FI66994B - Anordning foer selektivt utbyte av informationer - Google Patents

Description

I.· -L'—,., „„ KUULUTUSJULKAISU , . Λ .

^ ^1) UTLÄCCNINGSSKRIFT 6 6 994 ^ ^ (51) Kv.lk?/l»t.a.3 G 06 F 3/04 SUOMI—FINLAND (H) PK«KmMaii«g 753578 (22) HtktmtafiM—Anattkningadag 1 8.12.75 (23) AlkupAivi—GIMgh«Ctd*g 18.12.75 (41) Τ·Ημ {ulkiMfcsJ — Khrtt 30.07.76

Patentti- ja rekisterihallitiit (44) NihcMkkaipMonj* kuvLJulkalMM pvm.— ,, no at.

Patent· och reyj star ityrel sen ' ' AwnHaw nthgd od> utLnmftn fitiawd ji.uo.oh (32)(33)(31) Pyritty«χ>»ηη i*»wprtocmt 29.01.75

Ranska-Frankrike(FR) 7502801 (71) Compagnie Internationale pour 11Informatique C11-Honeywel1 Bull, 94, Avenue Gambetta, 75960 Paris Cedex 20, Ranska-Frankrike(FR) (72) Claude Jean-Baptiste Bouvier, Nogent/Marne, David John Smithson,

Buc, Jean-Paul Luais, Fontenay sous Boife, Ranska-Frankrike(FR) (74) Oy Borenius 6 Co Ab (54) Laite informaatioiden selektiivistä vaihtoa varten -Anordning för selektivt utbyte av informationer (61) Lisäys patenttiin 64473 - Tillägg till patent 64473 Tämä keksintö on lisäys suomalaiseen patenttihakemukseen 3415/74, jonka nimi on "Laite informaatioiden selektiivistä vaihtoa varten", ja tämä lisäys koskee pääpatentissa selitettyjen ohjausmodulien parannusta (patentti no. 64473) .

Päähakemuksen kohteena olevan keksinnön mukaan tunnetaan laite n asemaa käsittävän yhdistelmän lähettävien ja vastaanottavien elimien välisten informaatioiden selektiivistä vaihtoa varten, jossa yhdistelmässä on eri asemien välinen yhdyskanava ja mainittujen lähettävien elimien ja mainittujen vastaanottavien elimien väliset informaatioiden siirtovälineet, siitä, että mainitut ohjauslaitteet on muodostettu yhdistelmästä, jossa on n asemanohjausmoduulia, jotka on yhdistetty yhdyskanavan ja vastaavien asemien väliin, jolloin nämä moduulit kukin on muodostettu käsittely-yksiköstä ja tähän liittyvästä muistista informaation käsittelemiseksi jokaisen aseman tasolla. Täten jokaisen aseman tasolla toteutettu informaation käsittelyjärjestelmä käsittelee informaatioita, jotka vaihdetaan määrätyn aseman elimien ja muiden asemien elimien välillä.

Pääpatenttihakemuksessa täten selitetty yhdyskanava on moduulit keskenään yhdistävä standardilaite, jota ei ohjaa erikoismoduuli, mutta joka vastaanottaa vuoronperään jokaisen moduulin ohjauksen. Tämä moduulien 2 66994 välinen yhteystapa mahdollistaa tietojen suurien välitysnopeuksien saavuttamisen, kun taas kaksisuuntaisten vastaanottimien käyttö yhdys-kanavalla mahdollistaa tietojen siirron suurilla etäisyyksillä. Pää-patenttihakemuksen kuvion 2 perusteella informaatio siirretään viestinä sovituspiiristä ABj, joka sovittaa määrätyn moduulin MOj yhdyskanavaan, kohti toista sovituspiiriä ABj, joka sovittaa toisen moduulin MOj yhdyskanavaan. Aseman lähettämiä ja vastaanottamia viestejä valvotaan yhdyskanavan valvontalaitteen loogisten laitteiden avulla, joita Gj edustaa pääpatenttihakemuksen kuviossa 2. Tietojen siirtoon voi ryhtyä ainoastaan sellainen asema, joka toimii yhdyskanavan itsenäisenä eli hallitsevana asemana. Kahdenlainen siirto on mahdollinen: 1. Tietojen siirto itsenäisestä eli hallitsevasta pääasemasta alistettuun asemaan.

2. Tietojen siirto alistetusta asemasta itsenäiseen eli hallitsevaan pääasemään.

Kaksi siirtotapaa on sallittu: 1. Normaalitapa, jonka mukaan tiedot siirretään toisesta asemasta toiseen.

2. ”Sekoitustapa", joka perustuu siihen, että määrätyn aseman tiedot sekoitetaan muiden asemien yhdistelmään.

Yhdyskanavan hallinta siirretään pakollisesti asemasta toiseen. Itsenäisellä asemalla on mahdollisuus aloittaa viestin siirto kohti toista asemaa tai muita asemia tai toisesta asemasta tai toisista asemista. Ellei siirtoa vaadita, tai jos siirto on päättynyt, on hallitsevan aseman pakosta luovutettava yhdyskanavan hallinta seuraavalle asemalle.

Pääpatenttihakemuksessa selitetty järjestelmä täyttää tyydyttävästi edellä mainitut vaatimukset, ja se soveltuu erinomaisesti tietojen välittämiseen etäällä sijaitsevien asemien kesken. Sen sijaan tämä ratkaisu tulee kalliiksi siinä tapauksessa, että asemat sijaitsevat lähellä toisiaan. Pääpatenttihakemuksessa selitetyn laitteen sovitus-piiri ABj toistetaan yhtä monta kertaa kuin on olemassa lähellä toisiaan sijaitsevia asemia. Tämän lisähakemuksen eräänä tarkoituksena on näin ollen esittää patentoitavaksi sellainen laite, jossa lähellä toisiaan sijaitsevien asemien yhdistelmää varten käytetään yhtä ainoata yhdyskanavan sovituspiiriä ABj, joka sisältää jokaisen aseman moduulin ominaisuudet ja joka mahdollistaa kaikkien asemien välisille yhteyksille samat tunnusmerkit. Yhden ainoan sovituspiirin ABj käyttö tulee mahdolliseksi siinä tapauksessa, että kehitetään paikallinen yhdyskanava, 3 66994 joka yhdistää jokaisen aseman ohjauslaitteet Gj sovituspiiriin ABj.

Jotta pääpatenttihakemuksessa selitetty järjestelmä pysyttäisi ominai-suutensa ennallaan, on paikallisella yhdyskanavalla oltava seuraavat ominaisuudet.

Paikallisen yhdyskanavan on mahdollistettava tietojen siirto sekä läheisten että kaukaisten asemien välillä.

Paikallisen yhdyskanavan on aikaansaatava sama siirtonopeus kuin yhdyskanavalla, joka yhdistää toisiinsa etäällä sijaitsevien asemien yhdistelmät .

Paikallisen yhdyskanavan on oltava täysin riippumaton kunkin aseman logiikasta, ja asemien moduulien välisen yhteistoiminnan on aina oltava sama asemasta riippumatta.

Paikallisen yhdyskanavan on oltava kokonaan sovituspiirin ABj ohjaama, eikä se missään tapauksessa saa olla moduulien ohjaustasolla.

Ennestään ei tunneta sellaista paikallista yhdyskanavaa, jolla olisi edellä luetellut ominaisuudet. Keksinnön mukaisen laitteen alkuperäisyys ymmärretään paremmin seuraavasta selityksestä, joka esitetään oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää pääpatenttihakemuksen selityksen mukaista tietojen käsittelylaitteistoa, joka on hajaohjattu.

Kuvio 2 esittää samaa hajaohjattua tietojen käsittelylaitteistoa, johon sisältyvät tämän lisähakemuksen kohteena olevat laitteet.

