FI66636B - Faerg- och lacemulsion - Google Patents

Description

---ΓΗ r i KUULUTUSjULKAISU , , , -, , W (”) utlAggningsskiiipt 66636 (SI) KvJk/taLO.3 C 08 L 67/08, C 09 D 3/66 SUOMI—FINLAND gi) 762563 (P) 07.09.76 (23) 07.09.76 (41) TiHM |«ftlMtal—MtvH nfftwig ^ q q, η η htnttl· ja rekisterihallit» /iA_______________ .

feta* och »gbtentyralMi 31.07.84 (32)(33)(31) «e**w-*|lrd prlerk* 09.09.75

Ruotsi-Sverige(SE) 7510014-9 (71) Berol Kemi AB, S-444 01 Stenungsund 1, Ruotsί-Sverige(SE) (72) Artur Leif Albert Augustsson, Stenungsund,

Sigurd Haldor Ingemar Ingvarsson, Stenungsund, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Maali- ja lakkaemulsio - FSrg- och lackemulsion

Useissa maaleissa muodostuu sideaine suhteellisen suurmolekyylisistä tuotteista, mikä antaa niille sellaisen viskositeetin, että ne levittämistä varten on laimennettava liuottimilla, jotka tavallisesti ovat orgaanisia luonteeltaan. Orgaanisten liuotinten käyttö aiheuttaa ympäristöllisiä ongelmia ja tämä on johtanut yleiseen pyrkimykseen eliminoida tai ainakin voimakkaasti vähentää orgaanisten liuotinten osuutta maaleissa. Kehitys on tässä seurannut useita erilaisia suuntaviivoja.

On muun muassa yritetty käyttää suhteellisen pienmolekyylisiä sideaineita, jotka kohtuullisen viskositeettinsa ansiosta vaativat vähän laimentamista orgaanisilla liuottimilla. Tällä menetelmällä on tähän asti ollut huono menestys koska se aiheuttaa useita epäkohtia, joista mainittakoon hidas kuivuminen, valumisongelmia pystysuorilla tai kaltevilla pinnoilla ja liian voimakas tunkeutuminen imukykyisiin alustoihin.

Eräässä toisessa menetelmässä liitetään suurmolekyylisiin sideainei siin yksi tai useampia karboksyyliryhmiä, jotka amiineilla tai ammo niakilla suoritetun neutraloinnin jälkeen sallivat sideaineen laimen- 2 66636 tamista vedellä, jolloin periaatteessa saadaan saippualiuos. Tämä tapaus edellyttää kuitenkin glykolieetteri- tai alkoholityyppisen orgaanisen apuliuottimen tai näiden seoksen läsnäolon, jolloin levitykseen valmis seos vieläkin sisältää huomattavia määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yhdessä haihtuvien amiinien tai ammoniakin ei niinkään merkityksettömien määrien kanssa.

Tähän asti kaupallisesti menestyksekkäimmässä menetelmässä sideaineesta tehdään emulsio. Tämä menetelmä on ollut erityisen tavallinen maaleille, jotka on tarkoitettu käsin levitettäviksi. Sideaine on tavallisesti akrylaatteihin, vinyyliasetaattiin perustuva polymeeri tai näiden tai muiden monomeerien kopolymeeri. Kalvonmuodostus tapahtuu erillisten sideaineosasten sulautuessa yhteen yhtenäiseksi kalvoksi veden haihtuessa levitetystä kalvosta. Edellytyksenä että tämä tapahtuisi on, että osasilla on riittävä sitomiskyky ja että niiden viskositeetti kalvonmuodostuksessa on riittävän alhainen, jotta täydellinen yhteensulautuminen voisi tapahtua. Kuiva kalvo on lämmössä sulava, mikä käytännössä merkitsee sitä, että jos kalvonmuodostuslämpötila ei ole korkeampi kuin käyttölämpötila, saadaan kalvo, joka on pehmeä ja usein tahdas.

