FI66559C - Vattenhaltigt behandlingsmedel foer trae och traeraomaterial - Google Patents
Vattenhaltigt behandlingsmedel foer trae och traeraomaterial Download PDFInfo
- Publication number
- FI66559C FI66559C FI792714A FI792714A FI66559C FI 66559 C FI66559 C FI 66559C FI 792714 A FI792714 A FI 792714A FI 792714 A FI792714 A FI 792714A FI 66559 C FI66559 C FI 66559C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- wood
- weight
- butadiene
- binder
- iodine
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
- A01N25/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators, characterised by their forms, or by their non-active ingredients or by their methods of application, e.g. seed treatment or sequential application; Substances for reducing the noxious effect of the active ingredients to organisms other than pests
- A01N25/02—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators, characterised by their forms, or by their non-active ingredients or by their methods of application, e.g. seed treatment or sequential application; Substances for reducing the noxious effect of the active ingredients to organisms other than pests containing liquids as carriers, diluents or solvents
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01N—PRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
- A01N59/00—Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing elements or inorganic compounds
- A01N59/14—Boron; Compounds thereof
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B27—WORKING OR PRESERVING WOOD OR SIMILAR MATERIAL; NAILING OR STAPLING MACHINES IN GENERAL
- B27K—PROCESSES, APPARATUS OR SELECTION OF SUBSTANCES FOR IMPREGNATING, STAINING, DYEING, BLEACHING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS, OR TREATING OF WOOD OR SIMILAR MATERIALS WITH PERMEANT LIQUIDS, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; CHEMICAL OR PHYSICAL TREATMENT OF CORK, CANE, REED, STRAW OR SIMILAR MATERIALS
- B27K3/00—Impregnating wood, e.g. impregnation pretreatment, for example puncturing; Wood impregnation aids not directly involved in the impregnation process
- B27K3/02—Processes; Apparatus
- B27K3/15—Impregnating involving polymerisation including use of polymer-containing impregnating agents
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
- C08C—TREATMENT OR CHEMICAL MODIFICATION OF RUBBERS
- C08C19/00—Chemical modification of rubber
- C08C19/30—Addition of a reagent which reacts with a hetero atom or a group containing hetero atoms of the macromolecule
- C08C19/34—Addition of a reagent which reacts with a hetero atom or a group containing hetero atoms of the macromolecule reacting with oxygen or oxygen-containing groups
- C08C19/36—Addition of a reagent which reacts with a hetero atom or a group containing hetero atoms of the macromolecule reacting with oxygen or oxygen-containing groups with carboxy radicals
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
- C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
- C08L97/00—Compositions of lignin-containing materials
- C08L97/02—Lignocellulosic material, e.g. wood, straw or bagasse
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
- C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
- C08L9/00—Compositions of homopolymers or copolymers of conjugated diene hydrocarbons
Description
____'.Tl r_, „„ KU ULUTUSJULKAISU
49jj) M (ii) utlAggningsskkift 665 5 9 • W Γ etf. π~ίΐ!ί·.· Iät ^ ^ (SI) K«.Hl/tacCL3 B 27 K 3/52 SUOMI—FINLAND (21) iwttu»k*n«-Nu«»*eto*»* 79271^ (|7) H»k«m>«clfrt—AmBknlnf^tg 31.08.79 (23) AJkaHM-GIkictMMfag 31.08.79 (41) TmHmHrfktofcsl —MhrKaR*m*z 08.03.80
Patentti- j« rakiatarihalllttt· rmmiiMunnn a ................w*m.—
Patent* och refiatarityreieen AmBkan uthfd ed>«llfciifclwpuHtearal 31.07.84 (32)(33)(31) PjrH**r «woH»w »i«rd prlorlut 07.09.78 Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2838930.2-45 (71) Chemische Werke Hills Aktiengesel1schaft, Postfach 13 20, D-4370 Mari 1, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Klaus Gorke, Haltern, Wilfried Bartz, Mari, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubl i ken Tyskland(DE) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Vesipitoinen puun ja puu raaka-ai ne iden käsittelyaine -Vattenhaltigt behandlingsmedel för trä och trärämaterial
Puu ja puuraaka-aineet ovat laajalle levinneitä rakennemateriaaleja. Niillä on kuitenkin niiden kemiallisen koostumuksen ja rakenteen vuoksi tiettyjä luonnosta johtuvia haittoja. Niinpä ne ensiksikin ovat alituisesti alttiina sienien, bakteerien ja hyönteisten saastutusvaaralle. Toiseksi voi esiintyä suuria kosteuspitoisuuden vaihteluita, jotka vaikuttavat negatiivisesti mitta-stabiilisuuteen ja johtavat pahimmissa tapauksissa halkeamiin. Lopuksi aiheutuu merkittäviä turvallisuusteknisiä ongelmia siitä, että ne ovat helposti palavia.
Mainittujen epäkohtien välttämiseksi suuremmassa tai vähäisemmässä määrin on jo kauan ollut tavanomaista käsitellä puuta ja puuraaka-aineita mitä erilaisimmilla aineilla lukuisten menetelmien mukaan ennen työstämistä tai sen jälkeen. Nykyään jopa vaaditaan monilla käyttöaloilla, että puu täyttää normeissa säädetyt ohjearvot. Tällöin on tavoittelemisen arvoista, että raaka-aineelle asetetut vaatimukset saavutetaan yksinkertaisin, taloudellisin ja ympäristöystävällisin toimenpitein ja että kerran aikaansaatu vaikutus säilyy mahdollisimman kauan, jotta vältetään kalliit jälkikäsittelyt.
Varsinkin sikäli kuin on kysymys puusta ja puuraaka-aineista, 2 66559 jotka joutuvat alttiiksi säänvaihteluille ja/tai suurelle kosteudelle, ei tähän mennessä ole voitu täysin saavuttaa tavoitteena olevia päämääriä. Nykyään ensi sijaisesti käytetyt käsittelymenetelmät puun suojauksessa ovat seuraavat: 1) Pois huuhtoutumattoman ja läpäisemättömän suoja-aineen saattaminen puulle vesipitoisesta liuoksesta. Tämän menetelmän mukaan saadaan varsinkin upotusmenetelmällä reunavyöhykkeet yleensä hyvin ja kestävästi kyllästetyiksi. Paksumpien kappaleiden sisäosat sitä vastoin jäävät kyllästymättä. Sitä paitsi tällä menetelmällä ei voida estää sitä, että suurien kosteusvaihteluiden seurauksena esiintyy halkeamia. jolloin muodostuu osaksi suojaamattomia alueita, koska kaikki tehoaineet ovat kiinnittyneet reunavyöhykkeille. Tätä puutetta on yritetty poistaa siten, että mahdollisesti käytetään kiinnittyvien suoja-aineiden kanssa samanaikaisesti kiinnittvmättömiä ja siten imeytyvinä säilyviä, vesiliukoisia suoja-aineita. Halkeamien esiintyessä ei tämäkään suoja kuitenkaan ole kestävä, sillä kiinnittymättö-mät tehoaineet huuhtoutuvat pois sään vaikutuksesta. Jos halutaan saada aikaan pitempään säilyvä suoja, niin on lisäksi tarpeen pinnan käsittely saattamalla sille orgaaninen pinnoite.
