FI67111B - Foerfarande foer skarvning av utvaendigt termoplastbelagda staolroer samt foer foerfarandet avsedd skarvhylsa - Google Patents

Description

IJ-irr—Ί ., KUULUTUSJULKAISU ίΠΑΛΛ ® ^ UTLÄGCNINCSSICIIIFT 67111 c MSI Pentti aprinotly 10 01 1935 ^ Pctont sioddelat ^ ^ (51) KvJu P&G? E 02 D 5/52 SUOMI—FINLAND 792160 (W) 1 lilwl^Bil—Αμ(Μι|^|| 10.07.79 (23) Aft»MM-G*«Ma*« 10.07.79 (41) TirihK hriklMial—Blhrtt o««mM· 11.01.8l

PktMttl· ia wlrfmrilwIUtw /iA-----------------h__ ______________

Pafwfr· och raglatantyral—i W 28.09.84 (32)(33)(31) «oollww B«C«N prtorlMt (71) AB Grundförstärkningar, Hydraulisk PSItryckning, Box 1214, S-181 23 Lidingö, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Kjell Söderström, JSrfSIla, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä ulkopuolisesti 1ämpömuovi11 a päällystettyjen teräsputkien jatkamiseksi sekä siihen tarkoitettu jatkohylsy - Förfarande för skarvning av utvändigt termoplastbelagda stälrör samt för förfarandet avsedd skarvhylsa

Aienunin on ehdotettu, katso ruotsalainen patenttihakemus 7412774-7, julkaisunumero 399 086, rakennuksia jatkettavien paaluelementtien avulla paalutettaessa ulkopuolisesta lämpömuovilla päällystettyjen teräsputkien käyttöä paaluelementtien jatkamiskustannusten alentamiseksi ja nopean jatkamisen aikaansaamiseksi korroosionsuojän pysyessä ennallaan. Tällöin putkien muovipäällyste kuumennetaan ensin hyvin plastiseen konsistenssiin, minkä jälkeen putkifen päät kuumennettua muoviainetta putkien ulkokehällä syrjäyttämällä puristetaan ulkopuolisesta muovilla päällystettyyn tai galvanoituun teräshylsyyn, jonka sisähalkaisija on hieman pienempi kuin putkien muovipäällys-teen ulkohalkaisija, kunnes putkien päät tukeutuvat toisiinsa.

Menetelmä antaa hyvän jäykän jatkoksen ilman paaluputkien aineen paksuuden pienenemistä, jota esiintyy esim. kierteitettyjen muhvien avulla tapahtuvassa jatkamisessa, ja ilman hitsausjatkoksen yhteydessä esiintyvää korroosiosuojan vahingoittumisvaaraa.

Kun muovikerroksen lämpötila alenee sen jälkeen, kun putkien päät on puristettu hylsyn sisään, kerroksen kestävyys paranee ja molemmat putken osat tulevat tällä tavoin lujasti yhteen liitetyiksi.

2 67111

Hylsyn keskiöimiseksi sen sisään puristettavan teräsmuoviputken suhteen voidaan käyttää erityistä jatkotyökalua. Hyvän kiinnittymisen aikaansaamiseksi hylsyn ja paaluelementin välille voidaan hylsy päällystää sisäpuolisesti liimalla, jonka sulamislämpötila on jonkin verran korkeampi kuin lämpötila* joka tarvitaan putken muoviaineen saattamiseksi hyvin plastiseen tilaan. Kun jatkoelemen-tit on puristettu hylsyn sisään, hylsy lämmitetään lämpötilaan, jossa liima sulaa, minkä jälkeen hylsyn annetaan jäähtyä, niin että liima kiinnittää jatkohylsyn putkiosissa jäljellä olevaan muovikerrokseen. Jatkokappale voi tällä tavoin kestää kohtuullisia vetovoimia.

Keksinnölle tunnusomaiset piirteet ilmenevät patenttivaatimuksista.

