FI66103B - Videosignalen kombinerande anordning - Google Patents

Description

f55Fn [B] (11)KUULUTUSJULKAISU . n - Α§5Γα lJ ' ' UTLÄGGNI NGSSK.RIFT OOlU0 ^ ^ (51) Kv.lk? /Int.CI.^ H 04 N 9/52 SUOMI —FINLAND (21) PitenttlhriMmu· —PatanamMuilng 772815 (22) HakcmtapUvi — AnaMcnlnpdag 23.09.77 (13) Alkupllv·—GlMgMtidaf 23.09.77 (41) Tullut(uiktMksi—nivtto«r«KMi 31.03.78

Puntti- j. rakhurilullltw piuquu»,»..- oeh regkteretyrelew ’ AiweJun uthfd och utl-*kr1ft*n pubUc*rad 30.04. 84 (32)(33)(31) FyydMty «tuolkwt—Begird priori*·* 30.09.78 USA(US) 728171 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Leopold Albert Harwood, Somerville, New Jersey, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Videosignaalin yhdistävä laite - Videosigna1 en kombinerande anordning Tämä keksintö kohdistuu videosignaalin yhdistävään laitteeseen televisiovastaanotinta varten värierosignaalin ja luminanssi-signaalin yhdistämiseksi ja yhdistettyjen signaalien syöttämiseksi kuvantoistolaitteeseen, jossa laitteessa on ensimmäinen ja toinen puolijohdelaite, joissa kummassakin on päävirtatie ja siihen liittyvä ohjauselektrodi, jotka päävirtatiet on kytketty sarjaan kuorman kanssa ensimmäisen ja toisen erilaisen käyttöjännitenavan väliin, joka kuorma on ensimmäisen käyttöjännitenavan ja kuorman vieressä olevan toisen puolijohdelaitteen vieressä ja ensimmäisen puolijohdelaitteen ohjauseleketrodi on tasavirtakytketty vastaanottamaan värierosignaali ja toisen puolijohdelaitteen ohjauselektrodi on kytketty vastaanottamaan tasaesijännite, joka on merkittävästi pienempi kuin käyttöjännite ensimmäisessä käyttöjännitena-vassa, jotka ensimmäinen ja toinen puolijohdelaite muodostavat kas-kodivahvistimen värierosignaaleja ja luminanssisignaalin vahvistin-laitetta varten, jossa vahvistinlaitteessa on kolmas puolijohdelaite luminanssisignaalin syöttämiseksi kaskodiin.

2 6'31 0 3

Suunniteltaessa väritelevisiovastaanottimia, on nykyisin yleisenä käytäntönä yhdistää leveän kaistanleveyden omaavat lumi-nanssisignaalit ja kolme suhteellisen kapean kaistanleveyden omaavaa värierosignaalia kehittämään kolme leveän kaistanleveyden omaavaa väriä edustavaa signaalia syötettäväksi esim. vastaaville kuvaputken katodeille. Vahvistimien, jotka soveltuvat kehittämään nämä viimemainitut signaalit, täytyy täyttää suhteellisen ankaria ja jonkin verran keskenään ristiriitaisia vaatimuksia, mitä tulee niiden kaistanleveyteen, estosuuntaiseen läpilyönti jännitteeseen, tehonhuk-kaan, signaalin huipusta huippuun heilahduslaajuuteen ja tasajänni-tetasojen stabiilisuuteen liittyen kuhunkin väriä edustavaan signaaliin. Korkeatasoisia tasajännitetasolukituspiirejä, takaisinkytkennän stabilisointipiirejä ja ylimääräisiä aktiivisia laitteita on usein tarvittu haluttujen tulosten toteuttamiseksi.

Eräs keino, jonka on havaittu toteutettavan joukko kuvaputken käyttölaitteiden vaatimuksia kuvataan US-patenttijulkaisussa 3,499,103, keksijänä Wayne M. Austin. Tässä patenttijulkaisussa kuvatuissa järjestelyissä kukin kolmesta kuvaputken käyttövahvis-timesta sisältää pienjännitteisen, suurikaistanleveyksisen yhteis-emitterilaitteen yhdistettynä suurjännitteiseen yhteiskantakytket-tyyn laitteeseen kaskodirakenteena. Tällaiset kaskodivahvistimet kykenevät aikaansaamaan toivotun videon kaistanleveyden, signaalin heilahduslaajuuden ja jännitteen läpilyöntiominaisuudet silti käyttäen taloudellisia transistoreita. Mainitussa Austin'in patentin kaskodirakenteessa kuitenkin, kun matriisikäsittely suoritetaan ulostuloasteessa, käytetään erillisiä matalatasoisia luminanssi-ja värierotusvahvistuslaitteita, kuten myös yhteiskantakytkettyjä ulostulolaitteita kussakin ulostulokaskodiasteessa. Tämän lisäksi korkeatasoiset tasajännitetasolukituspiirit sisältyvät siihen stabilisoimassa tasajännitettä kussakin ulostuloliittimessä.

