FI69148C - Tryckbehandlings- eller transportvals foeretraedesvis kalandervals - Google Patents

Description

r^Tg^TI KUULUTUSjULKAISU ^9148

™ (11) UTLÄGGNIN GSSKRIFT 0 IHO

.¾¾¾ c (45) r:h:;u : ’ 12 1935 0 21 G 1/02 // F 16 C 13/00, (51) Kv.lk.'/Int.CI. H oi F 13/00

SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansdknlng 79362L

(22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 19 · 1 1 . 79 (F») (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 19 · 1 1 · 79 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 31 .05.80

Patentti* ja rekisterihallitus /44) Nähtiväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — ,η «n or

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd oeh utl.skriften publicerad JU . UO .05 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 30.1I.78 Saksan Li i ttotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) P 28517^+7.7 Toteennäytetty-Styrkt (71) Kleinewefers GmbH, Kleinewefers-Kalanderstrasse, Postfach 1560, D-l+150 Krefeld 1, Saksan Li i ttotasaval ta-Förbundsrepubl i ken Tyskland(DE) (72) Josef Pav, Krefeld, Josef Pav, Munchen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (7*0 Oy Koi ster Ab (51+) Painekäsittely- tai ku I jetustela, erityisesti kalenteri tela -

Tryckbehandlings- eller transportvals, företrädesvis kalandervals

Keksintö koskee painekäsittely- tai kuljetustelaa, erityisesti kalanteritelaa, jossa on pyörivä, ontto, ulkopuolelta puristusvoimien kuormittama telanpäällys, jonka paksuudesta ainakin o-san muodostaa magnetoituva materiaali, telanpäällyksen läpi kulkeva, kiinteä tukiosa, jossa on kehänsuunnassa vähintään kolme osastoa omaava sähkömagneettinen laite, jossa on useita kehänsuuntaan sijoitettuja napapintoja, jotka muodostavat telanpäällyksen sisäke-hän kanssa ilmaraon, jonka kautta vetovoimat vaikuttavat telanpääl-lykseen, ja laite sähkömagneettisen laitteen herätevirran muuttamiseksi.

Eräässä jo ennestään tunnetussa telassa, joka toimii joustavien materiaalien painekäsittelyssä yhdessä vastapainetelan kanssa, on telanpäällyksen sisällä vastapainetelaan nähden vastakkaisella puolella kaksi napapintaa käsittävä sähkömagneetti, joka voidaan korvata myös useilla sarjaan kytketyillä sähkömagneeteilla. Herätevir-ta voidaan ohjata, niin että telan kosketuspuristus vastapainetelaan nähden voidaan muuttaa. Napapintojen ulottuvuusaste on enintään 180°, mieluimmin vain n. 90°. Telan taipumisen tasaamiseksi on jär- ____ -· 11..

2 69148 jestetty sähkömagneetin kannattimeen ulkopuolella koskettava säädettävä tukilaite. Telanpäällys on sijoitettu molemmista päistään tukiosasta riippumattomiin laakereihin.

Lisäksi tunnetaan kalanteritela, jonka päällyksen sisäpuolelle on ao. kannattimeen järjestetty useita aksiaalisia hydrostaattisia tukilaitteita. Ne synnyttävät tällöin painetyynyn, jonka paine voidaan säätää joko yksittäin tai ryhmänä siten, että taipuminen pystytään tasaamaan ja saamaan telan koko pituudelle vakiona pysyvä linjapaine. Tämä konstruktio on kuitenkin monimutkainen ja altis häiriöille. Painenesteen ja telanpäällyksen välinen kitka aiheuttaa myös lisähäviöitä.