Kuvio 3 esittää tämän lisähakemuksen kohteena olevan loogisen sovitus-piirin ABj erästä suoritusmuotoa, joka on yhdistetty toisaalta paikalliseen yhdyskanavaan ja toisaalta etäisasemien muodostaman yhdistelmän yhdyskanavaan. Sekaannusten välttämiseksi pääpatenttihakemuksen suhteen merkitään piiri ABj seuraavassa symbolilla PEL.

Kuvio 4 esittää jokaisen DPC:n lähettämän viestin tyyppiä.

Kuvio 5 esittää tämän lisäpatenttihakemuksen kohteena olevan loogisen sovituspiirin PEL vastaanottopiirien erästä suoritusmuotoa.

4 66994

Kuviot 6a ja 6b esittävät tämän lisäpatenttihakemuksen kohteena olevan loogisen sovituspiirin PEL lähetyspiirien erästä suoritusmuotoa.

Kuvion 1 näyttämä tietojenkäsittelylaitteisto on sama kuin pääpatentti-hakemuksen kuvion 2 näyttämä. Yhdyskanava 120 yhdistää toisiinsa useat asemat, esim. STj. Täten yhdistettyjen asemien lukumäärä on mielivaltainen. Kuvion mukaan asema STj on yhdistetty yhdyskanavaan yhdysmoduulin 100 avulla, ja asema STj + n on yhdistetty yhdyskanavaan 120 yhdysmoduulin 110 välityksellä. Jokaisella asemaan liitetyllä moduulilla on sama rakenne kuin kuviossa 1 on näytetty. Asema STj 107 on liitetty käsittelyelimeen Pj 106, asema STj + n 117 on liitetty käsittelyelimeen Pj + n 116. Käsittelyelimet 106 ja 116 on yhdistetty vastaavasti nopeisiin muisteihin Mj 105 ja Mj + n 115, joihin on varastoitu mikro-ohjelmat, jotka tarvitaan asemien väliseen tietojen siirtoon. Aseman STj käsittelyelimessä on: ohjauspiiri Cj 102, joka sisältää kaikki tarpeelliset loogiset laitteet muistissa Mj 105 olevien mikro-ohjelmien käsittelemiseksi ja tietojen siirtämiseksi aseman STj 107 ja yhdyskanavan 120 välillä, edelleen sovituspiiri ABj 101, joka yhdistää yhdyskanavan 120 toisaalta ohjauspiiriin Gj 102 ja toisaalta piiriin AMj 104, joka on yhdistetty muistiin Mj 105 ja avaa pääsyn tähän.

Kuvio 2 esittää samaa hajaohjattua tietojenkäsittelylaitteistoa, johon on sisällytetty tämän lisäpatenttihakemuksen kohteena olevat laitteet. Kahdessa etäällä toisistaan olevassa asemaryhmässä, jotka kumpikin muodostavat ryhmän läheisiä asemia, on kummassakin asemien ST1 217...

ST n 219 ryhmä ensimmäistä asemaryhmää varten, ja asemien ST 220...

ST 222 ryhmä toista asemaryhmää varten, jotka ovat yhteydessä keskenään yhdyskanavan 200 kautta, joka on yhteinen kaikille muille ei näytettyjen lähellä toisiaan sijaitsevien asemien ryhmille. Läheisten asemien muodostaman ryhmän jokainen asema voi saada yhteyden mihinkä tahansa asemaan, joka kuuluu tähän ryhmään siihen liittyvän paikallisen yhdyskanavan ja tähän yhdistetyn sovituspiirin PEL kautta. Läheisten asemien muodostaman ryhmän jokainen asema voi saada yhteyden edellisistä asemista erillään olevan toisen ryhmän mihinkä tahansa asemaan paikallisen yhdyskanavan ja tähän liittyvän sovituspiirin PEL kautta, joka yhdistää aseman siihen yhdyskanavaan, joka on yhteinen kaikille lähekkäin sijaitsevien asemien muodostamille ryhmille.

Kuvion 2 mukaan asemat ST 217, ST 2 218, ST n 219 pääsevät yhteyteen keskenään paikallisen yhdyskanavan 201 välityksellä, ja asemat ST1 220, 5 66994 ST2 221, STK 222 yhteyteen keskenään paikallisen yhdyskanavan 202 välityksellä. Sen sijaan voi mikä tahansa asemista ST 217, ST 2 218, ST n 219 saada yhteyden mihinkä tahansa asemaan ST1 220, ST2 221, ST n 222 paikallisten yhdyskanavien 201 ja 202 ja yhdyskanavan 200 välityksellä. Piiri FEL 203 aikaansaa paikallisen yhdyskanavan 201 ja yhdyskanavan 200 välisen sovituksen. Piiri PEL 204 aikaansaa paikallisen yhdyskanavan 202 ja yhdyskanavan 200 välisen sovituksen. Jokaiseen asemaan liittyy yhdyskanavan valvontalaite DPC, jossa on kaikki loogiset laitteet, jotka ovat tarpeen vastaavassa muistissa M olevien mikro-ohjelmien käsittelyä varten. Kuvion 2 mukaan voidaan tarkistaa yhdistelmät (ST 217, DPC1 205, M 211); (ST2 218, DPC2 206, M2 212); (ST n 219, DPCn 207, M3 213); (ST 220, DPC, 208, M, 214); (ST2 221, DPC2 209, M2 215); (STK 222, DPCK 210, MK 216).

Kuvio 3 esittää sovituspiirin PEL 300 ja ohjausvalvontalaitteen DPC 301 välistä liitoskohtaa, jotka molemmat laitteet on yhdistetty paikalliseen yhdyskanavaan 305. Piirissä PEL 300 on ohjauslogiikka 306 ja piirit sarjayhdyskanavassa 304 tai paikallisessa yhdyskanavassa 305 olevien viestien kytkemiseksi sarjaan ja kytkemiseksi rinnan. Piiri ST1 307 vastaanottaa rinnakkaisiin sisäänmenoihinsa paikallisesta yhdyskanavasta 305 tulevat viestit ja välittää ne uudelleen yhdyskanavaan 304 sarja-välitystä soveltaen. Piiri SR2 308 vastaanottaa ainoaan sisäänmenoonsa sarjavälityksenä sarjayhdyskanavasta 304 tulevat viestit ja välittää ne uudelleen paikalliseen yhdyskanavaan rinnakkaisvälitystä soveltaen. Ohjausvalvontalaite DPC 301 vastaanottaa tai välittää uudelleen paikallisesta yhdyskanavasta 305 tulevat viestit. Piiristä PEL 300 ohjaus-valvontalaitteen DPC 301 kautta tulevien viestien vastaanotto tapahtuu siirtorekisterissä PIPO 309, joka toimii säännön "ensimmäisestä sisään-menosta ensimmäiseen ulostuloon" mukaan. Rekisteri FIPO 309 välittää viestit uudelleen mikroprosessoriin C315 ja muistinsovittimeen MDI 313, joka välittää viestissä olevat tiedot päämuistiin MMU 303. Mikroprosessori 315 on yhdistetty viestinpituudenlaskimeen DL 310 ja osoite-laskimeen CA 312. Pituudenlaskinta ja osoitteenlaskinta käytetään osoitteen saamiseksi suoraan muistista MMU 303 paikallisen yhdyskanavan 305 kautta turvautumatta mikroprosessoriin C 315. Tämä mikroprosessori C315 ja muisti RDM 311, joka sisältää kaikentyyppisten viestien ohjaamiseen tarvittavat mikro-ohjelmat, tunnistaa viestit ja käsittelee ne. Piirin PEL 300 ja DPC 301 välisessä paikallisessa yhdyskanavassa olevat viestit synkronoi piirin PEL ohjauslogiikka 306, joka kehittää signaalit VALA, KAP ja EK paikallisen ohjauskanavan kolmeen johtimeen. Kun 6 66994 lähettävä DPC hallitsee sarjayhdyskanavia ja paikallista yhdyskanavaa, lähettää se paikalliseen yhdyskanavaan signaalin EO, joka piirin PEL 300 vastaanotettua tämän signaalin aiheuttaa ohjauslogiikan 306 toimesta toisaalta signaalin VALA lähettämisen ja toisaalta viestin alkumerkin lähettämisen sarjayhdyskanavaan, joka signaloi kaikille laitteille DPC, että viesti on välitettävä. Piiri PEL lähettää sitten paikalliseen yhdyskanavaan signaalin UK, jonka ottaa huomioon hallitseva DPC laite, ja joka pyytää tältä DPC laitteelta merkin lähettämisen. DPC lähettää paikalliseen yhdyskanavaan merkin, jonka piiri PEL välittää uudelleen vastaanottavaan laitteeseen DPC lähettämällä signaalin KAP, joka avaa pääsyn tiedoille jokaisen DPC:n jokaiseen rekisteriin PIPO 309, joka DPC on liitetty paikalliseen yhdyskanavaan. Kuvio 4 esittää viestin muototyyppiä. Viestin ensimmäinen tavu edustaa lohkoa. Se on muodostettu digitaalisarjasta 01111110, ja se tunnistaa viestin alun ja lopun. Toinen tavu antaa aseman osoitteen. Osoite käsittää 8 bittiä.

