FI67019C - Flexibelt hydrofilt absorberande laminat - Google Patents

Description

RSr^l M <11)KUU.LUTU,»ULItA,*U Λ7η10 JSTm lJ p’ UTLACeNIMOSimiPT 0 ill I 7 C fin Pntsntti aycfr.nclty 13 31 1935 ^ Patent Lcilclat (51) K*Jt/tata.3 A 61 F 13/18, B 32 B 27/12 SUOMI—FINLAND 802168 (22) HakMntapUvft AmBtcninf«4a| 07.07.80 'ΓΙ' (23) AHwpahrt—GHtlclMtadag 07.07.80 (41) TuHut hitUMfal — KMt 10.01.81

Itorttl. i· rikhtmihinto* N»t0 OJ

Patent· och refteterstyralaan Aiwttkan wdafd odi utUkrift·* p«Mc«rad 28.09.84 (32)(33)(31) Pjrr>««y #tuoHw«-8*tir<l prtorluc 09.07.79 USA(US) 55586 (71) The Dow Chemical Company, 2030 Abbott Road, Midland, Michigan, USA(US) (72) Robert Everett Erickson, Midland, Michigan, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Taipuisa hydrofii1inen absorboiva laminaatti - Flexibelt hydrofilt absorberande laminat

Keksinnön kohteena on taipuisa, hydrofiilinen, absorboiva laminaatti, joka käsittää keskuskalvon, joka koostuu silloitetusta vedessä turpoavasta polyelektrolyytistä, joka on vesiliukoinen suola-muodossa, ja tukisubstraattikerroksen, joka on liitetty mainitun kalvon molemmille puolille.

US-patentista 3 669 822 tiedetään, että kudos/polyetyleeni-kalvo/kudos-laminaatteja voidaan poimuttaa ja kohokuvioida parantuneen käsiteltävyyden tai taipuisuuden tai kangasmaisen tunnun saamiseksi.

Ranskalaisesta patentista 2 375 985 tiedetään myös, että ei-kudottu (non-woven) kuituarkki/kudos/absorboiva kerros/kudos/poly-etyleenikalvo-laminaatit voidaan tehdä taipuisaiksi lisäämällä liima-ainetta kudoksen ja polyetyleenikalvon väliin ja suorittamalla sitten poikkisuuntainen rypytys tai laskostus.

US-patentissa 4 117 184 on esitetty, että parannetun absorptio-kyvyn omaavia kudos/ilmastettu absorboiva kalvo/kudos-laminaatteja voidaan valmistaa.

2 67019

Vaikka US-patentissa 4 117 184 esitettyjen laminaattien absorptiokyvyt veden, virtsan ja muiden kehon nesteiden tai ulosteiden suhteen ovat hyvät, on niillä taipumus muuttaa hauraiksi ja taipumattomiksi pienen suhteellisen kosteuden omaavassa atmosfäärissä.· Seurauksena on epämielyttävä ratiseva ääni laminaattia taivutettaessa ja laminaatti on jäykkä ja tunnultaan levymäinen.

Esillä olevan keksinnön mukaan on nyt havaittu, että voidaan valmistaa laminaatteja, jotka ovat sekä voimakkaasti absorboivia että taipuisia sekä suurissa että pienissä suhteellisissa koostumuksissa.

Keksinnön mukaiselle laminaatille on tunnusomaista, että mainittu kalvo on epäjatkuva, murskattu ja laminoitu mainittuihin tukisubstraatteihin, jolloin mainittu taipuisa, absorboiva laminaatti on taipuisa sekä alhaisessa että korkeassa suhteellisessa kosteudessa.

Vaikka absorboiva kalvo voi olla kiinteä kalvo, kuten US-patentissa 4 076 673 on esitetty, se on edullisesti ilmastettu kalvo, jollainen on esitetty US-patentissa 4 117 184.