Alkydeja, jotka ovat tavallisimmat sideaineet, käytetään itse-hapettuvasti kuivuvissa tai muulla tavoin kovetettavissa kalvoissa. Ilmakuivuvilla kalvoilla on verrattuna yllä mainittuihin polymeereihin emulsiomuodossa useita teknisiä etuja. Suhteellisen alhaisen mo-lekyylipainonsa ja siten viskositeettinsa ansiosta ne vaativat suhteellisen vähän laimentamista orgaanisilla liuottimilla. Saadaan myös erittäin hyvä tarttuvuus useimpiin alustoihin ja ne voidaan pigmen-toida käytännöllisesti katsoen kaikilla kaupassa esiintyvillä pigmenteillä. Levitystapa ja kuivumisaika voidaan valita hyvin laajoissa rajoissa. Kuivunut kalvo saa vähäisen lämmössä muovattavuuden ja hyviä resistenssiominaisuuksia. Veteen emulgoitu alkydi voi kuivumisen jälkeen antaa kalvoja, joilla on suurin piirtein samat ominaisuudet kuin kalvot, jotka on saatu orgaanisten liuotinten liuoksista. Tähän saakka ei kuitenkaan ole onnistuttu moitteettomalla tavalla valmistamaan va-rastoimiskestäviä emulsioita, jotka levittämisen jälkeen antaisivat kiiltäviä kalvoja.

Nyt on osoittautunut mahdolliseksi yksinkertaisella tavalla valmistaa sideaine-anulsio maalia tai lakkaa varten, joka sisältää itseha- 3 66636 pettuvasti kuivuvaa sideainetta/ esim. alkydityyppistä sideainetta ja joka on varastointia kestävä ja joka antaa kiiltäviä kalvoja, käyttämättä suuria määriä orgaanisia liuottimia. Keksinnön mukainen emulsio tunnetaan siitä, että se sisältää sideaineena itsehapettuvasti kuivuvaa alkydiä, jonka keskimääräinen molekyylipaino on 700-15 000 ja jossa keskimäärin on yli 2,0 itsehapettuvaa ryhmää molekyyliä kohti; ei-ionista pinta aktiivista alkyleenioksidiadduktia määrässä 0,01-0,1, edullisesti 0,03-0,07 paino-osaa polymeerin paino-osaa kohti; karb-oksyyliryhmäpitoista, orgaanista yhdistettä, jossa on vähintään 6 hiiliatomia, jolloin karboksyyliryhmistä vähintään 15 % neutraloidaan yksiarvoisella kationilla, määrässä 0,002-0,2 paino-osaa polymeerin paino-osaa kohti; ja 0,6-3,5 paino-osaa ohenninta polymeerin paino-osaa kohti, jolloin ohentimesta vähintään 85 % on vettä.

Pinta-aktiivisella tarkoitetaan tässä sitä, että ei-ioninen alkyleeni-oksidiaddukti 1 %:n väkevyydessä 25°C:ssa vedessä alentaa pintajännitettä alle 50 dyniä/cm.

Keksinnön mukainen sideaine voi olla alkydi, joka on modifioitu kuivuvilla tai puolikuivuvilla öljyillä, uretaanialkydi ja vastaavalla tavalla modifioitu epoksiesteri, polymerisoitu kuivuva tai puolikui-vuva öljy, tyydyttämättömien rasvahappojen ja polyalkoholien esteri sekä polyuretaani, joka on modifioitu alkyylieetterillä. Sideaine voi myös olla alkydi, joka on modifoitu uudelleenesteröimällä fenoli-, maleinaatti- tai akryylihartsin kanssa ja/tai kopolymeroimalla esim. styreeni-, akrylaatti- tai vinyylimonomeerien kanssa tai rea-goittamalla muiden reaktiivisten aineiden kanssa. Itsehapetettavat ryhmät ovat peräisin tyydyttämättömistä rasvahapoista, allyylieetteri-yhdisteistä tai muista kaksoissidoksia sisältävistä yhdisteistä.