Se määrittelee paikallisen yhdyskanavan tai sarjayhdyskanavan sen aseman, jonka on lähetettävä viesti. Tämä osoitearvo voi osoittaa määrättyä asemaa tai osoittaa samanaikaisesti kaikkia muita asemia.

Kolmas tavu tunnistaa viestin tyypin. 4 bitin koodi määrittää viestin tyypin mikroprosessoria C315 varten. Muilla 4 bitin ryhmillä voi olla eri merkitykset. Neljännen tavun ja seuraavien bittien määritelmä riippuu viestin tyypistä. Logiikka ei kehitä neljättä tavua, joka toisin sanoen on merkki "osoitteesta", eli lähettävän moduulin osoitteesta välttämätön vastaanottimelle osoitteen saamiseksi vastaukselle. Molemmat bitit CRC ovat valvontabittejä.

Tavu n osoittaa viestin loppua, ja sen koodi on sama kuin viestin alkamiskoodi.

Logiikka PEL tunnistaa viestin alkumerkin ja loppumerkin ja kehittää signaalin VALA. Kun on kysymys viestin alkamisesta, tulee signaali VALA hallitsevaksi ja sallii viestin pääsyn jokaiseen FIP0:oon, joka on yhdistetty paikallisen yhdyskanavan piiriin PEL. Tätä merkkiä seuraavat viestin bitit välitetään toinen toisensa perään signaalin KAP tahdissa, joka siirtää jokaisen vastaanotetun 1avun piirin PIPO 309 rekistereihin. PIPO on dynaaminen, ja ulostulo on riippumaton sisään-menosta. DPC lukee PIPOin siitä alkaen kun ensimmäinen tavu esiintyy ulostulossa odottamatta koko viestin rekisteröimistä PIP0:oon. Jokainen DPC on lukenut sen aseman numeron, joka on viestin ensimmäisessä tavus-sa, ja joka ensimmäisenä lähtee siitä. Aseman numeron tunnistaminen 7 66994 tapahtuu mikro-ohjelman avulla kunkin DPC:n tasolla. Kun jokin DPC tunnistaa viestiin sisältyvän aseman numeron, lukee mikroprosessori C315 piiriin PIPO 309 sisältyvän seuraavan tavun ja siirtää tavun sisällön piirin PIPO 309 puitteissa signaalin SO avulla. Seuraava tavu sisältää viestin tyypin. Viestin tyypillä voi olla eri merkitykset. Se voi olla informaation siirtoviesti eli ITM. Mikroprosessori C315 lukee viestin kolmannen tavun, joka sisältää indeksinumeron, ja alkaa tämän numeron perusteella hakea pituuden ja osoitteen päämuistissa MMU 303 olevasta puskurista. Puskurin osoite sijoitetaan osoitteen-laskimeen 312 ja puskurin pituus sijoitetaan pituudenlaskimeen 310. Osoitteenlaskin varmistaa sen osoitteen etenemisen, joka on tarpeen tietojen kirjoittamiseksi muistin MMU 303 valittuun puskuriin. Pituuden-laskin ilmoittaa logiikalle pituuden mahdolliset ylitykset. Kun koko viesti on siirtynyt puskuriin MMU 303, lähettää DPC vastausviestin lähettävään asemaan ja siirtyy odotustilaan odottamaan seuraavaa vastaanottoa. Viestin tyyppinä voi olla viesti BRC puskurin lukemiseksi, ja sitä käyttää hallitseva asema pyytääkseen toiselta valitulta alistetulta asemalta sen päämuistin määrättyyn puskuriin sisältyvien tietojen välitystä. Puskurin osoite on määritelty viestin kolmannen tavun toisessa puoliskossa, ja tässä tavussa on myös indeksinumero. Vastaanottava DPC laskee tästä indeksinumerosta sen puskurin osoitteen, joka sisältää päämuistiin välitettävät tiedot. Puskurin osoite viedään osoitelaskimeen ja puskurin pituus viedään pituudenlaskimeen mikroprosessorin toimesta. Osoitteenlaskin varmistaa osoitteen etenemisen, kun valitun puskurin sisältämät tiedot luetaan päämuistiin. Kun koko viesti on välittynyt, lähettää vastaanottava DPC vastaussignaalin ja siirtyy odottamaan seuraavaa vastaanottoa siirrettyään hallinnan seuraa-valle moduulille.

Viestin tyyppinä voi olla viesti "POLL", minkä tarkoituksena on välittää sarjayhdyskanavan hallinta asemalta toiselle asemalle, jolloin tämän toisen aseman osoite sisältyy viestin toiseen tavuun. Kun asema tunnistaa viestin toiseen tavuun sisältyvän numeron ja kun se tunnistaa viestin "POLL”, kysyy se logiikalta tietääkseen, onko sillä lähetettävä viesti. Jos vastaus on ei siirtää asema sarjayhdyskanavan hallinnan seuraavalle asemalle, jonka osoite saadaan vähentämällä sen varsinainen osoite yhdellä yksiköllä ja välittämällä puolestaan sarjayhdyskanavaan viestin "POLL·. Jos vastaus on kyllä, hakee asema logiikan avulla päämuistiin sisältyvän puskurin, jossa lähetettävät tiedot sijaitsevat, ja lähettää sarjayhdyskanavalle viestin ITM.

8 66994

Viestin tyyppi voi lopuksi olla vastausviesti vastaanottimelta lähetti-raelle ja voi olla ilmoitus vastaanotosta ACK tai osoitus siitä, että asema on varattu, jolloin viestin tyyppi on viesti "BUSY".

Asemien välisenä yhteydenpitona on edellä määriteltyjen viestien siirtäminen sarjayhdyskanavaan, ja tämä tapahtuu jokaisen DPG:n muistissa RDM olevien mikro-ohjelmien ohjaamana. Lepotilassa oleva asema valvoo ja tarkastaa jatkuvasti niitä signaaleja, jotka paikallisesta yhdys-kanavasta tulevat sen DPC:n sisäänmenoon, jolloin tämä asema hakee sitä viestiä, jolla on tämän aseman osoite. Asema voi luopua lepotilastaan kolmen eri mahdollisuuden sattuessa: 1. Vastaanotettu viesti on viesti ’'POLL".

2. Vastaanotettu viesti on viesti "ITM".

3. Vastaanotettu viesti on viesti "BRC".

Aseman vastaanotettua viestin "POLL” tulee asemasta hallitseva eli pää-asema. Molemmissa muissa tapauksissa siitä tulee alistettu asema. Kaikissa kolmessa tapauksessa aseman DPC ottaa huomioon viestin saapumisen ainoastaan mikäli sillä on oikea muoto ja oikeat bitit CRC.