Kun ontto telanpäällys kuormittuu kovasti vastatelan puristuksesta tai kuljetettavan materiaalin voimasta johtuen, on pelättävissä, että se muodostuu poikkileikkaukseltaan elliptiseksi, mikäli se ei ole mitoitettu riittävän vahvaksi. Tämä mahdollisuus on kuitenkin toisaalta rajoitettu raaka-aineen säästön vuoksi tai suurissa ja pitkissä teloissa taas niiden painon perusteella. Tämä aiheuttaakin monissa käyttösovellutuksissa erittäin suuria vaikeuksia, esim. paperin, tekstiilien tai muovin käsittelyyn tarkoitetuissa kalantereissa, kiillotus- tai ohjausteloissa, painokoneissa tai te-räsvalssaamoissa. Esimerkiksi kalanterissa on tällöin telan ja vas-tapainetelan välisessä raossa halutun linjan asemesta, jota pitkin paine kohdistuu käsiteltävään materiaalirataan, suurempi rako- eli jakaantumispinta, niin että puristus kohdistuu käsiteltävään materiaaliin tosin kauemmin, mutta pienempänä. Tästä johtuen valmiin tuotteen ominaisuudet muuttuvat usein, jopa eri tavalla telan pituudella. Sama koskee ohjausteloja, joiden ympärillä on tietyssä kulmassa kiristetyt materiaaliradat ja joiden poikkileikkausmuoto muuttuu ellipsiksi. Lisäksi pitkien telojen päällykset (vääntömomen-tin siirtämisen ollessa kyseessä) taipuvat reaktiovoiman vaikutuksesta poikittain siihen tasoon nähden, jossa tela ja vastapainetela sijaitsevat, mikä vaikuttaa puolestaan raon muotoon ja aiheuttaa sen, että materiaaliradan käsittely vaihtelee telan pituudella. Nämä käsiteltävien materiaaliratojen fysikaalisten ominaisuuksien muutokset, epätasapaino ja vaihtelut, kun on kysymys ao. materiaalin vahvuudesta, tiheydestä, koostumuksesta tai sen pinnan laadusta, voivat lisäksi synnyttää värähtelyjä aiheuttavia voimia, jotka aiheuttavia voimia, jotka aiheuttavat taas ajoittaisia muodonmuutoksia koko telanpäällyksessä tai osalla sen kehää.

69148

Keksinnöllä pyritäänkin kehittämään alussa mainitun kaltainen tela, jonka asema ja poikkileikkausmuoto pysyvät sen koko pituudella tähänastiseen verrattuna tuntuvasti vakaampina.

Tämä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että napapinnat suuntautuvat vähintään 200° kehäkulmassa, että sähkömagneettisen laitteen vähintään kolmesta osastosta yksi osasto aiheuttaa puristusvoimiin vastakkaisesti vaikuttavia vetovoimia ja kaksi tämän molemmin puolin sijoitettua osastoa aiheuttavat niihin nähden poikittaisia vetovoimia telanpäällykseen ja että näiden osastojen heräte-virrat ovat erilaisesti ohjattavissa.

Tässä rakenteessa magneettivoimat eivät vaikuta ainoastaan siinä suunnassa, jossa tela on pääasiassa kuormittunut joko vasta-painetelan tai kuljetettavan materiaalin painon vaikutuksesta, vaan myös muissa suunnissa. Magneettivoimat voidaan saada vaikuttamaan erityisesti myös poikittain pääkuormitussuuntaan nähden. Koska sähkömagneetit muuttuvat eri osissa toisistaan riippumatta, pystytään sekä telanpäällyksen poikkeamat ympyrän muodosta että myöskin telan sivupoikkeamat kompensoimaan varmasti. Koska em. osat on jaettu telan kehälle, pystytään mihin tahansa suuntaan kulkevat värähtelyt tai telanpäällyksen kehän ympäri kulkevat värähtelyt vaimentamaan vastaavien magneettivoimien avulla. Ko. magneettien sijoituksesta on myös se etu, että keksinnön mukaisessa rakenteessa ei magneettista deformaatio- eli muodonmuutostasausta varten tarvita tiivisteitä, kuten hydrostaattisessa paineentasauksessa. Sitä paitsi käytetään vetovoimia, mistä johtuen tasauselementit, jotka toimivat telan poikkileikkauksen muodonmuutosta estävästi, voidaan sijoittaa telanpäällyksen sisään.

Telanpäällys voidaan laakeroida molemmista päistään mekaanisesti tavalliseen tapaan. On kuitenkin paljon edullisempaa laakeroida telanpäällys vapaasti riippuvana koko pituudeltaan sähkömagneettien avulla. Tällöin telanpäällyksen muotoon pystytään vaikuttamaan magneettisesti sen koko pituudella, ts. mekaaniset voimat, jotka saattavat syntyä mekaanisen laakeroinnin vuoksi, voidaan eliminoida. Lisäksi telanpäällystä voidaan kokonaisuudessaan siirtää säteen suunnassa.

Tällöin on edullista, että puristuskuormituksen suunnassa esiintyvä säteittäinen välys työasennossa olevan telanpäällyksen ja tukiosan tai siihen kiinnitettyjen osien välillä on suurempi kuin erottamiseen tarvittava rako telanpäällyksen ja vastapainetelan vä- 4 69148

Iillä. Tämä mahdollistaa telojen pikaerottamisen sähkömagneettien magnetointiolosuhteita muuttamallaj vastapainetelan alapuolelle järjestetyssä telanpäällyksessä tämä tapahtuu aivan yksinkertaisesti vähentämällä alempien sähkömagneettien herätevirtaa.