Näiden alkydien molekyylipaino vaihtelee luonnollisesti laajoissa rajoissa, mutta käytännön kokeet ovat osoittaneet, että alkydin keskimääräisen molekyylipainon on oltava 700-15 000. Edullisia alkydejäovat keksinnön mukaan alkydit, jotka on modifioitu pääasiallisesti tyydyttymättömillä rasvahapoilla ja joissa polyesteriosa pääasiallisesti rakentuu ortoftaalihaposta tai isoftaalihaposta ja vähintään kaksiarvoisesta hydroksyyliyhdisteestä. Näillä on nimittäin keskimääräinen molekyylipaino 2000 - 10 000. Keksinnön mukainen sideaine voidaan lisäksi yhdistää pienempien määrien, tavallisesti ei yli 15 paino-%:n kanssa keksinnön mukaisesta sideaineesta laskettuna ei-reaktiokykyisiä sideaineita, esim. hartseja, estereitä, maleinaatti- 4 66636 hartseja ja petrolihartseja. Näitä ei-reaktiivisia sideaineita ei näin ollen lasketa iteehapettuvasti kuivuviin polymeereihin.

Ei-ioninen pinta-aktiivinen alkyleenioksidiadduktio voidaan valmistaa saattamalla tunnetulla tavalla emäksisessä ympäristössä yhdessä tai useammassa vaiheessa orgaaninen yhdiste, joka sisältää alkyleenioksi-din kanssa reaktiivisen vetyatomin, etyleenioksidin ja/tai propylee-nioksidin ja/tai butyleenioksidin ja/tai näiden alkyleenioksidien seoksen kanssa. Tällaisia yhdisteitä on esim. selostettu kirjoissa Schwartz ja Perry: Surface Active Agents; volym I 1949, ja Schwarz, Perry ja Berch: Surface Active Agents; volym II, 1958. Pinta-aktiivisen yhdisteen hydrofobinen osa voi olla peräisin rasva-alkoholista, synteettisestä alkoholista, joka on valmistettu esim. okso- tai ziegler-prosessilla, mono- tai dialkyylifenolista, primäärisestä tai sekundäärisestä alifaattisesta amiinista tai karboksyylihaposta. Tämä osa molekyylistä voi edullisesti sisältää ilmakuivuvan tyydyttymättömyy-den, esim. tyydyttämättömän rasvahapon muodossa. Erityisen edullisia ovat alkyleenioksidiadduktit, joilla on yleinen kaava

H O

I K

R-C-0(A)nH tai R-C-0(A)nH

H

jossa R tarkoittaa alifaattista, sykloalifaattista tai aromaattista ryhmää, jossa on 7-25 hiiliatomia, kukin A tarkoittaa 2-4 hiiliatomia sisältävästä alkyleenioksidista johdettua ryhmää ja n on luku, jonka keskimääräinen arvo on 3-20.

Vähintään kuusi hiiliatomia, edullisesti vähintään kymmenen hiiliatomia sisältävä karboksyyliryhmäpitoinen orgaaninen yhdiste voi esim. olla tyydytetty tai tyydyttymätön, suora tai haarautunut karboksyyli-happo, tyydyttymättömien rasvahappojen triglyseridi, jotka triglyse-ridit on varustettu vähintään yhdellä karboksyyliryhmällä reaktiolla tähän sopivan yhdisteen kanssa, esim. maleiinihappoanhydridin kanssa. Viimeksimainitussa tapauksessa voidaan sen kuivuvaa ominaisuutta vielä vahvistaa esteröimällä osa muodostuneen adduktin karboksyyliryhmistä allyylieetterialkoholilla, esim. trimetylolipropaanidiallyyli-eetterillä. Karboksyylipitoisen yhdisteen on ainakin 15 %:sesti oltava yksiarvoisen kationin kanssa muodostetun suolan muodossa. Sopivia kationeja ovat ensisijassa ammoniumioni, alkalimetalli-ioni tai orgaanisen typpiyhdisteen ioni. Neutralointiin voidaan käyttää esim. natrium-, kalium- tai litiumhydroksidia tai ammoniakkia tai morfoliinia, 5 66636 trietyyliamiinia, trietanoliamilnia, dimetyyliaminoetanolia ja sentapaisia aminoyhdisteitä. Riippumatta karboksyylipitoisten yhdisteiden rakenteesta on osoittautunut sopivaksi lisätä 0,01-0,06 moolia neutraloituja karboksyyliryhmiä 1000 g kohti keksinnön mukaista polymeeriä.