Keksintö kohdistuu myös menetelmään edellä esitetyn taipuisan laminaatin valmistamiseksi, jossa menetelmässä (a) laminaattikalvon, joka on valmistettu silloitetusta, vedessä turpoavasta polyelektrolyytistä, joka on vesiliukoinen suolamuo-dossa, kosteuspitoisuus alennetaan yhdessä tukisubstraattien kanssa pienemmäksi kuin 8 paino-% johtamalla mainittu laminaatti kuivaus-tilan lävitse; ja (b) mainittu kuivattu laminaatti johdetaan murskaustilan lävitse, jossa mainittu kalvo murtuu kappaleiksi, jotka pysyvät lami-noituina mainittuihin tukisubstraatteihin.

f > ' 6701 9

Laminaat.it ovat käyttökelpoisia valmistettaessa absorboivia esineitä, kuten lasten vaippoja tai aikuisten vaippoja pidätyskyvyn puutteesta kärsiviä potilaita varten, koska laminaatit ja/tai esineet absorboivat helposti vesiliuoksia, kuten verta, virtsaa ja muita kehon ulosteita. Absorboivat esineet käsittävät yhden tai useamman kerroksen laminaattia ja ei-kudottuja kuitumattoja tai selluloo-savanua yhdessä vettä läpäisemättömän aluskerroksen, kuten polyety-leenikalvon ja vettä läpäisevän päällyskerroksen, kuten ei-kudotUn kuitumaton kanssa.

Piirroksissa on esitetty valokuvajäljennökset esiteltävän keksinnön eräästä toteutuksesta.

Kuva 1 esittää pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettua kuvaa laminaatista, jossa paperikudoskuituja oleva päällyskerros on osittain poistettu murennetun kalvoalustan esittämiseksi. Paperikudos-kuiduista koostuva pohjakerros näkyy selvästi murskatun kalvon alapuolella.

Kuva 2 esittää suurennettuna kuvan 1 keskiosaa ja siinä voidaan havaita yksityiskohtaisemmin ilmastetun kalvon kuopat ja kohoumat sekä kalvon liittyminen kuituihin.

Tässä keksinnössä käytettyjen polyelektrolyyttien täytyy olla vesiliukoisia suolamuodossa. Esimerkkeihin käyttökelpoisista po-lyelektrolyyteistä kuuluvat akryyli- tai metakryylihapon homopoly-meerien ja yhden tai useamman etyleenisesti tyydyttymättömien komono-meerien kanssa saatujen kopolymeerien ammonium- tai alkalimetalli-suolat.

Edullisesti polyelektrolyytti on osittain saippuoitu polyak-rylaattikarboksyylihappopolymeeri. Polymeeri ennen saippuoimista on monomeerien seoksen reaktiotulos, joka seos sisältää (1) 30-92 pai-no-% alkyyliakrylaattia, jossa alkyyliryhmässä on 1-10 hiiliatomia, alkyylimetakrylaattia, jossa alkyyliryhmässä on 4-10 hiiliatomia tai näiden seosta; (2) 8-70 paino-% olefiinisesti tyydyttymätöntä karb-oksyylihappoa; ja (3) 0-15 paino-% omega-hydroksialkyyliakrylaattia, jossa hydroksialkyyliryhmässä on 1-4 hiiliatomia. Reaktantteihin kuuluu myös polyfunktionaalinen tai difunktionaalinen silloitus-yhdiste. Termillä "polyfunktionaalinen silloitusyhdiste" tarkoitetaan poikkisidoksia muodostavaa ainetta, jossa on kolme tai useampia reaktiivisia kohtia, joita voidaan käyttää poikkisidosten muodostamiseen.

4 67019

Esimerkkeihin käyttökelpoisista alkyyliakrylaateista kuuluvat metyyliakrylaatti, etyyliakrylaatti, propyyliakrylaatti, butyyliak-rylaatti ja heksyyliakrylaatti. Esimerkkeihin käyttökelpoisista al-kyylimetakrylaateista kuuluvat metyylimetakrylaatti, etyylimetakry-laatti, heksyylimetakrylaatti, n-oktyylimetakrylaatti ja n-desyyli-metarkylaatti. Esimerkkeihin käyttökelpoisista omega-hydroksialkyyli-akrylaateista kuuluvat 2-hydroksietyyliakrylaatti, hydroksimetyyli-akrylaatti, 3-hydroksipropyyliakrylaatti ja 4-hydroksibutyyliakry-laatti.

Tässä keksinnössä käyttökelpoisia olefiinisesti tyydyttymät-tömiä karboksyylihappoja ovat mono- ja polykarboksyylihapot. Esimerkkeihin monokarboksyylihapoista kuuluvat akryylihappo, metakryy-lihappo, krotonihappo ja isokrotonihappo. Esimerkkeihin polykarbok-syylihapoista kuuluvat maleiinihappo, fumaarlhappo ja itakonihappo.

