FI66522C - Foderblandning innehaollande ett lignosulfonatbaserat granuleringshjaelpmedel och med foerbaettrade granuleringsegenskapersamt anvaendning av granuleringshjaelpmedlet - Google Patents

Description

1 66522

Parannetut rakeistamisominaisuudet omaava, lignosulfonaatti-pohjaista rakeistusapuainetta sisältävä rehuseos sekä rakeis-tusapuaineen käyttö - Foderblandning innehällande ett ligno-sulfonatbaserat granuleringshjälpmedel och med förbättrade granuleringsegenskaper samt användning av granuleringshjälp-medlet

Keksintö koskee lignosulfonaattipohjaista apuainetta sisältävää, parannettuja rakeistamisominaisuuksia omaavaa rehuseosta, sekä tämän rakeistusapuaineen käyttöä.

Viime vuosina on voimakkaasti tutkittu menetelmiä ja kehitetty laitteita, joita käyttämällä eri tyyppiset, hienojakoiset rehuaineet, jauheet ja nesteet, yhdistetään mahdollisimman maittaviksi, ravitsemuksellisesti edullisiksi, mekaanista käsittelyä kestäviksi ja helposti käsiteltäviksi rakeiksi ja muiksi keinotekoisesti kootuiksi rehuvalmisteiksi.

On tunnettua, että eri rehuaineiden rakeistettavuus-ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Rakeistustekniikan kehityksestä huolimatta vain harvat rehuaineseokset ovat rakeistettavissa ilman rakeistuapuaineita. Rakeistusapuaineet joko parantavat rakeen mekaanista lujuutta ja/tai nopeuttavat rakeistettavan seoksen läpimenoa rakeistuskoneessa.

Eläinrehujen rakeistaminen on nykyään hyvin tunnettu, mittava teollinen prosessi, joka käsittää seuraavat vaiheet: - jauhatus, jossa rehuaineet jaetaan haluttuun jauhatusastee-seen, - sekoitus, jossa eri rehukomponentit ja valittu rakeistus-apuaine sekoitetaan huolellisesti keskenään, - konditiointi, jossa rehuseoksen lämpötila ja/tai kosteus nostetaan ennalta määriteltyyn tasoon ennen rakeistusta käyttämällä normaalisti höyryä, - rakeistus, jossa rehuseos yhdistetään puristamalla seos rakeistusmatrlisin reikien lävitse, sekä puristeen leikkaus halutun pituisiksi rakeiksi, - jäähdytys, jossa rakeiden lämpötila pudotetaan puhaltamalla niihin ilmaa, ja jolloin samalla tapahtuu rakeiden kuivumista, - mureistus, jossa haluttaessa rakeet pienennetään halutun kokoisiksi rakeiksi.

2 66522

Rakeistettava rehumassa on useimmiten kompromissi ruokinnallisten, taloudellisuus- ja rakeistettavuusnäkökohtien välillä. Käytetty rakeistamisen apuaine ja sen määrä on yleensä kriittinen tekijä optimoitaessa rakeen laatua minimikustannukset aiheuttavalla seoksella.

On ehdotettu lukuisia erilaisia rakeistusapuaineita, vrt. esim. US-patenttijulkaisua 3 035 920 ja FI-patenttijulkaisuja 40 509, 51 035 ja 56 925, mutta nämä eivät ole osoittautuneet käytännössä tyydyttäviksi ja niihin liittyvät epäkohdat tunnetaan hyvin. Savi- ja lignosulfonaattiperus-taiset rakeistusapuaineet ja näiden seokset kattavat tätä nykyä yli 90 % markkinoista johtuen niiden alhaisesta hinnasta ja suuresta tarjonnasta. Niiden suurin epäkohta on kuitenkin se, että halutun rakeistusvaikutuksen saavuttamiseksi niitä on lisättävä rehuaineisiin jopa 1,5-4 paino-%:n ja tätäkin suuremmissa määrissä laskettuna koostumuksen kuivapainosta.

