FI68992B - Saett att tillverka regelbalkar med genombrutna liv - Google Patents

Description

ITTg^Tl ΓΒ1 KUULUTUSjULKAISU 68992

•SäT# UTLÄGGN|NGSSKR|FT

C (45) Γύ.tentti nyOnnv tty IQ 12 1985 , 9 Patent meddelat (51) Kv.ik.*/lnt.Cl.* B 21 D 47/00, E 04 C 3/08 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 782778 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 1 1 09 78 (FI) (23) Alkupäivä —Glltlghetsdag ^ 09 78 (41) Tullut |ulklsekst — Blivlt offentllg ^ q ^

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon |a kuul.julkalsun pvm. — o o

Patent- och register Styrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 3u.U0.0t (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 12.09.77 Ruotsi-Sverige(SE) 7710191~3 (71) SSAB Svenskt Stäl Aktiebolag, 5-781 84 Borlänge, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Johan Bertil Eriksson, Borlänge, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä reiällisellä uumalla varustettujen tukipalkkien valmistamiseksi - Sätt att tillverka regelbalkar med genombrutna liv Tämä keksintö koskee menetelmää reiällisellä uumalla varustettujen tukipalkkien valmistamiseksi metallinauhasta, jolloin nauhasta ensin muodostetaan profiilipalkki, jossa on sivulle suunnatut reunalaipat ja niitä yhdistävä uuma ja uumaan tehdään joukko symmetrisesti sijoitettuja Z-muotoisia rakoja, joiden ylä- ja alaosat ovat yhdensuuntaisia palkin laippojen kanssa ja joiden keskiosat muodostavat tylpän kulman ylä- ja alaosien kanssa ja laipat sitten loitonnetaan toisistaan suuntansa säilyttäen kaarimaisen liikkeen avulla siten, että muodostuu suurin piirtein suorakulmaisia läpi-menoaukkoja tukipalkin uumaan. Tuki on tarkoitettu välielimeksi eristävän rakennusrakenteen uiko- ja sisäpaneelin välille.

Tukholmassa oleva Kungliga Tekniska Högskolan on rakennustekniikan laitoksessa tutkinut lämpöeristystä ulkoseinän eri osissa. Lämpö- eristykseksi juuri kahden tuen keskivaiheilla seinässä, jossa on teräslevyä oleva ulkopaneeli ja kipsilaatoista muodostettu sisä- paneeli ja 120 mm:n eristys paneelin välissä, on mitattu noin 2 4 m k/W. Jos sen sijaan mitataan puutuen vierestä edellä kuvatussa |: 2 68992 seinässä, laskee lämpöeristys puoleen ja jos korvataan puutuki terästuella, joka on muotoiltu Z-muotoiseksi kevytpalkiksi, saadaan arvo, joka on noin 1/4 mitatusta arvosta kahden tuen välisellä osalla. Seurauksena tästä on paitsi terästuen ympärillä olevalla alueella lian, tiivistevalumien, kylmävedon ym. muodossa esiintyvät terveydelliset haitat, että kannattaa hyvin vähän lisätä edelleen eristyskerroksen paksuutta, koska kyseisen seinän lämpö-eristyksen keskimääräinen arvo määräytyy yhä enemmän terästukien alhaisella lämpöeristyksellä.

Lämpöeristyksen parantamiseksi terästuissa on muun muassa tehty pitkittäissuuntaiset raot tuen uumaan, usein useaan riviin ja sijoitettuna sik-sak-muotoon toistensa suhteen. Tässä menetelmässä tulee tietenkin huomattavaa materiaalituhlausta. Toinen menetelmä on ollut se, että uuma on vaihdettu muihin välielimiin, jotka ovat esimerkiksi terästankoja. Näitä tukia on tapana nimittää "porrastuiksi" ja kun ne on asetettu seinän sisään edellä kuvatulla tavalla, ovat ne verrattavissa puutukiin lämmöneristyksen puolesta .