Keksinnön suositun suoritusmuodon mukaan on emulsion ohennin vettä. Haluttaessa voidaan mahdollisesti lisätä pienempiä määriä orgaanista laimennusainetta, jolloin sen määrä ei pidä ylittää 15 % kokonaismäärästä. Orgaanisen laimennusaineen määrää sovitetaan edullisesti siten, että se haihduttuaan 1 litrasta levitettävää emulsiota -a tarvitsee korkeintaan 100 m ilmaa tullakseen laimennetuksi pitoisuuteen, joka on voimassa olevien hygienisten raja-arvojen alapuolella. Orgaaniset laimennusaineet voivat esim. olla alifaattisia ja aromaattisia hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on välillä 100 ja 200°C, gly-kolieettereitä ja glykolieetteriasetaatteja.

Keksinnön mukaista emulsiota valmistettaessa voi se mainittujen ainesosien lisäksi myös sisältää maaleja ja lakkoja varten tavanomaisia lisäaineita, esim. sikkatiivia, pigmenttiä, väriaineita, nahan muodostusta estäviä aineita, bakterisidejä, fungisideja, UV-absorboivia lisäaineita, sakeutus- ja ulosvirtausaineita sekä täyteaineita.

Keksintöä selostetaan alla lähemmin esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Sekoittimella, lämpömittarilla, inerttikaasun syöttölaitteella, palautus jäähdyttimellä ja veden erottimella varustettuun kolviin panostettiin 1051 g mäntyrasvahappoa, 176 g pentaerytritolia, 112 g glyserolia ja 40 g ksyleeniä.

Sisältöä kuumennettiin typpikaasusuoja—atmosfäärissä 220°C:een, jota pidettiin kunnes happoluku oli alle 10 mg KOH/g. Jäähdytyksen jälkeen 180°C:een lisättiin 346 g ftaalihappoanhydridiä. Kuumennuksen jälkeen 230°C:een jatkettiin reaktiota kunnes lopputuotteen happoluku oli 11,6 KOH/g ja viskositeetti 20°C:ssa 7400 mNs/m^ (90 %:nen liuos lakka-naftassa) . Ksyleeni poistettiin tislaamalla. 100 paino-osaan yllä valmistettua ilmassa kuivuvaa alkydiä, jonka keskimääräinen molekyyli-paino oli 5000, lisättiin 5 paino-osaa 1 moolin C^g_2Q~alkoholin ja 10 moolin etyleenioksidin reaktiotuotetta ja 1 paino-osa mäntyrasva-happoa, joka oli neutraloitu natriumhydroksidilla. Alkydiseos oli 6 66636 helppo emulgoida veteen. Emulsion osaskoko oli alle l^,um ja se oli varastointia kestävää.

Esimerkki 2

Esimerkissä 1 valmistettuun alkydiin lisättiin petrolihartsia (sulamispiste 104 + 5°C Ring ja Ball-menetelmällä) suhteessa alkydi:petro-lihartsi = 9:1. 100 paino-osaan tätä seosta lisättiin 4 paino-osaa 1 moolin C^g_2Q-rasvahapon ja 12 moolin etyleenioksidin adduktia ja 5 paino-osaa 1 moolin safflower-öljyn, 2 moolin maleiinihappoanhydri-din ja 2 moolin trimetylolipropaanidiallyylieetterin reaktiotuotetta. Tässä reaktiotuotteessa oli 35 % karboksyyliryhmistä neutraloitu am-moniumhydroksidillä. Tällä tavoin saatu emulgoitava alkydiseos oli helppo emulgoida veteen. Emulsion osaskoko oli noin l^,um ja se kesti varastointia.

Esimerkki 3 100 paino-osaan esimerkissä 1 selostettua alkydiä sekoitettiin 4 paino-osaa adduktia, jossa oli 1 mooli nonyylifenolia ja 16 moolia etyleeni-oksidia ja 4 paino-osaa tuotetta, joka oli saatu saattamalla 1 mooli auringonkukkaöljyä, 1 mooli maleiinihappoanhydridiä ja 1 mooli trime-tyylipropaanidiallyylieetteriä reagoimaan keskenään, jossa puolet tuotteen karboksyyliryhmistä on neutraloitu trietyyliamiinilla.

Alkydiseoksen emulgoinnin jälkeen saatiin emulsio, joka osoittautui stabiiliksi varastoitaessa ja jonka osaskoko oli alle l^,um.