Höyryn laatu ja riittävyys sekä käytettävän matriisin valinta - mm. sen paksuus, raaka-aine, kuluneisuus, porauksien muoto sekä halkaisija - aiheuttavat kuitenkin usein sen, että näinkään suuret apuainemäärät eivät riitä aikaansaamaan kestävää raetta.

Valmistettaessa rehuarvoltaan alhaisia seoksia 1,5-4 %;n rakeistusainemäärät ovat hyväksyttäviä. Seoksen rehuar-von ollessa korkea, 1,5-4 %:n suuruiset rakeistusapuainemää-rät ovat sekä epäkäytännöllisiä että kalliita, koska rakeis-tus-apuaineen aiheuttama rehuarvohäviö on korvattava kalliimmilla, korkeamman rehuarvon omaavilla komponenteilla. Nämä taas usein huonontavat seoksen rakeistettavuutta. Yli 1,5 %:n savilisäykset ovat myös ravinnollisesti ongelmallisia sen johdosta, että savella on taipumus sitoa mikroravin-teita palautumattomasti. Rehuaineilla, jotka sisältävät 1,5 % ja enemmän lignosulfonaatteja, on taas taipumus aiheuttaa ripulia yksimahaisille eläimille ja vaikuttavat myös epäedullisesti rehun maittavuuteen jopa niin, että eläimet hylkäävät rehun.

Esillä olevan keksinnön avulla on edellä mainitut epä- 3 66522 kohdat voitu pitkälti poistaa. Keksinnön mukaisesti käytetyn rakeistusapuaineen avulla voidaan valmistaa huomattavasti paremmin koossapysyviä ja kimmoisia rakeita, minkä johdosta rehussa käytettävän apuaineen määrää on voitu oleellisesti vähentää ja näin ollen välttyä edellä mainituista, suurien sideainemäärien aiheuttamista haittavaikutuksista.

Rehuseoksen paremman koossapysyvyyden ansiosta myös ra-keistamisen yhteydessä aikaisemmin erittäin kriittiset tekijät, erityisesti höyrystämisolosuhteet ja matriisin valinta, ovat rakeistusapuainetta käytettäessä suurelti menettäneet merkityksensä, mikä puolestaan tarkoittaa helpommin ja halvemmin rakeistettavissa olevia rehuaineseoksia.

Keksintö koskee näin ollen lignosulfonaattipohjäistä rakeistusapuainetta sisältävää, parannetut rakeistusominai-suudet omaavaa rehuseosta, jolle on tunnusomaista, että se rakeistusapuaineena sisältää ainakin 0,05, mutta edullisesti 0,2-0,6 paino-ft kuivattua, oleellisesti vesiliukoista, alde-hydi-ristikytkennällä modifioitua sulfonoituja ligniinejä sisältävää ainetta, jonka viskositeetti 25 S: sena vesiliuoksena mitattuna on enintään 10 000 cP 23°C:ssa.

Keksintö koskee myös kuivatun, aldehydi-ristikytkennäl-lä modifioidun, oleellisesti vesiliukoisen, sulfonoituja ligniinejä sisältävän aineen käyttöä rehuseosten rakeistusapuaineena, jolloin apuaineen viskositeetti 25 %:sena vesiliuoksena mitattuna on enintään 10 000 cP 23°C:ssa.

Patenttihakemuksessamme 82 0984 on kuvattu rakeistamis-apuaineena käyttökelpoisia sulfonoituja ligniinejä sisältäviä, hapettavalla ristikytkennällä saatuja, oleellisesti vesiliukoisia tuotteita, joiden viskositeetti on enintään 10 000 cP 25 %:sena vesiliuoksena mitattuna 23°C:ssa. Hape-tusaineena käytetään tällöin edullisesti vetyperoksidia me-tallisuola-aktivaattorin läsnäollessa.

