FI67647C - Apparat foer behandling av elektriska signaler - Google Patents

Description

RSr^l M mjK^J^TusjULicAisu , η f, A η $Sf& lJ ' 1 utlAgcnimcssiciuft 0/04/ —/ (51) KvJiu/iM.a.3 H Ok N 9/535 SUOMI—FINLAND (M) l^ttUmk^-Pumantökmg 780845 (22) H*k*mtap*lv* —Aiw6knlngid«f 17.03.78 (FI) (23) Ate*ilvt-Clli%M*ta* 17.03.78 (41) Taltut Jalktaaksi — Blhrtt offarnJIg 26.09.78

PtUiiUl- ia rekitteH hallitus * 1 . . (44) NitMtvUotpanon |a kuuLjutk^wi pam.—

Patent· och regMerstyralsan Amftiun odi ucl^krNMn (wbUcarad 31.12.84 (3^3)(31) ryydattrMMikain-a^ird prtorlut 25.03.77 USA(US) 781303 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Dalton Harold Pritchard, Princeton, New Jersey, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5**) Laitteisto sähköisten signaalien käsittelemiseksi -Apparat för behandling av elektriska signaler Tämä keksintö kohdistuu piirijärjestelyihin, joilla käsitellään jaksottaisia sähkömerkkejä ja erityisesti järjestelyihin, joilla käsitellään väritelevision merkkejä, niin että aikaansaadaan valikoiva suodatus, yksityiskohtien tehostus, valikoivan suodatuksen ja yksityiskohtien tehostuksen yhdistelmiä tai muita vastaavia toimenpiteitä.

Elektroniset merkit, jotka ovat luonteeltaan jaksottaisia, voidaan edullisesti käsitellä varastoimalla sen merkin muistikuvan-toja, jotka ovat ajallisesti erillään toisistaan toistojakson verran ja sitten yhdistämällä varastoidut muistikuvannot tehostaen tämän merkin tietomäärää. Esim. tavanomaiset television yleisradio-systeemit (ja useimmat videon muistiinmerkinnän ja toiston systeemit) on järjestetty siten, että paljon kirkkauden (valoisuuden) tiedosta, mitä kuvassa esiintyy, on merkkitaajuuksilla, jotka keskittyvät vaakasuuntaisen juovan pyyhkäisytaajuuden kokonaislukumo- 2 67647 nikertojen kohdalle. Värin (väriarvon) tieto koodataan tai asetetaan sopivaan kohtaan valoisuuden merkin spektrillä niiden taajuuksien ympärille, mitkä sijaitsevat puolivälissä juovan pyyhkäi-syn taajuuden monikertoja (toisin sanoen parittomilla monikerroil-la juovan puoliskon pyyhkäisytaajuutta).

Värin ja valoisuuden tieto voidaan erotella ja yksityiskohtien tietoa voidaan tehostaa valikoimalla sopivasti yhdistetyn merkin spektriä. Tunnetut valikoivat järjestelyt käyttävät hyväkseen sitä tosiasiaa, että parittoman monikerran riippuvaisuus värin merkin komponentin ja juovan puoliskon pyyhkäisytaajuuden välillä saa väriarvon merkin komponentit vastaavilta kuvan alueilta peräkkäisillä juovilla olemaan 180° erivaiheisia toinen toisiinsa verrattuna (nk. vuorottelevat taajuuden komponentit). Valoisuuden merkin komponentit vastaavia kuvan alueita varten peräkkäisillä juovilla ovat oleellisesti samavaiheisia keskenään (ja muodostavat vuorottelemattomia komponentteja).

Valikoivassa suodinsysteemissä tuotetaan yksi tai useampia toistoja yhdistetystä kuvaa edustavasta merkistä näiden ollessa ajallisesti viivytettyjä toinen toisiinsa verrattuna vähintäin yhden juovan pyyhkäisyaikavälin verran (nk. 1-H viive). Merkit yhdeltä juovalta lisätään merkkeihin tätä edeltävältä juovalta, mistä on seurauksena vuorottelevien taajuuskomponenttien (esim. väriarvon) sammuminen, jolloin kuitenkin tehostetaan vuorottelemattomia taajuuden komponentteja (esim. valoisuutta). Kun vähennetään kahden peräkkäisen juovan merkit toisistaan (esim. invertoimalla merkit toisesta juovasta ja sitten lisäämällä nämä kaksi toisiinsa), vuorottelemattomat taajuuden komponentit sammuvat, kun taas vuorottelevat taajuuden komponentit vahvistavat toisiaan. Täten voidaan valoisuuden ja väriarvon merkit keskenään yhdistää ja ne ovat täten eroteltavissa edullisesti. Lukuisia järjestelyjä on ehdotettu valikoiviin suodatinsysteemeihin, kuten myös pystysuuntaisen pistevääristymän korjaussysteemeihin, mitkä käyttävät yhtä tai useampaa 1-H viivelaitteita (vertaa esim. US-patentteja n:ot 2 729 698 - Fredendall, n:o 2 885 573 - Fredendall, n:o 2 957 0*42 -Gibson sekä Schroeder, n:o 2 971 053 - Gibson, n:o 3 030 440 -Schade, n:o 3 546 372 - Dischert, Brooks sekä Cosgrove, n:o 3 546 490 - Sangster, n:o 3 996 606 - Pritchard sekä n:o 3 996 610 -Kawamoto).

3 67647

On tavanomaista havainnollistaa yllä kuvatun tyypin systeemejä yksinkertaistetulla muodolla, missä on yksi suora, viiveetön merkkitie esitettynä yksinkertaisena johtimena ja toinen viiveel-linen merkkitie sisältäen 1-H viivelaitteen, kummankin näistä merk-kireiteistä ollessa yhdistetty vastaavaan sisääntuloon merkin yhteenlaskun tai vähennyslaskun piirissä. Todellisissa systeemeissä kuitenkin viivytetyn merkin reitti yleensä sisältää ylimääräisen säädettävissä olevan viiveosan, jotta sovitettaisiin yhteen ne merkkiviiveet, joita muodostuu "viiveettömällä" reitillä käytännön piiriosissa, kuten vahvistimissa ja sisääntulon piireissä tämän merkin yhteenlaskun tai vähennyslaskun laitteisiin itsessään. On myös vaikeaa joukossa tunnettuja 1-H viivesysteemien tyyppejä tarkoin ennustaa tai säätää tämän 1-H laitteen itsessään viivettä, mikä täten tarvitsee säädettävissä olevan asetusviivelaitteen jompaan kumpaan tai molempiin reiteistä myös tästä syystä.

