FI69106C - Framstaellning av bly ur sulfidiska blyraomaterial - Google Patents

Description

1 69106

Menetelmä lyijyn valmistamiseksi sulfidisista lyijyraaka-aineista

Keksinnön kohteena on menetelmä lyijyn valmistamiseksi sulfidisista lyijyraaka-aineista, jotka sisältävät vismutin, arsenikin , antimonin ja tinan tyyppisiä epäpuhtauksia, happea sisältävää kaasua käyttävällä liekkisulatuksella.

Yli 50 vuoden ajan on lyijymasuunisulatus yhdistettynä sint-raukseen vastannut maailman lyijynsulatustehon pääosasta. 1970-luvun aikana on laskettu, että hieman yli 80 % maailman lyijy-tuotannosta on tullut lyijymasuuneista. Useista teknologisista parannuksista huolimatta vuosien mittaan liittyy lyijymasuuni-sulatukseen useita vakavia haittoja. Kyseinen kaksivaihemene-telmä on termisesti epäedullinen. Sintrausvaiheessa pasutus-reaktiot ovat niin ollen vahvasti eksotermisiä, ja rikastetta ja muuta panostettua ainetta on sekoitettava kylmään paluupa-sutteeseen sintrauslämpötilojen rajoittamiseksi ja vähärikkisen pasutteen saamiseksi. Masuunissa tarvitaan sitä vastoin lämpöä juonilajin sulattamiseksi, ja kallista metallurgista koksia tarvitaan sekä polttoaineeksi että pelkistysaineeksi.

Viime vuosina on ehdotettu ja kokeiltu ns. suorasulatusta varten useita uusia lyijyprosesseja, joissa lyijyrikaste sulatetaan polttamalla se happipitoisella kaasulla, jolloin suoraan muodostuu metallista lyijyä ja rikkidioksidia sekä kuonaa yhdessä ainoassa vaiheessa osittaisen hapetusreaktion mukaan:

PbS + 02 -> Pb + S02

Lyijyn suorasulatus tarjoaa useita potentiaalisia etuja verrattuna masuunisulatukseen: a) sintrauksen ja sen suuren kiertävän paluupasutemäärän eliminointi, b) koksin tarpeen eliminointi, c) polttoaineen tarpeen pienennys sen ansiosta, että eksotermis-tä lämpöä hapetusreaktioista käytetään hyväksi sulatuksessa, d) mahdollisuus käyttää puhdasta happikaasua tai hapella rikastettua ilmaa tavallisen ilman sijasta ja e) mahdollisuus valmistaa oleellisesti enemmän S02:ta sisältävää 2 69106 kaasua kuin mitä sintrauksessa on mahdollista.

Lyijyn suorasulatusmenetelmät voidaan periaatteessa jakaa kahteen ryhmään: nimittäin niihin, jotka antavat pienen lyijypitoisuuden omaavaa kuonaa, joka voidaan tallettaa, kuitenkin runsaasti rikkiä sisältävän raakalyijyn kustannuksella, jolle on usein suoritettava erityinen käsittely, esimerkiksi konvertoimalla, ja niihin, jotka antavat vähän rikkiä sisältävää raakalyijyä ja suuren lyijypitoisuuden omaavaa kuonaa, joka on puhdistettava erityisessä vaiheessa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat Outokumpu-menetelmä (ks. esim. DE, C, 1179004), Cominco-menetelmä (US, A, 3847595), St. Joseph Lead-menetelmä, J. Metals, 20 (12), 26-30 (1968), Worcra-menetelmä (US,A, 3326671), Kivcet-menetelmä (US, A, 3555164) sekä Q-S-menetelmä (US, A, 3941587). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mm. Boliden-prosessi (US, A, 3563726), Noranda-prosessi (US, A, 3542352 ja 3663207) ja Mitsubishi-prosessi (US, A, 3890139).