Lignosulfonaattien happokatalysoitu kondensointi formaldehydin tai muiden aldehydien kanssa johtaa tunnetusti ris-tikytkettyihin tai vesiliukoisiin tuotteisiin. Tällaisten tuotteiden on havaittu parantavan lignosulfonaattien disper-gointi- ja flokkulointiominaisuuksia, vrt. US-patentteja 66522 3 600 308 ja 4 332 589.

Keksinnön mukaisesti on nyt havaittu, että aldehydi-ristikytkennällä modifioituja tuotteita voidaan hyvällä tuloksella käyttää rakeistettavien rehuseosten apuaineina kovempien ja kestävämpien rakeiden valmistamiseksi.

Keksinnön mukaiselle rehuseokselle parannettuja ominaisuuksia antavan rakeistusapuaineen edellytyksenä on tällöin, että se voidaan kuivattaa vesipitoisesta liuoksestaan hienoksi jauheeksi, joka on oleellisesti vesiliukoinen ja lievästi hygroskooppinen, ja että sen viskositeetti on enintään 10 000 cP mitattuna 23°C:ssa 25 paino-%:ssa vesiliuoksessa Brook-field-viskosimetrillä.

Ristikytkentäreaktiota varten käytetään lähtöaineena edullisesti kalsium-, magnesium-, natrium- tai ammonium-pe-rustaista sulfiittijätelientä, tai näiden seoksia, joiden lignosulfonaattikiintoainepitoisuutta mahdollisesti on nostettu, esim. poistamalla hiilihydraattiaineita, esimerkiksi käymisellä tai ultrasuodattamalla.

Vaikkakin on todettu että sellaiset lignosulfonaatti-lähtöaineet, joissa lignosulfonaattien suhde muihin kiintoaineisiin nähden on korkea, sopivat parhaiten keksinnön tarkoituksia varten oleellisesti vesiliukoisen ristikytketyn tuotteen valmistamiseksi, on ymmärrettävä, että voidaan käyttää myös tavanomaisia sulfiittijäteliemiä rehuseosten rakeis-tamiseen edullisten tuotteiden valmistamiseksi.

Lignosulfonaattipitoisen lähtöaineen konsentraatio ei ole kriittinen, mutta käytännön syistä on edullista käyttää n. 45-55 %:sta lignosulfonaattiliuosta reaktion alussa ja vähitellen lisätä vettä ristikytkentäreaktion edistyessä. 25 %:sen lignosulfonaattilähtöaineen viskositeetti on yleensä noin 5-6 cP.

Lignosulfonaattien ristikytkentäreaktio suoritetaan vesiliuoksessa, käyttäen ristikytkentäaineena aldehydiä, edullisesti alempialifaattista aldehydiä, kuten formaldehydiä tai tätä tuottavaa ainetta, esimerkiksi paraformaldehy-diä, tai asetaldehydiä. Kuitenkin voidaan käyttää muitakin tähän tarkoitukseen tunnettuja aldehydejä, kuten esim. fur- 5 66522 furaalialdehydiä ja/tai akroleiinia.

Kustannussyistä on edullisinta käyttää formaldehydiä.

Ristikytkentäreaktio suoritetaan happamessa pH-arvossa, siis pH-arvossa alle 7 ja mieluimmin pH-arvossa alle noin 3. Tällöin on samantekevää suoritetaanko reaktio siten, että lignosulfonaatti saatetaan ensin reagoimaan aldehydin kanssa emäksisissä pH-arvoissa, sopivasti noin pH-arvossa 10-12, ja kondensoidaan sitten happamessa pH-arvossa, tai suorite-taanko se yksivaihe-menetelmänä happamessa pH-arvossa. Reak-ti suoritetaan edullisesti, kuten edellä mainittiin, käyttäen suhteellisen väkevää, sopivasti noin 45-55 %:sta lignosulfo-naattiliuosta sekä korotetussa lämpötilassa, kuten 40-180°C: ssa, käytännössä sopivasti noin 90°C:ssa. Aldehydin tarkka konsentraatio reaktioseoksessa ei ole kriittinen, sopivan määrän ollessa noin 1-4 paino-% (100 %:sena yhdisteenä) lig-nosulfonaatin kuivapainosta laskettuna.