Edellä esitettyjä polyakrylaatteja liuotetaan sitten alkali-metallihydroksidin vesiliuokseen. Käytetyn hydroksidiliuoksen määrä on riittävä saippuoimaan jonkin verran polymeroiduista akrylaatti-estereistä alkalimetallikarboksylaateiksi ja neutraloimaan polyak-rylaatin karboksyyliryhmät alkalimetallikarboksylaateiksi niin, että saippuoitu polyakrylaattipolymeeri sisältää noin 30-70 paino-% alkalimetallikarboksylaatteja.

Osittain saippuoitua polyakrylaattipolymeeriä käytetään liuoksena, joka sisältää 5-60 paino-% polymeeriä.

Muihin akryylikopolymeerityyppeihin, joita voidaan käyttää esiteltävän keksinnön mukaisia polyelektrolyyttejä valmistettaessa, kuuluvat akryyliesterien tai akryylihappojen kopolymeerit tärkkelyksen tai muiden polysakkaridien, monosakkaridien, kuten glukoosin, mannoosin tai galaktoosin ja disakkaridien, kuten sukroosin kanssa.

Edustavia esimerkkejä tässä keksinnössä käytettäviksi sopivista polyfunktionaalisista poikkisidoksia muodostavista aineista on esitetty US-patenteissa 2 926 154, 3 224 986 ja 3 332 901. Nämä polyfunktionaaliset poikkisidoksia muodostavat aineet ovat yleisesti tunnettuja polyamidi-polyamiini-epikloorihydriini- additiotuot-teina. Näiden additiotuotteiden rakennetta ovat esittäneet kirjoituksessaan M.E. Carr et ai., Journal of Applied Polymer Science, Voi. 17, sivut 721-735 (1973).

Edustavia esimerkkejä tässä keksinnössä käytettäviksi sopivista' difunktionaalisista poikkisidoksia muodostavista aineista 5 67019 ovat polyhalogeenialkanolit, kuten 1,3-dikloori-isopropanoli; 1,3-di-bromi-isopropanoli; amfoteeriset sulfoniumionit, kuten novolakkahart-sien tetrahydrotiofeeniadditiotuote; halogeeniepoksialkaanit, kuten epikloorihydriini, epibromihydriini, 2-metyyli-epikloorihydriini ja epijodihydriini; polyglysidyylieetterit, kuten 1,4-butaanidiolidi-glysidyylieetteri, glyseroli-1,3-diglysidyylieetteri, etyleenigly-koli-diglysidyylieetteri, propyleeniglykoli-diglysidyylieetteri, dietyleeniglykoli-diglysidyylieetteri, neopentyyliglykoli-diglysi-dyylieetteri, polypropyleeniglykoli-diglysidyylieetterit, joiden epoksiekvivalenttipainoalue on noin 175-380, bisfenoli-A-epikloori-hydriiniepoksihartsit, joiden epoksiekvivalenttipainoalue on noin 182-975 ja edellä esitettyjen aineiden seokset.

Käyttökelpoisia poikkisidoksia muodostavia aineita ovat myös monomeeriset amiini-epihalogeenihydriini -additiotuotteet valmistettuina antamalla vähintäin kahden moolin epihalogeenihydriiniä reagoida yhden moolin kanssa eri monoamiineja, diamiineja tai triamiineja alueella 0-90°C olevassa lämpötilassa 0,5 - 8 tunnin ajan.

Reaktio suoritetaan väliaineessa, joka sisältää 10-20 paino-% kiinteitä polymeerlaineita, loppuosan ollessa vettä, alempaa alkoholia, kuten metanolia tai etanolia tai voidaan myös käyttää esimerkiksi 1-4 hiiliatomia sisältävien alempien alifaattisten alkoholien vesi-liuoksia. Amiini-epihalogeenihydriinin additiotuotteita käytetään suoraan sellaisenaan eristämättä tai väkevöimättä niitä.

Amfoteeriset sulfoniumionit ovat tunnettuja US-patenteista 3 660 431, 3 749 737 ja 3 749 738.

Poikkisidoksia muodostavia aineita käytetään noin 0,05 - 5,0 % oleva määrä käytetyn polyelektrolyytin painosta laskettuna. Tämä riittää yleensä muodostamaan hieman poikkisidoksia polyelektrolyyt-tiin.

Joskus on edullista lisätä pieni määrä pinta-aktiivista ainetta polyelektrolyyttikoostumukseen virtauksen edistämiseksi ja jatkuvan kalvon poistamiseksi vettä läpäisemättömältä alustalta. Toinen etu pinta-aktiivista ainetta käytettäessä on, että lopullisen kuivan absorboivan kalvon kostuvuus paranee. Joko anionista tai ei-ionista pinta-aktiivista ainetta voidaan käyttää. Esimerkkejä käyttökelpoisista pinta-aktiivisista aineista ovat natriumalkyylisulfonaatit ja alkylpitujen fenolien etyleenioksidijohdannaiset.