Lyijysulfidirikaste sisältää tavallisesti huomattavia määriä alkuaineita, kuten Cu, As, Sb, Sn, Bi, Ag ja Au, jotka eri syistä halutaan erottaa lyijystä lyijyn valmistuksen aikana. Pääosa näistä alkuaineista esiintyy sulatteessa, ts. raaka-lyijyssä ja kuonassa, lyijyä yllä mainittujen menetelmien mukaan valmistettaessa. Alkuaineiden jakaumaan raakalyijyn ja kuonan kesken voi joissakin tapauksissa vaikuttaa järjestelmän hapetuspotentiaali, jolloin esim. kuparin, lyijyn, tinan, arsenikin ja antimonin liukeneminen kuonaan suurenee hapetuspoten-tiaalin kasvaessa, kun taas hapen osapaine ei vaikuta vismutin ja hopean jakautumiseen raakalyijyn ja kuonan kesken, minkä vuoksi nämä alkuaineet tulevat suureksi osaksi olemaan jäljellä raakalyijyssä, josta ne on erotettava erityisillä puhdistusmenetelmillä, jotka ainakin vismutin kohdalla aiheuttavat hyvin suuria kemikaalikustannuksia sekä kalliin ja hankalan käsittelyn. Hopean kohdalla voi ehkä lisäarvo sinänsä korvata käsittelykustannukset, joskin käsittely on hankala. Vaikka hapen osapaine voi vaikuttaa arsenikin ja antimonin jakautumiseen raakalyijyn ja kuonan kesken, kuten edellä todettiin, niin suuri osa näistä alkuaineista joutuu tunnetuissa lyijymene- li 3 69106 telmissä raakalyijyyn, että myöhemmin puhdistus sekä yhdessä vaiheessa että useissa vaiheissa kuitenkin on tarpeen.

Huolimatta viime aikoina ehdotetuista lukuisista uusista lyi-jyprosesseista tarvitaan siis kuitenkin entistä enemmän ja välttämättä uutta lyijyprosessia ensisijaisesti sellaisten lyijy-sulfidirikasteiden käsittelyä varten, jotka sisältävät suhteellisen vähän lyijyä mutta jotka kuitenkin voivat sisältää tärkeitä muita metalleja, kuten jalometalleja ja sinkkiä. Tässä lyi-jyprosessissa on voitava käsitellä mainittuja sulfidisia raaka-aineita sisältäviä alkuaineita ottamalla samalla talteen raaka-lyijyä, joka sisältää vähän mainittuja epäpuhtauksia. Erityisesti tarvitaan menetelmää, jossa runsaasti vismuttia sisältäviä sulfidisia lyijyaineita voidaan yhdessä vaiheessa käsitellä käytännöllisesti katsoen vismutista vapaaksi raakalyijyksi.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä alussa mainituntyyppisiä epäpuhtauksia sisältävien sulfidisten lyijyaineiden käsittelemiseksi ottamalla talteen lyijy käytännöllisesti katsoen epäpuhtauksista vapaana. Keksinnön tunnusmerkit käyvät selville seuraavista patenttivaatimuksista.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa monin tavoin päävaatimuksen puitteissa, jolloin edullinen tapa valitaan ottaen huomioon osaksi käytettävissä olevan uunivaraston ja osaksi käsiteltävät aineet. Menetelmä voidaan siis toteuttaa hyvin yksinkertaisella laitteistolla tavanomaisessa liekkiuu-nissa tai kiertokonvertterissa, joka sisältää lyijysulatetta, johon suunnataan puhallusputki, jolla syötetään lyijysulfidi-pitoista ainetta, joka liekkisulatetaan syöttämällä happea rajoitetusti. Tämä mahdollistaa sen, että epäpuhtaudet, jotka sulfidina ovat haihtuvia, oleellisesti haihtuvat sulatuksen yhteydessä. Menetelmällä voidaan siis poistaa huomattavia määriä tyyppiä vismutti, arsenikki, ja antimoni olevia epäpuhtauksia. Tavanomaisissa lyijyprosesseissa, mukaan lukien suorasu-latusprosessit, joissa sulfidaine sintrataan ja sulatetaan suuren hapen osapaineen alaisena, tämäntyyppiset epäpuhtaudet hapettuvat nopeasti suurimpaan hapetusasteeseensa, jolloin ne käytännössä jäävät haihtumattomiksi. Muodostuneet oksidit seuraa- 4 69106 vat sen tähden suuressa määrin sulatteen mukana ja jakautuvat kuonan ja raakalyijyn kesken, kuten alussa esitettiin.

