FI67191C - Foerfarande foer kapning av gallerrostar - Google Patents

Description

I- —---- M M4X KUULUTUSjULKAISU /O-iqi

Wa W C’JutlAogninosskrift 6/191 C (45) Patentti ny3nnc-tty 11 OZ 1935 3 Patent meddelat (51) Kv.fc.3/ine.a.3 B 26 D 5/20 // B 23 D 33/00 SUOMI—FINLAND (21) 792584 (22) H*Jc*ml*pihrt—AiwBknlnpdag 20.08.79 ' (23) AJkuptM—Glltlfheadtf 20.08.79 (41) Tulkit (ulkMctl — Bthrlt cffvntHg 09.03.80

PfttWCtU ]« rekisterihallitus NfttMWp™ ,. kaltaten pvm.— ,

Patent- och registerstyrelsen AiwMcan utltgd och utljkrtfMn publkurad 31.10.84 (32)(33)(31) Pjrrdutty etuolkuu* -Begird priority 08.09.78

Itävalta-österrike(AT) A 6523/78 (71) EVG Entwicklungs- u. Verwertungs-Gesel1schaft m.b.H., Vinzenz--Muchitsch-Strasse 36, Graz, Steiermark, Itävalta-österrike(AT) (72) Gerhard Ritter, Graz (Steiermark), Klaus Ritter, Graz (Steiermark),

Hans Gött, Graz (Steiermark), Josef Ritter, Graz (Steiermark),

Itävalta-österr ike(AT) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä ristikkoarinoiden katkaisemiseksi -Förfarande för kapning av gallerrostar Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ristikkoarinoiden jakamiseksi taikatkaisemiseksi mielivaltaisen pituisiin osiin käyttämällä arinatasoon vietäviä saksia, joissa on toisiinsa nähden liikkuvat, nok-kamaiset terät, ja saksia ohjaavaa tietokonetta tai vastaavaa.

Ristikkoarinat, jotka on tehty kapealla reunallaan seisovista, poikkipinnaltaan suorakaiteen muotoisista metallirainoista, jotka ovat \ toisiinsa nähden yhdensuuntaisia ja toisistaan määrätyllä etäisyydellä ja jotka on liitetty toisiinsa niiden kapeisiin sivuihin hitsatuilla poikkisauvoilla, joiden akselit ovat suorassa kulmassa rainojen pituus-akseleihin nähden, on tähän asti jaettu tai katkaistu käyttämällä pyöriviä ympyränmuotoisia leikkauslaikkoja.

Tällainen jakaminen tai katkaisu ei ole yksinomaan aikaavievää, koska leikkuulaikkojen täytyy erottaa arinan pituuselementit yksi kerrallaan, vaan aiheuttaa voimakasta melua, mikä aiheuttaa merkittävää hermostollista painetta käyttöhenkilökunnalle.

Jokaisen leikkauksen vaatima pitkä aika tekee käytännössä mahdottomaksi käyttää taloudellisesti selitetynkaltaista tunnettua leikkausmenetelmää arinahitsauslaitteen välittömässä yhteydessä, koska 2 67191 tämä pitäisi jokaisen leikkaus tai jakamisvaiheen kohdalla pysäyttää vaiheen vaatimaksi ajaksi, mikä huomattavasti alentaisi arinahitsaus-laitteen tuotantoa.

Käytettäessä tunnettuja leikkaus- tai jakolaitteita on arinat tämän vuoksi valmistettava määrämittaisina, välivarastoitava näin valmistetut arinat ja lopuksi senlisäksi katkaistava arinat asiakkaan haluamiin pituuksiin valmistuskoneesta erillään olevassa, niinsanotussa mittakatkaisukoneessa.

Niinkuin kaikissa valmistusprosesseissa, joissa määrämittoihin tehty tuote on edelleenkäyttöä varten jaettava mielivaltaisiin, pienempiin pituuksiin, johtaa tämä siihen, että syntyy huomattava määrä jätettä, koska tavallisesti jää jätepaloja, jotka ovat lyhyempiä kuin halutut käyttöpituudet ja joita yleensä ei voida edelleen käyttää.