Tällöin on edullista, että telanpäällyksellä on tukiosaan nähden keskellä sijaitseva lepoasento ja vastapainetelaan nähden siirretty työasento. Poikittain puristuskuormitukseen vaikuttavien sähkömagneettien epätasaiset ilmaraot (työasennossa) edistävät paluuta lepoasentoon. Lepoasennossa tapahtuva "yliheiluntakaan" ei aiheuta telanpäällyksen ja tukiosan välisiä yhteentörmäyksiä. Työasennossa esiintyvät pienet ilmaraot vastapainetelaan nähden vastakkaisella puolella tekevät mahdolliseksi suurien magneettivoimien käyttämisen tasaisen linjapuristuksen aikaansaamiseksi.

Eräässä suositettavassa rakenteessa kehäkulma on mieluimmin n. 270°. Tällöin useimmissa käyttösovellutuksissa saadaan sopivat magneettivoimat muodonmuutoksen tasaamiseen, stabilointiin ja riippuvaan laakerointiin.

Lisäksi on edullista järjestää sähkömagneetit symmetrisesti puristuskuormituksen tasoon nähden, pystysuorassa telakuormitukses-sa siis symmetrisesti pystysuoraan keskitasoon nähden. Käyttötarkoituksesta riippuen voi tosin olla edullista käyttää myös muita tapoja sähkömagneettien sijoittamiseksi.

Jokaiseen sähkömagneeteista koostuvaan osaan voi kuulua useita akselin suunnassa vierekkäisiä sähkömagneetteja. Näin magneetti-voima saadaan läpimenevään sähkömagneettiin verrattuna jakautumaan tasaisemmin.

Tällöin on kuitenkin erittäin edullista, että jokaisen eri osaston sähkömagneettien herätevirtoja voidaan muuttaa joko erikseen tai ryhmänä toisistaan riippumatta. Tällöin telan koko pituudella voidaan joka osastoon säätää erilaiset magneettivoimat.

Jokaisessa sähkömagneetissa on mieluimmin vähintään kaksi vierekkäistä napapintaa, jotka määräävät sen tarkasti asemoidun vaikutusalueen. Tällöin ei tarvita muiden magneettien avulla suoritettavia magneettisia palautustoimintoja. Jokaisessa sähkömagneetissa on mieluimmin U- tai E-sydän.

Erittäin yksinkertainen rakenne saadaan silloin, kun tukiosa on muodostettu akselina, johon on työnnetty kääntymättömänä raken- 5 69148 teenä pyöreät, kiekkomaiset magneettilevyt, joiden kehään on tehty urat magnetointikäämejä varten. Po. levyt varustetaan käämityksellä ja työnnetään peräkkäin tukiosaan (akseliin) sekä lukitaan, mikä helpottaa tuntuvasti sekä valmistusta että asennusta. Suurien voimien siirtämistä varten voi olla myös edullista, että kantavan poikkileikkauksen suurentamiseksi käytetään täytteistä massiivista tuki-osaa, johon on tehty urat magneettikäämejä varten. Lisäksi tukiosaan voidaan kiinnittää myös erillismagneetteja.

Eräässä suositettavassa rakenteessa on useita säätöpiirejä, joissa on ainakin yksi mittausarvonvastaanotin telanpäällyksen sijainnin tai puristuksen pitoarvoa varten ja jotka säätävät yksittäisen sähkömagneetin tai sähkömagneettiryhmän herätevirran etukäteen määrätystä teoreettisesta arvosta riippuen. Päinvastoin kuin kokemusperäisistä arvoista johdettavassa herätevirtojen esiasetuksessa, tällä tavalla pystytään telan useita alueita varten suorittamaan magneettivoimien säätö telanpäällyksen kulloinkin esiintyvistä muodon- ja sijainninmuutoksista riippuen, jolloin sijainnin ja muodon stabiliteetti on tuntuvasti parempi.

Tällöin telanpäällyksen kehään voidaan järjestää useita sijaintia koskevia mittausarvonvastaanottimia. Esimerkiksi kolmella tällaisella vastaanottimella kolme tai useampiakin osastoja pystytään säätämään hyvin tarkasti.

On kuitenkin huomattavasti edullisempaa, että useisiin aksi-aalisesti toisistaan siirrettyihin, telan akseliin nähden pystysuoriin tasoihin järjestetään useampia sijainnin mittausarvonvastaanottimia telanpäällyksen kehään. Tällöin jokaisessa osastossa pystytään suorittamaan yksilöllinen säätö telan koko pituudella.