Viestin "UM" tullessa kutsuttu asema lähettää vastausviestin sille asemalle, joka on lähettänyt, ja jonka osoite sijaitsee viestin ITM neljännessä tavussa. Jos puskuri osoittaa, että kolmannen tavun toisessa osassa oleva paikka on käytettävissä ja sillä on oikea muoto, kutsutun aseman vastaus tulee olemaan ACK. Ellei valittu puskuri ole käytettävissä, tulee vastauksena olemaan viesti ’'BUSY”. Jos vastaanotettu viesti on virheellinen (väärä CRC), ei tule vastausta.

Lähettävä asema ilmoittaa logiikalleen viestin ITM onnistuneen saapumisen määräpaikkaan, kun asema vastaanottaa viestin ACK viestin ITM vastaanottaneelta asemalta, ja palaa tällöin lepotilaansa siirettyään hallinnan seuraavalle asemalle.

Kun asemalle on osoitettu viesti "POLL”, tulee se hallitsevaksi eli pääasemaksi sekä paikalliselle yhdyskanavalle että sarjayhdyskanavalle ja ryhtyy johonkin seuraavista kolmesta toiminnasta, jotka riippuvat aseman logiikasta. Nämä toiminnat voivat olla: 1. Sarja "POLL", ellei logiikalla ole mitään tekemistä.

2. Sarja "ITM", jos logiikka tämän pyytää.

3. Sarja "BRC", jos logiikka tämän pyytää.

9 66994

Hallitseva eli pääasema, joka ei enää tarvitse sarjayhdyskanavaa eikä tämän paikallista yhdyskanavaa, lähettää viestin "POLI" seuraavan aseman osoitteeseen, joka saadaan vähentämällä pääaseman osoitteesta ykkönen.

Jos pääaseman osoite on 0, tulee seuraavan aseman osoite olemaan suurimman numeron omaavan asema. Pääasema jatkaa linjan toiminnan valvontaa lähetettyään viestin ’'POLI". Sen jälkeen kun toiminta on todettu, palaa pääasema lepotilaan. Jos määrätyn ajan kuluttua linjan toimintaa ei ole havaittu, mikä aika on määritelty alajärjestelmän tasolla, pääasema käynnistää uuden sarjan "POLL" uuteen osoitteeseen, joka saadaan vähentämällä ykkönen edellisestä osoitteesta. Jos edellinen osoite on nolla, on käytettävä osoite korkeimman numeron omaava osoite.

Kuvio 5 esittää suoritusesimerkkinä sovituspiiriä sarjayhdyskanavaan ja koskee erikoisesti sen vastaanottavaa osaa. Sarjayhdyskanavasta tulevat viestit vastaanotetaan vahvistimen 501 sisäänmenossa SO, jonka ulostulo on yhdistetty vipan JK 501 his-sisäänmenoihin J ja K. Koska viestin alkulohkon ensimmäinen tavu on nolla vastaanottaa vippa JK 501 his sisäänmenonsa J loogisen "1", ja sen ulostulo Q asettuu tilaan 1 ja kehittää signaalin ACT, joka osoittaa, että sarjayhdyskanava on toiminnassa. Signaali ACT avaa EI-JA-portin 502 sisäänmenot SO ja R^, SO vastaanottaa sarjayhdyskanavan signaalit ja R^ on kellosignaali. EI-JA-portin 502 ulostulo on haaroitettu neljän vipan laskimen 504 sisäänmenoon, joka laskin etenee yksikön joka kerta kun EI-JA-portin 502 sisäänmeno SO on loogisessa tilassa 1. Laskin 504 vastaanottaa rinnakkaisiin sisäänmenoihinsa 10...13 loogiset 0 ja nämä rinnakkaiset sisäänmenot avaa EI-JA-portti 509, joka toiseen sisäänmenoonsa vastaanottaa kellosignaalin R^ ja toiseen sisäänmenoonsa EI-JA-piirin 501 ulostulosta tulevan kellosignaalin avaussignaalin S^ siten, että kun 0 on havaittu sarjayhdyskanavassa saa signaali S1 arvon 1, ja laskimen 504 rinnakkaissisäänmenot 10...13 avautuvat tämän laskimen sisäänmenon PE vaikutuksesta ja palauttavat tämän laskimen muodostavat neljät vipat nollaan. Laskimen 504 ulostulot Q0...Q2 on yhdistetty binääri-desimaali-dekooderin 505 sisäänmenoihin 10...12, jonka dekooderin ainoat ulostulot 05*, Q6* ja Q7* käytetään signaalien CRU5*, CRU6*, CRU7* antamiseksi. Sisäänmeno 13* vastaanottaa signaalin ACT, joka on nolla, kun sarja-yhdyskanava on toiminnassa, ja avaa täten dekooderin 505 ulostulot 00*...Q7*. Signaali CRU5* on looginen nolla, kun laskin 504 on laskenut sisäänmenosta SO tulevina 5 peräkkäistä bittiä 1, ja maissa tapauksissa tämä signaali on ykkönen. Tämä signaali CRU5* menee EI-JA-portin 506 sisäänmenoon, joka portti molempiin muihin sisäänmenoihinsa vastaanottaa ίο 6 6 9 9 4 signaalin VAOT, joka tulee vipan VACT510 ulostulosta Q ja kellosignaalin R-l· EI-JA-portin 506 ulostulo menee invertterin 507 sisäänmenoon bittien vastaanottoa ohjaavan signaalin CP* kehittämiseksi. Signaali CRU6* menee invertterin 508 sisäänmenoon, jonka ulostulo on yhdistetty EI-JA-portin 509 yhteen sisäänmenoon, ja tämän portin molemmat muut sisäänmenot vastaanottavat signaalin S,,, joka on kotoisin invertteristä 501, ja kellosignaalin R1. EI-JA-portin 509 ulostulo menee vipan JK 510 kellosisäänmenoon CP, jonka vipan sisäänmeno J aina on 1 ja sisäänmeno K aina on 0. Kun laskin 504 täten on laskenut 6 bittiä peräkkäisinä 'M", on dekooderin 505 ulostulo CRU6* looginen nolla, ja avaa EI-JA-portin 509 sisäänmenon, kun sisäänmenoon SO ilmestyy nolla, joka ohjaa vipan 510 sisäänmenoa CP, joka vippa siirtyy tilaan 1. Vipan 510 ulostulon Q kehittämä signaali VAOT menee tilaan 1 ja avaa EI-JA-portin 506 sisäänmenon ja sallii kellosignaalien R1 kehittämään signaalin CP*, joka ohjaa vastaanottobittejä invertterin 507 ulostulossa. EI-JA-portti 530 lähettää signaalin VAIiA paikalliseen yhdyskanavaan ja toistaa vipan VACT tilan. Signaali VALA voi myös saada arvon 1, kun viesti lähetetään, ja se toistaa tällöin edellisen tilan E1 paikalliseen yhdyskanavaan, joka lähtee DPC lähettimestä ja tulee EI-JA-portin 530 sisäänmenoon. Dekooderin 505 ulostulon Q7* kehittämä signaali CRU7* toistuu kahden invertterin 511 ja 512 kautta ja tulee syötetyksi sisäänmenoon MR vipan 510 palauttamiseksi nollaan. Kun täten laskin 504 on havainnut 7 peräkkäistä bittiä 1, aikaansaa vippa 510 uudelleen signaalin VACT, joka peruuttaa tavun CP* vastaanoton ohjauksen. Vipan VACT 510 palautuminen signaalin CRU7* vaikutuksesta on sattumanvarainen, ja se tapahtuu esim. linjakatkoksen esiintyessä keskellä viestiä. Vippa VACT 510 palaa normaalisti nollaan, kun sen sisäänmenoon CP on tullut viestin loppua osoittava tavu, jolloin sisäänmenot J ja K ovat vastaavasti tilassa 1 ja 0. Kun signaali VACT on 1, avaa se kellosignaalin RO sisäänmenon ja EI-JA-portin 517 sisäänmenon CRU5*, jonka portin ulostulo on yhdistetty laskimen 515 sisäänmenoon CI. Laskimen 515 ulostulo on yhdistetty binääri-desimaalidekooderin 516 sisäänmenoihin, jonka dekooderin ulostulot on yhdistetty inverttereihin 518...525, jotka peräkkäin kehittävät kellon RO rytmissä bittien vastaanottoa ohjaavat signaalit CBR1...CBR8. Kun dekooderi 516 on havainnut laskimen 515 kahdeksannen paikan, menee signaali CBR8 EI-JA-portin 514 sisäänmenoon ja palauttaa nollaan tämän laskimen 515, joka on uudelleen valmiina laskemaan 8 bittiä. Piirit 526 ja 527 ovat siirtorekisterejä, kellopiirin sisäänmeno CP* vastaanottaa invertterin 507 ulostulon, ja tämä invertteri toistaa kellosignaalit R.j, kun signaali VACT on läsnä, jolloin sisäänmenossa SO vastaan- 11 6 6994 otettu signaali SO siirtyy sarjassa siirtorekistereihin 526...527. Jokaisessa rekisterissä on 4 tavuasentoa, ja neljäs tavuasento, joka vastaa rekisterin 526 ulostuloa T3, on yhdistetty toisen rekisterin 527 sisäänmenoihin Jk, kun taas sisäänmenoon SO sarjassa vastaanotettu 8 hitin tavu siirtyy peräkkäin siirtorekistereihin 526 ja 527, ja tavu tulee jakautuneeksi i tavuksi kummankin rekisterin ulostuloissa T01... T03, jolloin vähemmän merkityksellinen osa, joka on tullut vastaanotetuksi yhdyskanavan päässä, sijaitsee rekisterin 527 paikassa T3, kun taas lopussa oleva merkityksellisempi osa on rekisterin 526 paikassa TO. Piirit 528 ja 529 ovat siirtorekistereiden 526 ja 527 ulostulojen liitäntäpiirejä paikalliseen yhdyskanavaan, Molempien näiden piirien sisäänmenot 10...13 on yhdistetty vastaavasti siirtorekistereiden 526 ja 527 ulostuloihin T0...T3. Liitäntä paikalliseen yhdyskanavaan tapahtuu sinä hetkenä, jolloin ilmaistaan laskimen 515 kahdeksas paikka, kun signaali CBR8 muuttuu nollaksi.