2) Veteen liukenemattoman tai niukkaliukoisen suoja-aineen saattaminen puulle orgaanisista liuottimista. Näiden tehoaineiden imeytyminen puuhun, jonka kosteus ei ole liian suuri, on hyvä, tämäkään menetelmä ei kuitenkaan pysty estämään halkeilua. Sen lisäksi on joillakin näistä usein hyvin myrkyllisistä suoja-aineista huomattava höyrynpaine. Näistä syistä tällöinkin on lisäkäsittely orgaanisella pinnoiteaineella suositeltava. Aivan olennainen tämän menetelmän haitta on orgaanisten, palavien, terveydelle vaarallisten orgaanisten liuottimien käyttö.
Tekniikan tason kummankin menetelmän yhteydessä kuvattu kyllästettyjen kappaleiden lisäkäsittely orgaanisella pinnoiteaineella tapahtuu yleensä erillisenä työvaiheena. On kuitenkin yritetty päästä tästä lisäkäsittelyvaiheesta käyttämällä sideainepitoisia puunsuoja-aineita. Tällöin on pidetty edullisina sideaineina muo-vidispersioita vesipitoisille suojaussysteemeille ja alkydihartse-ja ja muita sentapaisia systeemejä saatettaessa suoja-aine puulle orgaanisista liuottimista. Kummassakin tapauksessa on haittana 3 66559 orgaanisten sideaineiden vähäinen tunkeutumiskyky. Liuotinta sisältävissä puun suojaussysteeneissä täytyy sideainepitoisuus lisäksi pitää hyvin pienenä, koska suojäävien tehoaineiden imeytyminen muutoin vaikeutuu. Tämän seikan vuoksi tarvitaan useita käsittelykertoja riittävien kerrospaksuuksien aikaansaamiseksi, niin että tämä työtapa ei tuo mitään etuja jälkipinnoittamiseen verrattuna.
Tunkeutumiskyky käytettäessä vesipitoisia muovidispersioita on vielä vähäisempi kuin liuotinpitoisissa systeemeissä, Sen mukaisesti on saavutettavissa oleva puunsuojateho peräti vaatimaton.
Vesipitoisiin kyllästvsaineisiin lisätyt aktiiviset tehoaineet auttavat siksi enemmän vielä levittämättömän päällysteaineen säilymistä kuin suojaavat sillä käsiteltyä alustaa. Puun kosteuden-otto ja -luovutus ei ole juuri lainkaan säädettävissä.
Muovidispersiopohjaisten käsittelyaineiden ohella tunnetaan vesiohenteisia alkydihartsiemulsioita, alkydihartsipitoisia muovidispersioita ja vesiohenteisia alkydihartseja. Vesiohenteisille muovidispersiopohjäisille kuultolakoille annetut tunnusmerkit sopivat olennaisilta osiltaan myös näille tyypeille. Ennen havupuiden käsittelyä on pohjustus ammattimiesten tuntemalla puuta suojaavalla pohjustusmateriaalilla suositeltava tai tarpeellinen.
Esillä olevan keksinnön tehtävänä oli saada aikaan vesipitoinen puun ja puuraaka-aineiden käsittelyaine, joka sisältää hapen vaikutuksesta kuivuvaa, hapoilla liukoiseksi tehtyä, orgaanista sideainetta, omaa hyvän tunkeutumiskyvyn ja saa aikaan mahdollisesti yhdessä insektisidisesti ja/tai fungisidisesti vaikuttavien lisäaineiden kanssa pitkäaikaisen puunsuojan.
Tämä tehtävä ratkaistiin siten, että käytetään käsittelyainetta, joka sisältää orgaanisena sideaineena aminoryhmiä sisältävää, pienimolekyylistä 1,3-butadieenipolymerisaattia,jolloin 1. sideaineessa on kaksoissidoksia määrä, joka vastaa jodilukua vähintään 200 (g jodia/100 g), josta vähintään arvoa 100, ilmoitettuna jodilukuna (g jodia/100 g) , vastaava kaksoisidos-määrä tulee 1,3-butadieenipolymerisaatin cis-1,4-rakenneosien osaksi, 2. aminoryhmien määrä vastaa vähintään 50 mg-atomia typpeä/100 g sideainetta, 3. aminoryhmiä sisältävän 1,3-butadieenipolymerisaatin peruspoly-meerissa on vähintään 70 mooliprosenttia butadieeniyksikköjä ja sen molekyylipaino (Mn) on 500...6000.
4 66559
Puuraaka-aineilla ymmärretään tämän keksinnön puitteissa raaka-aineita, joilla vielä on suureksi osaksi puun tyypilliset ominaisuudet. Näihin kuuluvat esimerkiksi kirr.pilevyt ja vaneri.
Peruspolymeereinä keksinnön mukaisen käsittelyaineen orgaanisen sideaineen valmistuksessa käytetään 1,3-butadieenin homo- ja kopolymerisaatteja. Komonomeereina tulevat ensi sijassa kysymykseen muut konjugoidut diolefiinit kuten 1,3-pentadieeni, homologisen sarjan 1,3-dieenit ja isopreeni. Edelleen voidaan lisätä vielä vähäisempiä määriä mono-olefiineja kuten eteeniä, propeenia tai aromaattisia vinyyliyhdisteitä kuten esim. styreeniä komono-meereiksi.
Butadieenipolymerisaattien täytyy sisältää vähintään 70 mooli-%, edullisesti vähintään 90 mooli-% butadieeniyksikköjä. Erityisen sopivia keksinnön mukaiseen käsittelyaineeseen ovat sideaineet, joiden perustana on homopolybutadieeni. Suositeltavat moolipainot ovat alueella 500...3000. Moolipainot määritetään höyrynpaineos-mometrisesti. Sellaisia polymerisaatteja voidaan valmistaa tekniikan tason tunnettujen menetelmien mukaisesti, esim. julkaisujen DE-PSS 1186631, 1212302, 1241119, 1251537 ja 1292853 sekä julkaisun DE-OS 23 61 782 mukaisilla menetelmillä.
Aminoryhmät voidaan liittää pienimolekyylisiin 1,3-butadieeni-polymerisaatteihin erilaisilla tunnetuilla menetelmillä.