Itävaltalaisessa patenttihakemuksessa A 1505/78 maaliskuun toiselta päivältä 1978 on ehdotettu arinan tasoon vietäviä saksia, joissa on toisiinsa nähden liikkuvat nokanmuotoiset saksenterät, jotka samanaikaisesti ja erittäin lyhyessä ajassa erottavat ristikkoarinan kaikki pituuselementit ja aiheuttavat tällöin vain vaimean iskunkaltai-sen äänen, joka häiritsee olennaisesti vähemmän kuin pyörivien leik-kuulaikkojen pitkään jatkuva, vihlova ääni. Johtuen leikkausvaiheeseen kuluvasta lyhyestä ajasta, voidaan leikkaus suorittaa arinaradan ollessa pysähdyksissä hitsauksen aikana. Tämän vuoksi ei hitsauskoneen tuotantoprosessi millään tavalla vaikeudu leikattaessa selitetyillä saksilla.

Käytettäessä yllämainitunkaltaisia saksia on ongelmana kuitenkin, että saksien täytyy kutakin leikkausvaihetta varten siirtyä pystysuorassa suunnassa arinatasoon nähden niin pitkä matka, että nokanmuo-toisten terien hampaat tarttuvat koko arinaan, niin että arinan elementit tulevat leikatuiksi koko syvyydeltään. Sakset voidaan työntää arinatasoon kuitenkin vain niissä kohdin, joissa poikkitankoaukko, koska muutoin terät osuvat leikkausasemaan asetettaessa poikkisauvaan. Tästä on seurauksena, että vanhemman ehdotuksen mukaisilla saksilla ei ilman muuta voida erottaa mielivaltaisen pituisia arinanosia ristikkoarina-radasta, vaan ainoastaan arinaosia, jotka pituudelta eroavat toisistaan suunnilleen aukonleveyden verran.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ristik-koarinoiden katkaisemiseksi selitetyntyyppisillä saksilla, jonka menetelmän avulla ristokkoarinaradasta voidaan leikata mielivaltaisen pituisia arinaosia, niin että tämä tapahtuu valmistusprosessin välittö-

It 3 671 91 massa yhteydessä, toisin sanoen, ilman että tavallaan puolivalmista tuotetta tarvitsee välivarastoida.

Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaan siten, että ensin todetaan tietokoneella tai vastaavalla, johon on syötetty ristikko-arinan poikkisauvojen suhteellinen asema saksien leikkuutasoon nähden sekä poikkisauvajako, onko halutun arinanosan annettua pituutta vastaavalla etäisyydellä nykyisestä leikkuureunasta ristikkoarinassa poik-kisauva-aukkoa, joka tekee mahdolliseksi viedä saksenterät ristikko-arinan aukkoihin, että jos vastaus on myöntävä, senjälkeen kun saksien leikkaustasoa on suhteellisesti siirretty ristikkoarinaan nähden matka, joka vastaa tietokoneesta saatua halutun arinanosan annettua pituutta, irrotetaan osa saksilla, mutta että jos tietokoneesta saatu vastaus on kieltävä, siirretään saksien leikkuutasoa suhteellisesti ristikkoarinaan nähden mieluimmin vain murto-osan ristikkoarinan auk-koleveydesta ja ristikkoarinasta erotetaan lyhyt jätepala, jolloin tietokone määrää tämän jätepalan pituuden siten, että halutun arinanosan annettua pituutta vastaava etäisyys uudesta leikkuureunasta on poikkisauva-aukossa, minkä jälkeen osa irroitetaan saksilla, kun ensin on siirrettu suhteellisesti saksien leikkuutasoa ristikkoarinaan nähden matka, joka vastaa tietokoneesta saatua halutun arinaosan annettua pituutta.

Keksinnön mukainen menetelmä ennenkaikkea vähentää melua sekä kutakin leikkausta varten tarvittavaa aikaa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää ristikkoarinahitsauskoneen välittömässä yhteydessä.

Lienee kuitenkin ilman muuta selvää, että keksinnön mukaisen menetelmänyllämainitut edut esiintyvät samalla tavoin saksien ja mitta-katkaisukoneen toimiessa yhdessä, jolloin ristikkoarinarataa syötetään eteenpäin sen oman käyttökoneiston avulla.

Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää ristikkoarinahitsa-uskoneen yhteydessä saavutetaan muitakin etuja. Siten ei ainoastaan päästä eroon kaikista arinoiden välivarastointiin liittyvistä työvaiheista, vaan myös jätteen määrä vähenee murto-osaan siitä, että se on ollut tähän saakka käytettyjen leikkuumenetelmien yhteydessä, koska keksintöön liittyvässä työprosessissa voidaan tehdä paljon pitempiä arinanosia kuin oli käsittelyteknisistä syistä mahdollista arinoita välivarastoitaessa, jolloin esiintyvien jätepalojen määrä huomattavasti pienenee.

Jos keksintöä käytetään ristikkoarinahitsauskoneen yhteydessä, jossa ristikkoarinaa syötetään eteenpäin asteittain poikkisau-vajaon tai sen kerrannaisen verran, voi saksien leikkuutason suhteel- 4 671 91 I! linen liike ristikkoarinaan nähden tapahtua niin, että ristikkoarina liikkuu asteittain matkan, joka on sama kuin poikkisauvajako tai sen kokonaiskerrannainen ja niin että sakset lisäksi liikkuvat matkan, joka on sama kuin halutun arinaosan annetun pituuden ja lähinnä sitä olevan poikkisauvajaon kokonaiskerrannaisen erotus.

Jos menetelmää käytetään niin, että hitsauskone ja sakset toimivat välittömässä yhteydessä, on edelleen otettava huomioon että arina joutuu siihen hitsausvaiheen aikana siirtyneen energian johdosta huomattavien lämpölaajenemisten alaiseksi, jotka hitsauskoneen ja saksen välityksellä, suhteellisen lyhyellä, nopeasti kuluvalla, matkalla voivat hävitä vain melko vähäisessä määrin.

Jos erotettujen arinaosien tulee jäähtymisen jälkeen olla tarkasti halutun nimellispituuden mittaisia, on tietokoneeseen syötettävä ainakin yksi syöttösuure, josta voidaan johtaa hitsausvaiheesta aiheutuva lämpötilannousu leikattavaksi tarkoitetussa ristikkoarinassa, minkä lisäksi on tietokoneen otettava leikkausohjauksen yhteydessä huomioon lämpötilasta johtuva muutos nimellispituudessa siinä arinan-osassa, joka tullaan erottamaan.

Koska on ilmeistä, että jätepalat, joita yleensä on leikattava pois ristikkoarinaradasta tietyn leikkuulukumäärän jälkeen, jotta voitaisiin varmistaa, että saksiterät pääsevät esteettä poikkisauvalu-kuun seuraavassa leikkuussa, pitäisi pitää mahdollisimman lyhyinä, ja pienentää aineen hävikki minimiin, valitaan keksinnön mukaan ristik-koarinasta katkaistun jätepalan pituus, jos sellaista tarvitaan siten, että se on vähintään poikkisauvan halkaisija lisättynä saksiterien poikkisauva-aukkoon loimistuvien päiden yhteenlasketulla paksuudella mitattuna ristikkoarinan syöttösuunnassa sekä katkaisutoleranssilla.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin erään suoritusmuodon avulla viitaten oheiseen piirustukseen.

Kuviossa 1 esitetään neljä työvaihetta määrämittaisen arinan-palan leikkaamiseksi ristikkoarinaradsta. Kuvio 2 on kaavakuva, yhdessä keksinnönmukaisten saksien kanssa toimivasta ristikkoarinahitsauskonees-ta. Kuvio 3 on vaakaprojektio kuvion 2 mukaisesta laitoksesta. Kuvio 4 on kaavakuva saksista ohjaus- ja käyttölaitteineen katsottuna kohtisuoraan arinan syöttösuuntaan nähden. Kuvio 5 on kuviota 4 vastaava esitys, katsottuna kuitenkin arinan syöttösuunnassa.