Edellä esitetyn selityksen perusteella voidaan sarjayhdyskanavaan tulevien signaalien käsittely yhteenvetona esittää seuraavasti:

Nollan saapumisen sarjayhdyskanavaan ilmaisee loogisessa piirissä FE1 vippa 501 bis, joka syöttää linjan toimintatavun ACT. Tämä signaali ACT avaa tällöin laskimen 504 sisäänmenon, joka laskee kaikki peräkkäiset ykköset, jotka välittyvät sarjayhdyskanavalla. Edellä on mainittu, että viestin alkusana käsittää kuusi peräkkäistä bittiä 1, joiden molemmin puolin on kaksi bittiä 0. Dekooderi 505 ilmaisee tämän sanan, ja dekooderin ulostulo CRU6* siirtyy tilaan 0 kuudennen peräkkäisen ykkösen muodostaman tavun tullessa, jolloin tämä ilmaisu asettaa vipan 510, joka antaa signaalin VACT, ja joka johtaa siihen, että sarjayhdys-kanavalta tulevat bitit tulevat otetuiksi siirtorekistereihin 528 ja 529 ja siirretyiksi rinnan paikalliselle yhdyskanavalle dekooderin 525 signaalin CBR8 vaikutuksesta. Signaalin VACT siirtymisen ykköseen välittää paikallisen yhdyskanavan signaali VALA kaikkiin piireihin DPC, jotka saavat ilmoituksen siitä, että viestin alkusana on tullut merkityksi. DPC-piirit analysoivat tällöin seuraavan tavun lukeakseen aseman numeron. On ryhdytty varotoimenpiteisiin erikoisesti seuraavien sääntöjen suhteen.

Kun vastaanottopiiri ilmaisee 5 bittiä peräkkäisinä ykkösinä seuraavissa biteissä, jotka seuraavat sanaa, siirtyy laskimen 504 ulostulossa oleva signaali CRU5X nollaan ja avaa bittien vastaanoton ohjauksen CP*, ja 12 6 6 9 9 4 jos seuraava tavu on nolla, palauttaa se laskimen 504 nollaan EI-JA-portin 509 sisäänmenon kautta, ja tämä tavu otetaan huomioon siirto-rekistereissä 526 ja 527, ja jos seuraava tavu on 1, saa signaali CRU6* arvon 0 osoittaakseen, että on kysymys viestin loppusanasta, ja palauttaa vipan VAOT 510 nollaan, jolloin tämä tavu myös tulee otetuksi huomioon siirtorekistereissä 526 ja 527. Jos seuraava tavu vielä on ykkönen, saa signaali CRU7* arvon 0 ja vippa ACT501 bis kytkee johdon toiminnasta. Signaali CBR8 ei esiinny tässä tapauksessa, eikä viestiä välitetä paikalliselle yhdyskanavalle.

Kuviot 6A ja 6B esittävät sarjayhdyskanavan sovituspiirin lähetysosan erästä suoritusesimerkkiä. Lähetetty signaali BO on vastaanotettu ohjausmoduulissa, ja se asettaa vipan JK 601, joka ulostulossaan Q antaa signaalin E^, joka vipan JK 602 sisäänmenoon J syötettynä asettaa tämän vipan tilaan 1 signaalin MIS kehittämiseksi. Kun signaali E. on läsnä ennen signaalia MIS, saattaa näiden signaalien E1 ja EMIS* kytkeminen EI-JA-portin 605 sisäänmenoon laskimen 604 rinnakkaissisään-menot avautumaan, jonka laskimen neljässä sisäänmenossa pakosta on nollat, jcten laskin 604 täten palautuu nollaan sinä hetkenä, jolloin kuvioiden 6A ja 6B näyttämien piirien yhdistelmä tulee lähettämään. Signaalin MIS ollessa läsnä laskimen 604 sisäänmeno PE ei enää avaa näitä rinnakkaissisäänmenoja. Laskin 604 etenee tällöin sisäänmenollaan C1, joka on yhdistetty EI-JA-portin ulostuloon, jossa portissa on 3 sisäänmenoa 612. Laskimen 604 ulostulot QO, Q1, Q2, Q3 ovat yhdistetyt binääri-desimaalidekooderin 605 sisäänmenoihin, joka ulostuloissaan syöttää tilat CYO*, CY1*, CY3*, CY4*, jotka saavat arvon 0 vuoron perään järjestyksessä 0, 1, 2, 3, 4 joka kerta, kun laskin 604 etenee yksikön. Ulostulot CY*0 ja CY*4 on yhdistetty vastaavasti inverttereiden 605 ja 606 sisäänmenoihin komplementtisignaalien muodostamiseksi. Signaalit CYO syötetään EI-JA-portin 609 sisäänmenoon, joka vastaanottaa sisäänmenonsa avaussignaalin PC. Signaali CY1 syötetään EI-JA-portin 610 sisäänmenoon, joka myös vastaanottaa sisäänmenoonsa avaussignaalin PC. EI-JA-portti 611 vastaanottaa toiseen sisäänmenoon-sa avaussignaalin PC ja toiseen sisäänmenoonsa signaalin VCRC, joka tulee EI-JA-portin 616 ulostulosta, joka portti vastaanottaa toiseen sisäänmenoonsa signaalin CY2* ja toiseen sisäänmenoonsa signaalin CY3*. Kolmen EI-JA-portin 609, 610 ja 611 ulostulot yhdistävät EI-JA-portin 612 sisäänmenon. Kun laskin 604 on nollassa, on ulostulo CYO* nollassa ja avaa EI-JA-portin 612 sisäänmenon, kun signaali PC saapuu, dekooderi 605 tulkitsee laskimen 604 tilan 1, CY* vaihtuu nollaan ja avaa EI-JA- 13 66994 portin 610 sisäänmenon. Kun signaali E0 vipan JK 601 sisäänmenossa päättyy, muuttuu vipan JK 601 ulostulon <£ signaali E1* tilaan 1 ja avaa tällöin EI-JA-portin 610 sisäänmenon E1*, joka signaalin PC ollessa läsnä saattaa laskimen 604 etenemään askelen, ja dekooderi 605 tulkitsee tällöin tilan CY2*, joka vaihtuu nollaan. EI-JA-portin 616 kehittämä signaali VCRC* on 1, kun CY2 tai CY3 on läsnä, toisin sanoen laskimen 604 paikoissa 2 ja 3, paikasta 0 alkaen laskettuna. Kun jompikumpi näistä molemmista ehdoista pätee, etenee laskin askelen signaalin PC vaikutuksesta.