Oleellista keksinnön mukaisessa menetelmässä on kuitenkin, että ristikytkentäreaktio keskeytetään ennen kuin tuote geeliytyy tai muuttuu liukenemattomaksi.

Geeliytymisen alkuvaiheessa tuote on vielä veteen liukeneva, mutta geelin vanhetessa se muuttuu liukenemattomaksi ja keksinnön tarkoituksia varten sopimattomaksi. Ristikytkentäreaktio voidaan keskeyttää monella eri tavalla, jolloin tehokkain tapa on rajoittaa käytetyn ristikytkentäaineen määrää. Ristikytkentäreaktio voidaan myös pysäyttää halutulle asteelle, esimerkiksi nostamalla reaktiopanoksen pH-arvoa. Eräs sopiva tapa ristikytkentäreaktion pysäyttämiseksi on reaktioseoksen laimentaminen lähtöaineella, kuten lisäämällä käsittelemätöntä sulfiittijätelipeää tai vettä.

Ristikytkentä aikaansaa viskositeetin nousun, mikä puolestaan tarjoaa yksinkertaisen keinon kytkentäreaktion seuraamiseksi ja reaktion keskeytymisajankohdan määrittämiseksi, samoinkuin tuotteiden määrittelemiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että rakeistusapuaineet, joiden viskositeetti on alueella 75-500 cP, mitattuna 25 paino-%:sessa vesiliuoksessa 23°C:ssa, ovat keksinnön tarkoituksia varten käyttökelpoisia, jolloin rehuun lisättävä määrä on vain noin 0,2- 6 66522 0,6 paino-% hyvän koossapysyvyyden aikaansaamiseksi. Viskositeetiltaan noin 5 000-10 000 cP olevat rakeistusapuaineet ovat rajoitetusti käyttökelpoisia silloin kun rehuseoksen käsittelylämpötila ja kosteuspitoisuus ovat poikkeuksellisen korkeat. Alhaisen, noin 5-50 cP:n viskositeetin omaavat rakeistusapuaineet sisävastoin edellyttävät noin 0,8-1,5 pai-no-S:n lisäykset hyvän koossapysyvyyden saavuttamiseksi useimpien rehuseosten kanssa.

Saadun ristikytketyn sulfonoituja ligniinejä sisältävän aineen viskositeettia voidaan haluttaessa ja tarvittaessa säätää haluttuun arvoon myös lisäämällä lopputuotteeseen käsittelemätöntä lignosulfonaattipitoista ainetta sopivina määrinä kuitenkin siten, että rakeistusapuaineen viskositeetti on alle 10 000 cP mitattuna 25 %:sena vesiliuoksena 23°C:ssa.

Ristikytketty, sulfonoituja ligniinejä sisältävä aine voidaan edullisesti yhdistää myös tavanomaisten inerttien kantaja-aineiden, kuten saven, talkin, kalsiumkarbonaatin tai kipsin kanssa ilman, että sen hyvät rakeistusominaisuudet kärsivät. Käsittelemättömän lignosulfonaatin ja/tai inertin kantaja-aineen lisäys tapahtuu tällöin edullisesti ennen ristikytketyn tuotteen kuivaamista, mutta voi myös tapahtua tämän jälkeen.

Saatujen tuotteiden pH voidaan haluttaessa säätää happoa tai emästä lisäämällä. Rehuseosten rakeistukseen käytettävien tuotteiden pH on mieluimmin alueella 2,5-11,0 5 %: sessa vesiliuoksessa mitattuna.

Termi "ristikytketty sulfonoituja ligniinejä sisältävä aine" tarkoittaa tässä selityksessä ja vaatimuksessa mitä tahansa sulfonoituja ligniinejä sisältävää ainetta, joka on saatettu osittain tai kokonaan happokatalysoidulle ristikyt-kennälle alttiiksi käyttäen ristikytkentäaineena aldehydiä, oleellisesti vesiliukoisten, kohonneen viskositeetin omaa-vien tuotteiden valmistamiseksi.