6701 9 Tämän keksinnön tarkoituksia varten kosteutta tai vettä absorboiva tai Vedessä turpoava polyelektrolyytti määritellään sellaiseksi, joka absorboi enemmän kuin 15-kertaisen painonsa synteettistä tai luonnollista virtsaa. Edullisesti absorptiokyky on alueella noin 30-60 g virtsaa yhtä g kohti polyelektrolyyttiä tai alueella 90-250 g deionisoitua vettä yhtä g kohti polyelektrolyyttiä. Poikkisidoksia muodostavan aineen käytetty määrä on muuttuva tekijä, joka riippuu kulloisestakin käytetystä polyelektrolyytistä ja polyelektrolyytin molekyylipainosta. Käytetty määrä vaihtelee edullisesti välillä 0,25 - 3,0 % polyelektrolyytin painosta laskettuna. Tätä aluetta muutetaan kuitenkin jokaista polyelektrolyyttiä varten lopullisen poikkisidoksia käsittävän geelin absorptiokyvyn säätämiseksi.

Tämän keksinnön mukaisia vedessä turpoavia laminaatteja voidaan yhdistää absorboiviksi tyynyiksi kudottujen tai kutomattomien alustojen kanssa. Esimerkkeihin kudosalustoista kuuluvat kudotut kankaat, ei-kudotut kuitumatot, selluloosavanu, polymeerivaahdot, tissue-paperi ja kreppipaperi sekä paperipyyhkeet.

Tämän keksinnön mukaisia taipuisia laminaatteja valmistetaan alentamalla ensin US-patentin 4 117 184 mukaan valmistettujen ilmastettujen laminaattien kosteuspitoisuutta kuivaustilassa. On ymmärrettävä, että samanlaisia taipuisia laminaatteja voidaan valmistaa käyttämällä US-patentin 4 076 673 mukaisia ei-ilmastettuja laminaatteja tai kalvoja.

Laminaattien kosteuspitoisuus täytyy alentaa niiden normaalista pitoisuudesta, joka on noin 14 %, pienemmäksi kuin 8 %:ksi ja edullisesti 1-6 %:ksi. Jos kosteuspitoisuus on suurempi kuin noin 8 %, ei tapahdu merkittävästi kalvon murenemista tai pirstaantumista seuraavassa murskausalueessa, koska kalvo pysyy taipuisena. Jos kosteuspitoisuus on pienempi kuin 1 %, tapahtuu merkittävää kudosalus-tan repeilemistä tai katkeilemista, kuten paperikuitumattojen kuiduissa .

Edellä mainittu kuivausvaihe voidaan suorittaa tavanomaisissa kuivauslaitteissa, kuten höyrykuumennetun kuivausrummun, mikro-aaltokuumentimien, infrapunakuumentimien tai vastaavien laitteiden avulla.

Menetelmän toinen vaihe käsittää kuivatun laminaatin johtamisen murskaustilan lävitse, jossa kalvo murtuu useiksi palasiksi, 6701 9 jotka pääasiassa pysyvät kiinnitettyinä alustoihin. Tämä voidaan suorittaa johtamalla kuivattu laminaatti yhdessä metallilankaverkon kanssa telaparin lävitse, jolloin toisen telan pinta on myötäävä tai taipuisa. Sopivia teloja on kaupallisesti saatavina. Niissä on kimmoinen pinta, jonka Durometer-A kovuus on noin 40-100 ja edullisesti 50-70. Tavallisesti nämä telat valmistetaan synteettisestä kumista, kuten neopreenistä, mutta muutkin kimmoiset materiaalit, kuten poly-vinyylikloridi ja polyuretaani ovat hyväksyttäviä pintamateriaaleina edellyttäen, että niiden durometrikovuus on vaadittava.

Suositeltava menetelmä on käyttää myötäävää telapäällystettä yhdessä toisen telan kanssa, jonka pintaan on kaiverrettu tai syövytetty kuvio. Kuvion valinta ei ole kriittinen, mikä se antaa kuvioiden painatuksen laminaattiin. On huomattava, että pelkästään laminaatin korkopuristaminen ei paranna sen käsiteltävyyttä ja/tai absorptiokykyä. Kalvon täytyy murtua huomattavassa määrässä.