Oheisessa piirustuksessa esitetään kuviossa 1 aiemmin ehdotetun tekniikan mukaista jatkomenetelmää, jolloin siinä esitetään myös jatkotyökalu. Kuvio 2 on pituusleikkaus putkien ja jatkoelementin keskiakselia pitkin. Piirustus esittää alemman putkiosan, jonka voidaan olettaa olevan jo juntatun maan sisään, niin että se muodostaa rakennuksen paalun osan. Putkiosa muodostuu sisemmästä teräsputkesta 2a, jossa on ulkopuolinen, kestävä, korroosionestolämpömuovi-päällyste 3a, joka on esim. PVC-tyyppiä. Putkiosa la on tarkoitettu yhdistettäväksi putkiosaan Ib, joka samoin muodostuu teräshylsystä 2b, jossa on ulkopuolinen muovipäällyste 3b. Yhdistäminen tapahtuu jatkohylsyn 4 avulla, joka muodostuu sisemmästä teräshylsystä 5, jossa on ulkopuolinen muovipäällyste 6 samalla tavoin kuin putki-osissa la ja Ib. Jatkohylsyn 5 sisähalkaisija on hieman pienempi kuin muovikerrosten 3a ja 3b ulkohalkaisija. Yhteenliitäntä tapahtuu jatkotyökalun 10 avulla, johon kuuluu yläosa 11 ja alaosa 12f jonka ulottuvuus putkien pituussuunnassa on huomattava. Mainitut osat on yhdistetty toisiinsa kiinteästi. Osassa 11 on putkea Ib tiiviisti ympäröivä kanava ja samalla tavoin osassa 12 on jatkohylsyä 4 tiiviisti ympäröivä kanava. Työkalu 10 voi sopivasti olla jaettavissa putken suuntaista tasoa pitkin, niin että se voidaan helposti saattaa ympäröimään putkia ja vastaavasti jatkohylsyä ulkopuolelta tarvitsematta pujottaa sitä putkien päälle. Jatkotyökalun osa 11 ja mahdollisesti myös osa 12 voi olla varustettu sähkökuumennus-elementeillä, joissa on välineet niiden liitäntää varten virran-lähteeseen.

Jatkamista suoritettaessa putkien haluttuun jatkokohtaan 7 rajoittuvat pääteosat kuumennetaan, jolloin muoviaine putkien muovikerroksissa 3a ja 3b muuttuu hyvin plastiseksi. Tämän jälkeen putkien T ί 3 671 1 1 päät puristetaan jatkohylsyyn 4, kunnes ne kohtaavat toisensa jatkokohdassa 7. Tällöin muovikerroksen 3a määrätty osa on syrjäyttämällä poistettu jatkohylsyn 4 päätyreunojen läpi, mutta hylsyn 5 sisäpinnan ja teräsputkien 2a, 2b ulkopinnan välillä on jäljellä muovikerros, joka saa aikaan hylsyn ja putkien päiden välisen sidoksen, kun muovin on annettu jäähtyä.

Sovellettaessa menetelmää rakemuspaalujen valmistukseen on sopivaa aloittaa tehdasvalmisteisista yksiköistä, jotka käsittävät putkiosan ja tähän keksinnön mukaisesti kiinnitetyn jatkohylsyn. Itse paalutuspaikalla tarvitsee tällöin vain lämmittää sen putki-osan päätyosa, joka on tarkoitus sijoittaa sen putkiosan jatko-hylsyn sisään, joka ylöspäin päättää juntattavan paalun. Myös monissa muissa sovellutuksissa tämä tekniikka on edullinen.

Ennen putkien päiden sisäänvientiä jatkohylsyyn tämä voidaan sisäpuolelta päällystää liima- tai muoviainekerroksella, jolloin mainitun aineen sulamispiste on korkeampi kuin lämpötila, jossa putkien ulkokerroksen muovi muuttuu hyvin plastiseksi. Kun yllä mainittu jatkaminen on suoritettu, voidaan hylsy 4 lämmittää erityisessä vaiheessa siten, että saavutetaan liiman sulamispiste, jolloin liima jäähdyttyään muodostaa luotettavan sidekerroksen hylsyn sisäpinnan ja putkien päissä jäljellä olevan muovikerroksen 8 välisessä kosketuspinnassa 9.

Esillä olevan keksinnön mukaan on nyt havaittu, että jatkamismene-telmässä saavutetaan ylivoimaisesti parempi tulos, jos jatkaminen suoritetaan siten, että pääasiassa sileän sisäpinnan omaava jatko-hylsy on ainakin toisesta päästään viistetty, niin että muodostuu ulospäin laajeneva kartiomainen osa, ja että jatkohylsy lämmitetään ainakin 175°C:seen, sopivasti ennen kuin putkien päät viedään sen sisään.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan jatkohylsy lämmitetään ainakin 225°C:seen ja edullisesti ainakin n. 300°C:seen. Jatkohylsyä ei kuitenkaan pidä kuumentaa korkeampaan lämpötilaan kuin n. 400°C.