Ristikytkentä johtaa vetysiltojen muodostukseen osallistuvien ryhmien eteeriseen suojaamiseen. - Havaintomme, että rehuaineseoksen koossapysyvyyttä voidaan oleellisesti 7 66522 parantaa lisäämällä siihen ristikytkettyjä sulfonoituja ligniinejä sisältävää, oleellisesti vesiliukoista ainetta on näin ollen yllättävää myös siihen nähden, että vetysiltojen muodostumiskykyä on pidetty rakeistusapuaineiden eräänä olennaisena ominaisuutena.

Syy rakeiden parannettuun koossapysyvyyteen saattaa olla seuraava.

Ennen rakeistamista suoritettavassa konditioinnissa käytetty höyry reagoi rakeistusapuaineen kanssa, joka hygroskooppisen luonteensa johdosta nesteytyy enemmän tai vähemmän. Mikäli höyrystetyn ja näin nesteytetyn lignosulfo-naatin viskositeetti on liian korkea, se ei leviä, vaan muodostaa sakeiden, epäjatkuvien liimahiukkasten kerrostuman rakeistettavien rehuaineiden pinnoille. Mikäli toisaalta nesteytetyn lignosulfonaatin viskositeetti on liian alhainen, apuaine imeytyy rehuaineisiin muodostaen näin liimaköyhiä liitoksia. Keksinnön mukaisesti käytettävät ristikytketyt lignosulfonaatit mahdollistavat rehuvalmistajalle rakeistus-apuainemäärän säätelyn käytettävän konditiointisysteemin mukaisesti.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä; vis-kositeettiarvot on mitattu Brookfield-viskosi-metrillä 25 %: sessa vesiliuoksessa 23°C:ssa, ja pH-arvot on mitattu 5 %: sessa vesiliuoksessa.

Esimerkki I

70 tonniin väkevöityä (50 ft) alkoholikäymisen kautta saatua kalsiumperustaista kuusisulfiittijätelipeää lisättiin 2000 kg 37 ft:sta formaldehydiliuosta ja riittävästi rikkihappoa pH-arvon säätämiseksi arvoon 2,5. Seos pidettiin noin 90°C:ssa 36 tuntia, minkä jälkeen pH nostettiin arvoon 5 50 ft:sella natriumhydroksidilla. Sumutuskuivaamalla saatiin tuote, jonka viskositeetti oli 56 cP.

Esimerkki II

30 tonniin väkevöityä (47 ft) etanoli- ja proteiinikäy-misen kautta (Pekilo) saatua kalsiumperustaista kuusisulfiit-tijätelipeää lisättiin 1000 kg 37 ft:sta formaldehydiliuosta ja riittävästi rikkihappoa pH:n säätämiseksi arvoon 2,0.

8 66522

Seos pidettiin 90°C:ssa 27 tuntia, minkä jälkeen se ei enää sisältänyt vapaata formaldehydiä ja se geeliytyi jäähtymisen jälkeen huoneen lämpötilaan. Kuumaan seokseen lisättiin 20 tonnia kuumaa väkevää (55 %) kalsiumperustaista koivusulfiit-tijätelipeää ja pH nostettiin arvoon 4,5 käyttäen 50 %:sta natriumhydroksidia. Sumutuskuivatun tuotteen viskositeetti oli 240 cP.