Esimerkki 4

Samalla tavalla kuin esimerkissä 1 varustettuun kolviin panostettiin 948 g soijarasvahappoa, 345 g pentaerytritolia ja 50 g ksyleeniä.

Kolvin sisältö kuumennettiin inerttikaasusuoja-atmosfäärissä 220°C: een ja tätä lämpötilaa ylläpidettiin, kunnes happoluku oli alle 10 mg KOH/g. Jäähdytyksen jälkeen 180°C:een panostettiin 406 g ftaalihappo- anhydridiä ja lämpötila kohotettiin 230°C:een. Reaktiota jatkettiin tässä lämpötilassa ja se keskeytettiin sellaisena ajankohtana, että lopputuote sai happoluvukseen 7,8 mg KOH/g, viskositeetti 20°C:ssa 2 oli 6900 mNs/m (65 %:nen liuos lakkanaftässä) ja keskimääräinen mo-lekyylipaino oli noin 4500. Ksyleeni poistettiin tislaamalla. Auto-oksidatiivisesti kuivuva alkydi jäähdytettiin alle 100°C:een ja 5 paino-osaa adduktia, jossa oli 1 mooli dinonyylifenyyliä ja 16 moolia etyleenioksidia sekä 1 painö-osa soijarasvahappoa neutraloituna dime- 66636 7 tyyliaminoetanoli11a, lisättiin 100 paino-osaa kohti alkydiä. Seosta sekoitettiin kunnes se oli homogeeninen ja siirrettiin dissolveriin, jossa alkydiseosta emulgoitiin kehänopeudella 5 m/sek lisäämällä deponoitua vettä kuumennettuna 85°C:een annoksittain. Noin 70 paino-%:n kuiva-ainepitoisuudessa tapahtui faasinvaihdos vettä alkydissä-emul-siosta alkydiä vedessä-emulsioksi. Faasinvaihdoksen jälkeen aleni emulsion viskositeetti huomattavasti sitä mukaa kun lisää vettä lisättiin.

Tällä tavoin valmistettu alkydiemulsio sisälsi 50 paino-% alkydiä ja sen viskositeetti oli 20°C:ssa 60 mNs/m^. Osaskoko oli l^um tai alle ja emulsio osoittautui stabiiliksi varastoitaessa sitä pidemmän aikaa.

Esimerkki 5

Valmistettiin pigmenttitahna seuraavaan tapaan. Dissolveriin panostettiin 12,04 paino-osaa 2,5-prosenttista etyylihydroksietyylisellu-loosan vesiliuosta (viskositeetti 20°C:ssa 65 000 mNs/m2, 2-prosent-tinen vesiliuos), 0,23 paino-osaa K4P2O7, 0,27 paino-osaa emulgaattoria (C1g_2Q-alkoholi + 10 moolia etyleenioksidia) ja 0,10 paino-osaa vaahdonestoainetta. Seos homogenoitiin, kehänopeus sovitettiin arvoon 5 m/sek ja 21,16 paino-osaa rutiilityyppistä titaanidioksidia lisättiin. Pigmentti dispergoitiin noin 20 min, minkä jälkeen 12,04 paino-osaa deionoitua vettä lisättiin.

32,30 paino-osaa esimerkissä 1 valmistettua alkydiseosta emulgoitiin pigmenttitanhnaan lisäämällä seosta jatkuvasti 10 minuutissa. Sen jälkeen lisättiin 0,05 % kobolttia, 0,06 % sinkkiä ja 0,2 % bariumia naftenaatin muodossa (metalliksi laskettuna alkydille), minkä jälkeen sekoitusta jatkettiin vielä 15 min. Lisättiin vielä 0,10 paino-osaa vaahdonestoainetta, minkä jälkeen maali ohennettiin ionipuhdistetulla vedellä 55 paino-%:n kuivapitoisuuteen.

Valmistetun värin pigmenttitilavuuskonsentraatio oli 14 %. Viskositeetti 20°C:ssa oli 120 mNs/m2 10 000 s^jssä ja 2400 mNs/m2 1 r/s (Brookfield, sekoitin n:o 4). Maali oli stabiili toistetussa pakkas/-suojakäsittelyssä ja varastoitaessa 50°C:ssa.