Esillä olevan keksinnön avulla saavutetaan kuitenkin se etu, että mainitut epäpuhtaudet saadaan haihtumaan ja muuttumaan kaasufaasiin sulfidisessa tai metallisessa muodossa, ennenkuin ne saatetaan niin suuren happipotentiaalin alaisiksi, että näistä alkuaineista ehtii muodostua stabiileja, haihtumattomia oksideja. Kosketuksessa lyijyoksidiin tai mahdollisesti sili-kaattipitoiseen oksidiseen lyijykylpyyn tapahtuu tunnettu pasu-tusreaktio

PbS + 2PbO -* 3Pb + S02 jolloin siis lyijysulfidisulate reagoi kylvyn lyijyoksidin kanssa puhallusputken alla, jolloin muodostuu lyijyä ja rikkidioksidia. Oksidien sulate saadaan aikaan ja sitä ylläpidetään tällöin sopivasti siten, että toisessa puhallusputkessa liekkisulatetaan mainituista epäpuhtauksista oleellisen vapaata lyijysulfidiai-netta käyttämällä hapen ylimäärää. Viimeksi mainitun puhallus-putken on sopivasti oltava upotettuna tietyssä määrin lyijyoksi-dipitoiseen sulatteeseen. Pasutusreaktion avulla muodostunut lyijy tulee muodostamaan kerroksen lyijyoksidikylvyn alapuolelle, ja se voidaan poistaa jaksoittain tai jatkuvasti. Lyijyssä tulee olemaan pienet rikkipitoisuudet ja vain pienehköjä määriä epäpuh taliksi a kuten vismuttia, arsenikkia, antimonia, tinaa, kadmiumia, elohopeaa ja sinkkiä. Tällaisen lyijyn puhdistus on oleellisesti yksinkertaisempaa kuin niiden lyijylaatujen puhdistus, jotka voidaan valmistaa tähän asti tunnetuilla suo-rasulatusmenetelmillä.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan myös toteuttaa kahdella erillisellä liekkisulatuskuilulla varustetussa uunissa, jolloin samanlaisia reaktioita voidaan suorittaa ja periaatteessa samalla prosessin ohjauksella kuin puhallusputkia käyttävässä liekkisulatuksessa.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä erityisen edullisessa, toteutustavassa käytetään uunityyppiä, jota on aiemmin kuvattu metallioksidipitoisen aineen, erityisesti rautaoksidipitoisen aineen pelkistyksen yhteydessä raakaraudan talteenottamiseksi

