FI67405B - Kontinuerligt fungerande reaktor avsedd foer behandling av staerkelsesuspension - Google Patents

Description

I- --Ί ra, KUULUTUSjULKAISU ,nA ~r jSr& W f11) UTLAGGNI NGSSKKIFT 6 7405 c (45) 11 03 1935 ^ ^ (51) KvJIl/IM.CL3 C 13 L 1/08 SUOMI—FINLAND ν·»«ιηιι^-λ««μ^ 802689 (22) HakMriipiM—AiM&icningidftg 26.08.80 (23) ΑΝηρβΜ—GlMghMadag 26.08.80 (41) Tunne JutklMksI — BJhrK offancHg g 1 .03.81 PMmttl· ja rekisterihallitus NiMMk-p™, (. k^uHcUen. pm- 30 11 84

Patent· och 1 eglstarsty relsMi AmMcmi uthgd od» «UkriikM publicnnd J

(32)(33)(31) ·αιοΛ·υ» —Begird prtoriMt 28.08.79 USA(US) 070438 (71) St. Lawrence Technologies Limited, 141 Lakeshore Road East,

Mississauga, Ontario L5G 1E8, Kanada(CA) (72) Per Gunnar Assarsson, Toronto, Ontario,

Joseph Hideo Nagasuye, Mississauga, Ontario, Kanada(CA) (74) Oy Kolster Ab (54) Tärkkelyssuspension käsittelyyn tarkoitettu jatkuvatoiminen reaktori -Kontinuerligt fungerande reaktor avsedd för behandling av stärkelse-suspens ion Tämä keksintö kohdistuu reaktoriin, jossa saatetaan tärkkelys reagoimaan erilaisten sitä modifioivien tai johdannaisia muodostavien aineiden kanssa. Erityisesti keksintö kohdistuu reaktoriin, jossa valmistetaan modifioituja tärkkelyksiä ja tärkkelysjoh-dannaisia homogeenisessa nestemäisessä muodossa.

Tunnetaan jo suuri määrä pitkäketjuisia suuri molekyylipai-noisia hiilihydraattiaineksia, joista tärkkelys on eräs tyypillinen. Kun näitä käsitellään liuottimena yleensä paineen alaisena, ne saavuttavat tilan, jossa on mahdollista modifioida pysyvästi niiden polymeeriketjua. Tällaiseen tilaan liittyy normaalisti viskositeetin pienentyminen. Käytetty liuotin on yleensä vesi, vaikkakin muita liuottimia voidaan myös käyttää. Mitä tärkkelykseen tulee, raa’at tärkkelykset niiden yleisessä kaupallisessa muodossa ovat veteen liukenemattomia, mutta ne voidaan muuttaa kolloidi- 2 67405 seksi tai semikolloidiseksi dispersioksi muodostamalla suspensio veden kanssa ja kuumentamalla tärkkelyssuspensiota korkeampaan lämpötilaan, jossa tärkkelysjyväset paisuvat tai puhkeavat ja täten geeliytyvät. Geeliytymiseen tarvittava lämpötila riippuu tärk-kelyslaadusta ja olosuhteista, joita ylläpidetään geeliytymisen aikana. Tällaisten geeliytyneiden dispersioiden ominaisuudet riippuvat useista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja pitoisuudesta sekä myöskin tärkkelysaineesta itsestään ja tavasta, jolla dispersio valmistetaan.

Tämän tärkkelyssuspensioiden geelinmuodostusominaisuus kuumennettaessa on aina aikaansaanut vaikeuksia prosesseissa, joissa saatetaan tärkkelys reagoimaan muiden reagenssien kanssa. Traditionaalisesti on näitä tärkkelysreaktioita toteutettu panosastioissa pitkien ajanjaksojen kestäessä.