Tällaisten terästukien lämpöeristys määräytyy suurimmaksi osaksi niiden pylväiden poikkileikkauspinnan suuruudesta, jotka pitävät tukien suorakulmaisia ylä- ja alaosia yhdessä. Siksi pyritään muotoilemaan nämä pylväät siten, että aikaansaadaan tarvittava kantokyky pienimmällä mahdollisella poikkileikkauspinnalla.

Nyt on osoittautunut, että metallinauhaa olevat, reiällisellä uumalla varustetut tuet voidaan valmistaa ilman mainittavaa materiaalituhlausta ja varustettuna voimakkaasti rajoitetulla poikkileikkauspinnalla niissä pylväissä, jotka pitävät yhdessä tukien ylä- ja alaosia. Tuet voivat perusmuodoltaan olla Z- tai C-profi-loituja.

Keksintöä, jonka oleelliset tunnusmerkit ilmenevät vaatimuksesta 1, kuvataan lähemmin oheisten kuvioiden 1 ja 2 sekä suoritusesimer-kin avulla.

3 68992

Kuvio 1 esittää metallinauhaa, joka on taivutettu Z-profiloiduksi tueksi 1. Uumaan 10 on tehty Z-muotoiset raot 2, jotka alkavat ja päättyvät ympyrämäisiin laajennuksiin 3.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista profiilia, sen jälkeen kun laipat 11 ja 12 on erotettu toisistaan kaarimaisella liikkeellä siten, että raot 2 ovat laajenneet suorakulmaisiksi rei'iksi 5.

Kuvio 3 esittää pylvään 16 erilaisia poikkileikkausmuotoja.

Metallia oleva nauha, jolla on tarkoitusta varten soviteltu pituus, leveys ja paksuus, taivutetaan kahta nauhan pituussivujen kanssa yhdensuuntaista linjaa pitkin siten, että muodostuu Z-muo-toinen profiili 1. Ylä- ja alaosien 11 ja 12 leveys vastaa valmiin tuen 4 laippaleveyttä. Välikappaleen 10 leveys ja siten levyleveys sovitetaan niin, että laippoja 11 ja 12 erotettaessa näiden välisestä etäisyydestä tulee ajateltu uumankorkeus valmiissa reiällisessä tuessa. Välikappaleeseen 10 tehdään raot 2, jotka parhaiten päättyvät molemmissa päissä ympyrämäisiin laajennuksiin 3. Nämä laajennukset on tarkoitettu vähentämään materiaalin murtuma-riskiä laippojen 11 ja 12 erottamisessa. Raot 2 on sijoitettu uumaan symmetrisesti ja ne ovat Z-muotoisia. Niiden ylä- ja alaosat 13 ja 14 tehdään yhtä pitkiksi sekä sijoitetaan yhdensuuntaisesti palkin laippojen 11 ja 12 kanssa. Z-muotoisessa raossa 2 oleva väliosa 15 muodostaa tylpän kulman ylä- ja alaosan 13 ja 14 kanssa. Kun laipat 11 ja 12 on erotettu kaarimaisella liikkeellä, muodostaa raon 2 alaosa 13 alemman 7 ja vasemmanpuoleisen 6 sivu-reunan silloin syntyvässä suorakulmaisessa tukiuuman 10 reiässä 5. Yläosa 14 muodostaa silloin ylemmän ja oikeanpuoleisen 9 sivureu-nan. Ylemmän 13 ja alemman rako-osan 14 kohtisuora etäisyys määrää uuman suorakulmaisten reikien 5 välisen etäisyyden. Rakojen 2 välinen etäisyys on suunnilleen yhtä suuri kuin pylväsleveys 16. Kaari-maisessa liikkeessä, joka syntyy laippojen 11 ja 12 erottamisessa, siirretään laippoja keskenään yhdensuuntaisesti matka, joka vastaa suunnilleen valmiin tuen 4 aukkotilan 5 sivun pituutta. Tässä yhteydessä syntyy levyyn poimut 17 aukkotilan kulmiin. Jotta saadaan nämä poimut 17 muotoilluiksi tarkoituksenmukaisella tavalla, puristetaan heikennyksiä tätä varten, esimerkiksi laippoja 11 ja 12 4 68992 taivutettaessa tai rakoja 2 leikattaessa. Poimut 17 pitää myös litistää siten, että nämä ovat uuman sivuja vasten. Mitoitettaessa levynauhan leveyttä ja rakojen 2 ulkonäköä otetaan huomioon myös se, että poimujen 17 korkeus tulee sovitetuksi siten, että niiden kärki 18 ulottuu ja on ulomman laippaosan 19 alareunaa vasten. Siten aikaansaadaan se, että pylväät 6 tukevat laippoja 11 ja 12 vasten ja saavat siten paremman vastustuskyvyn pylväiden 6 pituussuunnassa vaikuttavia painovoimia vastaan.

