FI66262B - Katodstraoleroer - Google Patents

Description

|jg| « w K«VtU»L«UoTHUrei^,UT 66262 C (45) Patent.ti ojCnt^U* 10 99 1934 gfcj Patent noddelat (51) Kv.Nu/labCL^ H 01 J 2S/k8 // H 01 J 29/56 i SUOMI-FINLAND pi) imm—taoMi 78355<> (22) Η«Ι>ι·Ι«ΗΜ—AmBhilm^u 21.11.78 ' ' P3) 21.11.78 (41) TMtot hHklMfc^—WMt o«Mt«t 25 05 79 ^Ι^ΑΑλ tA * » ^ · - —--- ^

rwra» |t nRimniMiM

I'M·» och rfhtftyrib·· ^ 31.05.84 (32)(33)(31) «woWww »nMyrhU» 24.11.77

Hollanti-Hoi land(NL) 7712942 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hoilanti-Holland(NL) (72) Jan Bijma, Eindhoven, Henricus Wilhelmus Maria Linssen, Eindhoven,

Hollanti-Hoi land(NL) (7*0 Oy Koister Ab (5**) Katod isädeputki - Katodsträlerör

Keksinnön kohteena on katodisädeputki, joka koostuu evakuoidusta kuoresta, elektronisuihkun tuottavasta elektronitykistä, mainitun elektronisuihkun vastaanottavasta kohteesta, joka elektronitykki on pantu kokoon ainakin peräkkäin sijoitetusta akselin ympärille keskitetystä katodista, ensimmäisestä hilasta ja toisesta hilasta, joka mainittu ensimmäinen hila saa yhdessä toisen hilan kanssa aikaan epärotaationaalisesti symmetrisen elektronilinssin, joka pääasiassa on nelinapainen linssi.

Tällaista katodisädeputkea voidaan käyttää televisiokuvien näyttöön tai oskilloskoopissa. Tässä tapauksessa kohde on kuvapinta jossa on fosforikerros tai eri väreissä loistavien fosforielementtien kuvio. Tällaista putkea voidaan käyttää myös kuvien tallennukseen.

Siinä tapauksessa kohde on valolle herkkä kerros. Kaikissa sovelluksissa halutaan läikkää, jolla on tietyt mitat ja jossa ei ole läikkää ympäröivää puolivarjoa.

Tällainen katodisädeputki on paljastettu hollantilaisessa patenttihakemuksessa 6717636. Mainitussa spesifikaatiossa selostetun katodisädeputken elektronitykin ensimmäisessä hilassa on pitkän- i 662 62 omainen aukko, joka yhteistoimin toisen hilan kanssa saa aikaan epärotaatiomaisesti symmetrisen elektronilinssin, joka epäsymmetria pääosin ilmenee nelinapaisen linssin toimintana. Tällaisen tykin tuottamassa läikässä näkyy elektronisuihkun poikkeuttamisen jälkeen yleensä kohteen reunoissa ja nurkissa huomattava puolivarjo, joka ympäröi läikkää kokonaan tai osittain. Puolivarjo on vähäisen mutta häiritsevän intensiteetin omaavan valon alue läikän lähellä.

Tämän vuoksi on keksinnön kohteena tuottaa katodisädeputki, jossa läikän ympärillä on paljon vähemmän puolivarjoa kuin tunnetuissa katodisädeputkissa.

Keksinnön mukaiselle katodisädeputkelle, joka koostuu elektroni-suihkun tuottavasta, evakuoidussa lasikuoressa sijaitsevasta elektroni-tykistä, joka elektronitykki koostuu peräkkäin olevista akselin ympärille keskitetystä katodista, ensimmäisestä ja toiseta hilasta, joissa kummassakin on aukko ja joista ensimmäinen hila yhteistoiminnassa toisen hilan kanssa muodostaa epärotaatiomaisesti symmetrisen elektronilinssin on tunnusomaista se, että ensimmäisen hilan aukon akselia vastaan kohtisuorassa oleva poikkileikkaus on toisen hilan puoleiselta sivultaan suurempi kuin ensimmäisen hilan aukon poikkileikkaus katodin puoleisesta sivulta ja on poikittain pitkänomainen tähän verrattuna.