5 671 91

Kuviosta 1 käy ilmi ongelma, joka keksinnön avulla ratkaistaan. Vertailuasemassa olevien saksien leikkuutasoa esittää piste-katkoviiva 0-0. Tämä leikkuutaso, jota jatkossa kutsutaan vertailuta-soksi, on muuttumattomalla ennalta-asetetulla etäisyydellä ristiarina-hitsauskoneen hitsausviivasta. Tämä etäisyys on joko poikkisauvajaon "t" kokonaiskerrannainen, toisin sanoen n.t, jossa n on kokonaisluku, tai (n+0.5).t.Saksia tulee voida siirtää vertailutason molemmille puolille matkan joka on ainakin puolet poikkisauvajaosta.

Ristikkoarinaa syötetään eteenpäin vaiheittain, niin että vaiheen pituus on sama kuin t tai i:n kokonaiskerrannainen, jolloin syöttäjänä toimii joko ristikkoarinahitsauskone tai mittakatkaisulaite.

Prosessin esittämisen havainnollistamiseksi oletetaan, että vertailuleikkuutaso on etäisyydellä n.t. hitsausviivasta.

Poikkisauvajaon t oletetaan olevan 50 mm. "t":n suuruisissa tasavaiheissa syötetystä pitkästä ristikkoarinaradasta erotetaan osa, jonka annettu pituus on 1320 mm, jolloin oletetaan edelleen, että alueella + 10 mm tason 0-0 kummallakin puolella on leikkuu mahdotonta, koska saksiterät voivat osua poikkisauvaan.

Niinpian kuin ensimmäinen poikkisauva on saavuttanut tason 0-0, siirtyvät sakset matkan +10 mm (+ merkitsee arinan syöttösuuntaa) ja leikkaavat arinan kärjessä olevat erimittaiset elementit tasan (kuvio la).

Hitsauskone työntää arinarataa edelleen tasavaihein, jolloin prosessitietokone laskee vaiheet saksista lähtevien sysäysten muodossa. Kun laskin on rekisteröinyt saksien olevan asemassa + 10 mm edellisessä leikkuussa, toteaa se, kaikkiaan 26 syöttövaiheen jälkeen, syötettävän arinaosan pituuden olevan 1310 mm leikkuutason 0-0 tuolla puolen. Prosessitetokone antaa senvuoksi saksille määräyksen mennä asemaan -10 mm ja suorittaa leikkuu S2 (kuvio Ib). Samanaikaisesti muodostaa tietokone erotuksen 50 - 10 = 40 mm, koska sakset ovat viimeisen leikkuun yhteydessä siirtyneet arinan syöttösuuntaa vastaan, minkä vuoksi arinan viimeisestä poikkisauvasta ulkonevien pitkittäiselementtien pituudeksi määritellään 40 mm.

Kun lisäksi lasketaan mukaan 26 syöttövaihetta, tulee ver-tailutasosta 0-0 ulkonevan arinaosan pituudeksi 1340 mm. Sakset on senvuoksi siirrettävä asemaan + 20 mm, jotta arinasta voitaisiin erottaa leikkuulla S^(kuvio le) osa, jonka nimellispituus on 1320 mm.

1! 6 67191

Koska sakset viimeisessä leikkuussa olivat asemassa + 20 mm, on myös ensimmäisestä poikkisauvasta ulkonevien pitkittäiselement-tien pituus 20 mm. Senvuoksi tapahtuisi seuraava leikkuu täsmälleen tasossa 0-0, sen jälkeen kun arinarataa on syötetty 26 vaihetta. Tällä kohtaa ei leikkuu kuitenkaan ole mahdollinen, koska siinä on poikkisauva, mikä johtuu tason 0-0 ja hitsausviivan välisestä etäisyydestä, jonka tässä esimerkissä oletetaan olevan t:n kokonaisker-ronnainen. Tästä syystä ei saksia voida työntää ristikkoarinatasoon leikkuun suorittamiseksi.