Sijainnin mittausarvovastaanottimet voidaan sijoittaa hyvin monella eri tavalla. Useimmiten vastaanottimia ei voida kuitenkaan sijoittaa telanpäällyksen ulkokehään, koska se on käsiteltävän ma-teriaaliradan peitossa. Sen sijaan mittausarvonvastaanottimet voidaan sijoittaa telanpäällyksen sisään, jos niiden tukena on pidin-laite, joka on asennettu telanpäällyksestä ja tukiosasta riippumatta yhdessä sähkömagneettien kanssa. Tästä johtuen tukiosan ja telanpäällyksen taipuminen ei vaikuta mittausarvonvastaanottimien sijaintiin .

Telanpäällykseen voidaan järjestää myös puristuksen mittausarvonvastaanotin. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että 69148 amplitudin maksimiarvoa varten järjestetään ao. koontilaite (Speicher). Vaikka mittausarvonvastaanotin pyöriikin yhdessä telan-päällyksen kanssa, saadaan tällöin kestosäätöä varten käytettävä pysyvä arvo.

Telanpäällyksen säteittäisten värähtelyjen vaimentamiseksi useiden, kehän suunnassa siirrettyjen sähkömagneettien herätevirta voidaan säätää säätöpiiristä; vaihesiirtymä on kuitenkin mukana kuvassa. Tällainen säätöpiiri rekisteröi säteittäisten värähtelyjen taajuuden ja synnyttää ao. vaimentavat magneettivoimat.

Säteittäisten värähtelyjen vaimentamiseen käytettävät sähkömagneetit muodostavat tällöin mieluimmin lisäosastoja, jotka on jaettu kehälle "akselisymmetrisesti", niin että värähtelyjen vaimentaminen voidaan suorittaa muodon ja sijainnin stabiloinnista riippumatta .

Telan varmistamiseksi herätevirran kytkeytyessä irti on useita eri mahdollisuuksia. Esimerkiksi tukiosaan voidaan kiinnittää hä-täkäyttörullia tai kiekkoja, joihin telanpäällys tukeutuu virran katketessa. Po. rullat tai kiekot voidaan sijoittaa aksiaalisesti vierekkäisten sähkömagneettien väliin, niin että telanpäällys on tuettu sekä päistään, että myös niiden väliseltä osalta.

Eräässä keksinnön lisärakenteessa ainakin telanpäällyksen toisessa päässä on ohjauslaippa, joka on sijoitettu kahden aksiaalisesti kiinnitetyn renkaanmuotoisen sähkömagneetin väliin. Säätöpiiri pitää ohjauslaipan etäisyyden sähkömagneettien napapinnoista vakiona säätämällä herätevirran sijainnin miitausarvonvastaanottimes-ta riippuen. Tällä tavoin myös telan aksiaalinen sijainti stabiloituu .

Tukiosaa voidaan käyttää myös muita toimintoja varten. Siinä tai siihen kiinnitetyissä rakenneosissa voi olla esimerkiksi kanavat lämpötilansäätöaineen syöttämiseksi telanpäällyksen ja em. rakenneosien väliseen rakoon sekä sen poisjohtamista varten. Koska useimmiten kuitenkin riittää, että lämpötilansäätö suoritetaan siinä kohdassa, jossa materiaalirata joutuu painekäsittelyyn, saadaan rakenteesta hyvin yksinkertainen, jos kanavat ja niiden tulo- ja poisto-aukot siirretään kehän suunnassa ja rakoon järjestetään kehän suunnassa siirretyt rajoitinlaitteet aukkojen ulkopuolelle. Rajoitin-laitteina voidaan käyttää esim. "tiivistyshuulia". On myös mahdollista, että käytetään sellaista lämpötilansäätöainetta, johon pys- n 7 69148 tytään vaikuttamaan magneettisesti, magneettikenttien muodostaessa tällöin ao. rajoitinlaitteet.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavin, suositettavia rakenteita koskevin esimerkein viittaamalla tällöin piirustukseen, jossa kuvio 1 on kaavioleikkaus kahdella vastapainetelalla varustetusta keksinnön mukaisesta painekäsittelytelasta, kuvio 2 on pituusleikkauskaavio vastapainetelalla varustetusta telasta, kuvio 3 on poikkileikkaus eräästä rakennemuunnelmasta, kuvio 4 on kytkentäkaavio säätöpiiristä erillistä sähkömagneettia tai sähkömagneettiryhmää varten, kuvio 5 on poikkileikkauskaavio telan eräästä rakennemuunnelmasta, kuvio 6 esittää pituusleikkauksena telan erään toisen raken-nemuunnelman päätä, kuvio 7 on poikkileikkaus eräästä vastapainetelalla varustetusta keksinnön mukaisesta telasta, ja kuvio 8 havainnollistaa pituusleikkauksena aksiaalisesti ohjatun telan päätä.