On saavutettu jonkin verran menestystä tärkkelyksen jatkuvissa modifiointireaktioissa, ja markkinoilla on olemassa esim. jatkuvatoimisia tärkkelyksen hydrolysointiin tarkoitettuja laitteita, joissa tärkkelyssuspensio yksinkertaisesti pumpataan pitkän kuumen-nuskierukan lävitse, jossa hydrolyysi sitten tapahtuu. Tällaiset laitteet vaativat paljon tilaa, kuten myös energiaa, ja niillä saavutettava reaktioaste on rajoitettu. Täten hydrolysoitaessa tärkkelystä se maksimi D.E. arvo, joka on tyydyttävästi saavutettavissa yllä mainituissa laitteissa, on suuruusluokaltaan noin 50. Kun halutaan korkean D.E. arvon siirappeja, esim. vähintään 70 D.E. siirappeja, on aikaisemmin tarvittu entsyymimodifiointiprosesseja.

Merkittävää edistystä tärkkelyksen modifiointireaktioihin on menetelmässä, jonka keksijänä on Hughes, US-patenttijulkaisu 4 137 094, jossa menetelmässä pumpataan tärkkelyssuspensiota primäärisen kuumennuskierukan läpi, minkä yhteydessä se kulkee gelati-noimisvaiheen kautta ja muuttuu kuuman vapaasti virtaavan nesteen muotoon. Tämä neste johdetaan sitten suuren paineen alaisena virtausta rajoittavan aukon kautta rajoitettuun putkimaiseen reaktio-vyöhykkeeseen, jolloin tärkkelyssuspension reaktiivisuus lisääntyy voimakkaasti.

Hughesin laitteisto toimii öljyvaipassa, ja kun tätä käytetään kohtuullisessa lämpötilassa noinl70°C, voidaan valmistaa tyydyttäviä siirappeja arvoltaan noin 70 D.E:hen asti. Nopean konver- 67405 sion saavuttamiseksi on kuitenkin käytettävä erittäin korkeita pai- 2 neita, jotka yleensä ovat suurempia kuin noin 84 kp/cm , eikä ole löydetty mitään pumppuja kaikkein vaativimpienkaan saatavissa olevien teollisuuspumppujen joukossa, jotka eivät nopeasti rikkoonnu näissä olosuhteissa yrittäessään syöttää hapanta tärkkelyssuspensiota tällaisissa äärimmäisissä paineissa.

Nyt on havaittu, että virtausmäärät lisääntyvät voimakkaasti ja paineet putosivat, kun nostetaan öljyvaipan lämpötilaa, mutta tämä johtaa huonompilaatuisiin siirappeihin. Esim. öljyn lämpötilan ollessa 190°C, ei voitu saada tyydyttävälaatuisia siirappeja yli tason 60 D.E. Tavanomaiset kaupalliset siirapit ovat D.E. arvoltaan jopa 73 ja jotta kaupallinen laite olisi täysin käyttökelpoinen, tulee sen kyetä jatkuvasti tuottamaan korkealaatuisia siirappeja tällä 73 D.E. alueella.

Tämän keksinnön tarkoitus on voittaa yllä mainitut Hughesin menetelmässä esiintyvät vaikeudet.

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu jatkuvatoimiseen laitteistoon, jolla valmistetaan modifioitua tärkkelystä homogeenisen nesteen muotoon ja jossa tärkkelyssuspensiota siirretään jatkuvasti rajoitetun putkimaisen esikuumennusvyöhykkeen kautta ja lämpöä tuodaan nopeasti tähän lietteeseen putkimaisessa vyöhykkeessä, jolloin tärkkelys geeliytyy ja muuttuu kuumaksi, vapaasti virtaavaksi nesteeksi, jonka lämpötila on vähintään 125°C. Lämpö johdetaan tähän höyryvaipasta, joka sisältää ylipaineista höyryä ja höyryn lämpötila ja poikkileikkauksen pinta-ala kussakin putkimaisessa esikuu-mennusvyöhykkeessä valitaan niin, että aikaansaadaan suspension nopea kuumentuminen, jolloin korkeaviskoosisen geelin tarvitsema tila geeliytymisvaiheen aikana saadaan minimoiduksi. Täten muodostettu kuuma neste johdetaan sitten välittömästi virtausta rajoittavan aukon kautta rajoitettuun putkimaiseen reaktiovyöhykkeeseen, mihin liityy äkillinen paineen pienentyminen, jolloin tärkkelys muuttuu erittäin reaktiiviseksi. Tätä erittäin reaktiivista tärkkelystä siirretään jatkuvasti putkimaisen reaktiovyöhykkeen kautta, jolloin saadaan modifioitua tärkkelystä nestemäisessä muodossa.