Tämänvuoksi antaa tietokone välittömästi leikkuun jälkeen ja ennenkuin arinarataa enempää syötetään, saksille käskyn siirtyä asemaan +10 mm ja suorittaa siellä leikkuu ' (kuvio Id). Tämä leikkuu erottaa arinan pitkittäiselementeistä 10 mm:n pituisen osan, joka tosin on jätettä, mutta täten aikaansaadaan arinaan uusi etu-reuna, joka lähtökohtana sakset voidaan yhden lisäsyöttövaiheen jälkeen jälleen viedä poikkisauva-aukkoon etäisyydellä, joka vastaa halutun arinan nimellispituutta. Samanaikaisesti tullaan esitetyssä suoritusmuodossa uudelleen kuvion la mukaiseen lähtöasemaan.

Täydellisyyden vuoksi mainittakoon, että edellisessä esimerkissä kuvan menettelytavan sijasta, jossa oletettiin, että sakset siirtyvät välittömästi yhdestä leikkuuasemasta toiseen, on myös mahdollista palauttaa sakset kunkin leikkuun jälkeen asemaan 0-0 ja vasta sieltä viedä sakset edelleen seuraavaan leikkuuasemaan. Tämä työskentelytapa aiheuttaisi kaksinkertaisen määrän liikevaiheita verrattuna aikaisempaan suoritusmuotoon, mutta toisaalta olisi tietokoneen ohjelmointi oleellisesti yksinkertaisempaa.

Kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti tuotetaan arinanhitsauskoneessa 4 ristikkoarina, jonka muodostavat pitkittäiselementit 2 ja poikki-sauvat 3, niin että kone syöttää arinaa eteenpäin valmistusprosessin tahdissa.

Arinanhitsauskone 4 on kaavamaisesti esitettyjen johtimien 5,6 kautta yhteydessä ohjaus- ja kytkinkaappiin 7, johon on koottu kaikki arinanhitsauskoneen käytön edellyttämät elektroniset ohjaus-ja kytkinosat.

Kiinteällä, ennalta-annetulla etäisyydellä hitsaustasosta X-X on vertailutaso 0-0, joka vastaa saksien 10 normaaliasemaa. Saksien käyttö on johtimien 11,12 kautta yhteydessä ohjaus- ja 7 67191 kytkinkaappiin 13, jonka toiminta saksiin nähden vastaa kytkinkaa-pin 7 toimintaa arinanhitsauskoneeseen 4 nähden. Sen lisäksi on ohjaus- ja kytkinkaapit 7 ja 13 yhdistetty toisiinsa hitsauskoneen ja saksien yhteistoiminnan edellyttämien johtojen 14-15 välityksellä.

Sakset 10 on järjestetty niin, että niitä voidaan siirtää, esimerkiksi pyörillä 21 arinan syöttösuunnassa, kiinteän työsylin-terin 20 avulla, niin että tasoa, jossa leikkuu tosiasiassa suoritetaan, voidaan siirtää vertailuleikkuutasoon 0-0 nähden. Täten voidaan myös leikkuutason ja hitsaustason X-X välistä etäisyyttä muuttaa.

Arinanhitsauskoneesta 4 lähtee kunkin hitsauskerran yhteydessä sykäys, joka syötetään edelleen johtojen 6 ja 14 kautta kytkinkaappiin 13, johon on myös sijoitettu ei-näkyvä prosessitieto-kone. Selitystä tietokoneesta ei voida pitää tarpeellisena, koska vain tietokoneen toiminta, eikä itse tietokone, on keksinnön kohteena. Senjälkeen kun tietokone on laskenut ennalta-annetun lukumäärän sykäyksiä, joka määrä vastaa haluttua, tietokoneeseen ennalta-asetettua syöttömatkaa, antaa se kytkinkaapissa 13 kytkentäkäskyn sähköhydrauliselle venttiilille 24 pitkin johtoja 22,23, ottaen huomioon saksien senhetkisen aseman.

Sähköhydraulinen venttiili 24 on yhteydessä toisaalta ei-näkyvään, mutta yleisesti tunnettuun pumppuun, painejohdon 25 kautta, toisaalta samoin ei-näkyvään öljykammioon kevennysjohdon 26 välityksellä. Riippuen siitä asemasta, johon tietokoneesta tulevat sykäykset saattavat venttiilin 24, painaa paineaine mäntää 27 työsylinterissä 20 johtojen 18,19 kautta, jolloin sakset 10 siirtyvät normaaliasemastaan tai senhetkisestä asemastaan uuteen leikkuu-asemaan .