kuviossa 1 nähdään keksinnön mukainen tela 1 kahden vastapai-netelan 2 ja 3 välissä. Nyt oletetaan, että po. telat on järjestetty pystysuoraan päällekkäin, jolloin alimmainen tela 3 on laakeroitu paikalleen ja kohdistaa ylimpään telaan 2 pystysuoran puristusvoiman, johon liittyvät vielä telojen painosta johtuvat voimat. Nämä telat voivat olla myös osa kalanteria, jossa on useita teloja. Tämän vuoksi syntyy pystysuora voima q, joka saa telaraossa 4 ja 5 aikaan linjapuristuksen, joka antaa radan muotoiselle materiaalille 6, esim. paperille, muoville tai tekstiilille, määrätyn rakenteen tai pinnan laadun.

Pystyvoimien vuoksi on pelättävissä, että tela 1 taipuu keskeltä alaspäin. Lisäksi telan 1 telanpäällys 7 puristuu kokoon, jolloin siitä tulee poikkileikkaukseltaan ellipsin muotoinen. Kun ylin tela 2 pyörii ja ottaa molemmat sen alapuolella olevat telat kitkan vaikutuksesta mukaansa, syntyy reaktiovoima qr, joka on kohtisuora tai jossain muussa kulmassa pystysuoraan voimaan q nähden ja saa aikaan sen, että telanpäällys 7 taipuu keskeltä tämän reaktiovoiman qr suunnassa. Kaikki esitetyt toimenpiteet vaikuttavat telarakojen 69148 4 ja 5 muotoon ja tällöin myös rakojen jokaisessa kohdassa esiintyvään materiaaliradan 6 painekäsittelyyn.

Lisäksi esiintyy myös värähtelyvoimia q(t), joiden syyt voivat olla erilaisia.

Telanpäällyksen 7 sisällä on kiinteä tukiosa 8, johon on kiinnitetty kaaviona esitetyt sähkömagneetit 9, 10 ja 11. Nämä on jaettu kolmeksi osastoksi A, B ja C (kulma 270°) telanpäällyksen 7 sisäkehän kohdalla. Näiden kolmen osaston herätevirta ja siten myös niiden magneettivoima voidaan säätää erikseen. Osasto A pystyy sen vuoksi estämään telanpäällyksen 7 taipumisen pystysuunnassa, ja osasto 8 voi estää telanpäällyksen 7 taipumisen reaktiovoiman qr suunnassa, ja osastot B ja C voivat taas yhdessä estää telanpäällyksen muuttumisen muodoltaan elliptiseksi. Värähtelyvoimien aiheuttamat muodonmuutokset voidaan vaimentaa muuttamalla jaksoittain herä-tevirtoja. Näin syntynyt deformaationtasaus- ja stabilointilaite voi tästä johtuen pitää hyvin tarkasti yllä telarakojen 4 ja 5 ao. olosuhteet kulloinkin esiintyvästä kuormituksesta q riippumatta.

Kuvion 2 mukaisesti vastapainetela 2 ja sen laakeritapit 12 on laakeroitu pystysuunnassa siirtyviin laakereihin 13. Tukiosassa 8 on tapit 14, jotka on kiinnitetty ruuveilla 16 (liikkumaton rakenne) pystysuunnassa siirtyviin pidikkeisiin 15. Jokainen osasto käsittää useita vierekkäisiä sähkömagneetteja, kuten osastojen A ja C kohdalla (sähkömagneetit 9 ja 11) voidaan todeta. Vierekkäisten sähkömagneettien välissä on tukirenkaat 17, joihin telanpäällys tukeutuu sisäkehällään 18, kun magneettivirta kytketään irti. Normaalikäytössä telanpäällys 7 riippuu vapaasti. Pidin 19, joka on laakeroitu pidikkeisiin 15, käsittää useita sijainnin mittausarvonvastaanotti-mia 20, jotka on telanpäällyksen 7 sisällä jaettu sen kehälle, esim. osastojen B ja C lähellä ja osastoa A vastapäätä. Pidin 19 on riippumaton telanpäällyksen 7 mahdollisesta taipumisesta tai tukiosan 14 taipumisesta. Sen pitkittäiskannatin menee tukirenkaissa olevien aukkojen ja magneettimateriaalista vapaan tilan läpi tukiosan 8 yläpuolella. Jos tukiosan oletetaan taipuvan tuntuvasti, se voidaan sijoittaa ns. kalottilaakereihin.