Levitetty maali oli pölykuiva 2,5 tunnin jälkeen eikä tahdannut 4 tunnin jälkeen. Kiilto Gardner 60° mukaan oli 91 ja Gardner 20° mukaan 78. Kuivalla maalikerroksella oli erittäin hyvä tarttuvuus eri alus- 8 66636 töihin. Maalikerros ei tahdannut ja kesti merkittäviä pintakuormituk-sia muuttamatta pysyvästi muotoaan 70°C:een lämpötiloihin asti.

Esimerkki 6

Samalla tavalla kuin esimerkissä 5 on selostettu valmistettiin maali esimerkissä 2 valmistetusta alkydiseoksesta. Maalin kuivapainopitoi-suus oli 55 % ja pigmaittitilavuuskonsentraation 14 %.

Värin levityksen jälkeen mitattu kiilto oli Gardner 60°:een mukaan 87 ja Gardner 20°:een mukaan 61.

Esimerkki 7 29,50 paino-osaa rutiilityyppistä titaanidioksidia ja 0,10 paino-osaa 2,4,5,6-tetrakloori-isoftalonitriiliä dispergoitiin 18,00 paino-osaan alkydiseosta, joka on valmistettu esimerkin 3 mukaisesti. 11,50 paino-osaan samaa alkydiseosta lisättiin 0,05 % kobolttia, 0,06 % sinkkiä ja 0,12 % bariumia oktoaatin muodossa (metalliksi laskettuna alkydin kokonaismäärästä) sekä 0,10 paino-osaa metyylietyyliketoksimia. Sikka-tivoitu alkydiseos sekoitettiin pigmenttitahnaan.

Siten saatu pigmentti-alkydiseos siirrettiin dissolveriin. 34,50 paino-osaa ionipuhdistettua vettä lisättiin annoksittain kehänopeudella 5 m/s, jolloin saatiin öljy/vesi-emulsio. Lopuksi sekoitettiin 0,27 paino-osaa etyleenioksidiadduktia (nonyylifenyyli + 16 moolia etylee-nioksidia) 0,20 paino-osaa vaahdonestoainetta ja 4,00 paino-osaa 2 %:sta etyylihydroksietyyliselluloosan vesiliuosta (viskositeetti 20°C:ssa 65 000 mNs/m2).

Valmistetun naalin paino-kuiva-ainepitoisuus oli 60 % ja pigmentti-tilavuuskonsentraatio 20 %.

Viskositeetti 20°C:ssa oli 230 mNs/m2 10 000 s~^:ssä ja 700 mNs/m2 1 r/s (Brookfield, sekoitin n:o 3). Levitetty maali oli pölykuiva 2,5 tunnin jälkeen eikä tahdannut 4 tunnin jälkeen. Gardner 60°:een mukaan oli kiilto 85 ja Gardner 20°:een mukaan 60.

Esimerkki 8 12,01 paino-osaa etyylihydroksietyyliselluloosan 2,5 prosenttista vesiliuosta (viskositeetti 20°C:ssa 65 000 mNs/m2, 2-prosenttinen vesi-liuos) , 0,23 paino-osaa K4P2O7, 0,27 paino-osaa emulgaattoria, dino-nyylifenolia + 16 moolia etyleenioksidia) ja 0,10 paino-osaa vaahdon- 9 66636 estoainetta panostettiin dissolveriin ja sekoitettiin kunnes seos oli homogeeninen. Kehänopeus sovitettiin arvoon 5 m/sek ja 20,59 paino-osaa rutiilityyppistä titaanidioksidia lisättiin. Pigmentti dispergoi-tiin 20 min, minkä jälkeen 1,00 paino-osaa orgaanista metallisuolaa, joka sisälsi 1,5 % kobolttia, 7,0 % bariumia ja 2,0 % sinkkiä sekoitettiin pigmenttitahnaan. Kehänopeus alennettiin 1 metriin/sek ja 62,90 paino-osaa esimerkissä 4 selostettua alkydiemulsiota lisättiin. Lopuksi sekoitettiin 0,10 paino-osaa vaahdonestoainetta.