Niinpä eräs edullinen tapa (I) käsittää a,β-tyydyttymättömien dikarboksyylihappojen tai niiden anhydridien liittämisen ja sen jälkeen additiotuotteiden saattamisen reagoimaan primääristen-tertiääristen diamiinien kanssa amino-dikarboksyylihappoimidi-addukteiksi.
Erittäin edullinen tapa (II) käsittää 1,3-butadieenipolymeri-saattien epoksidoinnin ja epoksidien saattamisen reagoimaan primääristen ja/tai sekundääristen amiinien kanssa.
Kummassakin esitetyssä menetelmässä 1,3-butadieenipolymeri-saatteja voidaan käyttää tapojen I ja II mukaisiin jatkoreaktioi-hin joko suoraan sellaisina kuin ne saadaan valmistettaessa niitä tai ne voidaan myös ensin modifioida tunnetuin toimenpitein kuten esimerkiksi hydraamalla osittain, isomeroimalla tai sykli-soimalla.
Lähempiä yksityiskohtia aminoryhmien viemisestä 1,3-buta-dieenipolymerisaatteihin tavoilla I ja II voidaan saada esimerkiksi julkaisuista DE-OSS 2616591, 2728470, 2734413 ja 2732736.2.
5 66559
Olennaista keksinnön päämäärään pääsemiseksi on , että keksinnön mukaisen käsittelyaineen valmistuksessa sideaineena käytetyt, aminoryhmiä sisältävät, pienimolekyyliset 1,3-butadieeni-polymerisaatit sisältävät kaksoissidoksia määrän, joka vastaa jodi-lukua vähintään 200, edullisesti vähintään 250 (g jodia/100 g).
Tästä kaksoissidosmäärästä täytyy määrätyn osuuden, joka vastaa vähintään jodilukua 100, edullisesti vähintään 150 (g jodia/ 100 g), tulla 1,3-butadieenipolymerisaatin cis-1,4-rakenneyksikkö-jen osalle.
Jotta aminoryhmiä sisältävien, pienimolekyylisten 1,3-buta-dieenipolymerisaattien liukoisuus tai dispergoitavuus veteen sen jälkeen kun ne ovat reagoineet happojen kanssa olisi riittävä, on tarpeen aminoryhmämäärä, joka vastaa vähintään 50 mg-atomia typpeä/ 100 g sideainetta. Suositeltava on määrä, joka vastaa 100...400, erityisen edullisesti 120...300 mg-atomia typpeä/100 g sideainetta.
Aminoryhmien määrän kasvaessa lisääntyy hapoilla neutraloitujen sideaineiden liukoisuus ja sideaineen vesiliuoksen stabiilisuus. Liukoisuutta ja stabiilisuutta voidaan parantaa myös liittämällä aminoryhmiä, joissa on hydrofiilisiä ryhmiä.
Lukuisista sideaineista,jotka sopivat keksinnön mukaiseen käsittelyaineeseen, ovat edullisia seuraavat:
Tavalla I valmistetut sideaineet, jotka saadaan saattamalla a) addukti, jonka muodostavat 18-25 paino-% maleiinihappoanhydri-diä ja 82-75 paino-% polybutadieeniä, jonka moolipaino (Mn) on välillä 800-2000, jodiluku =350 (g jodia/100 g) ja jonka kak-soissidoksista =70% on cis-1,4-kaksoissidoksia, ja
Ri b) 1,3-diaminopropaani, jonka kaava on H,M-(CH-,) _ * Z j Κλ / 1 f JOSScl R.j ja 1*2 tarkoittavat toisistaan riippumatta alkyyliryhmää, jossa on enintään 4 hiiliatomia, tai yhdessä ryhmää tai -(CI^)2-0“(CH2^2~ ovat renkaan rakenneosat, reagoimaan keskenään.
Osa 1,3-diaminopropaanista voidaan korvata amiinilla, jonka yleinen kaava on R3-NH2 R3:n ollessa H tai enintään 4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, kunhan varmistetaan, että sideaineen aminoryhmien määrä vastaa vähintään 120 mg-atomia typpeä/100 g.
Erityisen edullisia ovat tavalla II valmistetut sideaineet, jotka saadaan saattamalla keskenään reagoimaan a) epoksidoitu polybutadieeni, jonka epoksidipitoisuus määritet- 6 66559 tynä menetelmällä DIN 16 945 vastaa 5...8 paino-% happea ja joka on valmistettu polybutadieenistä, jonka moolipaino (Mn) on 1000...2500, jodiluku =350 (g jodia/100 g)ja kaksois-sidoksista =70 % on cis-1,4-kaksoissidoksia, ja b) yksi tai useampia amiineja, joiden yleinen kaava on R^-NH2, II, tai hi, joissa R^ ja R^ tarkoittavat toisistaan riippumatta enintään 4 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, 2-4 hiiliatomia sisältävää hydroksialkyyliryhmää tai kaavassa III yhdessä ryhmää tai -(CH2)2“°“^CH2^2~ eli ovat renkaan rakenneosat. Erittäin edullinen vaikutus on sillä, että käytetään yksistään tai mukana kaavan I mukaisia 1,3-diaminopropaaneja. Lopputuotteen aminoryhmien määrän täytyy vastata vähintään 120 mg-atornia typpeä/100 g.
Siten saadut additiotuotteet muutetaan vesiliukoisiksi tai veteen dispergoituviksi suoloikseen neutraloimalla tai osittain neutraloimalla happamilla yhdisteillä. Happamina yhdisteinä voidaan tässä käyttää epäorgaanisia happoja, kuten esimerkiksi rikkihappoa, suolahappoa, boorihappoa tai fosforihappoa tai myös yksistään tai edellisten kanssa seoksina orgaanisia happoja, kuten muurahaishappoa, etikkahappoa, propionihappoa, voihappoa, maitohappoa tai niiden kaltaisia.
Jotta saavutettaisiin sideaineen riittävä liukoisuus tai dispergoitavuus veteen, täytyy lisättävä happomäärä valita kyllin suureksi. Mitä suurempi on sideaineina käytettyjen additio-yhdisteiden aminoryhmäpitoisuus, sitä vähäisemmät neutralointi-asteet riittävät halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Yleensä on vaadittava hapon vähimmäismäärä 0,3 - 0,5 ekvivalenttia happoa/ ekvivalentti aminoryhmiä. Happomäärän kasvaessa kasvaa sideaineen vesiliuoksen stabiilisuus, mikä ilmenee esimerkiksi parantuneena kestävyytenä elektrolyyttilisäyksiin nähden ja lisääntyneenä tunkeutumiskykynä.
Siten voi joissakin olosuhteissa olla tarkoituksenmukaista lisätä 5 ekvivalenttia happoa ja enemmänkin/ekvivalentti aminoryhmiä. Juuri näissä tapauksissa on silloin myös tarkoituksenmukaista käyttää ainakin osaksi sellaisia happoja, joilla tunnetusti on puuta suojaava teho kuten esimerkiksi boorihappoa ja fosforihappoa. Vesipitoisten käsittelyaineiden pH-arvot ovat lisättyjen side- ja lisäaineiden kemiallisesta luonteesta riippuen sekä käytettyä happoa vastaavasti alueella 2...8.