Kuvion 3 havainnollistamassa rakenteessa sijainnin mittaus-arvonvastaanottimet 21 on sijoitettu telan 1 ulkopuolelle. Kuviossa 2 kaaviona esitetyt sähkömagneetit voidaan sijoittaa yksitellen tu- 9 69148 kiosaan 8. On kuitenkin edullisempaa käyttää magneettilevyjä 22, joissa on urat 23 ja niiden välissä napakengät 24. Po. tapauksessa jokaiseen magneettikäämiin kuuluu kaksi osaa, esim. 9a ja 9b. Kumpaankin liittyy napa, joten jokaista sähkömagneettia varten on kaksi vierekkäistä napapintaa 25a ja 25b, jotka ovat vastapäätä te-lanpäällyksen 7 sisäpintaa; näiden välissä on tällöin ilmarako 26.

Kuviosta 3 nähdään lisäksi, että magneettilevyissä 22 on kaksi aksiaalista kanavaa 27 ja 28 lämpötilansäätöaineen, esim. kuumen-nusaineen, syöttämistä ja poistoa varten. Ko. aine virtaa rako-osassa 29 lähellä vastapainetelaa 2 kehän suunnassa. Rako-osa on rajattu sopivilla rajoittimilla 30, jotka ovat tässä rakenteessa jousilla varustettuja liukuosia.

Jokaisessa osastossa on vähintään yksi säätöpiiri, kuten kuviossa 4 esitetään, jokaiseen osastoon järjestetään kuitenkin mieluimmin useita säätöpiirejä erillisiä sähkömagneetteja tai sähkö-magneettiryhmiä varten. Tätä varten säätimeen 31 syötetään sijainnin mittausarvonvastaanottimesta 20 tosiarvo xl ja teoreettisen arvon antolaitteesta teoreettinen arvo x2. Tällöin syntyvä säätösig-naali y määrää yhden sähkömagneetin, esim. 11, herätevirran, joka vaikuttaa iskuvoimallaan H telanpäällykseen 7, johon vaikuttavat puolestaan voimat q, q^, q(t) häiriösuureena. Näin syntyvä tarkkaillun telanpäällysosan sijainti syötetään sitten taas tosiarvona xl säätimeen 31. Jos mittausarvon antolaite 20 ei ilmaise sijaintia, vaan telanpäällyksen paineen, ts. havahtuu vain kerran pyörähdyksen aikana, olisi käytettävä muistilaitetta 32.

Kuvion 5 esittämässä rakenteessa on tukiosaan 8 järjestetty kolmen osaston A, B ja C lisäksi vielä neljä lisäosastoa D, E, F ja G, joissa on tietty määrä sähkömagneetteja. Näiden neljän osaston D-G ohjaus tapahtuu säätimellä, joka pystyy toteamaan värähtelyn amplitudit ja syöttää sähkömagneetteihin sen mukaisesti jaksoittain muuttuvaa herätevirtaa. Tällöin on mahdollista ohjata erillisiä osastoja säätimellä 31, kuitenkin vaihesiirrettynä, värähtelyn vaimentamiseksi.

Kuviosta 6 voidaan todeta, että tukirenkaiden 17 asemesta voidaan käyttää myös ns. hätäkäyttörullia, jotka tukevat telanpäällyksen 7 virran kytkeytyessä irti.

Kuviossa 7 on alas sijoitettu tela 1 ja siihen liittyvä vastapainetela 2 telanpäällyksen ollessa tällöin työasennossaan.