Keksinnön mukaisten rehuseosten parannetun koossapysy-vyyden osoittamiseksi valmistettiin kolme erityyppistä rehuseosta käyttämällä mukana edellä valmistettuja rakeistusapu-aineita 0,1-1 paino-%:n määrinä ja vertailun vuoksi myös 3 paino-% kaupallista kalsiumlignosulfonaattirehusideainetta. Rehuseokset rakeistettiin identtisissä olosuhteissa. Rakeita verrattiin keskenään kovuuden ja kestävyyden suhteen käyttäen Kahl'in kovuudenkoestuslaitetta ja pyörittämällä rakeet 3 minuuttia rumpusekoittimessa ja mittaamalla rakeista irronnut hienoaines. Mittaukset tehtiin kolme kertaa ja näytteet otettiin jäähdyttimestä ensimmäinen heti alussa, toinen noin puolessavälissä ja kolmas lopussa. Ennen mittausta kukin näyte seisoi 30 minuuttia.

Kokeiden yksinkertaistamiseksi rakeistusapuaineet lisättiin rehuseoksiin edellisissä esimerkeissä saadussa muodossa. On selvää, että ne voidaan lisätä myös vitamiini-hi-venaine-esiseoksen tai muiden rehukomponenttien kanssa tai seoksina savien, matriisia voitelevien aineiden jne. kanssa. Esimerkki A

Rakeistettu karjanrehu

Sekoittimessa sekoitettiin huolellisesti 900 kg jauhettua ohraa, 600 kg jauhettua kauraa, 240 kg kuivattua rank-kijauhoa, 500 kg soijapapujauhetta, 490 kg jauhettua vehnää, 75 kg rasvatonta maitojauhetta, 75 kg dikalsiumfosfaattia, 25 kg suolaa, 35 kg jauhettua kalkkikiveä, 10 kg magnesium-oksidia ja 10 kg vitamiini-hivenaine-esiseosta yhdessä ra-keistusapuaineen kanssa. Sen jälkeen sekoitteeseen lisättiin 9 paino-% melassia ja syötettiin Buhler Miag Dpab-tyyppiseen rakeistuskoneeseen, jossa höyryä käyttäen lämpötila nostettiin 67°C:seen ja kokonaiskosteus 16,9 %:iin. Sekoite puris 9 66522 tettiin nopeudella 15 tn/h matriisin läpi, jonka reikien halkaisija oli 8,5 mm. Sen jälkeen hienojae seulottiin pois ja rakeet jäähdytettiin ja kuivattiin.

Oleellisesti samalla tavalla valmistettiin kaksi seu-raavaa rehuseosta.

Esimerkki B

Rakeistettu broilerinrehu

Rakeistettuja broilerinrehuja valmistettiin sekoittamalla rakeistusapuaineet seokseen, jossa on 44 paino-% jauhettua ohraa, 25 paino-% jauhettua vehnää, 16 paino-% soija-papujauhetta, 4,5 paino-% silakkajauhoja, 3,2 paino-% rasvaa, 3,0 paino-% jauhettua kauraa, 2,0 paino-% rehuhiivaa, 1,7 paino-% dikalsiumfosfaattia, 0,5 paino-% kalsiumkarbo-naattia, 0,25 paino-% natriumbikarbonaattia ja 0,7 paino-% vitamiini-hivenaine-esiseosta.

Sekoite syötettiin kostutuskammioon ja höyrystettiin 72°C:seen, jolloin kosteuspitoisuus nousi 15,4 %:iin. Kostea rehu puristettiin sitten matriisin läpi, jonka reikien halkaisija oli 3,2 mm, nopeudella 3 tn/h, minkä jälkeen rakeet seulottiin ja jäähdytettiin.

Esimerkki C

Rakeistettu turkiseläinrehu

Valmistettiin rakeistettuja turkiseläinrehuja sekoittamalla rakeistusapuaineet seokseen, jossa oli 30 paino-% esikypsytettyjä vehnäjauhoja, 10 paino-% hienoksijauhettua soijajauhoa, 8 paino-% rapsisiemenöljyä, 48 paino-% silakkajauhoja ja 2 paino-% vitamiini-hivenaine-esiseosta. Sekoitteisiin lisättiin vielä 6 paino-% melassia ja höyrystettiin 70°C:seen, mikä nosti kokonaiskosteuspitoisuuden 16,2 %:iin. Seokset syötettiin sitten Buhler DFPC-tyyppiseen ra-keistuskoneeseen ja puristettiin matriisin läpi, jonka reikien halkaisija on 4,5 mm. Sen jälkeen rehut seulottiin ja jäähdytettiin vastaavalla tavalla kuin edellä on selitetty.