Ennen hinääri-desimaalilaskinta 628 oleva laskin 627 laskee jokaisen tavun puitteissa lähetetyt bitit. Dekooderi 628 tulkitsee laskimen 627 9 paikkaa CBE0...CBE8. Laskin 627 etenee sen sisäänmenoon CL

tulevan signaalin vaikutuksesta, joka on kotoisin EI-JA-portista 622, joka sisäänmenoihinsa vastaanottaa kellosignaalin signaalin EMIS vipasta JK 602 ja signaalin BS*, jonka EI-JA-portti 621 on muuttanut, jonka portin molemmat sisäänmenot vastaanottavat toinen laskimen 620 paikan 0 ja toinen saman laskimen paikan 2. Laskin 620 etenee sen signaalin vaikutuksesta, joka tulee sen sisäänmenoon Cl, ja joka on kotoisin EI-JA-portista 618. Tämä EI-JA-portti 618 vastaanottaa toiseen sisäänmenoonsa signaalin VBS EI-JA-portin 613 ulostulosta toiseen sisäänmenoonsa muunnetun bitin 1 EI-JA-portin 621 ulostulosta ja kolmanteen sisäänmenoonsa kellosignaalin. Signaali PC saadaan invertteristä 632, jonka sisäänmeno vastaanottaa EI-JA-portin 631 ulostulon, joka portti vastaanottaa sisäänmenoihinsa toisaalta signaalin BS* EI-JA-portin 621 ulostulosta ja toisaalta signaalin CBE8 amplitudinvaihtajan 630 ulostulosta ja kellosignaalin R^. Signaali BIT 1 muuttuu EI-JA-portin 625 ulostulossa, joka vastaanottaa toiseen sisäänmenoonsa EI-JA-portin 624 ulostulon ja toiseen sisäänmenoonsa EI-JA-portin 625 ulostulon. EI-JA-portti 624 vastaanottaa toiseen sisäänmenoonsa piirin CRC 623 syklisen redundanssin bitit ja toiseen sisäänmenoonsa EI-JA-portin 616 muuntaman signaalin VCRC. EI-JAportti 625 vastaanottaa toiseen sisäänmenoonsa signaalin VCRC* invertteristä 627 ja toiseen sisäänmenoonsa bittisarjan DSO, joka välittää sanan ja tiedot. Bitti-sarja välittyy sarjayhdyskanavalle EI-JA-portin 629 ulostulosta, joka portti vastaanottaa sisäänmenoihinsa bitin 1 ja EI-JA-portin 621 ulostulosta signaalin BS*. Signaalia ZR käytetään laskimen 620 palauttamiseksi nollaan EI-JA-portin 619 kautta. EI-JA-portin 625 sisäänmeno DSO vastaanottaa siirtorekistereistä 637 ja 638 tulevan bittisarjan, joiden rekisterien sisältö tyhjentyy sarjassa siirtorekisterin 638 H 66994 ulostulon T3 kautta. Siirtorekisterin 637 ulostulo T3 on yhdistetty siirtorekisterin 638 sisäänmenoihin J ja K. Kummankin rekisterin sisäänmenot 10...03 vastaanottavat välitettävät tiedot Ό0...B7. Nämä tiedot D0...D7 otetaan huomioon invertterin 640 ulostulosta saadun signaalin CP* vaikutuksesta, jonka invertterin sisäänmeno on yhdistetty kolme sisäänmenoa omaavan EI-JA-portin 639 ulostuloon, jota porttia ohjaavat binääri-desimaalidekooderin 628 ulostulosta CBEO* tulevat signaalit CBEO*, kaksi sisäänmenoa omaavan EI-JA-portin 621 ulostuloista tuleva signaali BS* ja kellosignaali Rq. Puskurirekisterit 635 ja 636 välittävät sanan, kun invertteristä 615 tuleva signaali EMDR* on avannut nämä rekisterit, puskurirekisterin 635 sisäänmenot 10...13 vastaanottavat koodia 0111 vastaavat napaisuudet, puskurirekisterin 636 sisäänmenot 10...13 vastaanottavat koodia 1110 vastaavat napaisuudet. Puskurirekisterin 635 ulostulot D0...D3 on yhdistetty siirtorekisterin 638 sisäänmenoihin, ja puskurirekisterin 635 ulostulot D4...D7 on yhdistetty siirtorekisterin 637 sisäänmenoihin.

Puskurirekistereiden 633 ja 634 sisäänmenot 10...13 on yhdistetty toisaalta puskurirekisterin 633 kohdalta paikallisen yhdyskanavan tietojohtimiin DAT0...DAT3 ja toisaalta puskurirekisterin 634 kohdalta paikallisen yhdyskanavan tietojohtimiin DAT4...DAT7. Paikallisessa yhdyskanavassa olevat tiedot välittyvät siirtorekistereiden 637 ja 638 sisäänmenoihin, kun signaali CY1* ja CBE8* ovat tämän hyväksyneet, jotka signaalit ovat kotoisin vastaavista dekoodereista 605 ja 628. EEL-piiri lähettää merkin EK kysynnän paikalliseen yhdyskanavaan EI-JA-porttia 643 varten, joka sisäänmenoihinsa vastaanottaa vipasta 601 tulevan signaalin E^, dekooderista 628 tulevan signaalin CDEO ja kellosignaalin TO. Signaali "merkki otettavana" KAP tulee lähetetyksi invertterin 647 ulostulosta, jonka invertterin sisäänmeno on yhdistetty EI-JA-porttiin 646, jonka yksi sisäänmeno on yhdistetty EI-JA-portin 645 ulostuloon, joka viimeksi mainittu portti vastaanottaa molempiin sisäänmenoihinsa toisaalta signaalin CYO* ja toisaalta signaalin CY1*. EI-JA-portin 646 molemmat muut sisäänmenot vastaanottavat toisaalta kellosignaalin T5 ja toisaalta invertterin ulostulosta 630 signaalin CBE8.