Missä viivelaite tarvitsee ajallista näytteenottoa viivytettävästä merkistä, tarvitaan usein viiveelliseen reittiin suodin, jotta poistettaisiin koestava aaltomuoto. Suodin itsessään aikaansaa viivettä, ja jonkin verran muunnosta amplitudivasteeseen viivytetyssä merkissä, kumpikin näistä tekijöistä saattaa vaatia säädettävissä olevien kompensointiosien lisäämisen tämän valikoivan suotimen laitteen puitteisiin.

Termiset ominaisuudet, kuten myös viivelaitteisiin ja näihin liittyviin piireihin vaikuttavat ympäristöolosuhteet täytyy myös yleisesti ottaen ottaa huomioon suunniteltaessa valikoivaa suodinta tai vastaavaa laitteistoa.

Tämän keksinnön mukaisesti laitteistoon sähköisten signaalien käsittelemiseksi sisältyy syöttölaitteet sisääntulosignaalin syöttämiseksi, joka sisältää vähintäin ensimmäisen informaatiokom-ponentin, ainakin osan tämän komponentin taajuusspektristä sisältäessä signaalienergiaa keskittyneenä kunkin joukosta taajuuksia läheisyyteen, jotka taajuudet sijaitsevat erossa toinen toisistaan eron verran, joka on yhtä suuri kuin ensimmäinen taajuus, kellosignaalin kehitinlaitteisto, jolla aikaansaadaan kellosignaaleja taajuudella, joka on verrannollinen ensimmäiseen taajuuteen, ainakin 4 67647 ensimmäinen ja toinen signaalinkäsittelylle, jolla molemmilla on signaalisisääntuloportti yhdistettynä sisääntulosignaalin syöttölaitteisiin sekä viivästetyn signaalin ulostuloportti, ensimmäiset signaalin yhdistävät osat liitettynä kummankin tien viivästetyn signaalin ulostuloportteihin erilaisilla aikamäärillä viivästettyjen signaalien yhdistämiseksi aikaansaamaan ainakin ensimmäinen yhdistetty signaali, jolla on kampatyyppinen taajuusspektri suhteel-lisine signaalimaksimeineen sijoitettuna ensimmäisen taajuuden verran erilleen toisistaan.

Tämän keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista, että ensimmäinen ja toinen signaalitie sisältävät keskenään eri suuret lukumäärät signaalia viivästäviä asteita yhdistettynä kello-signaalin kehitinlaitteisiin ja näiden toimiessa kellosignaalien perusteella siirtäen sisääntulosignaaleja edustavia signaaleja sisääntulo- ja ulostuloporttien välillä, ensimmäisen ja toisen tien signaalinviivästysasteiden välisen lukumääräeron aikaansaadessa eron sisääntulosignaalin aikaviiveeseen kun tiet ajastetaan mainitulla kellosignaalitaajuudella, joka ero on suoraan verrannollinen teillä olevien asteiden lukumäärän erotukseen ja sama kuin ensimmäisen taajuuden jakson kesto, ja suodinlaitteet liitettynä signaalin yhdistävien osien ulostuloon taajuuskaistan päästämiseksi, johon sisältyvät ensimmäiseen informaatiokomponenttiin liittyvät taaj uudet.

Viitaten nyt oheiseen piirustukseen, on siinä havainnollistettu tietty osuus väritelevisiovastaanottimesta tämän soveltuessa käsittelemään merkkejä, mitkä on järjestetty NTSC tapaan eli Amerikan Yhdysvaltain standardiin radiolähetysmuotoon. Tiettyjä osia laitteistosta, joita tässä sanotaan tavanomaisiksi, mutta joita ei muutoin kuvata, voidaan valmistaa siihen tapaan, mitä on esitettynä RCA yhtymän väritelevision huoltotiedotteessa 1976 n:o C-6, julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat .

Yhdistettyjä väritelevision videomerkkejä sisältäen valoi- 5 67647 suuden ja värin merkin komponentit syötetään televisiomerkin kä-sittelypiiristä 10 tämän sisältäessä esim. tavanomaiset radiotaajuisen ja välitaajuisen vahvistimen vaiheet sekä videon ilmaisimen. Valoisuuden ja värin merkin komponentit, jotka ovat taajuudeltaan vuorotellen yllä kuvattuun tapaan yhdistetään kondensaattorin 12 kautta kytkinnapaan 14 merkinkäsittelylaitteistosta 16, mikä kuviossa on ympäröity katkoviivalla. Tämä katkoviiva sisältää ne piirikomponentit, jotka kaikki voidaan valmistaa yhdelle ainoalle monoliittiselle integroidulle piirille, mikä on N-MOS tyyppiä.

Yhdistetyt videon merkit tuodaan kytkinnasta 14 valoisuuden merkin valikoivaan suotimeen 18, millä on ensimmäinen ja toinen merkkitiensä 20 ja 22. Merkkitiet 20 ja 22 on järjestetty omaamaan merkin viiveessä nimellinen ero, mikä on yhtä suuri kuin yhden vaakasuuntaisen juovan pyyhkäisyjakso (1-H viive). Merkki-tie 20 sisältää vaimentimen tai osittaisen vahvistuksen vahvistimen 24, merkin viivelinjan 26 sekä yhden sisääntulon kohdan merkin yhteenlaskulaitteesta 28. Viivelinjan 26 tehtävänä on viivyttää merkkiä peruskaistalla tai videon taajuuskaistalla (esim. välillä 0-5 MHz läheisyyteen saakka) suhteellisen lyhyen aikavälin verran (esim. pieni murto-osuus 1-H aikaosuudesta). Merkkitie 22 samoin kuin tie 20 sisältää vaimentimen tai osittaisen vahvistuksen vahvistimen 30, peruskaistan merkin viivelaitteen 32, minkä tehtävänä on viivyttää merkkejä ennakolta määritelty aikamäärä (mikä on suurempi kuin viivelinjan 26 vastaava aikaosuuden verran, mikä on suuruudeltaan 1-H) ja toisen sisääntulon kohdan merkin yhteenlaskulaitteesta 28. Valikoidut merkit yhdistetään yhteenlas-kulaitteen 28 ulostulosta suotimen sisältävän viiveyksikköön 34, mistä ulostulo tuodaan puolestaan näytteenoton ja muistissasäily-tyksen ilmaisinvahvistimeen 36. Ulostulon merkit yhdistetään näytteenoton ja muistissa säilytyksen piiristä 36 kytkinnavan 38 kautta alipäästösuotimeen 40. Näin tuloksena oleva valikoitu valoisuuden merkin ulostulo alipäästösuotimesta 40 tuodaan merkin yhdistävään matriisiin 42 (mikä havainnollistamistapauksessa on esitetty vastusmatriisinä), niin että se yhdistetään pystysuuntaisten yksityiskohtien merkkiin, kuten tulee käymään ilmi alta.