Keksinnön mukainen reaktori käsittää pitkänomaisen putkimaisen esikuumentimen, jossa on useita lämmönvaihtoastian läpi kulkevia virtausputkia, jolloin lämmönvaihtoastia on konstruoitu niin, 4 67405 että se kestää höyryä, jonka paine on korkeampi kuin ilmakehän paine, esikuumentimeen johtavan syöttöjärjestelmän, joka käsittää putken, joka on liitetty jakoputkiston avulla mainittujen virtaus-putkien sisääntulokohtiin, esikuumentimesta tulevan poistojärjestelmän, joka käsittää ulostuloputken, joka on yhdistetty jakoputkiston avulla mainittujen virtausputkien ulostulokohtiin, ja jolloin ensimmäinen virtausta rajoittava kuristin on liitetty mainittuun ulos-tuloputkeen, pitkänomaisen reaktioputken, jonka sisääntulokohta on liitetty mainitun ensimmäisen kuristimen ulostuloon ja jolloin mainittuun syöttöputkeen on liitetty mäntäpumppulaitteisto. Reaktorille on erikoisesti tunnusomaista, että jakoputkisto syöttöjärjestelmäs-sä sisältää laitteiston nestevirtauksen jakamiseksi syöttöputkesta käytännöllisesti katsoen tasaisesti yksittäisiin putkiin, jolloin kunkin putken sisähalkaisija on korkeintaan noin 38 mm, ja kokoo-maputkisto ulostulossa sisältää laitteiston, joka sekoittaa tasaisesti virtausputkista tulevat nestevirrat ja yhdistää ne yhteen ulos-tuloputkeen.

Keksinnön mukaisessa reaktorissa tärkkelysraaka-aineena voidaan käyttää esim. vilja-, peruna-, tapioka-, saago-, riisi-, vehnä-, maissi-, vilja-durra- ja vahamaista durratärkkelystä. Näitä voidaan käyttää puhdistetussa muodossaan tai luonnollisina viljan-jyvien komponentteina.

Eräät luonnollisen tärkkelyksen molekyylit ovat äärimmäisen pitkiä ja saattaa olla tarpeen pilkkoa nämä käsiteltävissä olevaan muotoon esikuumennusvyöhykkeessä. Tämä voidaan toteuttaa pilkkomis-aineen, esim. hapon avulla tärkkelyssuspensiossa.

Keksinnön mukaisessa laitteessa tärkkelyssuspension täytyy kulkea geeliytymisvaiheen kautta ja tämän jälkeen saavuttaa tasapainotilan. Tasapainotilassa suspensio on saavuttanut viskositeet-tihuipun ja palautunut suhteellisen alhaiseen viskositeettiin, esim. tasolle alle 500 senttipoisea lämpötilassa 90°C välittömästi sen poistuttua reaktorista ilman, että mitään oleellista reaktiota tärkkelyksessä on tapahtunut.