Edellisen mukaan paikallisesta yhdyskanavasta tulevat tiedot lähetetään sarjayhdyskanavalle seuraavalla tavalla. Kun moduuli haluaa lähettää, lähettää sen ensin signaalin EO, jonka vippa JK601 vastaanottaa ja kehittää signaalin E1, minkä jälkeen kello vipan 602 jälkeen lähettää 15 6 6 9 9 4 signaalin EMIS. Signaali E1 palauttaa laskimen 604 nollaan EI-JA-portin 603 kautta, ja dekooderi 605 tulkitsee tilan CYO* ja kehittää signaalin MDR* invertterin 615 kautta ja ohjaa puskurirekisterien 635 ja 630 avautumisen sanan siirtämiseksi siirtorekistereiden 637 ja 638 sisäänmenoon. Signaali E1 aiheuttaa myös paikalliseen yhdyskana-vaan signaalin VALA kuvion 5 EI-JA-portin 530 toimesta kaikkiin niihin DPC-piireihin, jotka on yhdistetty tähän kanavaan. Signaali CBE8* on palauttanut laskimen 627 nollaan edellisen viestin päätyttyä, ja uuden viestin alkamishetkenä dekooderi 628 tulkitsee paikan CBEO*. Laskin 620 on myös uuden jakson alkamishetkenä nollassa, ja EI-JA-portin 621 ulostulo BS* on 1, ja laskin 627 etenee kellon R1 rytmissä, jolloin laskimen tilat ilmestyvät signaalijonona CBEO*...CBE8*. Hetkenä RO ja tiloja CBEO* ja BS varten signaalit CP*, jotka ilmestyvät invertterin 640 ulostulossa, avaavat siirtorekistereiden 637 ja 638 rinnakkais-sisäänmenot ja sana välittyy näihin rekistereihin 637 ja 638. Seuraa-vana kelloajankohtana R1 EI-JA-641-portin ulostulo P* avaa siirtorekistereiden 637 ja 638 kellosisäänmenon CP,ja rekistereissä 637 ja 638 oleva sana siirtyy askelen, jolloin ensimmäinen tavu, joka vastaa vähiten merkityksellistä signaalia, lähtee rekisterin 638 ulostulosta DSO, joka on avautunut EI-JA-portin 625 sisäänmenossa olevan signaalin VCRC vaikutuksesta, ja päättyy sarjayhdyskanavan kohtaan ZRC. Sanan seuraavat 7 hittiä seuraavat vuoron perään kellosignaalin RO tahdissa. Kahdeksannen tavun tullessa lähetetyksi, toisin sanoen hetkenä, jolloin signaali CBE8 esiintyy invertterin 630 ulostulossa kelloajankohtana R7, ilmestyy signaali PC, ja signaalien CYO ja PC ohjaaman EI-JA-portin 609 ulostulo saattaa laskimen 604 etenemään askelen, ja dekooderi 605 tulkitsee tällöin paikan CY1*, joka saattaa signaalin VBS esiintymään EI-JA-portin 613 ulostulossa ja avaamaan EI-JA-portin 618 sisäänmenon. Signaalien 0Y1* ja CBE8 esiintyminen mahdollistaa paikallisessa yhdys-kanavassa olevan tiedon toisen tavun välittymisen puskureiden 633 ja 634 johtimiin DAT0...DAT7. Puskurien 633 ja 634 sisältö tyhjenee vastaavasti rekistereihin 637 ja 638 signaalin CBEO* vaikutuksesta, joka palautuu nollaan hetkenä,^jolloin laskin 627 palautuu nollaan signaalin CBE8* vaikutuksesta, joka EI-JA-portin 631 ulostulosta tulee lähetetyksi tämän laskimen 627 sisääiinenoon PE. Dekooderin 628 seuraa-vien paikkojen CBEO1...CBE08 kohdalla siirtorekistereissä 637 ja 638 olevat 8 hittiä välittyvät tavu tavulta (yksi tavu jokaisessa paikassa) siirtorekisterin 638 ulostuloon DSO. Sarjatavujen jono välittyy EI-JA-porttien 625, 626 ja 629 kautta sarjayhdyskanavaan. EI-JA-portin 618 ohjaaman laskimen 620 sisäänmeno C1 saattaa tämän laskimen etenemään 16 6 6 99 4 yksikön joka kerta, kun tavu on ykkönen siirtorekisterin 638 ulostulossa DSO. Kun laskin 620 on laskenut kaikkiaan 5 bittiä peräkkäisinä ykkösinä, EI-JA-portin 621 ulostulossa oleva signaali BS* palautuu nollaan ja pysäyttää kellojakson ajaksi laskimen 627 etenemisen ja pakottaa nollan sar jayhdyskanavaan, signaali ZCR, joka on 1, palauttaa laskimen 620 nollaan seuraavien bittien 1 laskemiseksi, laskimen 620 palautuminen nollaan kehittää signaalin BS1* ykkösen, ja jakso jatkuu, kunnes signaali CBE8* ilmestyy. Tavun 0 eli palautustavun sijoittaminen 5 bitin jälkeen peräkkäisinä ykkösinä voi esiintyä ainoastaan niinä ajankohtina, jolloin EI-JA-portin 618 sisäänmenossa esiintyy signaali VB3, toisin sanoen jaksoina CY1, CY2 ja CY3. Jakson CY1 päättymistä ohjaa UPC, joka palauttaa signaalin EO nollaan, mikä saattaa vipan 601 palautumaan nollaan ja signaalin E1 häviämään uudelleen. EI-JA-portin 610 sisäänmeno tulee tällöin avatuksi signaalin E1 hävitessä, ja sen ulostulo saattaa laskimen 604 etenemään askelen, mikä aiheuttaa tilan CY2 dekooderin 605 ulostulossa. Tämä saattaa signaalin VCRC asettumaan ykköseen ja avaamaan portin 624 sisäänmenon ja lähettämään sarjayhdyskanavaan ensimmäisen tavun CRC redundanssin CRC 623 ohjaussig-naaligeneraattorin vaikutuksesta. Signaali PC, joka seuraa ensimmäisen tavun CRC lähettämistä, saattaa laskimen 604 etenemään uudelleen askelen, jonka dekooderi 604 tulkitsee ajanjaksona CY3*, ja toinen CRC-tavu tulee nyt lähetetyksi sarjayhdyskanavaan. Tämä on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että VCRC pysyy loogisessa ykkösessä kahden peräkkäisen tilan CY2* ja CY3* aikana. EI-JA-portin 611 sisäänmenon vastaanotettua seuraavan signaalin PC laskin 604 etenee uudelleen askelen ja dekooderi 605 tulkitsee tällöin paikan CY4. Signaalin CY4 siirtyminen nollaan EI-JA-portin 614 sisäänmenossa johtaa signaalin MDR* asettumiseen ykköseen invertterin 614 ulostulossa ja puskureiden 635 ja 636 avautumisen, jotka tällöin välittävät tiedon loppusanan siirtc rekistereihin 637 ja 638, joista ne välittyvät uudelleen sarjayhdyskanavaan invertterin 640 ulostulon syöttämän signaalin CP* tahdissa.

Edellä esitetty selitys kuvaa ainoastaan erästä mahdollista suoritusmuotoa, joten ammattimies ilmeisesti voi toteuttaa muitakin laitteita keksinnön puitteista poikkeamatta.

Claims (4)

66994

1. Anordning för selektivt informationsbyte enligt krav 1 i huvud-patent nr. 64473, kännetecknad därav, att olika grupper (217-219, 220-222) av stationer (217...222, 302) pä korta inbördes avständ kommunicerar genom en förbindelsekanal (200, 304) som sammanbinder dessa stationsgrupper (217-219, 220-222) med varandra, och att varje station (217, 218, 219, 302) i en grupp (217-219, 220-222) av stationer (217, 218, 219) pä korta avständ frän varandra kan kommunicera ä ena sidan med en annan station (217, 218, 219) i samma stationsgrupp (217-219) via en lokal förbindelsekanal (201), som sammanbinder samtliga stationer (217, 218, 219) i samm a grupp (217-219) av stationer pä inbördes korta avständ, och ä andra sidan med vilken som heist annan station (217...222, 302) i en annan grupp (220-222) av stationer (220, 221, 222) pä korta inbördes avständ, olika än den föregäende, genom en förbindelsekanal (200, 304), som förenar nämnda stationsgrupper (217-219, 220-222), och genom varje lokal förbindelsekanal (201, 202, 305) som förbinder stationerna (217...219, 220...222) i en grupp av stationer (217...219 och 220...222)) pä korta inbördes avständ med var och en av de inbördes kommunicerande stationerna (217...222, 302).