Edellä mainittujen esimerkkien I ja II mukaisilla ra-keistusapuaineilla valmistetuille rakeistetuille rehuseoksille A-C mitattiin seuraavassa taulukossa mainitut kovuudet ja hienoainesmäärät edellä mainitussa koejärjestelmässä.

10 66522

Taulukosta nähdään, että tavalliseen kalsiumperustai-seen lignosulfonaattirehusideaineeseen verrattuna saadaan keksinnön mukaisten rakeistusapuaineiden avulla hyvät tulokset huomattavasti pienemmillä käyttömäärillä.

n 66522

CO

0) c

•H CO CO VO

(0 ^ » * O dp oo vo in ov c a)

•H

S3 o ¢0

D cn cm σν CN

3 O k ·» k * > jo oo oo ro m

O

« t)> Φ c

h oo ο σ> iH

nj ^ ^ ^ «

O <#> VO VO Tf VO

c <L)

•H

S3

CQ

to 3 3 σ

> JO III I

o t< m 0) c •h oo in n oo o * * » « O dP ^* *»· ^· 'Ν'

C

CD

•H

* to 3 ro co in oo 3 U « » « » > jo r- r-^ r~ vo 0 tt >1 4-> P :(0 :(0 u m cn r- o (fl :(0 »· ^ *. - ή :(0 O o O oo

►3 E

I I I

1 - I CD E o

CO -H -H iH 3 IM

CO 3 Η Ό O -H H

O 4-1 (0 iH U 0J 3 <D CO G O «1 β H M ή

CO -h-h mm w Ό 3 (0 O 4J

3 CD (0 MMM -P C 4J JO G 4-1 -C JO 3 c (0 (0 cn (0 <D (OO o 4J (0 (0 -H (0

05 «(0 JO CO ·Η > rH G

Claims (8)

66522

1. Parannetut rakeistusominaisuudet omaava, lignosulfo-naattipohjäistä rakeistusapuainetta sisältävä rehuseos,t u n-n e t t u siitä, että se rakeistusapuaineena sisältää ainakin 0,05, edullisesti 0,2-0,6 paino-% kuivattua, oleellisesti vesiliukoista, aldehydi-ristikytkennällä modifioitua sulfo-noituja ligniinejä sisältävää ainetta, jonka viskositeetti on enintään 10 000 cP mitattuna 25 %:sena vesiliuoksena 23°C:ssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehuseos, tunnet-t u siitä, että rakeistusapuaineen viskositeetti on 75-500 cP.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rehuseos, tunnettu siitä, että rakeistusapuaineen pH on 2,5-11 mitattuna 5 paino-%:sessa vesiliuoksessa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rehuseos, tunnettu siitä, että sulfonoituja ligniinejä sisältävänä aineena on kalsium-, natrium-, magnesium- tai ammoniumperustäinen sulfiittijäteliemi, tai näiden seos.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rehuseos, tunnettu siitä, että sulfonoituja ligniinejä sisältävä aine on modifioitu formaldehydillä.

6. Kuivatun, aldehydi-ristikytkennällä modifioidun, vesiliukoisen, sulfonoituja ligniinejä sisältävän aineen käyttö rehuseosten rakeistusapuaineena, jonka apuaineen viskositeetti on enintään 10 000 cP mitattuna 25 %:sena vesiliuoksena 23°C:ssa.

7. Patenttivaatimuksessa 6 määritellyn aineen käyttö rehuseosten rakeistusapuaineena yhdessä inertin kantaja-aineen kanssa.

8. Patenttivaatimuksessa 6 määritellyn aineen käyttö rehuseosten rakeistusapuaineena yhdessä modifioimattoman lig-nosulfonaattiaineen kanssa.