Yhdistetty videon merkki aikaansaatuna kytkinnavasta 14, 6 67647 tuodaan myös väriarvon merkin valikoivaan suotimeen 44, mikä on osittain yhteinen merkkitien 22 kanssa ja tämän lisäksi sisältää vielä uuden merkkitien 46 ja ylimääräiset komponentit, jotka luetellaan alla. Väriarvon valikoivaan suotimeen 44 liittyvät kaksi merkkitietä samoin kuin valoisuuden valikoivaan suotimeen 18 liittyvät, on järjestetty omaamaan merkin viiveen ero, mikä on yhtä suuri kuin yhden juovan pyyhkäisyjakso. Merkkitie 46 sisältää invertoivan osittaisen vahvistuksen vahvistimen tai vaimentimen 48, merkin viivelaitteen 50, mikä on oleellisesti identtinen viivelin-jan 26 kanssa ja yhden sisääntulon kohdan merkin yhteenlaskula.it-teesta 52. Toinen sisääntulon kohta yhteenlaskulaitteesta 52 on yhdistetty toiseen ulostuloon viivelinjasta 32. Oleellisesti keskenään identtiset merkit tuodaan viivelinjan 32 kahteen ulostuloon .

Valikoituja merkkejä yhdistetään yhteenlaskulaitteen 52 ulostulosta näytteenoton ja muistissa säilytyksen ilmaisinvahvis-timeen 54, mikä on samankaltainen kuin näytteenoton ja muistissa-säilytyksen piiri 36.

Tietty ensimmäinen ulostulo yhdistetään näytteenoton ja muistissa säilytyksen piiristä 54 kytkinnavan 56 kautta ali-päästösuotimeen 58, ja suotimella 58 on amplitudin ja taajuuden välinen ominaisriippuvaisuus, mikä soveltuu suhteellisen alhaisen taajuuden pystysuuntaisen yksityiskohtien tiedon läpipäästöön (esim. päästökaista alueella 0-1,5 MHz) sen samanaikaisesti estäessä suhteellisesti korkeampia taajuuksia värin tiedosta, joka sisältyy ulostuloon näytteenoton ja muistissasäilytyksen piiristä 54. Pystysuuntaisten yksityiskohtien tieto yhdistetään matriisissa 42 valikoituun valoisuuden tietoon, mikä saadaan näytteenoton ja muistissasäilytyksen piiristä 36 ja alipäästösuotimesta 40.

Näin tuloksena oleva valikoitu valoisuuden merkki, mikä sisältää pystysuuntaisten yksityiskohtien tiedon, yhdistetään yhteiskanta-transistorivahvistimen 60 sekä kytkentäkondensaattorin 62 kautta valoisuuden merkin käsittelypiiriin 64, mikä saattaa olla tavanomaista tyyppiä. Vahvistetut ja asiaankuuluvasii vahvistuskertoi-meltaan säädetyt valoisuuden merkit tuodaan käsittelijästä 64 mat-riisipiiriin 66 yhdistettäväksi värin erotusmerkkeihin, jotka saadaan alle kuvattavaan tapaan.

7 67647

Toinen ulostulo aikaansaadaan näytteenoton ja muistissasäi-lytyksen piiristä 54 kytkinnavan 68 kautta kaistanpäästösuotimeen 70, mikä on järjestetty päästämään värin merkin komponentit ja estämään taajuuksia tämän värin merkin kaistan ulkopuolella. Valikoidut värin merkin komponentit yhdistetään suotimen 70 kautta värin merkin käsittelijään 76, mikä saattaa olla tunnettua tyyppiä. Värin merkin käsittelijä 76 saa myös värin purskeen avainnusmer-kin tunnettuun tapaan synkronoinnin erottimen 78 sekä purskeen avainnusgeneraattorin 80 välityksellä, erottimen 78 ollessa yhdistetty televisiomerkin käsittelypiireihin 10 sinänsä tunnettuun tapaan.

Värin merkin käsittelijä 76 sisältää tavanomaisen värin alikantoaallon oskillaattorin (mitä ei ole esitetty), mikä on synkronisoitu esim. synkronisoinnin purskeiden avulla, joita sisältyy vastaanotettuun yhdistettyyn merkkiin. Värin alikantoaallon oskillaattorimerkit ja valikoidut värin merkkien komponentit sekoitetaan asiaankuuluvalla tavalla värin merkin käsittelijässä 76, niin että aikaansaadaan soveliaat värin erotusmerkit (esim. R-Y, G-Y, B-Y).

Tämän lisäksi värin alikantoaallon oskillaattorin merkki (mitä tavanomaisesti merkitään 3,58 MHz taajuudeksi vastaanotti-messa, mikä toimii US-standardeilla) syötetään kytkinnavan 82 kautta värin alikantoaallon kertojan (kolminkertaistajan) piiriin 72, mikä sisältyy merkinkäsittelyjärjestelyyn 16. Värin alikantoaallon kertoja 72 saattaa esim. olla vaihelukitun silmukan laatua ja olla järjestetty aikaansaamaan ulostulon merkkejä, joiden perustaajuus on kolme kertaa suhteellisen tarkka ja stabiili alikantoaallon oskillaattorin merkin taajuus, mikä saadaan värin merkin käsittelijästä 76. Ulostulo kertojasta 72 yhdistetään logiikan ja kellon käyttöpiireihin 84, mitkä on järjestetty aikaansaamaan oikein ajoitettuja "sykäytyksen" pulsseja ja kellopulsseja. Nämä kellopulssit (ö^ ja 6^) ovat vastakkaisvaiheisia, 50 % toimijaksoisia, suhteellisen neliömäisiä aaltoja ja niitä tullaan mukavuuden vuoksi nimittämään 10,7 MHz kellomerkeiksi (vaikkakin niiden taajuus on itse asiassa kolme kertaa 3,579545 MHz eli edullisena pidetyssä järjestelyssä 10,738635 MHz). Nämä kellomerkit soveltuvat toteuttamaan varauksen siirron vaiheiden välillä varauksen siirtolaitteen tyyppisessä viivelinjassa.