Tunnetun katodisädeputken ensimmäisen hilan poikkileikkaukset kohtisuoraan akselia vastaan ovat olennaisesti samanlaisia. Tämä johtuu siitä, että yhdellä jatkuvalla aukolla on sama pitkänomainen muoto katodin ja anodin puolella. Tämän seurauksena muodostuu epäsymmetrinen linssi myös katodin yhteisvaikutuksesta, mikä epäsymmetria ilemenee nelinapaisen linssin toimintaan. Tämä nelinapainen linssi vaikuttaa samaan suuntaan kuin edellä mainittu nelinapainen linssi. Keksinnön mukaisessa katodisädeputkessa mainittua nelinapaista epäsymmentriaa ei olennaisesti esiinny katodin puolella. Ensimmäisen hilan aukon poikkileikkaus voi katodin puolella olla pyöreä.

Jotta vaikutettaisiin säteen muotoon ja siten kohteen muotoon, voi aukko kuitenkin olla neliö tai hieman pitkulainen. Aukon katodin puoleinen pinta on kuitenkin aina paljon pienempi kuin aukon pinta toisen hilan puoleisessa poikkileikkauksessa.

3 66262

Ensimmäisen hilan epäsymmetrinen kartiomainen aukko voidaan konstruoida monin eri tavoin. On esimerkiksi mahdollista tehdä se etsaamalla, kipinäeroosion avulla tai vastaavasti. Kuitenkin ensimmäinen hila voi vaihtoehtoisesti koostua kahdesta levymäisestä osasta jotka on kiinnitetty toisiinsa ja ovat akselia vastaan kohtisuorassa ja toisen hilan puoleisen levymäisen osan pitkänomainen aukko on sellainen, että aukon pinta-alan kasvu, joka saa aikaan pitkänomaisen aukon, saadaan yksinkertaisesti aikaan.

Tätä keksintöä selostetaan nyt esimerkin ja liitepiirustusten avulla, joissa: kuvio 1 on keksinnön mukaan tehdyn katodisädeputken lleikkaus, kuvio 2 on keksinnön mukaisen katodisädeputken kolmiosaisen elektronitykin perspektiivikuva, kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn yhden tykin pitkittäisleikkaus, kuviot 4 ja 5 ovat kuvion 3 viivojen IV-IV ja V-V mukaiset leikkaukset, kuviot 6-8 ovat ensimmäisen hilan toisen ehdotetun suoritusmuodon projektioita, kuvio 9 on ensimmäisen hilan yhden suoritusmuodon perspektiivikuva , kuvio 10 on ensimmäisen hilan vielä yhden suoritusmuodon perspektiivikuva ja kuviot 11 ja 12 ovat poikkeutettujen elektronisuihkujen poikkileikkauksia, joista kuvion 11 on tuottanut tunnetun kaltainen katodisädeputki ja kuvion 12 on tuottanut tämän keksinnän mukaan tehty katodisädeputki.