1. Pääpatentin no. 64473 patenttivaatimuksen 1 mukainen laite selektiivisten informaatioiden vaihtamiseksi tunnettu siitä, että lyhyen etäisyyden päässä toisistaan sijaitsevien asemien (217...222, 302) muodostamat erilliset asemaryhmät (217-219, 220-222) ovat yhteydessä toisiinsa yhdyskanavan (200, 304) kautta, joka yhdistää nämä asemaryhmät (217-219, 220-222) toisiinsa, ja että jokainen asema (217, 218, 219, 302) lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien (217, 218, 219) asemaryhmässä (217-219) voi olla yhteydessä toisaalta saman asemaryhmän (217-219) toiseen asemaan (217, 218, 219) paikallisen yhdyskanavan (201) kautta, joka yhdistää kaikki lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien saman asemaryhmän (217-219) kaikki asemat (217, 218, 219) toisiinsa, ja toisaalta lyhyen etäisyyden päässä toisistaan sijaitsevien asemien (220, 221, 222) muodostaman toisen, edellisestä asemaryhmästä (217-219) erillään olevan asemaryhmän (220-222) mihinkä tahansa muuhun asemaan (217...222, 302) yhdyskanavan (200, 304) kautta, joka yhdistää nämä asemaryhmät (217-219, 220-222) ja jokaisen paikallisen yhdyskanavan (201, 202, 305) kautta, joka yhdistää lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien (217...219 ja 220...222) asema-ryhmän (217-219, 220-222) asemat jokaiseen keskenään yhteydessä olevaan asemaan (217...222, 302).

2. Anordning enligt krav 1 i huvudpatent, kännetecknad därav, att ett anpassningsöverdrag mellan förbindelsekanalen (200, 304) för grupperna av stationer (217-219, 220-222) pä korta inbördes 20 66994 avständ och en lokal förbindelsekanal (201, 202, 305) i förhällande tili en enda stationsgrupp (217-219) av stationer (217, 218, 219, 302) pä korta inbÖrdes avständ, är ästadkommen med tillhjälp av en logisk anpassning (203, 204, 300) som ombesörjer samtliga infor-mationsutbyten, som äger rum pä själva förbindelsekanalen (200, 304) och den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305), och omfattar en styrd logik (306), som är ansluten S ena sidan tili den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305) och ä andra sidan tili kretsar (307, 308) som sänder eller mottar informationer över själva förbindelsekanalen (200, 304) eller över den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305).

2. Mainitun pääpatentin patenttivaatimuksen 1 mukainen laite tunnettu siitä, että välitin, joka sovitetaan lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien (217...219 ja 220...222) muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdyskanavan (200, 304) ja paikallisen yhdyskanavan (201, 202, 305) väliin suhteessa yhteen ainoaan lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien asema-ryhmään (217-219, 220-222) on aikaansaatu loogisen välittimen (203, 204, 300) avulla, joka huolehtii kaikista informaation vaihdoista, jotka tapahtuvat mainitulla varsinaisella yhdyskanavalla (200, 304) ja paikallisella yhdyskanavalla (201, 202, 305), ja joka käsittää ohjauslogiikan (306) , joka on yhdistetty toisaalta paikalliseen yhdyskanavaan (201, 202, 305) ja toisaalta piireihin (307, 308), jotka lähettävät tietoja mainittuun yhdyskanavaan (200, 304) tai paikalliseen yhdyskanavaan (201, 202, 305) tai vastaanottavat tietoja näiltä kanavilta (200, 304, 201, 202, 305). 18 66994

3. Anordning enligt krav 1 i huvudpatent, kännetecknad därav, att varje station (217...222, 302) är ansluten till sin lokala förbindelsekanal (201, 202, 305) med tillhjälp av stations-styrmodul (205...210, 301), som omfattar medel (309) för att mottaga informationer frän den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305), anslutna tili en mikroprocessor (315), som under kontroll av mikro-program som är inskrivna i ett anslutande minne (211...216, 311), tolkar typen av den mottagna informationen och säkrar kommunika-tionen över den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305) och förbindelsekanalen (200, 304) mellan grupperna (217-219, 220-222) av stationer pä korta inbördes avständ.

3. Pääpatentin patenttivaatimuksen 1 mukainen laite tunnettu siitä, että jokainen asema (217...222, 302) on yhdistetty paikalliseen yhdyskanavaansa (201, 202, 305) asemanohjausmodulin (205...210, 301) välityksellä, jossa on välineet (309) yhdyskanavalta (200, 304) tulevien tietojen vastaanottamiseksi, jotka välineet (309) on yhdistetty mikroprosessoriin (315), joka siihen liittyvään muistiin (211...216, 311) kirjoitettujen mikro-ohjelmien perusteella tulkitsee vastaanotetun tiedon tyypin ja varmistaa vhteyden paikalliseen yhdyskanavaan (201, 202, 305) ja lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdyskanavaan (200, 304).

4. Pääpatentin patenttivaatimuksen 2 mukainen laite tunnettu siitä, että loogisessa välittimessä (203, 204, 300) on piirit (307) , jotka vastaanottavat tietoja lyhyen etäisyyden päässä toisistaan olevien asemien muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdys-kanavasta (200, 304), ja joissa piireissä (307) on ensimmäinen väline yhdyskanavassa (200, 304) olevan tiedon läsnäolon ilmaisemiseksi yhdistettynä toiseen välineeseen tiedon alkusanan ilmaisemiseksi, joka siinä tapauksessa, että sana on oikea, avaa piirit, jotka ottavat huomioon lyhyen etäisyyden päässä olevien asemien muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdyskanavaa (200, 304) myöten tuelvat tiedot, niiden välittämiseksi uudelleen paikalliseen yhdyskanavaan (201, 202, 305), ja kolmas väline, joka on yhdistetty mainittuun ensimmäiseen välineeseen tiedon loppusanan läsnäolon ilmaisemiseksi, joka väline sulkee ne piirit, jotka ottavat tiedon huomioon. 1 Pääpatentin patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen laite tunnettu siitä, että loogisessa välittimessä (203, 204, 300) on piirit (307), jotka lähettävät tietoja lyhyen etäisyyden päässä sijaitsevien asemien muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdyskanavaan (200, 304), joissa piireissä (307) on ensimmäinen väline, joka on yhdistetty jokaisen asemanohjausmodulin (205...210, 301) mikroprosessoriin (315) paikallisen yhdyskanavan (200, 304) välityksellä ottamaan huomioon mikroprosessorin (315) lähettämän signaalin, joka mikroprosessori (315) on yhdistetty laiteyhdistel-mään kehittämään lyhyen etäisyyden päässä toisistaan sijaitsevien asemien muodostamien asemaryhmien (217-219, 220-222) yhdyskanavaan 19 66994 (200, 304) viestin alkusanan, toinen väline, joka on yhdistetty ensimmäiseen välineeseen kehittämään signaalin, joka kysyy paikallisessa yhdyskanavassa (201, 202, 305) tämän viestin luonteen, kolmas väline, joka on yhdistetty ensimmäiseen välineeseen ottamaan huomioon ne viestit, jotka asemanohjausmoduli (205...210, 301) on lähettänyt paikalliseen yhdyskanavaan (201, 202, 305), ja lähettämään nämä uudelleen yhdyskanavaan (200, 304), joka yhdistää toisiinsa lyhyen etäisyyden päässä sijaitsevien asemien muodostamat asema-ryhmät (217-219, 220-222), ja neljännen välineen yhdistelmä, joka on yhdistetty ensimmäiseen ja kolmanteen välineeseen viestien loppusanan kehittämiseksi.

4. Anordning enliogt krav 2 i huvudpatent, kännetecknad därav, att det logiska anpassningsöverdraget (203, 204, 300) omfattar kretsar (307) för mottagning av informationer frän förbindelsekanalen (200, 304) för grupperna (217-219, 220-222) av stationer pä korta inbördes avständ, sammansatta av ett första medel för att detektera närvaron av en information pä förbindelsekanalen (200, 304), anslutet tili ett andra medel för att detektera ingängs-ordet i informationen, och som dä ordet är korrekt öppnar ingängarna för de kretsar (308) som beaktar de informationer som kommer över förbindelsekanalen (200, 304) för gruppen (217-219, 220-222) av stationer pä korta inbördes avständ, för att ätersända dem tili den lokala förbindelsekanalen (201, 202, 305), och ett tredje medel anslutet tili nämnda första medel för att detektera närvaron av ett ord som slut pä informationen, vilka avstänger kretsarna som beaktar informationen.