II

5 69106 siitä, mutta jota on myös ehdotettu lyijyn valmistamiseksi lyijysulfidista. Uunia selitetään lähemmin aiemmassa patentissa SE, B, 7700440-6, jossa kuvion 1 mukaisesti uuni on varustettu kuilulla, joka on jaettu kahteen vyöhykkeeseen. Aiemman patenttijulkaisun selityksen mukaisesti sulfidipitoista lyijyäinetta lisätään tällöin kuilun ylempään vyöhykkeeseen, jossa se pasutetaan, jolloin muodostuu oksidinen tuote, joka sulatetaan yhdessä erikseen syötetyn oksidisen aineen kanssa kuilun alemmassa vyöhykkeessä altapäin tulevien kuumien kaasujen avulla. Sen jälkeen oksidinen sulate pelkistetään kuilusta koksikerroksen avulla reaktorissa, joka on liitetty kuilun alaosaan. Esillä olevan keksinnön mukaisesti lyijysulfidi-pitoisen aineen liekkisulatus suoritetaan erotukseksi tästä kuilun molemmissa vyöhykkeissä, jolloin epäpuhtaita rikasteita syötetään kuiluun käyttämällä happipitoisen kaasun alijäämää ylemmässä vyöhykkeessä, kun taas puhtaita sulfidirikasteita syötetään kuiluun käyttämällä happipitoisen kaasun ylimäärää kuilun alemmassa vyöhykkeessä. Liekkisulatus tapahtuu tässä kuten mainitussa aiemmassa patentissa sopivasti käyttäen vapaita pyörteitä kuilun kummassakin vyöhykkeessä. Pyörteitä ylläpidetään johtamalla hapettavaa kaasua kuiluun suuttimien kautta, jotka on suunnattu siten, että ne aiheuttavat pyörreliik-keen oleellisesti pystysuoran akselin ympäri. Liekkisulatus voidaan tällä tavoin toteuttaa vastavirtamenetelmänä, mikä merkitsee sitä, että kuilun ylävyöhykkeessä haihtuneet epäpuhtauksien sulfidit voidaan suoraan poistaa kuilusta poistuvan kaasun mukana. Riippuen mm. ylemmässä ja vastaavasti alemmassa vyöhykkeessä sulatettavan aineen suhteellisista määristä ja ylemmän vyöhykkeen hapetusasteesta lopputuote tulee sisältämään vaihtelevia määriä metallista lyijyä ja lyijyoksi-dia. Menetelmää voidaan toivomusten mukaan ohjata siten, että saadaan vain lyijyoksidia tai oleellisesti vain metallista lyijyä. Jatkokäsittely valitaan sulatetun tuotteen koostumuksen ja tyypin mukaan. Jos saadaan suhteellisen puhdas raakalyijy-tuote, tämä voidaan poistaa suoraan jatkuvasti poistamalla kuiluun liitetystä, alla olevasta erotusvyöhykkeestä. Sama pätee riippumatta siitä, mitä keksinnön suoritusmuotoa liekkisulatuk-sessa raakalyijytuotteeksi käytetään.

6 69106

Silloin kun liekkisulatus antaa tulokseksi oksidisen lyijytuot-teen täydellisen tai osittaisen muodostuksen, tämä oksidinen tuote voidaan loppupelkistää metalliseksi lyijyksi monin tavoin. Eräs edullinen tapa on siirtää lyijyoksidisulate toiseen uuniin, jossa pelkistys voidaan suorittaa sulatteen pyörteillessä voimakkaasti, esim. Kaldokonvertterissa. Erästä tällaista menetelmää kuvataan aiemmissa ruotsalaisissa patenttijulkaisuissa SE, B, 7317217-3 ja 7317218-1. Oksidista sulatetta voidaan kuitenkin edullisesti, silloin kun liekkisulatus on tapahtunut pyörteessä kuten aiemmin kuvattiin, myös käsitellä julkaisussa SE, B, 7700440-6 kuvatulla tavalla, ts. saattamalla lyijyoksidisulate kosketukseen koksikerroksen kanssa, jolloin koksi reagoi sulan lyijyoksidin kanssa, jolloin muodostuu metallista lyijyä ja hiilioksidia.