Murskaustilassa vaikuttaa useita muuttujia, jotka täytyy ottaa huomioon hyväksyttävän tuotteen saamiseksi. Kosteuspitoisuus laminaatissa, paine telojen välissä ja myötäävän telan kovuus ovat kaikki toisiinsa vaikuttavia. Esimerkiksi, jos myötäävä tela on liian pehmeä ja paine liian suuri, tapahtuu huomattavaa tukialustan repeytymistä. Vastaavasti, jos käytetään verrattain kovaa myötäävää telaa ja pientä painetta, tapahtuu vain vähän tai ei lainkaan kalvon murskautumista ja siten lopullinen laminaatti on vain vähän tai ei lainkaan taipuisa.

Säätämällä sopivasti edellä mainitut muuttujat, voidaan saavuttaa riittävä murskaantuminen laminaatin kalvoon repimättä tai vaurioittamatta kudostukialustaa, joka on liitetty kalvoon.

Seuraavat esimerkit esittelevät keksintöä.

Esimerkit 1-3

Eri näytteitä paperi/ilmastettu kalvo/paperi-laminaattia, joiden mitat olivat 7,62 x 30,5 cm ja jotka oli valmistettu US-pa-tentin 4 117 184 esimerkissä 9 esitetyn menetelmän mukaisesti, kuivattiin höyryllä kuumennetulla rumputelalla 110 - 115,6°C lämpötilassa eri pituisia aikoja. Jokaisen näytteen kosteuspitoisuus oli 8-13 % painon mukaan laskettuna ennen kuivausta. Jokainen näyte sijoitettiin sitten 1,16 mm silmäkoon omaavalle ruostumatonta terästä olevalle lankaverkolle ja johdettiin kalanteritelaparin lävitse m ,v, v 2 8 6701 9 nopeudella 6,1 metriä minuutissa paineen ollessa 2,82 - 3,52 kp/cm . Yläpuolinen tela oli kooltaan 7,62 cm x 45,7 cm suuruinen terästela, jonka pinnalla oli 1,27 cm paksuinen synteettistä kumia oleva kerros, jonka kovuus durometri-A asteikolla oli 70-80. Alapuolinen tela tela oli verrattain pehmeää terästä oleva tela, jonka läpimitta oli 12,7 cm ja pituus 45,7 cm.

Kaksi vertailukoetta suoritettiin myös samoissa olosuhteissa, paitsi että näytteille ei suoritettu kuivausta eikä murskausta.

Näytteitä verrattiin keskenään ja niistä määritettiin niiden pehmeys tai tuntuma käteen 30-40 % olevassa suhteellisessa kosteudessa mielivaltaisen asteikon mukaan, jossa 1 tarkoittaa kirjoituspaperin suurta jäykkyyttä ja sellofaanin äänekästä ratinaa ja 10 tarkoittaa kasvopyyhkeen pehmeää kahinaa. Lukemia, jotka ovat 7 tai sitä suurempia, pidetään tyydyttävinä.

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I.

Taulukko I

Koe Kosketus kuuman te- Kuivatun laminaatin Pehmeys- lan kanssa, sekuntia prosentuaalinen arvostelu kosteus

Vertailu 1 0 10-13 3

Vertailu 2 0 8-9 5

Esimerkki 13 67

Esimerkki 25 49

Esimerkki 3 15 <1 9

Esimerkit 4-7

Esimerkissä 2 esitettyä menettelyä seuraten, jossa näytteitä pidettiin kosketuksessa kuuman rummun kanssa viisi sekuntia, teräs-lankaverkko korvattiin erilaisen silmäkoon omaavilla verkoilla. Tulokset on esitetty taulukossa II.

I j‘ Λ-J t 9 6701 9

Taulukko II

Esimerkki Seulakoko Seulalangan lä- Kuivan laminaatin Arvostelu pimitta (mm) prosentuaalinen kosteus 4 0,71 mm 0,36 4 8 5 1,00 mm 0,58 4 9 6 1,68 mm 1,04 4 8 7 2,38 mm 0,63 4 8 Nämä esimerkit osoittavat, että langan läpimitalla ei ole mitään vaikutusta laminaatin kosteuspitoisuuteen tai sen lopulliseen arvosanaan.