7 66559
Happojen kanssa reagoineiden sideaineiden sekoittuvuus veteen on rajaton. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että lisäämällä tiettyjä määriä orgaanisia liuottimia sideaineeseen ennen happolisäystä tai sen jälkeen helpotetaan käsittelyaineen valmistusta ja parannetaan sen stabiilisuutta. Nämä toimenpiteet ovat ammattimiehelle periaatteessa tunnettuja. Mainitussa tarkoituksessa voidaan lisätä orgaanisia liuottimia kuten isopropanolia, butanoleja, diasetonialkoholia, alkyylisellosolveja ja glykolien dimetyylieettereitä. Näitä liuottimia käytetään enintään 100 paino-osaa, edullisesti 5...50 paino-osaa ja erityisesti 10...40 paino-osaa sideaineen 100 paino-osaa kohti.
Koska keksinnön mukaiseen käsittelyaineeseen lisätyt sideaineet ovat ominaisuuksiltaan hapen vaikutuksesta kuivuvia, ei tavallisesti ole tarpeen, että niihin lisättäisiin muita hartseja verkkouttamisaineiksi. Luonnollisesti voidaan mukana käyttää muita sideaineita, jotka - mahdollisesti lämpökäsittelyssä - toimivat verkkouttamisaineina, kuten esimerkiksi vesiliukoisia tai veteen dispergoituvia aminomuoveja tai fenolihartseja, sikäli kuin tästä ei ole olennaista haittaa teholle, johon esillä olevan keksinnön tehtävänasettelussa on pyritty.
Sen lisäksi voivat keksinnön mukaiset käsittelyaineet sisältää muita tavanomaisia lisäaineita kuten pigmenttejä, stabili-saattoreita, sikkatiiveja, pinta-aktiivisia aineita, viskositeetin säätäjiä ja varsinkin sellaisia lisäaineita, jotka ovat tunnettuja puunsuoja-aineina. Näillä ymmärretään ensi sijassa vesiliukoisia, insektisidisesti ja/tai fungisidisesti vaikuttavia puunsuoja-aineita, kuten alkalifluorideja, alkaliarsenaatteja, piifluorideja, vetyfluorideja, epäorgaanisia booriyhdisteitä (boo-rihappo, boraatit) ja lyijyn, kadmiumin, nikkelin, koboltin, mangaanin, kuparin, elohopean ja sinkin raskasmetallisuoloja. Lisättäessä kromaatteja täytyy soveltuvuus tutkia tapauksittain.
Lisäaineita voidaan käyttää määriä, jotka ovat käytännössä tavanomaisia. Ne määräytyvät myös kulloinkin käsiteltävän raaka-aineen, tämän käyttötarkoituksen ja imeytysmenetelmän mukaisesti ja ovat helposti selville saatavissa suuntaa antavin kokein.
Keksinnön mukaisten käsittelyaineiden sideainepitoisuus on yleensä 1-30 paino-%, edullisesti 5-15 paino-%, ja niitä voidaan käyttää kaikkien tekniikan tasosta tunnettujen menetelmien mukaisesti .(vrt. DIN 68 800, Lehti 3). Tällöin liittyy saavutettava suojavaikutus - kuten on ammattimiehelle tunnettua - lähei- 66559 sesti käsittelymenetelmään.
Hakemusta valaistaan seuraavilla esimerkeillä:
Esimerkit A. Peruspolymeerit
Keksinnön mukaisten käsittelyaineiden valmistukseen käytetään kahta erilaista peruspolymeeriä: a) Homopolybutadieeni (jodiluku Wijs'in mukaan: 445; 1,4-cis:1,4-trans:vinyyli = 73 : 25 : 2; moolipaino: 1700; viskositeetti (20°C): 800 mPa*s), b) Homopolybutadieeni (jodiluku: 435; 1,4-cis:1,4-trans: vinyyli =48 : 13 : 39; moolipaino: 1300; viskositeetti (20°C) Brookfieldin mukaan: 940 mPa*s).
B. Aminoryhmiä sisältävien 1,3-butadieenipolymerisaattien - joita seuraavassa nimitetään lyhyesti aminoaddukteiksi - valmistus a) Tavan I mukaisesti:
Esimerkki 1: 1300 g peruspolymeeriä a) ja 275,8 g maleiinihappoanhyd-ridiä (MSA) saatetaan reagoimaan keskenään 1,5 ml:n asetyvliase-tonia ja 1,6 g:n kaupallista antioksidania (DPPD) läsnäollessa typpikehässä 1 tunnin ajan l80°C:ssa ja sen jälkeen 3 tunnin ajan 190°C:ssa. MSA-addukti sisältää =0,1 paino-% vapaata MSA:ta ja sen happoluku on 177 mg KOH/g (titrattu pyridiini/vesiseokses-sa). 600 g:aan tätä MSA-adduktia tiputetaan paluujäähdyttimellä varustettuun sekoituskolviin sekoittaen ja typpikehässä 120 -130°C:ssa 107,9 g N,N-dimetyyli-1,3-propyleenidiamiinia 5 tunnin kuluessa. Pidetään vielä kaksi tuntia tässä lämpötilassa, jonka jälkeen lämpötila nostetaan 150°C:seen. Kun seosta on pidetty 5 tuntia 150°C:ssa se kuumennetaan l80°C:seen, ja haihtuvat komponentit poistetaan seoksesta johtamalla typpeä sulatteen läpi. Näin saadun aminoadduktin 1 happoluku on < 3 mg KOH/g ja sen aminoryhmien määrä vastaa 130 mg-atomia typpeä/100 g. Kun on lisätty 11 g 50-painoprosenttista isopropanoliliuosta, on seos rajattomasti laimennettavissa vedellä.