8 67647 Tämän keksinnön havainnollistetussa suoritusmuodossa kukin viivelinjoista 26, 32 ja 58 on tyypiltään varauskytketty laite (CCD) yleisemmästä varauksensiirron laitteitten luokasta ja valmistetaan edullisimmin käyttäen upotetun kanavan rakennetta. Eräs sovelias kaksivaiheisen porttielektrodin rakenne, mitä voidaan käyttää, on se tyyppi, missä portit muodostetaan käyttäen polysilikoo-niainesta kahdessa erillisessä eristetyssä tasossa siihen tapaan, mitä on esitetty esim. US-patenttihakemuksessa sarjanumero 758 184, jätetty 10 tammikuuta 1977, keksijänä James E. Carnes, Donald J. Sauer ja Peter A. Levine. Edelleen on tällaiset laitteet edullisimmin järjestetty käyttämään tätä edellä mainittujen versiota tästä "täyteen ja ylivuoto" menetelmästä varauksensiirrossa sisääntulon kohtaan kussakin viivelinjassa, minkä periaatteellinen ratkaisu on kuvattuna US-patenttijulkaisussa 3 986 198, keksijänä Walter F. Kosonocky. Kosonockyn menetelmä, samoin kuin myös muu tieto koskien varauksensiirron viivelinjojen rakennetta ja käyttöä, on myös kuvattuna oppikirjassa nimitykseltään "Charge Transfer Devices" kirjoittaneet C.H. Sequin sekä M.F. Tompsett, julkaissut 1975 Academic Press, Inc., New York, New York, USA. Soveliaat järjestelyt ulostulon merkkien aikaansaamiseksi viivelinjoista on myös kuvattuna tässä tekstissä ja erityisen edullinen järjestely on kelluva diffuusioulostulon vahvistin, mikä siinä on esitetty.

Viivelinjat 26, 32 ja 50 käyttävät myös edullisesti menetelmiä varauksen siirtämiseksi ja merkkien syöttämiseksi, mitkä on havainnollistettu US-patenttihakemuksessa sarjanumero 748 397, jätetty 26. heinäkuuta 1976 keksijöinä Donald J. Sauer sekä Peter A. Levine.

On tarpeen ajoittaa oikein aluksi suoritettava kunkin va-rauserän siirto ensimmäiseen merkkisyöttöön kussakin viivelinjassa mitä tulee tämän jälkeiseen merkkiä edustavan varauksen siirtoon tämän jälkeisiin vaiheisiin kellomerkkien 0^ ja 0j perusteella. Jotta voitaisiin oikein ajoittaa tämä tapausten vuorottelusarja, ovat logiikan ja kellon käyttöpiirit 84 järjestetty aikaansaamaan sykäytyksen eli pulssimerkkejä LS^ ja SS^ ajallisesti oikein kel-lomerkkeihin verrattuna sovellettavaksi vastaavasti pitkän viiveen linjaan 32 ja lyhyen viiveen linjoihin 26 ja 50.

Havainnollistetussa suoritusmuodossa on lyhyen viiveen Iin- 9 67647 jät 26 ja 50 esitetty sisältämässä keskenään yhtä suuret lukumäärät vaiheita (N), kun taas pitemmän viiveen linja 32 sisältää suuremman lukumäärän vaiheita (N + 682 1/2). Tämä lukumäärä N voidaan valita yhtä suureksi kuin yksikkö ja laitteen toimintaa tullaan kuvaamaan tässä tilanteessa. Erotus viiveissä pitkän linjan 32 ja kummankin lyhyistä linjoista 26 ja 50 välillä määräytyy kellotaajuudesta (kolme kertaa 3,579545 MHz) ja erotuksesta vaiheiden lukumäärässä (682 1/2). Täten havainnollistetussa järjestelyssä erotus viiveessä pitemmän ja lyhyempien linjojen välillä on 682,5/(3) (3,579545 MHz) eli 63,555 mikrosekuntia (on 1-H viive). Tarve viiveen puoleen vaiheeseen toisessa linjoista perustuu kellotaajuuden valintaan. Taajuus suuruudeltaan kolme kertaa värin alikanto-aalto valitaan ensin sopeutumaan Nyqvist kriteerioon koskien koes-tettujen tietojen systeemejä, mikä vaatii, että koestamistaajuuden täytyy olla vähintäin kaksi kertaa se suurin taajuus, mitä koeste-taan ja toisekseen, jotta aikaansaataisiin haluttu stabiilisuus kellomerkeille ilman tarpeetonta kellon aikaansaantipiirien monimutkaistumista. Tulisi todeta, että värin alikantoaallon taajuus itsessään on pariton monikerta juovan puolikkaan pyyhkäisytaajuu-desta (se on fg^ = x 455/2). Kellon taajuuden havaitaan täten olevan verrannollinen juovan pyyhkäisytaajuuteen.

Kuviossa esitetyn laitteiston ollessa toiminnassa, aikaansaa alikantoaallon oskillaattori, mikä sisältyy värin merkin käsittelijään 76 (tyypillisesti kidesäädetty oskillaattori) halutun 3,58 MHz alikantoaallon merkin värin alikantoaallon kertojaan 72 kytkinnavan 82 kautta. Suuruudeltaan 10,7 MHz kellon aaltomuodot 0^ ja 02 saadaan kerrotusta alikantoaallosta logiikan ja kellon käyttölaitteen piirien 84 sisällä. Varauksen ennalta asettavat pulssit LS^ ja SS^ saadaan kellon aaltomuodoista ja ne syötetään vastaavasti sisääntulon syöttölähteen diffuusion eli elektrodiin (mitä ei ole esitetty) pitemmän viiveen linjassa 32 ja lyhyemmän viiveen linjoissa 26 ja 50. Nämä varauksen esiasettelun pulssit yhdessä kellopulssien kanssa aikaansaavat halutun aluksi tapahtuvan varauksen siirron viivelinjoissa siihen tapaan, mitä on kuvattuna yllä mainitussa patentissa keksijänä Kosonocky, samoin Sauer ja Levine sekä Carnes, Sauer ja Levine patenttihakemuksissa. Pulssi LS^, mikä syötetään pitemmän viiveen linjaan 32, ajoi- 67647 1 o tetaan siten, että varaus injektoidaan ennen kutakin "päällä" tai varauksensiirron jaksonpuoliskoa tästä 0^ kellon aaltomuodosta. Pulssi SS^, mikä syötetään lyhyemmän viiveen linjoihin 26 ja 50, ajoitetaan siten, että varaus injektoidaan ennen kutakin "päällä-olon" tai varauksen siirron jaksonpuoliskoa 02 kellon aaltomuodosta. Tulisi huomata, että kuviossa pitemmän viiveen linjaan 23 syötetyt kellomerkit merkitään 0^ ja 02 lukien vasemmalta oikealle päin, kun taas lyhyemmän viiveen linjoihin 26 ja 50 syötetyt kellon merkit merkitään 0? ja 0^ lukien myös vasemmalta oikealle päin.