Tämän keksinnön eräs tärkeä piirre on, että suuriviskoosisen geelin vyöhyke geeliytymisvaiheen aikana saadaan minimoiduksi, koska tämä tekee mahdolliseksi nopeasti saavuttaa tasapainotilanteen ilman, että olisi tarpeen käyttää äärimmäisen korkeita lämpötila- 5 67405 ja/tai paineolosuhteita esikuumennusvyöhykkeessä. Tämä vaatii äärimmäisen nopeaa lämmönsyöttöä tähän suspensioon esikuumennusvyöhykkeessä ilman tärkkelyksen oleellisesta palamista; ja tämä on toteutettu tämän keksinnön mukaisesti siten, että käytetään yksittäisiä putkimaisia esikuumennusvyöhykkeitä, joilla on rajoitettu poikkileikkauksen pinta-ala näiden kulkiessa kuumennusvaipan kautta, joka sisältää ylipaineista höyryä. Tämä höyry on yleensä paineessa 2 2 7-17,5 kp/cm , jolloin paine noin 7-8,7 kp/cm on erityisen edullinen. Tänä 7 kp/cm2 höyry aikaansaa hoyryvaipan lämpötilaksi 166°C, kun taas 8,7 kp/cm2 höyry aikaansaa vaipan lämpötilan 185°C. On myös erityisen edullista käyttää kyllästettyä höyryä, koska sillä aikaansaadaan paljon homogeenisempi kuumennus.

On myös tärkeää, että tärkkelys kulkee esikuumennusvyöhyk-keen läpi niin nopeasti kuin on mahdollista, koska on havaittu, että pitkä viipymäaika kuumennusvaiheessa pyrkii haitallisesti lisäämään sivureaktioita. Tämä on erityisen tärkeää tärkkelystä hydrolysoitaessa, koska hitaat reaktiot pyrkivät lisäämään esim. gentiobioosin muodostumista, joka antaa tuotteelle kitkerän maun. Tämän keksinnön mukaisessa laitteessa viedään tärkkelyssuspensio geeliytymisvaiheen läpi ja saatetaan tasapainotilaan reaktion lämpötilassa noin 100 sekunnin sisällä, edullisimmin ajassa noin 25-45 sekuntia käyttäen 13 mm:n sisäläpimittaista esikuumennusputkea ja ajassa noin 50-100 sekuntia käytettäessä 25 mm:n sisäläpimittaista esikuumennusputkea. Varsinainen suspension nopeus on yleensä noin 15-120 cm/s, edullisimmin väliltä 30-90 cm/s.

Virtausta rajoittavan aukon poikkileikkauksen täytyy pinta-alaltaan olla oleellisesti pienempi kuin poikkileikkauksen pinta-ala yksittäisissä esikuumennusputkissa, ja kunkin aukon halkaisija on edullisimmin alle noin 6 mm. Virtausta rajoittava aukko esikuu-mennusvyöhykkeen ja reaktiovyöhykkeen välillä saattaa olla yksi ainoa aukko tai joukko vierekkäisiä aukkoja.

Tärkkelyksen lämpötila virtausta rajoittavassa aukossa on vähintään 125°C ja se on edullisimmin 130-170°C hydrolysoitaessa tärkkelystä hapolla.

Paine virtausta rajoittavan aukon sisääntulossa on yleensä 2 2 vähintään 21 kp/cm ja se on edullisimmin vähintään 35-70 kp/cm .

Ylempi raja määräytyy ensisijaisesti käytetyn pumpun kapasiteetin 6 67405 perusteella. Vallitsee hyvin huomattava paineen putoama virtausta rajoittavan aukon yli ja tämä on edullisimmin suuruusluokaltaan 21-42 kp/cm2.

Rajoitetulla putkimaisella reaktiovyöhykkeellä saattaa myös olla mikä tahansa haluttu muoto edellyttäen, että se kykenee ylläpitämään jatkuvaa ainevirtausta. Tämä on edullisimmin lämmönvaihto-putki, joka saattaa kulkea joko esikuumennuksen höyryvaipan läpi tai erillisen lämmönvaihtovaipan läpi, jolla on sama tai erilainen lämpötila kuin esikuumennuksen höyryvaipalla. Reaktioputki saattaa olla saman kokoinen kuin esikuumennusputket tai halkaisijaltaan suurempi tai pienempi kuin esikuumennusputket riippuen käsiteltävinä olevista aineista. Yleisesti ottaen on reaktioputken koko vähemmän kriittinen kuin on esikuumennusputken koko, koska tärkkelys, joka tulee sisään reaktioputkeen, on jo silloin vapaasti vir-taavaa nestettä reaktion lämpötilassa.