Silloin kun prosessiin kuuluva raaka-aine sisältää suurehkoja määriä sellaisia metalleja, jotka seuraavat lyijyn mukana ja niin ollen sisältyvät muodostuneeseen sulatteeseen, voidaan edullisesti samanaikaisesti sulatusaineen kanssa lisätä happamia kuonanmuodostajia, kuten kvartsia. Menetelmä toteutetaan tällöin siten, että metalli liekkisulatuksessa muodostuu metal-lioksidisilikaattisulatetta, josta metalli voidaan ottaa selektiivisesti talteen pelkistämällä myöhemmässä vaiheessa. Metallien talteenottoa varten metallioksidisilikaattisulatteesta tarvitaan vahvoja pelkistysaineita, yleensä hiiltä tai koksia, minkä lisäksi reaktiivisuuden ja selektiivisyyden parantamiseksi on myös mahdollisesti lisättävä täydentäviä kuonanmuodostajia, yleensä CaO. Tämä metallien talteenotto metallioksidisilikaat-tisulatteesta voi tapahtua jatkuvasti tai jaksoittain yhdessä tai useissa prosessivaiheissa. Niinpä voidaan ensimmäisessä pelkistysvaiheessa ottaa talteen jalometallipitoinen kuparisu-late ja seuraavassa vaiheessa lyijysisällön pääosa. Selektiivinen metallien talteenotto metallioksidisilikaattikuonasta voi myös tapahtua ruiskuttamalla hiiltä ja kuonanmuodostajia suoraan metallioksidisilikaattisulatteeseen. Pelkistyksessä sili-kaattisulatteen koostumus voi tietyssä määrin vaikuttaa metallien jakaumaan metallisulatteen ja kuonan kesken. Jos silikaat- li 7 69106 tisulatteen emäksisyyttä suurennetaan lisäämällä CaO:a, metai-lisulatteessa saavutetaan pieniä rikkipitoisuuksia. Jos metal-lioksidisilikaattisulatteella on suuret lyijypitoisuudet, esim. 15-45 %, ja suuri CaO/SiC^-suhde, on kuparin, nikkelin, lyijyn ja/tai jalometallin tehokas talteenotto pienen rikkipitoisuuden, nimittäin 0,1-0,5 %, omaavaksi metallisulatteeksi mahdollinen.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin sen muutamina edullisina suoritusmuotoina viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön edullista suoritusmuotoa, jossa liek-kisulatus tapahtuu puhallusputkien avulla oksidista kylpyä vasten toisen puhallusputken ollessa upotettuna oksidiseen kylpyyn, ja kuvio 2 esittää keksinnön toista edullista suoritusmuotoa, jossa liekkisulatus tapahtuu kahdessa päällekkäisessä vyöhykkeessä kuilussa ja jossa kaasua sekä kiinteää ja juoksevaa ainetta johdetaan vastavirtaan toisiaan vastaan.

Kuviossa 1 merkitsee numero 1 uunia, jossa pidetään lyijyoksi-dipitoinen sulatekylpy 2. Kylpyä kohti suunnataan puhallus-putki 3, johon johdetaan epäpuhtauksia sisältävää lyijysulfi-dirikastetta, jota osoittaa nuoli 4, sekä happipitoista kanto-kaasua, jota osoittaa nuoli 5, rikasteen osittaista hapetusta ja liekkisulatusta varten. Puhallusputken 3 suuaukosta tulee liekkisulatettu lyijytuote, jonka sulfidisisältö on pääasiassa jäljellä. Kun tämä osuu lyijyoksidipitoiseen sulatteeseen, jota on merkitty numerolla 8, muodostuu pasutusreaktion vaikutuksesta lyijymetallia. Lyijy kertyy sulatteen 2 alaosaan, kuten numero 9 osoittaa. Puhallusputkesta 3 ulos virtaava kaasu tulee, kuten nuoli 10 osoittaa, virtaamaan kaasun poistoaukkoa 11 kohti, josta kaasu johdetaan esittämättä jätettyihin kaasunpuhdistulaitteisiin epäpuhtaussisällön talteenottamisek-si, ennenkuin kaasua käytetään rikkidioksidisisällön talteenottoon. Uuniin 1 johdetaan myös putken 12 kautta oksidinen liekkisulatustuote, kuten nuolet 13 osoittavat kylvyn 2 pinnan alapuolella. Putkesta 12 tuleva kaasu virtaa tällöin lyijyok-sidikylvyn 7 läpi ja ylös uunitilan 14 läpi kaasunpoistoaukkoon 8 69106 11, kuten nuolet 15 osoittavat. Muodostunut raakalyijy poistetaan kohdassa 16 jatkokäsittelyä varten puhdistetuksi lyijyksi.