Esimerkit 8-10

Rulla paperi/ilmastettu kalvo/paperi-laminaattia valmistettiin US-patentin 4 117 184 mukaisesti ja sen ominaisuudet olivat seu- 2 2 raavat: kokonaispaino 76,5 g/m , paperikudoksen paino 35,6 g/m , 2 kalvon paino 41,0 g/m ja kalvon kosteuspitoisuus 14 %.

Laminaattia poistettiin syöttötelalta ja kuivattiin höyryllä kuumennetulla rummulla, jonka pintalämpötila oli 104,4 - 110°C, eri syöttö- ja poistonopeuksilla niin, että saatiin vaihtelevia kuivaus-aikoja.

Laminaattia johdettiin välittömästi nopeudella 6,0 m/min ka- 2 lanteritelaparin lävitse paineen ollessa 2,82 - 3,52 kp/cm , kuten esimerkissä 1, paitsi että alapuolinen tela oli tiiviisti päällystetty sylinterimäisellä kangasverkolla, jonka silmäkoko oli 1,19 mm ja langan läpimitta 0,58 mm. Tulokset on esitetty taulukossa III.

Taulukko III

Esimerkki Rummun no- Laminaatin koske- Kuivattu lami- Pehmeys-peus rpm tusaika, sekuntia naatti kosteus-% arvo 8 9 19 3,6 9 9 15 15 4,3 9 10 15 12 5,5 8

Vertailu 3 15 10 8,0 5

Vertailu 4 (ei kuivausta) 14,0 3

' i;· ..?) M

10 6701 9

Vertailukoe 3 osoittaa, että lopullisen kosteuspitoisuuden ollessa 8 %, ei saada tyydyttävää pehmeysarvoa. Edellä olevissa esimerkeissä tutkittiin laminaattien absorptiokyky seuraavan testin avulla:

Lasilevyllä oleva laminaattinäyte sijoitettiin kooltaan 15,2 cm x 15,2 cm olevaan neliömäiseen metallikoteloon, jonka seinien paksuus oli 0,64 cm. Laatikon jokaiseen kulmaan sijoitettiin lyijyPainot vuotojen estämiseksi. Koska laminaatissa olevan kalvon kyky absorboida vettä (g suolaliuosta g kohti kalvoa) ja kalvon pai-2 no m kohti tunnetaan, voidaan laskea, mikä laminaattinäytteen imu-kyvyn pitäisi olla. Käytetty suolaliuos on l-%:inen natriumkloridin vesiliuos virtsan simuloimiseksi.

Tähän koteloon kaadetaan liuosta 75 % näytteen imukyvystä ja sekuntikello käynnistetään. Kun neste on imeytynyt täysin, mikä voidaan havaita vapaan nesteen aiheuttaman kiillon häviämisestä, sekuntikello pysäytetään. Aika sekunneissa on absorptionopeus. Testitulokset on esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV

Esimerkki Laminaatin käsittely Absorptionopeus (sekuntia)

Vertailu 4 ei mitään 1 300

Esimerkki 8 murskattu 75-80

Esimerkki 9 murskattu 80-90

Esimerkki 10 murskattu 80-90

Esimerkki 11

Valmistettiin esimerkin 8 mukainen laminaatti, jonka ominai- 2 suudet olivat seuraavat: kokonaispaino 68,0 g/m , kudoksen paino 2 2 28,0 g/m , kalvon paino 39,9 g/m ja kosteuspitoisuus 13-15 %.

Tämä laminaatti kuivattiin 4 %:n kosteuspitoisuuteen ja murskattiin esimerkissä 8 esitetyllä tavalla puristuspaineen olles- 2 sa 2,82 - 3,52 kp/cm . Taipuisan murskatun laminaatin pehmeysarvo oli 7.

Esimerkki 12

Esimerkin 11 mukainen menettely toistettiin käyttäen 5,30 2 kp/cm olevaa painetta. Saadun taipuisan ja murskatun laminaatin pehmeys oli kasvanut arvoon 9.

*"V' 6701 9

Esimerkki 13

Esimerkin 9 menettely toistettiin käyttäen mikroaaltokuumennusta ja säteilykuumennusta (infrapuna) höyryllä kuumennetun telan asemesta. Saatiin sama pehmeysarvo.

Esimerkki 14 US-patentin 4 117 814 esimerkkien 9 ja 10 mukaan valmistettiin absorboiva laminaatti, johon kuuluvan kalvon paino oli 32,4 2 2 2 g/m ja kudoksen paino 30,2 g/m , jolloin 15,1 g/m oli kalvon kummallakin puolella. Suuren kalvonäytteen toiselta pinnalta poistettiin kudostuki ja laminaatti sijoitettiin laboratorion pöydälle.