Viipymäaika tässä putkimaisessa reaktiovyöhykkeessä halkaisi jamitaltaan 13 mm on yleensä pienempi kuin kaksi minuuttia, jotta aikaansaataisiin tärkkelyssiirappia, jonka D.E. on jopa 73, ja korkealaatuista siirappia D.E. arvolla 73 on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti kokonaisviipymäajän tässä 13 mm:n putkessa esi-kuumennus- ja reaktiovöhykkeessä ollessa pienemmän kuin 2 1/2 minuuttia.

On toivottavaa, että paine reaktorin sisällä säädetään kokonaisuudessaan syöttöpumpulla sen sijaan, että käytettäisiin mitä tahansa paineen perusteella toimivaa kierrätysjärjestelmää. Tämä voidaan toteuttaa säädettävän paineilma- tai höyrypumpun, esim. "Moyno"-pumpun avulla, jolloin reaktorin painetta säädetään pumpun nopeuden avulla. Tällä tavoin kulkee käsiteltävä aines reaktorin kautta jatkuvana eteenpäin siirtyvänä massana.

Järjestelmää saadaan paremmin säädetyksi, mikäli pystytään säätämään painetta putkimaisen reaktiovyöhykkeen sisällä ja tämä toteutetaan parhaiten liittämällä vielä toinen virtausta rajoittava aukko tämän reaktiovyöhykkeen ulostulopäähän. Paine reaktiovyöhykkeen sisällä pidetään edullisimmin tasolla, joka on riittävä pitämään tärkkelyksen reaktiovyöhykkeessä nestemäisessä tilassa, esim. paineessa noin 14 kp/cm .

7 67405

Keksinnön mukaista laitteistoa valaistaan seuraavien kuvioiden avulla:

Kuvio 1 on kaaviokuvaus keksinnön mukaisen laitteiston syöttöjärjestelmästä.

Kuvio 2 on kaavamainen yleiskuva keksinnön mukaisesta laitteistosta .

Kuvio 3 on yksityiskohtainen kuvaus putkimaisesta kollekto-rijärjestelystä.

Kuvio 3a on leikkauskuvaus edullisesta kollektorijärjestelmästä.

Kuten voidaan nähdä kuviosta 1 tärkkelyssuspension syöttöä varten on järjestetty säilytysastia 10. Tässä astiassa on ulostu-loputki 11, joka syöttää suspension Moyno-pumppuun 12. Liete pumpataan ulos pumpusta 12 putkeen 13 suuressa paineessa ja haaraput-kiin 22 ja 23 (kuvio 2). Paine putkien 22 ja 23 sisällä säädetään muuttamalla pumpun 12 nopeutta.

Höyryastiaan 15 syötetään höyryä sisääntuloputkesta 16 ja ulos höyryn ulostuloputkesta 17. Höyryn sisääntuloputkeen on järjestetty höyryn säätöventtiili.

Koska eräs tärkeistä ominaisuuksista tällä keksinnöllä on reaktioainesten hyvin lyhyt kuumennusaika, on mitä tärkeintä saattaa tärkkelyssuspensio geeliytymisvaiheen kautta ja aina reaktio-lämpötilaan saakka niin nopeasti kuin on mahdollista. Tämä toteutetaan kuviossa 2 yhdistämällä suspension syötön sisääntulo 13 painetilaan, johon sisältyy kaksi haaraputkea 22 ja 23. Kumpikin näistä haaraputkista on edelleen jaettu kolmeen ylimääräiseen haa-raputkeen 24, 25 ja 26 tietyn lämmönvaihtoastian sisällä. Täten on olemassa kuusi esikuumennusputkea, jotka kulkevat astian 15 kautta. Tämä aikaansaa hyvin nopean lämmönsiirron höyryn ja suspension välille, joka kulkee putkien kautta.

