmän kierukka, joka koostuu useista jäähdytysaineen virtauspiireistä. Kierukassa on kaksi päällekkäin olevaa ripaputkien riviä: sisärivi 40 ja ulkorivi 41, jotka ulottuvat takana ja edessä lämmönvaihtimen ulkopuolelle. Rivit on kytketty keskenään paluukaarien 42 avulla, jolloin muodostuu joukko yksilöllisiä jäähdytysaineen virtauspiirejä, joilla on em. geometria. Tyypillisesti on jokaisen piirin kumpikin pää tuotu e-siin kierukkalaitteistosta yhden laitteiston putkien läpi esimerkiksi tukilevyn 45 läpi siten, että kunkin piirin tulo- ja lähtö-aukot on sopivasti sijoitettu vaihtimen samalle puolelle.

Tässä selostetussa kierukkaryhmässä, kierukka koostuu seitsemästä virtauspiiristä, jotka on sijoitettu kulkemaan kolmen läm-mönsiirtovyöhykkeen läpi. Seuraavasta tarkastelusta selviää kuitenkin, että piirien ja lämmönsiirtovyöhykkeiden määrä voi vaihdella konstruktio-olosuhteiden mukaan.

Kierukan sivua pitkin on sijoitettu putkien kiinnityslevyn 45 kanssa vierekkäin säiliöverkko, joka on sovitettu toimimaan kahden takaiskuventtiilin kanssa ohjaamaan jäähdytysaineen virran lämmönvaihtimen läpi edellä selostetulla tavalla, kun vaihdin toimii järjestelmän jäähdyttimenä ja eri tavalla sen toimiessa haihdutti-mena. Säiliössä on ensiösäiliö 47, toiminnaton eli vyöhykkeiden välinen säiliö 48, toisiosäiliö 49 ja nestesäiliö 46. On huomattava, että ensiö- ja toisiosäiliöt ovat aksiaalisesti samansuuntaisia kunkin säiliön sisäkammioiden kanssa, ja ne erottaa toisistaan ta-kaiskuventtiili 51. Ensiösäiliön 47 alapää on nesteyhteydessä kompressorin putkeen 50, joka toiminnallisesti on kytketty kompressoriin nelitieventtiilin (ei esitetty) avulla.

Kun kierukka toimii jäähdyttimenä, johdetaan kuuma korkeapaineinen höyry ensiösäiliöön putkea 50 pitkin, ja se sulkee taka- 7 69206 iskuventtiilin 51. Venttiilin sulkeutuminen erottaa säiliön 47 kammion säiliön 49 kammiosta. Nyt eristetty ensiösäiliö syöttää jääh-dytysaineen neljään virtauspiiriin syöttöputkien 52 kautta. Säiliön 47 syöttämät neljä piiriä on sijoitettu kierukan alaosaan ja muodostavat ensimmäisen lämmönsiirtovyöhykkeen, tässä merkitty vyöhykkeellä E.

Yksinkertaistettu kaaviomallinen kuvaus virtauksen kulusta lämmönvaihtimen läpi on esitetty kuviossa 5. Uskomme kaavion käytön yhdessä kuvioiden 2-4 piirustusten kanssa auttavan ymmärtämään paremmin vaihtimen läpi tapahtuvan virtauksen geometrian.

Neljän virtauspiirin muodostaman lämmönsiirtovyöhykkeen E läpi edettyään jäähdytysaine tulee vyöhykkeiden väliseen toiminnat-tomaan säiliöön 48 poistoputken 53 läpi. Paine-ero työntää jäähdy-tysainetta ylöspäin toiminnattoman säiliön läpi, ja jäähdytysaine purkautuu kierukan kahteen ylimpään piiriin syöttöputkien 54 läpi. Kahdesta ylemmästä jäähdytysaineen virtauspiiristä koostuu toinen, pienempi lämmönsiirtovyöhyke F.

Kierukaston läpi kuljettuaan kahden ylemmän piirin jäähdytysaine ohjataan toisiosäiliöön 49 purkausputken 56 läpi. Jäähdytysaine keräytyy säiliöön 49 ja kulkee viimeiseen virtauspiiriin yhden syöttöputken 58 kautta. Viimeinen piiri kulkee kolmannen ja viimeisen lämmönsiirtovyöhykkeen, vyöhykkeen G, läpi ja päättyy nestesäiliöön 46.

Viimeinen lämmönsiirtovyöhyke sijoitetaan edullisesti kierukan keskiosaan, jolloin kierukan lämmönsiirto-ominaisuudet kasvavat. Selkeyden vuoksi viimeinen lämmönsiirtovyöhyke on kuviossa sijoitettu lämmönvaihtolaitteiston yläosaan.

Jäähdytysaine, joka nyt on nestemäisessä olotilassa, kerääntyy nestesäiliöön 46 ja kulkee avoimen takaiskuventtiilin 61 läpi T-liittimeen 62. Liittimestä jäähdytysaine virtaa alas neste-putkea 60 pitkin sisäpuolista kierukkaa (ei esitetty) kohti.

Kuten edellä olevasta selostuksesta ilmenee, ohjaa säiliö-verkko yhdessä takaiskuventtiilien kanssa jäähdytysaineen kompressorista peräkkäin lämmönsiirtovyöhykkeiden läpi. Lisäksi virtaus-piirien määrä vähenee jokaisessa vyöhykkeessä edettäessä virtauksen suuntaan. Jakamalla kierukka tällä tavoin vyöhykkeisiin, säätyy kierukan virtausgeometria nesteen tiheyden kasvamisen mukaan, jolloin saavutetaan kierukan optimiteho, kun kierukka toimii jääh- 8 69206 dyttimenä.