Keksinnön mukaan putkien päällä oleva muovi lämmitetään ainakin n. 70°C:seen, ennen kuin putkien päät viedään jatkohylsyn sisään. Muovin lämpötila ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin 400°C hiil-tymisen välttämiseksi.

4 6711 1

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen käytetty jatkohylsy on tunnettu siitä, että se on ainakin toisesta päästään viistetty, niin että muodostuu ulospäin laajeneva kartiomainen osa.

Kuviossa 2 esitetään keksinnön mukainen jatkohylsyn eräs suoritusmuoto sekä keksinnön mukaisesti suoritettu kahden paaluputken jatkaminen. Kuten kuviossa 1 merkitään paaluputkia viitteillä 1a ja 1b ja niiden ulkopuolista muovivaippaa numerolla 3. Jatkohylsyn 15 sisähalkaisija on vain sen verran suurempi kuin paaluputken ulkohalkaisija, että lieriömäinen rako jatkohylsyn ja paaluputkien välissä saa leveyden 16, joka on 0,2-2 mm. Tämä varmistaa sen, että yhdistetty paalu saa ja säilyttää tarvittavan suoruuden ja vetolujuuden. Samalla vältytään koko muovi-aineen irtoamisvaaralta paaluputkiosista jatkamisen aikana. Viimeksi mainittuun seikkaan vaikuttaa myös osaltaan se tunnusmerkki, että jatkohylsy on päistään sisäpinnasta katsottuna viistetty ulospäin, niin että muodostuu ulospäin laajeneva kartiomainen osa 17, joka vaikuttaa osaltaan siihen, että muovianne 3 jatkettaessa helpommin puristuu sisään ja puristuu kokoon jatkohylsyn ja paaluputkien välisessä tilassa.

Keksinnön mukaan jatkohylsy lämmitetään jatkamismenetelmässä, esim. ennen kuin putkien päät viedään jatkohylsyn sisään, ainakin 175°C:seen, sopivasti ainakin 225°C:seen ja edullisesti n. 300°C:seen, jolloin jatkohylsyn ja paaluputkien välissä olevan tilan muoviaine puristuu huomattavasti kokoon jatkohylsyn jäähdyttyä, minkä ansiosta jatkos saa erittäin hyvän jäykkyyden ja vetolujuuden.

Keksintö ei rajoitu siihen, mitä yllä on esitetty erään suoritusmuodon selityksen yhteydessä. Keksinnön mukainen menetelmä ja sovitelma ovat esimerkiksi käyttökelpoisia myös muiden put-kielementtien kuin paaluosien jatkamisessa, vaikka keksintö on ensisijaisesti tarkoitettu viimeksi mainittuun tarkoitukseen.

Claims (6)

6711 1 5

1. Menetelmä ulkopuolisesti lämpömuovilla päällystettyjen teräsputkien jatkamiseksi valmistettaessa esimerkiksi useista putki-osista (la, Ib) koottuja rakennuspaaluja, jolloin putkien muovi-päällyste (3) ensin lämmitetään hyvin plastiseen konsistenssiin, minkä jälkeen putkien päät lämmitettyä muoviainetta putkien ulkokehällä syrjäyttämällä puristetaan sisään jatkohylsyn (15) alle, jonka sisähalkaisija on hieman pienempi kuin putkien muovipääl-lysteen ulkohalkaisija, tunnettu siitä, että pääasiassa sileän sisäpinnan omaava jatkohylsy (15) on ainakin toisesta päästään viistetty, niin että muodostuu ulospäin laajeneva kartiomai-nen osa (17), ja että jatkohylsy lämmitetään ainakin 175°C:seen, sopivasti ennen kuin putkien (la, Ib) päät viedään sen sisään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatkohylsy (15) lämmitetään ainakin 225°C:seen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatkohylsy (15) lämmitetään ainakin n. 300°C:seen.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatkohylsyn (15) sisäläpimitta valitaan siten suhteessa putkien (la, Ib) ulkoläpimittaan, että jatkohylsyn ja putkien väliin jäävän raon leveydeksi tulee 0,2-2 millimetriä.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putkien (la, Ib) päällä oleva muovi (3) lämmitetään ainakin n. 70°C:seen, ennen kuin putkien päät viedään jatkohylsyn (15) sisään.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toteuttamiseen käytetty jatkohylsy, tunnettu siitä, että se on ainakin toisesta päästään viistetty, niin että muodostuu ulospäin laajeneva kartiomainen osa (17).