Tämä on tarkoitettu osoittamaan kaavamaisesti, että pitemmän viiveen linjassa 32 syötetään 0^ kellon aaltomuoto ensimmäiseen puoliskoon kustakin varauksen siirron vaiheesta, kun taas 0^ kellon aaltomuoto syötetään toiseen puoliskoon kustakin vaiheesta. Ly-hyemmissä viivelinjoissa 26 ja 50 syötetään kellon aaltomuoto ensimmäiseen puoliskoon kustakin varauksen siirtovaiheesta, kun taas 02 kellon aaltomuoto syötetään toisen puoliskoon kustakin vaiheesta. Tämä ero siinä tavassa, millä videon merkki koestetaan pitemmän ja lyhyempien viivelinjojen sisääntuloissa, perustuu siihen tosiasiaan, että eräs näistä viivelinjöistä (3) sisältää puoli vaihetta. Syy tämän puolen vaiheen olemassaoloon perustuu, kuten jo aikaisemmin huomautettiin, kellotaajuuden erityiseen valintaan olemaan yhtä suuri kuin kolme kertaa värin alakantoaallon taajuus. Tässä tapauksessa tarvitaan puoli vaihetta aikaansaamaan haluttu 1-H viiveen ero. Yhdistelmä, yhden viivelinjöistä sisältäessä vaiheen puoliskon ja pitemmän ja lyhyempien viivelinjojen ollessa ajoitettu itse asiassa vastakkaisina aikasarjoina, tekee mahdolliseksi siirtää varauksen ulos kustakin viivelinjasta 26, 32 ja 50 saman varauksensiirron jakson puoliskon aikana (esim. varauksensiirron puolijaksolla 0^ kellon aaltomuodosta). Sen johdosta kaksi sisääntulon merkkiä syötettynä kuhunkin yhteenlaskun piireistä 28 ja 50 syötetään täten ajallisesti koinsidenssissa.

Kukin viivelinjöistä 26, 32, 50 saa myös sen kytkinnapaan täyden kaistaleveyden valoisuusmerkin (mihin sisältyy pienten yksityiskohtien tieto 4 MHz läheisyydessä) ja täyden kaistaleveyden värin merkin, mikä on sijoitettu valoisuuden merkin väliin taajuuskaistalla välillä likimäärin 2 MHz - 4 MHz. Vaimentimet 24 ja 30 sekä invertoiva vaimennin 48 on järjestetty omaamaan suhteellisen 11 67647 laaja kaistaleveys, jotta ne käsittelisivät tällaisia merkkejä oleellisesti muuttamatta näiden ominaisuuksia. Laajan kaistaleveyden merkin kytkennän piirit käsittelijässä 16 sisältävät myös edullisimmin tavanomaisia tasaosuuden palauttimia (joita ei ole esitetty), joilla pakotetaan videon merkin synkronoinnin huiput ennakolta määritellylle tasolle, jotta täten säilytettäisiin vaiheiden dynaaminen alue viivelinjoissa ja näihin liittyvissä piireissä. Tulisi todeta, että invertterin 48 voidaan odottaa aikaansaavan hieman erilaisen viiveen kuin mitä liittyy vaimentimiin 24 ja 30. On määritelty, että käyttäen NMOS vahvistimia, mitkä helposti valmistetaan integroituun muotoon, voidaan tällaiset erot viiveessä pitää pienempänä kuin viisi nanosekuntia, minkä arvo on havaittu riittävän pieneksi verrattuna 1-H viiveeseen (63,555 mikrosekuntia), jotta vältettäisiin halutun valikoinnin huonontuminen värin merkeissä.

Ulostulo kustakin viivelinjoista 26, 32 ja 50 on koestetun tiedon merkki, mikä kytketään kellotaajuudella tietyn vertailuta-son ja videon merkkiä edustavan tason välillä. Tällainen koestettu tiedon merkki sisältää kellotaajuuden komponentin (ja sen harmoo-niset), peruskaistaisen kuvaa edustavan merkin komponentit ja si-vukaistan komponentit, jotka pohjautuvat kuvan merkin komponentteihin ja sijaitsevat kellotaajuuden komponenttien ja sen harmoonis-ten yläpuolella ja alapuolella.

Koestetut tietojen merkit lyhyemmän viiveen linjasta 26 ja pitemmästä viiveestä 32, mitkä edustavat kuvan tietoa kahdelta peräkkäiseltä juovalta, lisätään yhteen yhteenlaskupiirissä 28. Vuorottelemattomat taajuuden komponentit (esim. valoisuuden komponentit) vahvistavat toinen toistaan, kun taas vuorottelevat taajuuden komponentit (esim. värin komponentit) ovat napaisuudeltaan sellaisia, että ne sammuttavat toisensa. Yhteenlaskun piiri 28, jolla tulisi olla suurempi kaistaleveys kuin mitä on valoisuuden tai värin merkin toimialue, jotta säilytettäisiin haluttu viiveiden tarkka yhteensovitus, aikaansaa ulostuloonsa valikoidun valoisuuden merkin, mikä sisältää ylimääräisiä suuren taajuuden komponentteja kellotaajuuden yläpuolella ja alapuolella. Nämä suurtaa-juuden komponentit poistetaan suodinpiirissä 40. Vuorottelevien komponenttien sammuttamisen aste valikoivan suotimen 18 ulostulossa riippuu ensisijaisesti 1-H eron viiveessä tarkkuudesta näiden 12 67647 kahden tien 20 ja 22 välillä, mitkä ulottuvat yhteisestä sisääntulon kytkinnavasta 14 yhteenlaskun piiriin 28. Kuten on aikaisemmin todettu, niin koska nämä kaksi tietä ovat oleellisesti identtisiä keskenään, paitsi mitä tulee CCD siirtovaiheiden lukumäärään (mikä 682 1/2 vaihetta) ero viiveessä määräytyy tästä vaiheiden lukumäärän erosta sekä kellomerkin taajuudesta. Vaiheiden lukumäärä on määritelty kiinteäksi fysikaalisella rakenteella. Kellotaajuus määräytyy värin alikantoaallon oskillaattoritaajuudesta. Värin ali-kantoaallon oskillaattorin taajuus on erittäin tarkka ja se lukittuu itsestään vertailun värin purskekomponenttiin, mikä liittyy vastaanotettuun väriarvon merkkiin. Erä viiveessä näiden kahden kulkureitin välillä on täten tarkoin määrätty ja alikantoaallon oskillaattori ylläpitää sen. Kaksi merkkitietä valoisuuden valikoivassa suotimessa 18 mukaan luettuna yhteenlaskun piiri 28, eivät sisällä yhdistettyjä taajuuden valikoivia suodinosia, jotka saattaisivat vaikuttaa amplitudivasteen vaiheeseen jommalla kummalla tietllä valoisuuden tai värin merkin taajuusalueilla. Alipääs-tösuodin 40, mikä liittyy valoisuuden valikoivaan suotimeen 18 suodattaen pois kellotaajuuden ja sen sivukaistan komponentit, sijaitsee valikoivan suotimen itsensä ulkopuolella ja sijaitsee yhteen-laskupiirin 28 jälkeen. Suodin 40 ei täten haitallisesti vaikuta valoisuuden valikoivan suotimen 19 aikaviiveeseen tai amplitudi-ominaisuuksiin. Suotimen 40 ei tarvitse suodinominaisuuksiltaan sopia tämän syteemin muihin näihin liittyviin piireihin. Säädettäviä viiveitä ei tarvitse ottaa mukaan kumpaankaan ei pitempään viiveen reittiin, mikä liittyy viivelinjaan 32 eikä lyhyeen viive-reittiin, mikä liittyy viivelinjaan 26. Lisättävän viiveen laite 34, mikä saattaa olla kahden vaiheen CCD linja, missä viive on oleellisesti 186 nanosekuntia (kukin vaihe kussakin linjassa aikaansaa 93 nanosekunnin viiveen, kun se ajoitetaan 10,7 MHz taajuudella) sisältyy valikoivan suotimen 18 jälkeen tasoittaen viiveen valikoidussa valoisuuden merkissä, mitä tulee pystysuuntaisiin yksityiskohtiin valoisuuden komponentissa, mikä on päässyt läpi suhteellisen kapean kaistan alipäästösuotimesta 58, kuten asia tullaan kuvaamaan alempana.