Deionisoitua vettä ruiskutettiin kalvon pinnalle ja kuitumainen, 2

ei-kudottu kangas, jonka pinta-alapaino oli 90,2 g/m , sijoitettiin tahmealle alustalle ja puristettiin lujasti kiinni käsikumitelalla. Yhden viikon ilmastoinnin jälkeen 22,2°C:ssa ja 50 %:n suhteellisessa kosteudessa kuivattiin laminaattinäyte 4 %:n kosteuspitoisuuteen. Kuiva laminaatti pantiin seulalle, silmäkoko 1,19 mm, langan läpimitta 0,58 mm ja johdettiin kumipäällysteisen terästelan (durometri-A

2 kovuus 78) ja terästelan lävitse paineen ollessa noin 3,52 kp/cm . Laminaatin pehmeysarvo oli noin 8-9.

Vertailu 5 - ilman kuivausta US—patentin 4 117 184 esimerkkien 9 ja 10 mukaisesti val mistettiin absorboiva kalvo/kudos-laminaatti. Laminaatin paino oli 2 2 noin 70,0 g/m , absorboivan kalvon paino oli 39,9 g/m ja kudoksen 2 2 kokonaispaino 30,2 g/m , jolloin 15,1 g/m oli kalvon molemmilla puolilla. Laminaatin kosteuspitoisuus oli 14 paino-%.

Laminaatista leikattiin 7,62 cm levyisiä ja noin 30,5 cm pituisia liuskoja. Laminaattiliuska syötettiin kahden yhteensovitetun, 2 kaiverretun terästelan lävitse paineen ollessa 2,82 kp/cm nopeudella 6,1 m/min. Kuvio toistui täysin laminaattiin, mutta laminaatin taipuisuus ei parantunut visuaalisesti havaittuna. Kahta erilaista, syväkaiverrettua kuviota käytettiin ilman havaintoa laminaatin tai-puisuuden parantumisesta. Tämä osoittaa, että laminaatin kosteuspitoisuuden ollessa suuren, ei tapahdu kalvon murtumista, koska se säilyy taipuisana eikä murru.

·,f I ·< 12 6701 9

Vertailu 6

Vertailuesimerkissä 5 esitettyä laminaattia johdettiin kumi-päällysteisen terästelan (kumin kovuus 50-60 durometri-A) ja 5,1 cm läpimittaisen kaiverretun kuviotelan lävitse. Riittävästi painetta käytettiin kaiverretun telakuvion siirtämiseksi laminaattiin. Laminaatin taipuisuus ei merkittävästi parantunut tämän vaikutuksesta.

10 erilaista kaiverrettua kuviotelaa testattiin ilman merkittävää taipuisuudessa havaittavaa parannusta.

Esimerkki 15

Vertailuesimerkissä 5 esitetty laminaatti sijoitettiin kuitumaiselle nauhalle, joka oli kuumennettu alapuolelta infrapunakuu-mennuslaitteen avulla noin 71,1 - 82,2°C lämpötilaan. Laminaattia pidettiin kuumennetulla nauhalla noin 20-30 sekuntia kosteuspitoisuuden alentamiseksi ja johdettiin välittömästi vertailuesimerkissä 6 esitettyjen telojen lävitse. Kaiverrettu telakuvio siirtyi laminaattiin ja laminaatin taipuisuus parani merkittävästi. Laminaatti 011 pehmeä ja taipuisa ja paperipyyhkeen tuntuinen.

Esimerkki 16

Valittiin viisi erilaista kaiverrettua telakuviota ja ne testattiin esimerkin 15 mukaisesti. Kaikkien kuvioiden avulla saatiin merkittävä parannus laminaatin taipuisuuteen, jos laminaatti esikuu-mennettiin ja kuivattiin ennen johtamista telojen lävitse.

Esimerkki 17

Paino-osaa Paino-osaa kuivana kosteana

Akryylipolymeeriliuosta* 94,4 374,6

Polyoksietyleeni-sorbitan-monolauraattia 5,0 5,0

Polyamidi/polyamiini/epikloorihydriini -hartsia 0,6 14,4

De-ionisoitua vettä 20 % kuiva-ainepitoisuuteen - 106,0 +valmistettu US-patentin 4 976 673 esimerkin 1 mukaisesti.