Tukien lisävahvistamiseksi voidaan pylväisiin puristaa Z-muotoinen poikkileikkaus 20 siinä yhteydessä, kun esimerkiksi poimumerkin-nät tehdään ja ympyräurat painetaan pylväisiin 16. Myös laippoihin ja pylväisiin voidaan puristaa uria tuen vahvistamiseksi.

Suoritusesimerkki

Kuumasinkitystä ja muovipäällystetystä teräslevystä taivutettiin Z-profiloitu kevytpalkki. Levynauhan kokonaispaksuus oli 0,7 mm ja sen leveys 170 mm. Kevytpalkin laipat tehtiin 40 mm leveiksi ja uumakorkeudeksi tuli silloin 90 mm. Uumaan tehtiin symmetrisesti sijoitetut raot, joiden ylä- ja alaosan pituus on 100 mm. Suorien, yhdensuuntaisten rako-osien välinen kohtisuora etäisyys oli 30 mm. Raot sijoitettiin symmetrisesti peräkkäin, jolloin pienin keskinäinen etäisyys oli 30 mm. Kun laipat on vedetty erilleen ja siirretty keskenään yhdensuuntaisesti muodostuu tukiuumaan neliömäiset läpimenoaukot, joiden sivu on 100 mm. Läpimenoaukkojen väliseksi etäisyydeksi tuli 30 mm ja uudeksi uumakorkeudeksi 160 mm. Syntyneiden neliömäisten aukkojen johdosta pienenee lämpöäjoh-tava poikkileikkauspinta uumassa 66 %:lla verrattuna vastaavaan tukeen, jossa on massiivinen uuma. Jos sitä vastoin olisi meistetty neliömäiset reiät, olisi materiaalin kulutus lisääntynyt 40 %.

n

Claims (4)

5 68992

1. Menetelmä reiällisellä (5) uumalla varustettujen tuki-palkkien (1) valmistamiseksi metallinauhasta, jolloin nauhasta ensin muodostetaan profiilipalkki, jossa on sivulle suunnatut reunalaipat (11,12) ja niitä yhdistävä uuma (10) ja uumaan (10) tehdään joukko symmetrisesti sijoitettuja Z-muotoisia rakoja (2), joiden ylä- ja alaosat (13 ja 14) ovat yhdensuuntaisia palkin laippojen kanssa ja joiden keskiosat (15) muodostavat tylpän kulman ylä- ja alaosien (13 ja 14) kanssa ja laipat sitten loitonnetaan toisistaan suuntansa säilyttäen kaarimaisen liikkeen avulla siten, että muodostuu suurin piirtein suorakulmaisia läpimenoauk-koja (5) tukipalkin uumaan (10), tunnettu siitä, että z-muotoi-set raot (2) mitoitetaan siten, että laippojen (11 ja 12) eril-leenvedon jälkeen kunkin Z-raon pään ja viereisen Z-raon keskiosan (15) välisestä alueesta muodostuvan uumatasosta sivullepäin ulottuvan kiilamaisen poimun (17) kärki (18) nojaa viereisen reu-nalaipan (11 ja 12) sisäsivua vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pylväiden (16) levyosa, joka yhdistää tukipalkin ylä- ja alaosan (19), taivutetaan siten, että pylväälle saadaan z-muotoinen poikkileikkaus.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukipalkki vahvistetaan pylväisiin ja laippoihin tyssätyillä poikkileikkaukseltaan puoliympyräurilla (21).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukipalkki on perusmuodossaan z-muotoiltu.