Tällä tavoin saadulla emulsiomaalilla oli painokuiva-ainepitoisuus 53,5 % ja pigmenttitilavuuskonsentraatio 14,2 %.

Maalin viskositeetti 20°C:ssa oli 110 mNs/m^ 10 000 s ^:ssä ja 2100 mNs/m^ 1 r/s (Brookfield, sekoitin n:o 4).

Levitetty maali oli pölykuiva 1 1/2 tunnin jälkeen eikä tahdannut 3,5 tunnin jälkeen. Gardner 60°:een mukaan oli kiilto 90 ja Gardner 20°: een mukaan 70. Samat kiiltoarvot saatiin sekä 65 %:n että 40 %:n suhteellisessa ilmakosteudessa. Kiillon kestävyys oli sama kuin mitä tavanomaisella tavalla orgaanisten liuotinten liuoksista valmistetuilla maaleilla saadaan ja ilmakuivuvan alkydin toimiessa sideaineena.

Claims (13)

66636 10

1. Maali- ja lakkaemulsio sisältäen alkydiä, ei-ionista, pinta-aktiivista yhdistettä ja vettä olennaisena ohennusaineena, tunnettu siitä, että se sisältää yhdistelmänä a) itsehapettuvasti kuivuvaa alkydiä, jonka keskimääräinen mole-kyylipaino on 700-15 000 ja jossa on keskimäärin enemmän kuin 2,0 itsehapettuvaa ryhmää molekyylissä, b) 0,01-0,1 paino-osaa alkydin paino-osaa kohti ei-ionista, pinta-aktiivista alkyleenioksidiadduktia, c) 0,002-0,2 paino-osaa alkydin paino-osaa kohti karboksyylipi-toista orgaanista yhdistettä, joka sisältää vähintään 6 hiiliatomia, jolloin karboksyyliryhmät on neutraloitu vähintäänkin 15 prosenttisesti yksiarvoisella kationilla, ja d) 0,6-3,5 paino-osaa alkydin paino-osaa kohti ohenninta, jolloin ohentimesta ainakin 85 % on vettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että alkydin keskimääräinen molekyylipaino on 2000-10 000.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että alkydin itsehapettuvat ryhmät ovat peräisin pääasiallisesti tyydyttymättömistä rasvahapoista.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että alkydin itsehapettuvat ryhmät ovat peräisin pääasiallisesti allyylieetteriyhdisteistä.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että alkydi rakentuu pääasiallisesti ortoftaalihaposta tai isoftaalihaposta ja vähintään kaksiarvoisesta hydroksyyliyhdistees-tä.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että ei-ionisella pinta-aktiivisella alkyleenioksidiadduk-tilla on yleinen kaava ? n R-C-0(A)nH tai R-C-0(A)nH H jossa R tarkoittaa 7-25 hiiliatomia sisältävää alifaattista, syklo- 11 66636 alifaattista tai aromaattista ryhmää, jokainen A tarkoittaa 2-4 hiiliatomia sisältävästä alkyleenioksidista johdettua ryhmää ja n on luku, jonka keskimääräinen arvo on 3-20.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että ei-ionista pinta-aktiivista alkyleenioksidiadduktia on 0,03-0,07 paino-osaa alkydin paino-osaa kohti.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että karboksyyliryhmäpitoinen yhdiste sisältää ainakin 10 hiiliatomia ja on tyydyttämätön tai tyydytetty, suora tai haarautunut karboksyylihappo.

9. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että karboksyyliryhmäpitoinen yhdiste on tyydyttymättömän rasvahapon triglyseridi, jossa on ainakin yksi karboksyyliryhmä, jolloin mahdollisesti osa karboksyyliryhmistä on esteröity allyy-lieetterialkoholilla.

10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että 1000 g alkydiä sisältää 0,01-0,06 moolia neutraloituja karboksyyliryhmiä, jotka ovat peräisin karboksyyliryhmäpitoisesta orgaanisesta yhdisteestä.

11. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että ohennusaine on vettä.

12. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että korkeintaan 15 % ohennusaineesta on orgaanista ohennus-ainetta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen emulsio, tunnettu siitä, että orgaaninen ohennusaine on tyydytettyjä hiilivety-yhdisteitä, joiden kiehumispiste on välillä 100-200°C. 66636 12