Kukin kolmen putken ryhmä purkautuu yhteen ainoaan ulostulo-putkeen 27 ja 28 ja nämä puolestaan syöttävät materiaalin yhteen ainoaan ulostuloputkeen 29.

Ulostuloputkesta 29 tulee syöttönä ensimmäiseen rajoittavaan kuristusaukkoon eli suuttimeen 18, jolla on paljon pienempi halkaisija kuin mitä on putken 29 halkaisijämittä. Ulostulo suu-tinaukosta 18 on yhteydessä toiseen ruostumatonta terästä olevaan 8 67405 putkeen 19, joka muodostaa putkimaisen reaktiovyöhykkeen. Tämä putki kulkee takaisinpäin höyryastian 15 kautta ja reaktio tapahtuu kuuman nesteen liikkeen jatkuessa putken 19 kautta.

Jotta voitaisiin säätää painetta putken 19 sisällä, on järjestetty toinen kuristava aukko eli suutin 20 ulostuloon. Reaktio-tuote kerätään sitten ulostuloputken 21 kautta talteen.

Koska käsiteltävänä olevan tärkkelyksen viskositeetti vaih-telee laajalti sen kulkiessa esikuumennusvyöhykkeen kautta, on mitä tärkeintä, että putkien koot ovat sellaisia, että missä tahansa laitteiston pisteessä aikaansaadaan vakionopeus kaikkien näiden putkien yli. Täten putkien 24, 25 ja 26 ulostulossa voidaan kuviosta 3 nähdä, että toisaalta putkien 24, 25 ja 26 koon ja toisaalta putken 27 koon täytyy olla sellainen, että nopeudet kaikissa neljässä putkessa ovat vakioita. Sama koskee kolmea esikuu-mennusputkea, jotka syöttävät materiaalia putkeen 28 ja virtauksen putkissa 27 ja 28 täytyy olla myös nopeudeltaan sama, niin että ainevirrat, jotka purkautuvat eri putkista, ovat kaikki samassa käsittelyvaiheessa niiden tullessa sisään putkeen 29 ja putken suutinaukkoon 18.

Päähaaraputket 22 ja 23 saattavat sisältää venttiilit, niin että voidaan käyttää joko toista tai molempia näistä putkista. Sitä paitsi nämä putket 22 ja 23 yhdessä putkien 27 ja 28 kanssa saattavat sisältää kytkentöjä siten, että yksittäisiä "nippuja" putkista 24, 25 ja 27 voidaan poistaa käytöstä huoltoa varten.

Kun tietty nippu on poistettu, saattaa jäljellä oleva osa reaktorista jatkaa toimintaansa.

Tietty edullinen muoto esikuumennusreaktioputkista tulevan materiaalin kokoajalle on esitetty kuviossa 3a. Eräs ongelma joka voidaan kohdata, kun joukko eri putkia purkautuu yhteen ainoaan ulostuloputkeen sikäli kun olosuhteet putkien sisällä eivät ole absoluuttisesti identtisiä keskenään, on se, että jossakin putkessa virtausnopeus voi olla suurempi kuin muissa ja ainevirta tässä putkessa pyrkii tällöin kanavoitumaan ulostuloputkeen ennen hitaampia putkia, mikä johtaa epähomogeeniseen tuotteeseen.

Kuvion 3a kokooja on muodoltaan katkaistu kartiomainen astia 31, josta putkien 24, 25 ja 26 ulostulot on liitetty tämän astian 31 suurempaan päähän tietyssä kulmassa astian akseliin näh- 9 67405 den. Tällä tavoin virtaukset putkista 24, 25 ja 26 osuvat toinen toisiinsa astian 31 sisällä, mikä aikaansaa homogeenisen sekoittumisen tässä pisteessä ja estää minkä tahansa putken 24, 25 ja 26 ainevirtausta kanavoituvasta suoraan ulostuloputkeen 27. Tätä kokoojaa voidaan käyttää missä tahansa systeemin pisteessä, jossa purkausvirrat kahdesta tai useammasta putkesta suunnataan yhteen ainoaan putkeen.