Sakset 10 on yhdistetty sykäyksenanturiin 30 esimerkiksi hammastangolla 28 ja hammaspyörällä 29. Sykäyksenanturi on yhteydessä kenttäkaapissa 13 olevan tietokoneen kanssa johdon 31 välityksellä. Täten voi tietokone todeta saksien 10 senhetkisen, tarkan aseman vertailutasoon 0-0 nähden.

Heti, kun sakset ovat tulleet ennaltamäärättyyn leikkuuase-maansa, toisin sanoen, heti kun tietokoneessa oleva saksien aseman annettu asema on yhtäpitävä impulssianturin 30 antaman tosiarvon __ - τ e 67191 kanssa, annetaan johdon 32 kautta työsylinterille 33 määräys työntää sakset leikkuutasoon. Yksinkertaisuuden vuoksi on piirustuksessa johto 32 viety suoraan työsylinteriin 33. Käytännön rakenteessa täytyy luonnollisesti tietokoneen ohjata magneettiventtiiliä, joka samalla tavoin kuin sähköhydraulinen servoventtiili 24, on yhdistetty öljypumppuun ja öljykammioon sekä liitetty sylinteriin 33 painejohtojen avulla. Tällä tavoin öljynpaineella syötetty työ-sylinteri nostaa sitten saksiterät 40,41 kuviossa 4 esitettyyn työasentoon, jossa ne tarttuvat arinan pituuselementteihin näiden koko syvyydellä.

Niin pian kun saksiterät ovat saavuttaneet leikkuuaseman tulee siitä vahvistus tietokoneelle, josta nyt lähtee johdon 42 kautta työsylinterille 43 erikoismääräys, jolla yksi saksiterä siirtyy toiseen nähden matkan, joka suunnilleen vastaa hammasleveyttä saksiterän ulkonemassa. Tällä tavoin tapahtuu arinan 1 pituusele-menttien 2 leikkuu. Ohjauksen suhteen on tässä järjestelmässä tehty samat yksinkertaistukset kuin työsylinterin 33 järjestelmässä.

Välittömästi senjälkeen kun leikkuu on suoritettu loppuun, mikä myös vahvistetaan ohjauskaapille 33, lasketaan sakset takaisin alas normaaliasemaansa, niin että arinarataa voidaan esteettä syöttää eteenpäin.

Jotta poikkisauvojen 3 asema saksien leikkuutasoon voitaisiin määritellä tarkasti ja jotta arinan lämpölaajeneminen voitaisiin ottaa huomioon, käytetään tunnistinvartta 44, jonka kaltevuus sysäyksenanturiin 25 nähden tunnistetaan ja ilmoitetaan johtoa 46 myöten ohjaus- ja kytkentäkaappiin sekä siellä olevaan tietokoneeseen. Jousi 47 pitää tunnistinvartta 44 jatkuvasti nojallaan vasten varren alapuolella olevaa poikittaissauvaa 3a.

Koska tunnistinvarren toiminta on välttämätöntä vain juuri ennen leikkuuta, on tunnistinvarsi normaalisti mieluimmin kohotettu erilleen poikkisauvoista ja saatetaan juuri vähän ennen asetettua leikkuupituutta nojaamaan vasten poikkisauvaa 3a. Kohottamiseen käytetään työsylinteriä 48, jonka toimintaa ohjaa tietokone johdon 49 välityksellä.

Esitetyssä rakenteessa on tunnistinvarsi kaikkine siihen kuuluvine osineen sijoitettu kiinteästi ja liikkumattomasti. Olisi kuitenkin myös mahdollista kiinnittää se suoraan siirrettävään 9 67191 saksistatiiviin, jolloin kuitenkin on mitattuun pituuteen lisättävä saksien senhetkinen etäisyys vertailuleikkuutasosta 0-0, ilmaistuna millimetreissä. Jos sakset ovat, hitsauskoneesta katsottuna, vertailuleikkuutason toisella puolella, on saksien mitattu etäisyys vertailuleikkuutasosta etumerkiltään positiivinen, kun se taas on negatiivinen, jos sakset ovat vertailuleikkuutason tällä puolella.