Esimerkki 2:
Esimerkin 1 mukaisissa reaktio-olosuhteissa saatetaan 820 g peruspolymeeriä a) reagoimaan 180 g:n kanssa MSA:ta (1 ml asetyy-liasetonia; 1 g DPPD). Saatu MSA-addukti liuotetaan 500 g:aan isopropanolia, ja kun on lisätty 113 g N,N-dimetyyli-1,3-propy-leeni-diamiinia annetaan reagoida 5 tuntia l80°C:ssa autoklaavissa. Jäähdytetään huoneenlämpöön minkä jälkeen painetaan autoklaa- 9 66559 viin 50 ml nestemäistä NHj:a ja kuumennetaan vielä kerran 5 tuntia 180°C:ssa. Autoklaavin sisältö haihdutetaan 2 millibaa-rin paineessa ja 100°C:ssa vakiopainoon. Aminoadduktin 2 happo-luku on 3 mg KOH/g, kokonaistyppipitoisuus 3,8 paino-% ja amino-ryhmiä määrä, joka vastaa 98 mg-atomia typpeä/100 g. Kun 100 g: aan aminoadduktin 2 80-painoprosenttista butyyliglykoliliuosta on lisätty 9 g 50-painoprosenttista etikkahappoa, sitä voidaan rajattomasti laimentaa vedellä, b) Tavan II mukaisesti Epoksidointi 20,0 kg homopolybutadieeniä a) liuotetaan 60,0 kg:aan HCCl^ ja kuumennetaan kiehuvaksi. Lisätään tipoittain 90 minuutin kuluessa seos, jonka muodostavat 5,0 kg 60-prosenttista #2°2 0,9 kg muurahaishappoa, sen jälkeen pidetään kiehuvana vielä 5 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen pestään orgaanista faasia 20°C: ssa vedellä, kunnes se on vapaa haposta ja H2°2:sta* Pääosa vedestä erotetaan erotussuppilossa, loppuosa poistetaan tislattaessa kloroformi. Kun kloroformi on poistettu tyhjössä saadaan 20,2 kg kirkasta, väritöntä epoksidoitua butadieenipolymerisaat-tia, jonka viskositeetti on (20°C) 2,9 Pa-s. Saanto: 94 %.
Siten saatua epoksidoitua 1,3-butadieenipolvmerisaattia merkitään I:llä. Tuotteet, joille seuraavassa on annettu merkinnät II...IV valmistetaan ylläolevan selostuksen kanssa analogisesti. Peruspolymeeriä b) käytettiin valmistettaessa tuotetta III.
Aminoadduktien 3...7 valmistukseen käytetään epoksidoituja 1,3-butadieenipolymerisaatteja, joilla on seuraavat ominaisuudet: epoksidoitu 1,3-buta- epoksidihappea jodiluku *
dieenipolymerisaatti (% happea, DIN
16 945:n mukaan) I 4,78 314 II 7,23 258 III 4,60 302 IV 5,59 296 x Laskettu mittaluku; kaksoissidokset määritetään IR-spektrosko-pialla.
10 66559
Esimerkki 3: 300 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia I sekoitetaan typpikehässä 46,5 g:aan dietanoliamiinia ja annetaan reagoida 190°C:ssa sekoittaen. 6 tunnin jälkeen on amiini reagoinut käytännöllisesti katsoen kokonaan. Tuote sisältää 129 mg-atomia typpeä/100 g adduktia ja 2,05 paino-% jäännösepoksidihappea. Esimerkki 4: 300 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia II saatetaan reagoimaan analogisesti esimerkin 3 kanssa 70,7 g:n kanssa dietanoliamiinia kvantitatiivisesti 190°C:ssa käyttäen mukana 0,2 paino-% Cu-naftenaattia. 4,5 tunnin kuluttua saadaan tuote, jossa on 183 mg-atomia typpeä/100 g adduktia ja 2,92 paino-% j äännösepoks idihappea.
Esimerkki 5; 800 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia III saatetaan analogisesti esimerkin 3 kanssa reagoimaan kvantitatiivisesti 118 g:n kanssa dietanoliamiinia 190°C:ssa. 5 tunnin kuluttua saadaan tuote, jossa on 122 mg-atomia tvppeä/100 g adduktia ja 2,0 paino-% jäännösepoksidihappea. Aminoadduktit 3...5 liuotetaan isopropanoliin 80-painoprosenttisiksi liuoksiksi. Kun on lisätty 70 ekvivalenttiprosenttia etikkahappoa, laskettuna aminoryhmäpi-toisuudesta, ovat kaikki liuokset rajattomasti laimennettavissa vedellä.
Esimerkki 6: 1200 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia IV ja 158 g monoetanoliamiinia saatetaan reagoimaan keskenään 6 tuntia 160°C: ssa ja sen jälkeen 3 tuntia 190°C:ssa typpikehässä. Saadaan ad-dukti, jonka aminoryhmämäärä vastaa 186 mg-atomia typpeä/100 g ja jossa on 1,64 paino-% jäännösepoksidihappea. Aminoaddukti 6 laimennetaan isopropanolilla liuokseksi, jossa on 70 paino-% kiinteää ainesta, lisätään 200 ekvivalenttiprosenttia (laskettuna aminorvhmien määrästä) etikkahappoa ja laimennetaan sitten vedellä niin että kiinteää ainetta on liuoksessa 10 paino-%. Liuoksen pH-arvo on 4,0.
Tähän liuokseen voidaan lisätä esimerkiksi 4,5 paino-% boorihappoa (H3BO3) tai 1,5 paino-% kaliumvetyfluoridia, laskettuna vesipitoisesta käsittelyaineesta, ilman sideaineen koagu-loitumista. Kuparisulfaattia (CuS04* 5 H20) liuos sietää alle 1 paino-%.
9 66559 viin 50 ml nestemäistä NH^:a ja kuumennetaan vielä kerran 5 tuntia l80°C:ssa. Autoklaavin sisältö haihdutetaan 2 millibaa-rin paineessa ja 100°C:ssa vakiopainoon. Aminoadduktin 2 happo-luku on 3 mg KOH/g, kokonaistyppipitoisuus 3,8 paino-% ja am.ino-ryhmiä määrä, joka vastaa 98 mg-atomia typpeä/100 g. Kun 100 g: aan aminoadduktin 2 80-painoprosenttista butyyliglykoliliuosta on lisätty 9 g 50-painoprosenttista etikkahappoa, sitä voidaan rajattomasti laimentaa vedellä, b) Tavan II mukaisesti Epoksidointi 20,0 kg homopolybutadieeniä a) liuotetaan 60,0 kg:aan HCCl^ ja kuumennetaan kiehuvaksi. Lisätään tipoittain 90 minuutin kuluessa seos, jonka muodostavat 5,0 kg 60-prosenttista H202 ja 0,9 kg muurahaishappoa, sen jälkeen pidetään kiehuvana vielä 5 tuntia. Jäähdyttämisen jälkeen pestään orgaanista faasia 20°C: ssa vedellä, kunnes se on vapaa haposta ja H202:sta. Pääosa vedestä erotetaan erotussuppilossa, loppuosa poistetaan tislattaessa kloroformi. Kun kloroformi on poistettu tyhjössä saadaan 20,2 kg kirkasta, väritöntä epoksidoitua butadieenipolymerisaat-tia, jonka viskositeetti on (20°C) 2,9 Pa*s. Saanto: 94 %.
Siten saatua epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia merkitään I:llä. Tuotteet, joille seuraavassa on annettu merkinnät II...IV valmistetaan ylläolevan selostuksen kanssa analogisesti. Peruspolymeeriä b) käytettiin valmistettaessa tuotetta III.