Vuorottelevien merkkikomponenttien sammuttamisen aste yhteenlaskun piirin 28 ulostulossa riippuu myös suhteellisesta vai- 13 67647 mentumisesta tai vahvistuskertoimesta pitemmän ja lyhyemmän viiveen kulkureiteillä. Varauksen siirron tehokkuus haudatun kanavan CCD laitteissa saattaa olla riittävän korkea, että pitkän ja lyhyen viiveen linjojen 32 ja 26 vaimennukset ovat riittävän tarkoin sovitettuja yhteen aikaansaamaan halutun ja vähemmän haluttujen taajuuden komponenttien välille suhde kummassakin näissä valikoivissa suotimista suuruusluokaltaan 30 db. Mikäli halutaan syvempiä valikoinnin "nollakohtia", voidaan soveliaita tasavirtasäädettyjä vah-vistuskertoimen säätölaitteita lisätä kumpaankin merkkireittiin (esim. samaan piiriin vaimentimien 24 ja 30 kanssa, kuten myös invertoivan vaimentimen 48 kanssa). Tällaisten "asettelevien" piirien tulisi myös ylläpitää haluttu laaja kaistaleveys, niin että tämä ei haitallisesti vaikuta 1-H viiveen eron tarkkuuteen.

Valikoitu valoisuuden merkin ulostulo yhteenlaskun piiristä 28 on oleellisesti vapaa värin merkin komponenteista. Tämän johdosta tällaisesta valoisuuden merkistä toistettu kuva on vapaa "täplän ryöminnän" ilmiöistä suurilla värialueilla ja pitkin pystysuuntaisia reunoja, joita esiintyy tavanomaisissa valikoimattomissa televisiomerkin käsittelysysteemeissä, jotka eivät sisällä valoisuuden merkkien suuren taajuuden osuuden kaistan rajoitusta. Edelleen suuren taajuuden valoisuuden tieto (2-4 MHz läheisyydessä) yhteenlaskun piirin 28 ulostulossa, on tehostettavissa tai varustettavissa huippukohdalla ilman, että aikaansaataisiin tällaista vähemmän toivottua värin "täplän ryöminnän" häiriöilmiötä.

Koestetut tiedon merkit pitkän viiveen linjalta 32 sekä lyhyen viiveen linjalta 50 (jolloin jälkimmäistä on syötetty invertoiduilla videon merkeillä) lasketaan keskenään yhteen laajan kaistaleveyden yhteenlaskupi.irissä 52. Vuorottelemattomat taajuuden komponentit (esim. valoisuuden merkin komponentit, jotka ryhmittyvät juovan pyyhkäisytaajuuden harmonisten ympärille), mitkä syötetään viivelinjoihin 32 ja 50 vähennetään tehollisesti toinen toisistaan virtatien 46 läsnäolon ansiosta invertoivassa vaimentimes-sa 48. Nämä vuorottelemattomat komponentit peräkkäisiltä juovilta pyrkivät sammuttamaan toisensa yhteenlaskun piirissä 52. Jäljellä olevan merkin komponentit, mitkä esiintyvät yhteenlaskun piirin 52 ulostulossa, sisältävät vuorottelevat värin merkin komponentit ja pystysuuntaisten yksityiskohtien tiedon, mikä sijaitsee juova- 1“ 67647 taajuuden harmonisten ulkopuolella alueella 0-1 MHz. Tämän lisäksi ovat, kuten oli. valoisuuden valikoivan suotimen 18 tapauksessa, kellon taajuuden komponentit ja sivukaistat tällaisten komponenttien lähellä mukana yhteenlaskun piirin 52 ulostulossa.

Alipäästösuodin 58 on järjestetty erottelemaan pientaa-juinen yksityiskohtien tieto värin tiedota (ja jäljellä olevista kellotaajuuteen liittyvistä merkeistä). Kaistapäästösuodin 70 valitsee värin tiedon sulkien pois pystysuuntaisiin yksityiskohtiin ja kellotaajuuteen liittyvät merkit. Suotimet 58 ja 70 luonnollisestikaan eivät vaikuta viivelinjojen 32 ja 50 valikoivaan toimintaan. Alipäästösuotimella 58 on kapeampi taajuusvaste kuin mitä on alipäästösuotimella 40, mikä liittyy valikoituun valoisuuden ulostuloon päälinjalla. Viiveen osa 34 on järjestetty viivyttämään päälinjan valoisuuden merkkiä (sen jälkeen, kun se on valikoitu), niin että sijoitetaan nämä kaksi sisääntuloa matriisiin 42 ajallisesti keskenään koinsidenssiin.