Kuviossa 2 merkitsee numero 21 kuilua, jossa tapahtuu sulfi-dirikasteen liekkisulatus. Kuilun 21 alin osa muuttuu suoraan erotusvyöhykkeeksi 22, jossa kuilussa 21 sulatettu tuote erotetaan raakalyijyksi ja kuonaksi, jotka voidaan erikseen poistaa tästä vyöhykkeestä.

Kuilun 21 kattoon on sovitettu ensimmäinen kehä suuttimia 2 3, joiden läpi syötetään hienojakoista epäpuhtauksia sisältävää sul-fidirikastetta, hienojakoista kvartsia ja/tai muita kuonanmuo-dostajia tai juoksutteita, paluupölyä sekä happikaasua tai muuta liekkisulatusta ylläpitävää kaasua, kuten ilmaa tai hapella rikastettua ilmaa. Esitetyssä esimerkissä kiinteä aine johdetaan suuttimiin 23 johtojen 24, 25 kautta ja ilmaa, mahdollisesti happikaasulla rikastetuna, johdon 26 kautta ja tästä haarautuvien johtojen 27 ja 28 kautta. Suuttimet 23, joista vain kaksi on esitetty piirustuksessa, on suunnattu vinosti alaspäin ja tangentiaalisesti kuilun pienintä poikkimittaa pienemmän ajatellun ympyrän suhteen, niin että kuiluun saadaan pyörrelii-ke. Ilmaa johdetaan kuiluun 21 myös vaakasuorien suuttimien 29 kautta, joita syötetään johdoista 27 näistä haarautuvien johtojen 30 kautta, jotka on suunnattu jossakin määrin tangentiaalisesti suuttimien 23 aikaansaaman pyörreliikkeen paran-tamiseksi. Kuten kohdassa 29a esitetään, voidaan kaasun johtamiseksi ylemmän vyöhykkeen 35 halutuille tasoille sovittaa lisäsuuttimia, joita syötetään johdoista 27. Suuttimien 31 kautta, jotka on sovitettu oleellisesti samalla tavoin kuin suuttimet 23, johdetaan kuiluun oleellisesti puhtaita lyijy-sulfidirikasteita, jolloin suuttimia 31 syötetään johdoista 32 ja 33. Rikasteen kantokaasuna käytetään esitetyssä esimerkissä happikaasua, jota syötetään suuttimiin 31 johtojen 34 kautta, joita syötetään johdosta 36. Jotta tähän alempaan pyörteeseen saataisiin suuri hapetuspotentiaali ja samalla edistettäisiin pyörreliikettä, johdetaan happikaasua myös vaakasuorien suuttimien 38 kautta, joita syötetään johtojen 36 ja 39 kautta.

li 9 69106

Epäpuhtaan rikasteen kulkiessa suuttimesta 23 alas kuilun 21 vyöhykkeen 35 läpi se sulatetaan ja pasutetaan osaksi ja savutetaan poishaihtuvia sulfidisia ja metallisia epäpuhtauksia, kuten Hg, As, Sb, Bi ja Sn. Rikasteen kulkiessa edelleen alaspäin kuilun 21 vyöhykkeen 37 läpi sitä pasutetaan edelleen. Kun liekkisulatettu ja osaksi rikistä vapautettu aine vyöhykkeestä 35 kohtaa oksidisen reaktiotuotteen vyöhykkeessä 37, muodostuu pasutusreaktion vaikutuksesta tietty määrä metallista lyijyä riippuen stökiometrisista suhteista ylemmän ja vastaavasti alemman pyörteen molempien liekkisulatustuotteiden välillä. Lopullinen muodostunut tuote kootaan alemman pyörteen alapuolella erotusvyöhykkeeseen 22, jolloin raakalyijy-metallifaasi kertyy mainitun vyöhykkeen pohjalle, kuten kohta 40 osoittaa, ja oksidinen faasi, joka on mahdollisesti sili-kaattisidottu kuonaksi, peittää metallisen faasin. Metalli-faasi voidaan, kuten kohdassa 42 esitetään, poistaa jatkuvasti. Oksidinen faasi tai kuonafaasi poistetaan tarpeen mukaan, kuten kohdassa 43 esitetään, jatkokäsittelyä varten ja mahdollisten metalliarvojen talteenottoa varten siitä.