Siinä tapauksessa, että hitsauskoneen syöttöelimestä ei johdeta tietoja prosessitietokoneeseen 13, joka arvioi arinan syöttö-matkan, voidaan nämä tiedot, kuten kuviossa 4 on katkoviivoilla esitetty, saattaa tietokoneeseen ristikkoarinaa vasten jousen avulla painetusta mittapyörästä 50, jossa on siihen kuuluva sykäyk-senanturi 51, pitkin johdinta 52, joka korvaa johtimen 14.

Claims (4)

67191 ίο

1. Menetelmä ristikkoarinan katkaisemiseksi mielivaltaisen pituisiin osiin käyttämällä arinatasoon vietäviä saksia (10), joissa on toisiinsa nähden liikkuvat, nokan muotoiset terät (40,41), ja saksia ohjaavaa tietokonetta tai vastaavaa, tunnettu siitä, että ensin todetaan tietokoneella tai vastaavalla, johon on syötetty ristikkoarinan poikkisauvojen (3) suhteellinen asema saksien (10) leikkuutasoon (0-0) nähden sekä poikkisauvajako (t), onko halutun arinanosan annettua pituutta vastaavalla etäisyydellä sen hetkisestä leikkuureunasta ris-tikkoarinassa (1) poikkisauva-aukkoa, joka tekee mahdolliseksi viedä saksenterät (40,41) ristikkoarinan (1) aukkoihin, että jos vastaus on myöntävä, sen jälkeen kun saksien (10) leikkuu-tasoa (0-0) on suhteellisesti siirretty ristikkoarinaan (1) nähden matka, joka vastaa tietokoneesta saatua halutun arinanosan annettua pituutta, irroitetaan osa saksilla (10), mutta että jos tietokoneesta saatu vastaus on kieltävä, siirretään saksien (10) leikkuutasoa (0-0) suhteellisesti ristikkoarinaan (1) nähden mieluimmin vain murto-osan ristikkoarinan (1) aukkoleveydestä, ja ristikkoarinasta (1) erotetaan lyhyt jätepala, jolloin tietokone määrää tämän jätepalan pituuden siten, että halutun arinaosan annettua pituutta vastaava etäisyys uudesta leikkuureunasta on poikkisauva-aukossa, minkä jälkeen osa irroitetaan saksilla (10), kun ensin on siirretty suhteellisesti saksien (10) leikkuutasoa (0-0) ristikkoarinaan (1) nähden matka, joka vastaa tietokoneesta saatua, halutun arinaosan annettua pituutta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen arinahitsauskoneen (4) ulostulopuolella käytettävä menetelmä, jossa arinahitsauskoneessa ristikkoarinaa (1) syötetään eteenpäin asteittain poikkisauva-jaon (t) tai sen kokonaiskerrannaisen verran, tunnettu siitä, että saksien (10) leikkuutason (0-0) suhteelliset liikkeet ristikkoarinaan (1) nähden tapahtuvat siten, että ristikkoarina (1) liikkuu asteittain matkan, joka on sama kuin poikkisauvajako (t) tai sen kokonaiskerrannainen ja että sakset (10) lisäksi liikkuvat matkan, joka on sama kuin halutun arinanosan annetun pituuden ja sitä lähellä olevan poikkisauvajaon (t) kokonaiskerrannaisen erotus. 11 67191

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tietokoneeseen syötetään ainakin yksi suure, josta on johdettavissa pidentyneen ristikkoarinan (1) hitsaus-toimenpiteistä aiheutunut kohonnut lämpötila ja että tietokone ottaa leikkuun ohjauksen yhteydessä huomioon lämpötilasta johtuvan muutoksen nimellispituudessa siinä arinanosassa, joka tullaan erottamaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ristikkoarinasta (1) katkaistun jätepalan pituus on poikkisauvan (3) halkaisija lisättynä ristikkoarinan (1) pituussuunnassa mitatulla poikkisauva-aukkoon lomittuvien saksenterien (40,41) kärkien yhteenlasketulla paksuudella sekä jakotoleranssilla. I! 12 67191