Pienen taajuuden pystysuuntaisten yksityiskohtien tieto lisätään tämän takia asiaankuuluvalla tavalla viivytettyyn loppuosaan valoisuuden merkin tiedosta matriisissa 42. Matriisi 42 saattaa sisältää säädettävän vaimennuksen ja/tai vahvistuksen vaiheen, milloin sitä halutaan sallimaan pystysuuntaisten yksityiskohtien tai tasoittamisen asteen valinta, mikä sisältyy tuloksena olevaan valoisuuden merkin ulostuloon matriisista 42. Täysi valoisuuden merkki tuodaan tavanomaiseen tapaan valoisuuden käsittelijään 64 ja lopuksi näyttölaitteeseen. Tulisi pitää mielessä, että tällä tavoin aikaansaatu valoisuuden merkki sisältää oleellisesti korkeamman taajuuden komponentteja, kuin mitä tavanomaisesti esiintyy kaupallisissa televisiovastaanottimissa (esim. alueella 3-4 MHz). Valoisuuden käsittelyvaiheen tulisi tämän johdosta olla kaistaleveydeltään riittävä toteuttamaan lisätyn valoisuuden erotuskyvyn esitetyssä kuvassa haluttu vaikutus.

Täyden kaistaleveyden valikoitu värin merkki aikaansaatuna suotimen 70 ulostuloon käsitellään tavanomaiseen tapaan värimerkin käsittelijässä 76, niin että aikaansaadaan värin eromerkit, jotka ovat oleellisesti ilman "ristikkäisvärin" häiriöitä, joita normaalisti esiintyy, kun valoisuuden merkin tieto on mukana värin kanavalla värin alikantoaallon taajuuden läheisyydessä.

15 67647

Matriisin 66 tehtävänä on yhdistää suhteellisen häiriöistä vapaat värin erotusmerkit laajan kaistaleveyden suhteellisen häiriöistä vapaisiin valoisuuden merkkeihin, niin että aikaansaadaan kolme värimerkkiä (R, G, B) syötettäväksi tähän liittyvään näyttölaitteeseen .

Näytteenoton ja muistissasäilytyksen ja vahvistamisen laitteistot 36 ja 54, mitkä kuviossa on esitetty, eivät ole välttämättömiä tämän keksinnön toiminnalle, mutta aikaansaavat etunaan kel-lotajuuden komponenttien pienentämisen merkeissä ennen kuin tällaiset merkit tuodaan ulos kytkinnavoista 38, 56 ja 68. Edelleen tällaiset näytteenoton ja muistissasäilytyksen laitteet (mitkä koes-tavat kellotaajuudella 50 % toimijakson aaltoa, mitä yllä on kuvattu, kaksinkertaistavat vaikutukseltaan ulostulon videomerkkien tason verrattuna yksinkertaiseen, passiiviseen alipäästösuoti-meen. Nämä näytteenoton ja muistissasäilyttämisen piirit 36 ja 54 voidaan avaintaa näytteenoton pulsseilla, mitkä saadaan kellon aaltomuodoista tavanomaiseen tapaan.

Vaikkakin tätä keksintöä on kuvattu edullisena pidetyn järjestelyn yhteydessä väritelevision merkkien käsittelemiseksi, mitkä ovat NTSC tyyppiä ja väritelevisiovastaanottimessa on alan asiantuntijoille tämän selityksen perusteella helposti ilmeistä, että tätä keksintöä voidaan myös soveltaa käsiteltäessä yleisesti ottaen muita merkkien tyyppejä ja erityisesti käsiteltäessä väri-television merkkejä, mitkä on muodostettu erilaisten standardien perusteella käytettäväksi vastaanottimissa tai muissa muistiinmer-kinnän, toiston ja lähetyksen laitteistoissa.

Edelleen voidaan suorittaa erilaisia muunnoksia havainnollistettuun laitteistoon poikkeamatta silti tämän keksinnön puitteista. Esim. leveän kaistaleveyden vahvistusta säätäviä tai merkkiä vaimentavia laitteita voidaan sisällyttää yhteen tai useampaan merkkiteistä, mitkä liittyvät viivelinjoihin 26, 32 ja 50, joko ennen tai jälkeen näiden viivelinjojen. Tällainen amplitudin säätävä laitteisto voidaan sovittaa säätämään merkkien suhteellisia amplitudeja eri kulkureiteillä, niin että parannetaan haluamattomien taajuuskomponenttien sammuttamista tai haluttujen taajuuden komponenttien siirtämistä tehostetaan. Vahvistuskertoimeltaan säädettävä vahvistin voidaan sisällyttää sisään tai ennen matriisipiii’iä 42 Ί6 67647 sallimaan pystysuuntaisten yksityiskohtien merkin (pystysuuntaisen korostuksen) amplitudin säätö tai vahvistamaan valinnaisesti tiettyjä taajuuskomponentteja valikoidusta valoisuuden merkistä. Kummassakin tapauksessa viimemainitulla laitteistolla ei ole mitään vaikutusta tämän systeemin valikoivaan toimintaan, koska tällainen yhdistäminen ja valikointi suoritetaan ennen tällaista säätöä. Näitä ja muita vastaavia muunnoksia on tarkasteltava sisältymään kuvatun keksinnön puitteisiin.

Claims (13)

17 67647

1. Laitteisto sähköisten signaalien käsittelemiseksi, johon sisältyy syöttölaitteet sisääntulosignaalin syöttämiseksi, joka sisältää vähintäin ensimmäisen informaatiokomponentin, ainakin osan tämän komponentin taajuusspektristä sisältäessä signaalienergiaa keskittyneenä kunkin joukosta taajuuksia läheisyyteen, jotka taajuudet sijaitsevat erossa toinen toisistaan eron verran, joka on yhtä suuri kuin ensimmäinen taajuus, kellosignaalin kehitinlait-teisto, jolla aikaansaadaan kellosignaaleja taajuudella, joka on verrannollinen ensimmäiseen taajuuteen, ainakin ensimmäinen ja toinen signaalinkäsittelytie, jolla molemmilla on signaalisisääntulo-portti yhdistettynä sisääntulosignaalin syöttölaitteisiin sekä viivästetyn signaalin ulostuloportti, ensimmäiset signaalin yhdistävät osat liitettynä kummankin tien viivästetyn signaalin ulostulo-portteihin erilaisilla aikamäärilla viivästettyjen signaalien yhdistämiseksi aikaansaamaan ainakin ensimmäinen yhdistetty signaali, jolla on kampatyyppinen taajuusspektri suhteellisine signaalimaksi-meineen sijoitettuna ensimmäisen taajuuden verran erilleen toisistaan, tunnettu siitä, että ensimmäinen (20) ja toinen sig-naalitie (22) sisältävät keskenään eri suuret lukumäärät signaalia viivästäviä asteita (26, 32) yhdistettynä kellosignaalin kehitin-laitteisiin (76, 72) ja näiden toimiessa kellosignaalien perusteella siirtäen sisääntulosignaaleja edustavia signaaleja sisääntuloja ulostuloporttien välillä, ensimmäisen ja toisen tien signaalin-viivästysasteiden välisen lukumääräeron aikaansaadessa eron sisään-tulosignaalin aikaviiveeseen kun tiet ajastetaan mainitulla kello-signaalitaajuudella, joka ero on suoraan verrannollinen teillä olevien asteiden lukumäärän erotukseen ja sama kuin ensimmäisen taajuuden jakson kesto, ja suodinlaitteet (40) liitettynä signaalin yhdistävien osien (28) ulostuloon taajuuskaistan päästämiseksi, johon sisältyvät ensimmäiseen informaatiokomponenttiin liittyvät taajuudet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että kukin signaalia viivästävistä asteista on varauk-sensiirtotyyppiä, ja sisääntulo- ja ulostuloporttien välillä siirretyt signaalit ovat muodoltaan sähkövarauksia jotka edustavat si-sääntulosignaalia. 18 67647