Aminoadduktien 3...7 valmistukseen käytetään epoksidoituja 1,3-butadieenipolymerisaatteja, joilla on seuraavat ominaisuudet: epoksidoitu 1,3-buta- epoksidihappea jodiluku x
dieenipolymerisaatti (% happea, DIN
16 945:n mukaan) I 4,78 314 II 7,23 258 III 4,60 302 IV 5,59 296
Laskettu mittaluku; kaksoissidokset määritetään IR-spektrosko-pialla.
10 66559
Esimerkki 3: 300 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia I sekoitetaan typpikehässä 46,5 g:aan dietanoliamiinia ja annetaan reagoida 190°C:ssa sekoittaen. 6 tunnin jälkeen on amiini reagoinut käytännöllisesti katsoen kokonaan. Tuote sisältää 129 mg-atomia typpeä/100 g adduktia ja 2,05 paino-% jäännösepoksidihappea. Esimerkki 4; 300 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia II saatetaan reagoimaan analogisesti esimerkin 3 kanssa 70,7 g:n kanssa dietanoliamiinia kvantitatiivisesti 190°C:ssa käyttäen mukana 0,2 paino-% Cu-naftenaattia. 4,5 tunnin kuluttua saadaan tuote, jossa on 183 mg-atomia typpeä/100 g adduktia ja 2,92 paino-% j äännösepoks idihappea.
Esimerkki 5: 800 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia III saatetaan analogisesti esimerkin 3 kanssa reagoimaan kvantitatiivisesti 118 g:n kanssa dietanoliamiinia 190°C:ssa. 5 tunnin kuluttua saadaan tuote, jossa on 122 mg-atomia typpeä/100 g adduktia ja 2,0 paino-% jäännösepoksidihappea. Aminoadduktit 3___5 liuotetaan isopropanoliin 80-painoprosenttisiksi liuoksiksi. Kun on lisätty 70 ekvivalenttiprosenttia etikkahappoa, laskettuna aminoryhmäpi-toisuudesta, ovat kaikki liuokset rajattomasti laimennettavissa vedellä.
Esimerkki 6; 1200 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia IV ja 158 g monoetanoliamiinia saatetaan reagoimaan keskenään 6 tuntia 160°C: ssa ja sen jälkeen 3 tuntia 190°C:ssa typpikehässä. Saadaan ad-dukti, jonka aminoryhmämäärä vastaa 186 mg-atomia typpeä/100 g ja jossa on 1,64 paino-% jäännösepoksidihappea. Aminoaddukti 6 laimennetaan isopropanolilla liuokseksi, jossa on 70 paino-% kiinteää ainesta, lisätään 200 ekvivalenttiprosenttia (laskettuna aminoryhmien määrästä) etikkahappoa ja laimennetaan sitten vedellä niin että kiinteää ainetta on liuoksessa 10 paino-%. Liuoksen pH-arvo on 4,0.
Tähän liuokseen voidaan lisätä esimerkiksi 4,5 paino-% boorihappoa (H3BO3) tai 1,5 paino-% kaliumvetyfluoridia, laskettuna vesipitoisesta käsittelyaineesta, ilman sideaineen koagu-loitumista. Kuparisulfaattia (CuSO^· 5 HjO) liuos sietää alle 1 paino-%.
11 66559
Esimerkki 7: 1268,5 g epoksidoitua 1,3-butadieenipolymerisaattia IV ja 163,4 g N,N-dimetyyli-1,3-propyleenidiamiinia kuumennetaan type s sä hitaasti lämpötilaan 180°C. Kun on pidetty 5 tuntia 180°C: ssa lisätään 166,1 g dietanoliamiinia ja kuumennetaan 200°C:seen.
Kun on pidetty 8 tuntia 200°C:ssa johdetaan vielä 2 tunnin kuluessa lämpötilan ollessa edelleen 200°C typpeä sulatteen läpi haihtuvien komponenttien poistamiseksi. Siten saadun aminoadduktin amino-ryhmien määrä vastaa 298 mg-atomia typpeä/100 g ja sen jäännös-epoksidihappipitoisuus on 0,2 paino-%.
Analogisesti esimerkin 6 kanssa valmistetaan 1O-painoprosentti-nen liuos aminoadduktista 7. pH-arvo on 4,1.
Tähän liuokseen voidaan lisätä esimerkiksi 5 paino-% H3B03, 5 paino-% CuSO^'Sl^O tai 10 paino-% KHF2 ilman sideaineen koagu-loitumista.
C. Imeyttämiskokeet
Esimerkissä 7 valmistettua aminoadduktin 7 1O-painoprosenttis-ta liuosta nimitetään seuraavassa käsittelyaineeksi 1. Liuottamalla 91 paino-osaan käsittelyainetta 1 4 paino-osaa H3BO.3 ja 5 paino-osaa CuSO^'SJ^O valmistetaan vesiliukoista puunsuoja-ainetta sisältävä käsittelyaine 2. Vertailun vuoksi valmistetaan liuottamalla 91 paino-osaan vettä 4 paino-osaa H3B03 ja 5 paino-osaa CuS04* 5H20 käsittelyaine A. Näihin käsittelyaineisiin pannaan huoneenlämmössä kuusipuupalasia (n. 19 x 15 x 65 mm) jotka sisältävät 10 paino-% kosteutta (määritettynä painon vähenemisenä kuivattaessa 3 tuntia l30°C:ssa).
1, 2 ja 4 tunnin kuluttua otetaan puupalaset eri käsittely-kylvyistä. Niiden pintakosteus poistetaan suodatinpaperilla. Sen jälkeen määritetään niiden painonlisäys. Saadut arvot (%) on esitetty seuraavat taulukon sarakkeessa 3. Sen jälkeen kuivataan imeytettyjä puupalasia 3 tuntia l30°C:ssa ja punnitaan uudelleen. Puupalasten prosentuaalinen painonlisäys, verrattuna painoon kuivattuna, on esitetty sarakkeessa 4. Sarakkeeseen 5 on merkitty, montako % imeytyneestä käsittelyainemäärästä jää puuhun kuivaamisen jälkeen.
Selvyyden vuoksi on laskutoimitukset lueteltu seuraavassa:
Sarake 3: r 100 ("märkäim.eytyminen")
G
W — T
Sarake 4: - · 100 ("kuivaimeytyminen")
T
12 66559
Sarake 5: - * 100 ("suhteellinen kuivaimeytyminen")
I - G
joissa: G = puun paino, käsittelemätön, ilman kuivausta T = puun paino, käsittelemätön, kuivattu I = puun paino, imeytetty, ilman kuivausta W = puun paino, imeytetty, kuivattu.