Kun järjestelmän toimintatilaa vaihdetaan, vaihtuu kierukan toiminta vastaavasti. Lämmitystilassa nestemäinen jäähdytysaine kulkee nesteputken 60 läpi takaiskuventtiiliä 61 kohti. Venttiili on kuitenkin automaattisesti mennyt kiinni, koska venttiilin yli vaikuttava paine on muuttunut. Jäähdytysaine etenee siten jakelu-putkeen 63, joka on kiinnitetty T-liittimeen 62. Jakeluputkesta virtaus jakaantuu seitsemään osaan hiuspilleihin 65. On huomattava, että hiuspillien määrä on sama kuin kierukan läpi kulkevien vir-tauspiirien määrä.

Parhaiten nähdään kuviosta 6, että kuusi hiuspilliä menee toiminnattoman säiliön läpi ja ulottuvat syöttöputkiin 54, jotka kuuluvat lämmönsiirtovyöhykkeen E neljään piiriin, ja purkausput-kiin 53, jotka kuuluvat lämmönsiirtovyöhykkeen F kahteen piiriin. Hiuspillit ulottuvat syvälle eri virtauspiirien putkiin, jotta hiuspillien läpi tuleva jäähdytysaine paisuisi hyvin jokaisessa piirissä. Tämä puolestaan estää jäähdytysaineen siirtymisen piirien välillä toiminnattomassa säiliössä. Koska toiminnattomassa säiliössä on olennaisesti vakiopaine, jäähdytysaine jakaantuu tasaisesti joka piiriin.

Seitsemäs hiuspilli päättyy nestesäiliöön 46, jossa on olennaisesti sama paine kuin toiminnattomassa säiliössä. Säiliö 46 puolestaan johtaa lämmönsiirtovyöhykkeeseen G kuuluvaan piiriin.

On huomattava, että tällä kertaa takaiskuventtiili 51, joka on ensiö- ja toisiosäiliöiden 47 ja 49 välissä, on nyt kääntynyt auki, joten säiliöt ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat yhden, putken 50 kautta kompressoriin johtavan virtaustien. Kuviosta 5 nähdään parhaiten, että seitsemän virtauspiiriä purkautuu säiliöihin 47 ja 49, kun kierukka toimii haihduttimena. Vyöhykkeisiin G ja F kuuluvat piirit päättyvät säiliöön 49 putken 56 ja 48 välityksellä ja vyöhykkeeseen E kuuluvat neljä piiriä päättyvät säiliöön 47 putkien 52 välityksellä.

Näin ollen haluttaessa lämmönvaihtimen toimivan järjestelmässä haihduttimena, muuttuu virtausgeomteria kierukassa automaattisesti, ja jäähdytysaine virtaa samanaikaisesti rinnakkaisvirtoi-na kaikkien piirien läpi, ja siten kaikkien lämmönsiirtovyöhykkei-den läpi.

Tämä kierukan läpi etenevä rinnakkainen virtaus synnyttää 11 9 69206 vaihtimelle optimitehon, kun vaihdinta käytetään haihduttimena.

Vaikka tätä keksintöä on selostettu viitaten oheiseen konstruktioon, se ei rajoitu erityisiin yksityiskohtiin kuten seuraa-vasta selviää. Hiuspillien tilalla voi esimerkiksi käyttää mitä tahansa laitetta, joka pirstoo virtauksen ja kuristusprosessiin voidaan käyttää sellaisia modifikaatioita, jotka tulevat esiin patenttivaatimuksissa .

Claims (3)

10 69206

1. Lämpöpumppujärjestelmä, jossa on kompressori (11), läm-mönvaihdinpari (12, 13) virtauspiireineen ja suunnanvaihtoventtii-li (15) jäähdytysaineen virran muuttamiseksi selektiivisesti vastakkaiseksi järjestelmän läpi siten, että vaihtimien toiminta myös muuttuu käänteiseksi, tunnettu siitä, että siinä on laitteet kunkin vaihtimen jakamiseksi useaksi lämmönsiirtovyöhykkeeksi (A, B, C, D) ja että kukin vyöhyke koostuu useista virtauspiireis-tä (52, 56, 58), ja että siinä on virtauksen ohjauslaitteet, jotka ohjaavat kompressorista purkautuvan jäähdytysaineen etenemään yhden vaihtimen jokaisen vyöhykkeen läpi peräkkäin (17, 18, 20 tai 31, 33, 35) ja laitteet (63, 65), jotka ohjaavat edellä mainitusta vaihtimesta lähtevän jäähdytysaineen toiseen vaihtimeen, jolloin virtaus kulkee samanaikaisesti mainitun toisen vaihtimen jokaisen vyöhykkeen läpi, jolloin virtaus vyöhykkeiden läpi on rinnakkaista, ja että siinä on kytkentälaitteet (23, 24, 25), jotka toiminnallisesti on liitetty yhteen mainittujen virtauksen ohjauslaitteiden kanssa ja jotka automaattisesti kääntävät virtauksen geometrian käänteiseksi vaihtimien läpi, jolloin jäähdytysaineen virtaus on rinnakkaista mainitun ensimmäisen vaihtimen läpi ja peräkkäistä mainitun toisen vaihtimen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämpöpumppujärjestelmä, tunnettu siitä, että lauhduttimeksi järjestetyn, kompressorista (11) jäähdytysaineen saavan lämmönvaihtimen ensimmäisessä vyöhykkeessä on valittu määrä piirejä ja jäähdytysaineen virtaus-suunnassa seuraavassa vyöhykkeessä on sama määrä tai vähemmän piirejä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lämpöpumppujärjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmän viimeisessä vyöhykkeessä on yksi piiri.