Kuvio 1 on keksinnön mukaisen katodisädeputken, tässä tapauksessa ns. in-line-tyyppisen värikuvaputken, kaaviomainen leikkaus. Lasikuoressa 1 on kuvaikkuna 2, kartiomainen osa 3 ja kaula 4, johon on sijoitettu kolme elekronitykkiä 5,6 ja 7, joista tähtevät elektronisuihkut 8, 9 ja 10 vastaavassa järjestyksessä. In-line-tyyppisen värikuvaputken elekronitykkien akselit on satutettu samaan tasoon tässä tapauksessa piirustuksen tasoon, ja keskimmäisen elektronitykin 6 akseli on putken akselilla 11. Nämä kolme elektroni-tykkiä on sijoitettu hoikkiin 16, joka on sijoitettu koaksiaalisesti 66262 kaulaan 4. Kuvaikkunan 2 sisäpuolelle on sovitettu suuri määrä fosforijuovien kolmikkoja. Jokaisessa kolmikossa on vihreätä lumi-nenssifosforia sisältävä juova, sinistä luminenssifosforia sisältävä juova ja punaista luminenssifosforia sisältävä juova. Kaikki kolmikot muodostavat yhdessä kuvaikkunan 12. Fosforijuovat ovat piirustuksen tasoa vastaan kohti suorassa. Kuvaikkunan eteen on sijoitettu reikälevy 13, jossa on hyvin suuri määrä fosforijuovien kanssa samansuuntaisia pitkänomaisia aukkoja 14 joiden läpi elektronisuihkut 8, 9 ja 10 kulkevat. Elektronisuihkut poikkeutetaan vaakatasossa (piirustuksen tasossa) ja pystytasossa (kohtisuorassa tasossa piirustuksen tasoa vastaan) poikkeutuskelojen järjestelmän 15 avulla. Kaikki kolme elektronitykkiä on koottu siten, että niiden askelit muodostavat pienen kulman keskenään. Tämän tuloksena elektronisuihkut kulkevat aukkojen 14 läpi samassa kulmassa, niinsano-tussa värin valintakulmassa, ja kukin aktivoi ainoastaan yhden värisiä fosforijuovia. Kolmessa elektronitykissä 5, 6 ja 7 voi olla yksi tai useampi yhteinen elektrodi, kuten esimerkiksi US-patentissa 3 772 554 on selostettu. On selvää, että keksintöä voidaan käyttää myös elektronitykkien tällaisessa järjestelmässä.

Kuvio 2 on kolmen elektronitykin 5, 6 ja 7 perspektiivikuva. Tämän kolmen elektronitykin elektrodit on kiinnitetty toisiinsa metalliliuskojen 17 avulla, jotka on liimattu lasisiin kokoonpano-tankoihin 18. Jokaisessa tykissä on katodi (ei esitetty), ensimmäinen hila 21 ja kolme muuta hila 22, 23 ja 24.

Kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn yhden elektronitykin leikkaus. Ensimmäisessä hilassa 21 on nopeasti kuumeneva katodi 19. Kierretty hehkulankakierukka 28 on sijoitettu katodin putkeen 29, jonka hilassa 21 olevan aukon 34 puoleinen pinta on päällystetty emissoivalla barium-strontium-oksidikerroksella. Katodin putki on kiinnitetty tukisylinteriin 33 kolmen ohuen metalliliuskan 30 avulla, joka tuki-sylinteri on sijoitettu ensimmäiseen hilaan 21 metallirenkaaseen 72 sovitetun lasin 31 avulla. Myöskin tukitangot 32, jotka kytkevät liuskaan katodiin, ovat liimatut lasiin 31. Ensimmäisen hilan 21 aukko 34 on tehty elektrodiin etsaamalla.

Kuvio 4 on kuvion 3 viivan IV-IV mukainen leikkaus ja esittää ensimmäisen hilan 21 pintaa 36. Tällä puolella aukko 34 on poikkileikkaukseltaan pyöreä.

66262

Kuvio 5 on kuvion 3 linjan y-V mukainen kuva projektio, ja se esittää ensimmäisen hilan 21 pintaa 35. Tällä puolella aukko on pitkänomainen muodoltaan koska pitkänomainen koko 37 on etsattu ensimmäiseen hilaan. Käytettäessä tällaista ensimmäistä hilaa saadaan kuvapinnan nurkkiin ja reunoihin läikkä, jota ympäröi mitätön puolivarjo.

Kuvio 6 on ensimmäisen hilan erään muun suoritusmuodon poikkileikkaus, joka hila voidaan tehdä helposti ja halvasti. Tässä tapauksessa hilassa on levymäinen osa 38, jossa on suorakulmainen aukko 39, kuten myös selviää kuviosta 7, joka on kuvion 6 viivan VII-VII mukainen kuva, ja levymäinen osa 40, joka on sijoitettu levymäisestä osaa 38 vasten ja jossa on pieni neliömäinen aukko 41, kuten selviää myös kuviosta 8, joka on kuvion 6 viivan VIII-VIII mukainen kuva.