Kooltaan 15,2 cm x 45,7 cm oleva lasilevy päällystettiin ensin kovapintaisella silikoni-irrotuspäällystehartsilla. Levy kuumennettiin 121°C lämpötilaan kiertoilmauunissa ja 0,38 mm paksuinen 13 6701 9 kostea kalvo absorboivaa koostumusta valettiin kuumalle, irrotus-päällysteellä varustetulle lasilevylle, joka sijoitettiin kuumailma-uuniin yhdeksi minuutiksi. Levy poistettiin uunista, kalvo irrotettiin levyltä ja sijoitettiin tilaan, jossa vallitsi 50 %:n suhteellinen kosteus ja 22,2°C lämpötila, 24 tunniksi.

Kalvo asetettiin suurelle lasilevylle ja sille ruiskutettiin heikko, deionisoitua vettä oleva sumukerros pinnan saamiseksi tahmeaksi. Pala kudottua puuvillakangasta (numerointi 65-65) sijoitettiin välittömästi absorboivan kalvon pinnalle ja puristettiin lujasti paikalleen kovan kumitelan avulla. Toiselta puolen päällystetty laminaatti käännettiin kalvopuoli ylöspäin ja toinen kangaspala kiinnitettiin kalvon pintaan, kuten edellä esitettiin.

Absorboiva laminaatti sijoitettiin valvottuun ympäristöön 23,9° lämpötilaan ja 50 %:n suhteelliseen kosteuteen 24 tunnin ajaksi ja kuivattiin sitten 93,3°C lämpötilassa noin 3 %:n kosteuspitoisuuteen. Laminaatti asetettiin teräslankaverkolle, seulakoko 1,19 mm, langan läpimitta 0,58 mm ja johdettiin kumipäällysteisen terästelan (kumin kovuus 78 durometri A) ja terästelan lävitse paineen ollessa 2 noin 2,82 kp/cm ja nopeuden 6,10 m/min. Laminaatin taipuisuus oli parantunut suuresti. Alunperin se oli jäykkä ja levymäinen ja kalan-teroinnin jälkeen se on pehmeä ja taipuisa.

Esimerkki 18

Valmistettiin absorboiva kalvo esimerkissä 17 esitetyllä tavalla. Pala 0,32 cm paksuista, taipuisaa avoinsoluista uretaanivaah- 3 toa, jonka tiheys oli 0,68 - 0,91 kg/0,028 m , laminoitiin kalvon molemmille puolille esimerkissä 17 esitetyn menettelyn avulla. 24 tunnin vahennuksen jälkeen laminaatin kosteuspitoisuus oli laskenut noin 2-3 %:iin kuivattaessa ja kuiva laminaatti johdettiin kalante-ritelojen lävitse, kuten edellä on esitetty. Mekaaninen käsittely paransi huomattavasti laminaatin taipuisuutta verrattain jäykästä materiaalista pehmeäksi, taipuisaksi materiaaliksi.

;.tVi ^'r*

Claims (3)

14 6701 9

1. Taipuisa, hydrofiilinen, absorboiva laminaatti, joka käsittää keskuskalvon, joka koostuu silloitetusta vedessä turpoavasta polyelektrolyytistä, joka on vesiliukoinen suolamuodossa, ja tuki-substraattikerroksen, joka on liitetty mainitun kalvon molemmille puolille, tunnettu siitä, että mainittu kalvo on epäjatkuva, murskattu ja laminoitu mainittuihin tukisubstraatteihin, jolloin mainittu taipuisa, absorboiva laminaatti on taipuisa sekä alhaisessa että korkeassa suhteellisessa kosteudessa.

2. Absorboiva tyyny, tunnettu siitä, että se käsittää patenttivaatimuksen 1 mukaisen absorboivan laminaatin, yhden tai useampia tukisubstraattikerroksia, vettä läpäisemättömän pohjakalvon ja vettä läpäisevän pintakalvon.

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen taipuisan laminaatin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että (a) laminaattikalvon, joka on valmistettu silloitetusta, vedessä turpoavasta polyelektrolyytistä, joka on vesiliukoinen suolamuodossa, kosteuspitoisuus alennetaan yhdessä tukisubstraattien kanssa pienemmäksi kuin 8 paino-% johtamalla mainittu laminaatti kuivaustilan lävitse; ja (b) mainittu, kuivattu laminaatti johdetaan murskaustilan lävitse, jossa mainittu kalvo murtuu kappaleiksi, jotka pysyvät laminoituina mainittuihin tukisubstraatteihin. ; f. M 1 :ι· Λ y