------- " ΤΓ 10 69148 Tässä työasennossa sen akseli M7 on siirretty vastapainetelan 2 suunnassa tukiosan 8 akseliin M8 nähden. Tästä johtuen ilmarako 26 on alaosassa a pieni ja yläosassa b vastaavasti suuri. Ilmaraon leveys muuttuu osastojen B ja C aluetta c pitkin. Tämä on edullinen käyttöasento, koska alueen a pienen ilmaraon vuoksi telanpäällyk-seen saadaan siirtymään suhteellisen suuria magneettivoimia. Mikäli käsiteltävässä materiaaliradassa telat 1 ja 2 joudutaan jonkin virheen takia erottamaan, herätevirta laskee osastossa A niin paljon, että telanpäällys 7 siirtyy tukiosaan 8 nähden tietyyn keskiasen-toon, jolloin telojen 1 ja 2 väliin syntyy erotusrako, jonka suuruus on (b-a)/2. Tämä erotustoiminto tapahtuu nopeasti, koska telanpääl-lyksen 7 painoon liittyvän voiman lisäksi myös osastojen B ja C sähkömagneetit pyrkivät muodostamaan napapintojensa eteen tasaisen ilmaraon. Erottaminen voi tapahtua hyvin nopeasti, koska telanpääl-lyksen 7 kääntyminen keski- 1. lepoasennon yli ei aiheuta törmäys-vaaraa.

Sijainnin aksiaalisen stabiliteetin vuoksi telanpäällykseen on kuvion 8 mukaisesti sijoitettu etulaippa 35. Sen molemmille puolille on järjestetty rengasmagneetit 36 ja 37, jotka liittyvät kiinteästi tukiosaan 8. Sijainnin mittausarvonvastaanottimet 38 ja 39 pitävät säätöpiirin kanssa huolen siitä, että sähkömagneettien 36 ja 37 magneettivoimat pitävät laipan 35 aina keskiasennossa.

Hyvin monessa tapauksessa on myös edullista, että tukiosan koko kehä varustetaan sähkömagneeteilla, esim. silloin, kun painoon liittyvät ja puristusvoimat eivät ole tasasuunnattuja, tai kun kuvion 7 esittämässä rakenteessa pikaerotustoimintoa on tuettava lisä-osastolla osaston A vastakkaisella puolella. Kuvion 7 lepoasentoon (keskiasento) voidaan päästä myös kuvion 5 osastojen E-G avulla.

Mittausarvonvastaanottimet voivat olla erimuotoisia. Nimenomaan sijainnin mittausarvonvastaanottimien pitäisi toimia kosketuksetta, esim. optisesti.

Sähkömagneettien ja säätöpiirien suunnittelussa sekä myös monien muiden yksityiskohtien ollessa kyseessä voidaan soveltaa niitä oppeja, jotka on kehitetty magneettiripustuksessa (ajoneuvotek-niikassa).

Claims (24)

691 48 11

1. Painekäsittely- tai kuljetustela, erityisesti kalanteri-tela, jossa on pyörivä, ontto, ulkopuolelta puristusvoimien kuormittama telanpäällys (7), jonka paksuudesta ainakin osan muodostaa magnetoituva materiaali, telanpäällyksen läpi kulkeva, kiinteä tu-kiosa (8), jossa on kehän suunnassa vähintään kolme osastoa (A, B, C) omaava sähkömagneettinen laite (9, 10, 11), jossa on useita kehän suuntaan sijoitettuja napapintoja (25a, 25b), jotka muodostavat telanpäällyksen sisäkehän kanssa ilmaraon (26), jonka kautta vetovoimat vaikuttavat telanpäällykseen (7), ja laite sähkömagneettisen laitteen herätevirran muuttamiseksi, tunnettu siitä, että napapinnat (25a, 25b) suuntautuvat vähintään 200° kehäkulmas-sa, että sähkömagneettisen laitteen (9, 10, 11) vähintään kolmesta osastosta yksi osasto (A) aiheuttaa puristusvoimiin vastakkaisesti vaikuttavia vetovoimia ja kaksi tämän molemmin puolin sijoitettua osastoa (B, C) aiheuttavat niihin nähden poikittaisia vetovoimia telanpäällykseen (7) ja että näiden osastojen herätevirrat ovat erilaisesti ohjattavissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että telanpäällys (7) on koko pituudeltaan laakeroitu vapaasti riippuvaksi sähkömagneettien (9, 10, 11) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että puristuskuormituksen suunnassa esiintyvä säteittäinen välys työasennossa olevan telanpäällyksen (7) ja tukiosan (8) tai siihen kiinnitettyjen osien (17, 22) välillä on suurempi kuin telanpäällyksen (7) ja vastapainetelan (2) välillä erottamista varten tarvittava erotusrako.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tela, tunnettu siitä, että telanpäällyksellä (7) on tukiosaan (8) nähden keskellä sijaitseva lepoasento ja vastapainetelaan (2) päin siirretty työasento.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tela, tunnettu siitä, että kehäkulma on mieluimmin noin 270°.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tela, tunnettu siitä, että sähkömagneetit (9, 10, 11) on järjestetty symmetrisesti puristuskuormituksen tasoon nähden. 12 691 48