Claims (6)

69106

1. Menetelmä lyijyn talteenottamiseksi vismutin, arsenikin, antimonin ja tinan tyyppisiä epäpuhtauksia sisältävistä sul-fidisista lyijyraaka-aineista happea sisältävää kaasua käyttävällä liekkisulatuksella, tunnettu siitä, että hap-pipotentiaali ja lämpötila liekkisulatuksessa sovitetaan siten, että tällöin muodostunut tuote tulee oleellisesti muodostumaan mainituntyyppisistä, haihtuvista, sulfidisista ja metallisista epäpuhtauksista oleellisesti vapaasta lyijysulfidi-sulatteesta, että lyijysulfidisulate saatetaan kosketukseen mainituntyyppisistä epäpuhtauksista oleellisesti vapaan oksi-disen lyijyaineen kanssa, jolloin sen sulfidirikkisisältö hapettuu ja muodostuu rikistä oleellisesti vapaa sulate, josta otetaan talteen lyijyä erottamalla, mahdollisesti tämän sulatteen tai sen osan pelkistävän käsittelyn jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidinen lyijyaine muodostuu tuotteesta, joka on saatu liekkisulattamalla hapen avulla mainituntyyppisistä epäpuhtauksista oleellisen vapaata lyijysulfidirikastetta.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, jolloin liekkisulatus suoritetaan ainakin yhden ensimmäisen ja ainakin yhden toisen puhallusputken avulla, tunnettu siitä, että ensimmäiseen puhallusputkeen syötetään oleellisesti epäpuhtauksista vapaata lyijysulfidirikastetta sekä hapen ylimäärä, jolloin tämä ensimmäinen puhallusputki laskee liekkisulatuksessa muodostuvan sulatekylvyn pinnan alapuolelle, ja että toiseen puhallusputkeen syötetään sulfidistä, epäpuhtauksia sisältävää lyijyraaka-ainetta ja hapen alijäämän sisältävää kan-tokaasua, jolloin tämä toinen puhallusputki suunnataan sulatekylvyn pintaa kohti ja laskee sen yläpuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunne t-t u siitä, että liekkisulatus suoritetaan kahdella erillisellä liekkisulatuskuilulla varustetussa uunissa. 11 69106

5. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liekkisulatus suoritetaan vastavirta-menetelmän kahteen vyöhykkeeseen jaetussa kuilussa, jolloin sulfidinen, epäpuhtauksia sisältävä lyijyraaka-aine johdetaan kuilun ylempään vyöhykkeeseen yhdessä suhteellisen vähän happea sisältävän kantokaasun kanssa, että oleellisesti epäpuhtauksista vapaa lyijysulfidirikaste johdetaan ylemmän kuilu-vyöhykkeen alapuolella sijaitsevaan alempaan vyöhykkeeseen yhdessä hapen ylimäärän sisältävän kantokaasun kanssa, sekä että ylemmästä vyöhykkeestä tuleva liekkisulatustuote saatetaan kosketukseen alemmasta vyöhykkeestä tulevan liekkisula-tustuotteen kanssa, jolloin muodostuu oleellisesti rikitön sulate, joka sisältää lyijyä ja/tai lyijyoksidia, ja lyijy otetaan talteen mainitusta sulatteesta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liekkisulatus suoritetaan pyörteessä. 691 06