Kuten taulukosta voidaan nähdä, vastaa suhteellinen kuiva-imeytyminen (sarake 5) käsittelyaineelle 1 sangen hyvin tämän si-deainepitoisuutta. Toiseksi keksinnön mukaisen käsittelyaineen tun-keutumiskyky ei suinkaan vähene sideaineen läsnäolon vuoksi, vaan suurenee. Sama pätee keksinnön mukaisiin käsittelyaineisiin lisättyjen epäorgaanisten puunsuoja-aineiden tunkeutumiskykyyn nähden.
Taulukko : Imeytyskokeet Käsittelyaine Imeytys- Märkäimey- Kuivaimeyty- Suhteellinen kuiva-_aika (h) tyminen (%) minen (%)__imeytyminen (%) 1 35,1 4,1 10,4 1 2 35,8 3,7 9,3 4 43,1 4,5 9,5 1 35,3 5,5 14,1 2 2 41,9 6,4 13,9 4 62,4 10,1 14,6 1 32,3 1,2 3,5 A 2 34,7 1,7 4,4 4 42,1 1,7 3,7
Claims (5)
13 66559
1. Vesipitoinen puun ja puuraaka-aineiden käsittelyaine, joka sisältää hapen vaikutuksesta kuivuvaa, hapoilla liukoiseksi tehtyä, orgaanista sideainetta ja mahdollisesti tavanomaisia lisäaineita, tunnettu siitä, että se sisältää orgaanisena sideaineena amino-ryhmiä sisältävää, pienimolekyylistä 1,3-butadieenipo-lymeraattia, jolloin 1. sideaineessa on kaksoissidoksia määrä, joka vastaa jodilukua vähintään 200 (g jodia/100 g), josta vähintään arvoa 100, mitattuna jodilukuna (g jodia/100 g), vastaava kaksoissidosmäärä tulee 1,3-butadieeni-polymerisaatin cis-l,4-rakenneosien osalle, 2. aminoryhmien määrä vastaa vähintään 50 mg-atomia typpeä/100 g sideainetta, 3. aminoryhmiä sisältävän 1,3-butadieenipolymeri-saatin peruspolymeerissä on vähintään 70 mooliprosent-tia butadieeniyksikköjä ja sen moolipaino (Mn) on 500...6000.
2. Vaatimuksen 1 mukainen vesipitoinen käsittelyaine, tunnettu siitä, että se sisältää lisäaineena vesiliukoisia, insektisidisesti ja/tai fungisidises-ti vaikuttavia puunsuoja-aineita.
3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukaisen käsittelyaineen käyttö puun ja puuraaka-aineiden imeyttämiseen.
1. Vattenhaltigt behandlingsmedel för trä och trä-rämaterial innehällande ett oxidativt torkande, med syror lösliggjort organiskt bindemedel och eventuellt konventionella tillsatsämnen, kännetecknat därav, att det säsom organiskt bindemedel innehäller ett aminogrupphaltigt, lägmolekylärt 1,3-butadien-
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| DE2838930 | 1978-09-07 | ||
| DE2838930A DE2838930C2 (de) | 1978-09-07 | 1978-09-07 | Wäßriges Behandlungsmittel für Holz und Holzwerkstoffe und dessen Verwendung |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI792714A FI792714A (fi) | 1980-03-08 |
| FI66559B FI66559B (fi) | 1984-07-31 |
| FI66559C true FI66559C (fi) | 1984-11-12 |
Family
ID=6048856
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI792714A FI66559C (fi) | 1978-09-07 | 1979-08-31 | Vattenhaltigt behandlingsmedel foer trae och traeraomaterial |
Country Status (8)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4269626A (fi) |
| EP (1) | EP0009546B1 (fi) |
| JP (1) | JPS5537396A (fi) |
| AT (2) | ATE35T1 (fi) |
| CA (1) | CA1154892A (fi) |
| DE (1) | DE2838930C2 (fi) |
| FI (1) | FI66559C (fi) |
| NO (1) | NO148284C (fi) |
Families Citing this family (26)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE3026300C2 (de) * | 1980-07-11 | 1984-12-20 | Chemische Werke Hüls AG, 4370 Marl | Verwendung von wasserlöslichen Polymerisaten auf der Basis von 1,3-Butadienpolymerisaten als Bindemittel in Holzschutzmittel enthaltenden wäßrigen Imprägnierungsmitteln für Holz und Holzwerkstoffe |
| JPS57195105A (en) * | 1981-05-26 | 1982-11-30 | Kuraray Co Ltd | Preparation of modified cis-1,4-polyisoprene rubber |
| US6099850A (en) * | 1981-10-26 | 2000-08-08 | Battelle Memorial Institute | Termite and boring insect barrier for the protection of wooden structures |
| US5925368A (en) * | 1981-10-26 | 1999-07-20 | Battelle Memorial Institute | Protection of wooden objects in direct contact with soil from pest invasion |
| US6331308B1 (en) | 1981-10-26 | 2001-12-18 | Battelle Memorial Institute | Method and apparatus for providing long term protection from intrusion by insects and other cold blooded animals |
| US6060076A (en) * | 1981-10-26 | 2000-05-09 | Battelle Memorial Institute | Method and apparatus for providing long term protection from intrusion by insects and other cold blooded animals |
| DE3200782A1 (de) * | 1982-01-13 | 1983-07-21 | Chemische Werke Hüls AG, 4370 Marl | Verfahren zur behandlung von holz und holzwerkstoffen mit waessrigen behandlungsmitteln |
| US4461721A (en) * | 1982-04-12 | 1984-07-24 | Basf Aktiengesellschaft | Wood preservative |
| DE3214196A1 (de) * | 1982-04-17 | 1983-10-20 | Chemische Werke Hüls AG, 4370 Marl | Waessriges behandlungsmittel fuer holz |
| DE3233949A1 (de) * | 1982-09-14 | 1984-03-22 | Chemische Werke Hüls AG, 4370 Marl | Verwendung eines aminogruppen tragenden, niedermolekularen 1,3-butadienpolymerisates als stabilisierungsmittel fuer kunststoffe |
| DE3329694A1 (de) * | 1983-08-17 | 1985-03-07 | Dr. Wolman Gmbh, 7573 Sinzheim | Waessriges holzschutzmittel |
| DE3331400A1 (de) * | 1983-08-31 | 1985-03-07 | Chemische Werke Hüls AG, 4370 Marl | Wasserverduennbares konzentrat, waessriges mittel und verfahren zur behandlung von holz |
| DE3520394A1 (de) * | 1985-06-07 | 1986-12-11 | Dr. Wolman Gmbh, 7573 Sinzheim | Holzschutzmittel |
| US4988773A (en) * | 1986-05-27 | 1991-01-29 | Basf Aktiengesellschaft | Homopolymers or block copolymers of vinylaromatics and/or dienes with ammonium groups, and preparation of same |