Läikän muotoon voidaan vaikuttaa tekemällä aukon 41 muoto neliöksi. Pitkänomaisesta aukosta 39 seuraa nelinapainen linssi-vaikutus toisen hilan puolelle siten, että kuvapinnan nurkkien ja reunan kohdalle läikkää ympäröivä puolivarjo on olennaisesti pienentynyt .

Kuvio 9 on ensimmäisen hilan erään suoritusmuodon perspektiivikuva. Metalliosassa 48 on V- tai U-muotoinen ura 49 ja aukko 50. Ensimmäinen hila saadaan aikaan asentamalla osa 48 kohtisuoraan tykin akselia vastaan siten, että uran 49 käsittävä puoli 51 on kohti toista hilaa.

Kuvio 10 on myös ensimmäisen hilan perspektiivikuva.

Hilassa on levy 52, jossa on pyöreä aukko 53. Levyssä on toisen hilan puoleisella sivullaan kaksi samansuuntaista metalliliuskaa 54 ja 55. Tämän seurauksena ensimmäisen hilan poikkileikkauksen aukko toisen hilan puoleisella sivu 11atulee äärettömän pitkäksi.

Kuvio 11 esittää poikkeutetun elektronisuihkun läikkää 56 tunnetun katodisädeputken kuvapinnan reunassa. Läikkää ympäröi puolivarjo 57, joka on pienen mutta häiritsevän intensiteetin omaavan valon alue.

Kuvio 12 esittää poikkeutetun elektronisuihkun läikkää 58, joka elektronisuihku on tuotettu elektronitykin avulla, jossa on kuvioiden 3-10 kaltainen ensimmäinen hila. Puolivarjon 59 havaitaan olevan mitättömän eikä se aiheuta kiusaa.

Claims (5)

6 66262

1. Katodisädeputki, joka koostuu elektronisuihkun (8, 9, 10. tuottavasta, evakoidussa lasikuoressa (1) sijaitsevasta elektronitykistä (5, 6, 7), joka elektronitykki koostuu peräkkäin olevista akselin ympärille keskitetystä katodista (19), ensimmäisestä (21) ja toisesta (22) hilasta, joissa kummassakin on aukko ja joista ensimmäinen hila (21) yhteistoiminnassa toisen hilan (22) kanssa muodostaa epärotaatiomaisesti symmetrisen elektroni-linssin, tunnettu siitä, että ensimmäisen hilan (21) aukon (34) akselia vastaan kohtisuorassa oleva poikkileikkaus on toisen hilan (22) puoleiselta sivultaan suurempi kuin ensimmäisen hilan aukon poikkileikkaus katodin (19) puoleiselta sivulta ja on poikittain pitkänomainen tähän verrattuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisen hilan (21) aukko (34) on katodin (19) puoleiselta sivultaan pyöreä ja toisen hilan (22) puoleiselta sivultaan yleisesti elliptinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa on kaksi levymäistä osaa (38, 40), jotka on kiinnitetty toisiinsa ja jotka sijaitsevat kohtisuoraan akselia vastaan ja joista toisen hilan (22) puoleisessa levymäisessä osassa on pitkänomainen aukko (39).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa (21) on levymäinen osa (48), joka on akselia vastaan kohtisuorassa ja jossa on katodin puoleisella sivulla keskiaukko (50) ja jossa on toisen hilan (22) puoleisella sivulla keskiaukon kanssa yhteydessä oleva, keskipisteen kautta kulkeva ura (49).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa on levymäinen osa (52), joka on kohtisuorassa akselia vastaan ja jossa on keskiaukko (53) ja toisen hilan puoleisella sivulla kaksi sähköisesti johtavaa liuskaa (54, 55), jotka ovat samansuuntaiset ja sijaitsevat keskiaukon kummallakin puolella.