Yllä kuvatun laitteiston mukaan reaktioputki kulkee saman lämmönvaihtovaipan kautta kuin esikuumennusputket. On kuitenkin ymmärrettävä, että riippuen kyseessä olevasta reaktiosta, saattaa reaktioputki olla osaksi tai kokonaisuudessaan lämmönvaihtovaipan ulkopuolella tai saattaa kulkea erillisen vaipan kautta, jota pidetään lämpötilassa, joka poikkeaa esikuumennusvaipan lämpötilasta.

Claims (7)

10 67405

1. Reaktori tärkkelyssuspension käsittelyyn, joka käsittää pitkänomaisen putkimaisen esikuumentimen, jossa on useita läm-mönvaihtoastian läpi kulkevia virtausputkia (24,25,26), jolloin lämmönvaihtoastia (15) on konstruoitu niin, että se kestää höyryä, jonka paine on korkeampi kuin ilmakehän paine, esikuumentimeen johtavan syöttöjärjestelmän, joka käsittää putken (13), joka on liitetty jakoputkiston avulla mainittujen virtausputkien sisääntulo-kohtiin, esikuumentimesta tulevan poistojärjestelmän, joka käsittää ulostuloputken (29) , joka on yhdistetty jakoputkiston avulla mainittujen virtausputkien ulostulokohtiin, ja jolloin ensimmäinen virtausta rajoittava kuristin (18) on liitetty mainittuun ulos-tuloputkeen, pitkänomaisen reaktioputken (19) , jonka sisääntulo-kohta on liitetty mainitun ensimmäisen kuristimen ulostuloon ja jolloin mainittuun syöttöputkeen on liitetty mäntäpumppulaitteis-to (12), tunnettu siitä, että jakoputkisto syöttöjärjestel-mässä sisältää laitteiston nestevirtauksen jakamiseksi syöttöput-kesta (13) käytännöllisesti katsoen tasaisesti yksittäisiin putkiin (24,25,26), jolloin kunkin putken sisähalkaisija on korkeintaan noin 38 mm, ja kokoomaputkisto ulostulossa sisältää laitteiston, joka sekoittaa tasaisesti virtausputkista (24,25,26) tulevat nes-tevirrat ja yhdistää ne yhteen ulostuloputkeen (19).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet-t u siitä, että sisääntuloputki (13) on jaettu ainakin kahteen haarajohtoon (22) ja kukin näistä liittyy useisiin yksittäisiin virtausputkiin (24,25,26).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet-t u siitä, että pumppu (12) on vaihtelevalla nopeudella toimiva pumppu, jolloin pumpun nopeuden avulla kontrolloidaan reaktorin painetta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet- t u siitä, että se sisältää venttiilit mainittujen useiden sisään-tuloputkien sulkemiseksi yksitellen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet-t u siitä, että mainittu pitkänomainen reaktioputki (19) kulkee lämmönvaihtoastian (15) läpi, joka sisältää esikuumentimen. 11 6740 5

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet-t u siitä, että mainittu pitkänomainen reaktioputki (19) kulkee erillisen lämmönvaihtoastian läpi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnet- t u siitä, että se sisältää jatkuvan virtauksen kokoojan (31), joka on liitetty mainittuihin virtausputkien ulostuloihin, jolloin mainittu kokooja on katkaistun kartion muotoinen suuremman pään ollessa suljettu ja pienemmän pään ollessa avoin ja avoin pienempi pää on liitetty mainittuun ulostuloputkeen (27) ja mainitut vir-tausputket (24,25,26) liittyvät aukkojen välityksellä mainittuun suurempaan päähän, jolloin mainittujen aukkojen viereiset virtaus-putket kallistuvat kokoojan akselia kohti niin, että virtausput-kista tulevat nestevirrat leikkaavat toisensa kokoojan sisällä. 12 67405