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, jossa sisään-tulosignaaliin edelleen sisältyy toinen informaatiokomponentti, tämän toisen informaatiokomponentin taajuusspektrin sisältäessä signaalienergiaa sijoitettuna ensimmäisen komponentin kanssa vuorotellen, mutta keskittyneenä kunkin joukosta taajuuksia läheisyyteen oleellisesti puolivälissä niitten useiden taajuuksien välillä, jotka liittyvät ensimmäiseen komponenttiin, tunnettu siitä, että se sisältää ainakin kolmannen signaalinkäsittelytien, jolla on yhtä suuri astelukumäärä kuin ensimmäisellä signaalitiellä yhdistettynä kellosignaalin aikaansaaviin osiin sisääntuloportin yhdistettynä signaalin syöttäviin osiin, viivästetyn signaalin ulos-tuloportti sekä osat signaalinsyöttölaitteisto tuotujen signaalien invertoimiseksi, mainittujen signaalin yhdistävien osien ollessa myös liitettynä kolmannen signaalitien viivästetyn signaalin ulos-tuloporttiin, niin että yhdistetään viivästetyt signaalit aikaansaatuna toiselta ja kolmannelta signaalitieltä aikaansaamaan toinen yhdistetty signaali, jolla on kampatyyppiä oleva taajuusspektri suhteellisine signaalimaksimeineen sijoitettuina mainitun yhdistetyn signaalin maksimien väliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että suodattavat osat sisältävät edelleen laitteen toisen yhdistetyn signaalin erottamiseksi suhteellisen pieni- ja suhteellisen suuritaajuisiin osiin, ja edelleen ylimääräiset signaalin yhdistävät osat, toisen yhdistetyn signaalin pienitaajuisen osuuden yhdistämiseksi ensimmäiseen yhdistettyyn signaaliin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että kyseiset osat toisen yhdistetyn signaalin pienitaajuisen osuuden liittämiseksi ensimmäiseen yhdistettyyn signaaliin sisältävät säädettävän vahvistuskertoimen säädön toisen yhdistetyn signaalin pienitaajuisen osuuden amplitudin säätämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, jossa sähköiset signaalit ovat televisiosignaaleja ja syöttölaite syöttää te-levisiovideosignaaleja, joihin sisältyy valotiheys- ja värikkyys-signaalikomponentit, tunnettu siitä, että kellosignaalin kehittävät osat syöttävät kellosignaaleja taajuudella, joka on verrannollinen vaakasuuntaiseen juovapyyhkäisytaajuuteen, joka liittyy kyseiseen televisiosignaaliin, ainakin kolmannen signaalin kä-sittelytien, jossa on signaalin sisääntuloportti kytkettynä video- 19 67647 signaalin syöttävään laitteeseen sekä ainakin yhteen viivästetyn signaalin ulostuloporttiin, ensimmäisen ja kolmannen signaalitien sisältäessä keskenään yhtä suuret lukumäärät signaalia viivästäviä asteita ja toisen signaalinkäsittelytien omatessa suuremman lukumäärän signaalia viivästäviä asteita kuin mitä sisältyy ensimmäiseen ja kolmanteen signaalitiehen, kolmannen signaalitien sisältäessä signaali-invertterin, kolmannen ja toisen signaalitien aikaansaadessa tähän sisääntulosignaaliin aikaviive-eron, joka on kääntäen verrannollinen kellosignaalin taajuuteen ja suoraan verrannollinen asteiden lukumääräeroon toisaalta ensimmäisen ja kolmannen signaalitien ja toisaalta toisen signaalitien välillä, ensimmäisen yhdistetyn signaalin sisältäessä valotiheyskomponentin ja omatessa kampatyyppisen taajuusspektrin jossa on suhteelliset signaalimaksimit juovapyyhkäisytaajuuden kokonaislukumonikerroilla, toiset signaalit yhdistävien osien ollessa liitetty toisen ja kolmannen signaalitien viivästetyn signaalin ulostuloportteihin aikaansaamaan toinen yhdistetty signaali, jolla on kampatyyppinen taajuusspektri suhteellisine signaalimaksimeineen puolen juova-pyyhkäisytaajuuden parittomilla monikerroilla, suodatinlaitteen ollessa yhdistetty ainakin toisiin signaalit yhdistäviin osiin, niin että erotetaan toinen yhdistetty signaali suhteellisen pieni-taajuisiin pysty-yksityiskohtien komponentteihin ja suhteellisen suuritaajuisiin värikkyyssignaalikomponentteihin, sekä ylimääräiset signaalinyhdistysosat yksityiskohtien komponenttien summaamiseksi valotiheyskomponentteihin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että ylimääräiset signaalinyhdistysosat sisältävät säädettävän vahvistussäädön ainakin kyseisten pysty-yksityiskohtien komponenttien amplitudin säätämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että mainitut signaalia viivästävät vaiheet ovat va-rauskytkettyä tyyppiä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6...8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kellosignaalin aikaansaavat osat sisältävät väriapukantoaalto-oskillaattorin sekä taajuuden moniker-taistavat osat yhdistettynä tähän oskillaattoriin vertailusignaalin aikaansaamiseksi taajuudella, joka on kolme kertaa oskillaattorin väriapukantoaaltoulostulon taajuus. 20 6 7 6 4 7

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että signaalia viivästävät asteet ovat varauskytkettyä tyyppiä, ja ensimmäinen ja kolmas signaalitie sisältävät molemmat N viivästysastetta ja toinen signaalitie sisältää N + 682 1/2 astetta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että N on suuruudeltaan yksikkö.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylimääräiset signaalinyhdistysosat sisältävät säädettävän vahvistussäädön valotiheyskomponenttiin lisätyn pysty-yksityiskohtien komponentin amplitudin säätämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksi signaalinkäsittelyteistä sisältää säädettävän vahvistussäätimen tällä tiellä olevien signaalien amplitudin säätämiseksi. 21 67647