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokainen osasto (A, B, C) koostuu useista, akselin suunnassa vierekkäisistä sähkömagneeteista (9, 10, 11).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokaisen osaston (A, B, C) sähkömagneettien (9, 10, 11. herätevirtoja voidaan muuttaa erikseen tai ryhmänä toisistaan riippumatta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokaisessa sähkömagneetissa on vähintään kaksi vierekkäistä napapintaa (25a, 25b).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen tela, tunnettu siitä, että tukiosana (8) on akseli, johon on työnnetty kiertymättömäksi rakenteeksi kiekonmuotoiset magneettilevyt (22), joiden kehään on sovitettu urat (23) magneettikäämejä (9a, 9b) varten.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen tela, tunnettu siitä, että sitä varten on järjestetty useita säätöpiirejä, joissa on ainakin yksi mittausarvonvastaanotin (20, 21) telanpäällyksen (7) sijainnin tai puristuksen tosiarvoa varten, ja jotka säätävät erillisen sähkömagneetin (9, 10, 11) tai sähkö-magneetti ryhmän herätevirran etukäteen määrätystä teoreettisesta arvosta riippuen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tela, tunnettu siitä, että telanpäällyksen (7) kehälle jaettuna on järjestetty useita sijainnin mittausarvonvastaanottimia (20, 21).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tela, tunnettu siitä, että useisiin aksiaalisesti siirrettyihin, telan akseliin nähden kohtisuoriin tasoihin on järjestetty kuhunkin useita sijainnin mittausarvonvastaanottimia (20) jaettuna telanpäällyksen (7) kehälle.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11 - 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että sijainnin mittausarvonvastaanottimet (20) on järjestetty telanpäällyksen (7) sisälle ja tuettu pidäkkeellä (19), joka on asennettu telanpäällyksestä ja sähkömagneetit käsittävästä tukiosasta (8) riippumattomana rakenteena.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11 - 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että käytettäessä telanpäällykseen (7) kiinnitettyä puristuksen mittausarvonvastaanotinta on järjestetty muistilaite (32) amplitudin maksimiarvoa varten. Il 13 691 48

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen tela, tunnettu siitä, että telanpäällyksen (7) säteittäisten värähtelyjen vaimentamiseksi useiden, kehän suuntaan sijoitettujen sähkömagneettien herätevirta säädetään säätöpiirillä (31), kuitenkin vaihesiirrettynä.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen tela, tunnettu siitä, että säteittäisten värähtelyjen vaimentamiseen käytettävät sähkömagneetit muodostavat lisäosastot (D, E, F, G), jotka on jaettu kehälle akseliin nähden symmetrisesti.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen tela, tunnettu siitä, että tukiosaan (8) on järjestetty hätä-käyttörullat (33), joihin telanpäällys (7) tukeutuu virran katketessa .

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen tela, tunnettu siitä, että tukiosaan on järjestetty renkaanmuo-toiset kiekot (17), joihin telanpäällys (7) tukeutuu virran katketessa .

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen tela, tunnettu siitä, että akselin suunnassa vierekkäisten sähkömagneettien väliin on järjestetty renkaanmuotoiset kiekot (17) tai hätäkäyttörullat (33).

21. Jonkin patenttivaatimuksen 1-20 mukainen tela, tunnettu siitä, että ainakin telanpäällyksen (7) toisessa päässä on ohjauslaippa, joka on sijoitettu kahden aksiaalisesti kiinnitetyn renkaanmuotoisen sähkömagneetin (36, 37) väliin ja että säätöpiiri pitää ohjauslaipan etäisyyden sähkömagneettien napapinnoista vakiona säätämällä herätevirtaa mittausarvonvastaan-ottimesta (38, 39) riippuen.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 21 mukainen tela, tunnettu siitä, että tukiosassa (8) tai siihen kiinnitetyissä rakenneosissa (22) on kanavat (27, 28) lämpötilansäätöai-neen syöttämiseksi telanpäällyksen (7) ja näiden rakenneosien väliseen rakoon (29) ja sen poistamiseksi siitä.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen tela, tunnettu siitä, että kanavat (27, 28) sekä niiden tulo- ja poistoaukot on sijoitettu kehän suuntaan, ja että rakoon (29) on järjestetty kehän suunnassa rajoitinlaitteet (30) aukkojen ulkopuolelle. 14 691 48

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tela, tunnettu siitä, että lämpötilansäätöaineeseen voidaan vaikuttaa magneettisesti, ja että rajoitinlaitteet on muodostettu magneettikenttinä . 15 69148