| US6852328B1 (en) | 1989-09-01 | 2005-02-08 | Battelle Memorial Institute K1-53 | Method and device for protection of wooden objects proximate soil from pest invasion |
| US6572872B2 (en) | 1989-09-01 | 2003-06-03 | Battelle Memorial Institute | Method and apparatus for providing long term protection from intrusion by insects and other cold blooded animals |
| US6319511B1 (en) | 1989-09-01 | 2001-11-20 | Battelle Memorial Institute | Termite and boring insect barrier for the protection of wooden structures |
| DE4228160A1 (de) * | 1992-08-25 | 1994-03-03 | Basf Ag | Polymerisate auf Basis von konjugierten Dienen |
| US5856271A (en) * | 1995-06-07 | 1999-01-05 | Battelle Memorial Institute | Method of making controlled released devices |
| US5985304A (en) * | 1998-02-25 | 1999-11-16 | Battelle Memorial Institute | Barrier preventing wood pest access to wooden structures |
| US20020192259A1 (en) * | 1998-02-25 | 2002-12-19 | Voris Peter Van | Barrier preventing wood pest access to wooden structures |
| US20060201053A1 (en) * | 2000-12-03 | 2006-09-14 | Voris Peter V | Barrier preventing wood pest access to wooden structures |
| US6821631B2 (en) | 2001-10-29 | 2004-11-23 | Wood Treatment Products, Inc. | Method and composition for treating substrates |
| US20050040123A1 (en) * | 2003-08-22 | 2005-02-24 | Ala Ali | Inventory control system |
| GB0502787D0 (en) * | 2005-02-10 | 2005-03-16 | Ineos Silicas Ltd | Pharmaceuticlly active compounds, their manufacture, compositions containing them and their use |
| US10315330B2 (en) * | 2014-12-23 | 2019-06-11 | Dow Global Technologies Llc | Treated porous material |
Family Cites Families (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FR1517717A (fr) * | 1966-12-21 | 1968-03-22 | Exxon Standard Sa | Composition pour le traitement complet des bois |
| US3551193A (en) * | 1968-07-05 | 1970-12-29 | Nippon Soda Co | Wood substance and the production process thereof |
| US3661874A (en) * | 1970-06-05 | 1972-05-09 | Minnesota Mining & Mfg | Composition of matter |
| US3808032A (en) * | 1971-12-13 | 1974-04-30 | Atlantic Richfield Co | Penetrating treatment for wood plastic composites and treated composites |
| US3730951A (en) * | 1971-12-22 | 1973-05-01 | Grace W R & Co | Polyenes modified with polyfunctional n-halo amines |
| JPS6020423B2 (ja) * | 1975-04-15 | 1985-05-22 | 日石三菱株式会社 | 被覆組成物の製造方法 |
| US4139396A (en) * | 1976-07-29 | 1979-02-13 | Nippon Oil Company, Ltd. | Water-soluble coating composition for cathode-precipitating electrodeposition and process for its preparation |
| DE2732736B2 (de) * | 1977-07-20 | 1979-08-23 | Chemische Werke Huels Ag, 4370 Marl | Oxidativ trocknende, wäßrige Überzugsmittel |
-
1978
- 1978-09-07 DE DE2838930A patent/DE2838930C2/de not_active Expired
-
1979
- 1979-07-09 EP EP79102332A patent/EP0009546B1/de not_active Expired
- 1979-07-09 AT AT79102332T patent/ATE35T1/de active
- 1979-08-31 FI FI792714A patent/FI66559C/fi not_active IP Right Cessation
- 1979-09-03 NO NO792848A patent/NO148284C/no unknown
- 1979-09-05 CA CA000335048A patent/CA1154892A/en not_active Expired
- 1979-09-06 JP JP11359179A patent/JPS5537396A/ja active Granted
- 1979-09-06 AT AT0589579A patent/AT375293B/de not_active IP Right Cessation
- 1979-09-07 US US06/073,396 patent/US4269626A/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| EP0009546B1 (de) | 1981-04-08 |
| US4269626A (en) | 1981-05-26 |
| NO148284C (no) | 1983-09-14 |
| JPS6245802B2 (fi) | 1987-09-29 |
| ATE35T1 (de) | 1981-04-15 |
| DE2838930C2 (de) | 1980-07-03 |
| AT375293B (de) | 1984-07-25 |
| EP0009546A1 (de) | 1980-04-16 |
| DE2838930B1 (de) | 1979-10-25 |
| FI66559B (fi) | 1984-07-31 |
| NO148284B (no) | 1983-06-06 |
| NO792848L (no) | 1980-03-10 |
| FI792714A (fi) | 1980-03-08 |
| ATA589579A (de) | 1983-12-15 |
| JPS5537396A (en) | 1980-03-15 |
| CA1154892A (en) | 1983-10-04 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI66559C (fi) | Vattenhaltigt behandlingsmedel foer trae och traeraomaterial | |
| EP0482433B1 (de) | Polymere Stickstoffverbindungen und Metall fixierende Säuren enthaltende Holzschutzmittel | |
| CA1209416A (en) | Process for treating wood and wood materials with aqueous treatment agents | |
| AU2015371229B2 (en) | Treated porous material | |
| AU2006332707B2 (en) | Tropolone complexes as wood preservatives | |
| JP2003500374A (ja) | アゾール／アミンオキシド系木材防腐剤 | |
| SE459164B (sv) | Traeskyddsmedel baserade paa konserverande metaller och organiska kvaeveinnehaallande foereningar samt anvaendning av medlet | |
| AU2015371230B2 (en) | Treated porous material | |
| US4143153A (en) | Fungicide for wood preservation employing complexed heavy metal salts of n-nitroso-n-cyclohexylhydroxylamine | |
| CA2635267C (en) | Tungstate and molybdate wood preservatives | |
| JPH03193402A (ja) | ポリマー窒素化合物を含有する木材保護剤及び木材保護方法 | |
| FI128757B (fi) | Menetelmä puukappaleiden käsittelemiseksi, menetelmällä käsitellyt puukappaleet sekä menetelmässä käytettävä seos | |
| EP0043901A1 (de) | Wasserlösliche, quartäre Ammoniumgruppen tragende Polymerisate, Verfahren zu ihrer Herstellung sowie ihre Verwendung | |
| US4175090A (en) | Chemical composition | |
| JP2017519881A (ja) | 処理済み多孔質材料 | |
| FI77051C (fi) | Vattenhaltigt behandlingsmedel foer trae. | |
| JPS6076305A (ja) | 水性木材防腐剤 | |
| GB1585967A (en) | Cuprammonium complexes and their use as fungicidies | |
| JPS6013504A (ja) | 木質材料保護用水性処理剤 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: CHEMISCHE WERKE HUELS AKTIENGESELLSCHAFT |