Erilaisia muita kerrostettuja tai kaskodikytkettyjä video-vahvistinjärjestelyjä on kuvattu myös esim. US-patenttijulkaisuissa 3,598,912 - Nillesen; 3,619,486 - Tzakis; 3,764,826 - Okada sekä 3,823,264 - Haferl. Ongelmana useissa näissä tunnetuissa rakenteissa on kuitenkin tehohäviö, tasajännitestabiilisuus, käytettävissä oleva signaalijännitteen vaihteluväli ja värikkyys- ja lu-minanssisignaalien matriisikäsittelymenetelmät.

Toinen yleinen matriisivahvistintyyppi, joka soveltuu suoraan käyttämään kuvaputkea on havainnollistettavissa sillä pii- 6 510 3 rillä, mikä on esitettynä US-patenttijulkaisussa 3,663,745, keksijänä John J. O'Toole. Tässä 0'Tool'n järjestelyssä yhden ainoan PNP luminanssivahvistintransistorin, joka on järjestetty yhteis-kollektorirakenteeksi, emitteri on tasavirtakytketty kolmen NPN transistorin emittereille. Värierosignaalit tuodaan kolmen viimemainitun transistorin kannoille ja vahvistetut R, G sekä B signaalit kehitetään kollektorikuormien yli näistä transistoreista. Muita jonkin verran samanlaisia järjestelyjä on esitetty US-patentti-julkaisussa 3,429,987 - Altman. Vaikka mainittu 0'Tool'n ja muut vastaavat järjestelyt omaavatkin useita toivottavia ominaisuuksia, jännitteen nimellisarvot ulostulotransistorille, kuten myös tehon-häviön määrä ja tasajännitestabiilisuusominaisuudet näissä vahvistimissa jättävät edelleen toivomisen varaa.

Tämän keksinnön mukaisesti (lähdettäessä US-patenttijulkaisusta 3,499,104, GB-patenttijulkaisusta 1,138,418, kuv. 2) aikaansaadaan videosignaalit yhdistävä laite, jolle on tunnusomaista, että kolmannessa puolijohdelaitteessa on päävirtatie sarjassa ensimmäisen ja toisen puolijohdelaitteen sarjaankytkettyjen päävir-tateiden kanssa ja tasavirtakytkettynä toiseen käyttöjännitenapaan ja ohjauselektrodi tasavirtakytkettynä vastaanottamaan luminanssi-signaali, joka kolmas puolijohdelaite on kytketty jänniteseuraa-jaksi ja jolla on kuormitusvastus, joka on kytketty kolmannen puoli johdelaitteen ulostuloelektrodin ja tasaesijännitteen lähteen väliin, joka esijännite on merkittävästi pienempi kuin käyttöjännite ensimmäisessä käyttöjännitenavassa, ja joka on sovitettu syöttämään vahvistettu luminanssisignaali mainittuun kaskodivahvistimeen mat-riisikäsiteltäväksi värierosignaalin kanssa, ja tasavirtakytkentä-tie kytkettynä kuormaan kuorman kytkemiseksi kuvantoistolaittee-seen.

Viitaten nyt oheisessa kuviossa esitettyyn keksinnön suoritusmuotoon, yhdistetyn televisiosignaalin käsittelijä 10, joka soveltuu värikuvia edustavien televisiosignaalien käsittelemiseen, kehittää luminanssisignaalikomponentit luminanssisignaalin käsittelijään 12 ja aikaansaa värikkyyssignaalikomponentit värikkyys-signaalikäsittelijään 14, jota on kuviossa osoitettu katkoviivaääri-viivoin. Alan kehityksen nykyisen tason mukaisesti saattaa värik-kyyssignaalikäsittelijä 14 olla valmistettu pääasiallisesti monoliittisen integroidun piirin muotoon ja se sisältää värikkyyssig- 6 610 3 naalin demodulaattorit 16 (se on "I" ja "Q" demodulaattorit) sisältäen sopivat sekoitus- tai matriisikäsittelypiirit aikaansaaden kolme värierosignaalia (G-Y, R-Y sekä B-Y). Värierosignaalit vahvistetaan vastaavien tasavirtakytkettyjen vahvistimien 10, 20 ja 22 avulla järjestettynä omaamaan alhaiset ulostuloimpedanssit vastaavista ulostulonavoista 24, 26 ja 28. Vahvistin 18, kuten myös loppuosa värikkyyskäsittelijästä 14 saa syöttönsä kytkinnavan 30 kautta, jolla on suhteellisen alhainen käyttöjännite (+11 volttia), kuten tavanomaisesti käytetään integroitujen piirien yhteydessä. Lepotilan tasajänniteulostulo kytkinnavasta 24 riippuu käyttöjännitteestä, joka aikaansaadaan kytkinnapaan 30 sen tasavirtakytken-nän perusteella, johon sisältyy tasajännitteen siirtopiiri 52 sekä kantaemitteriliitokset vahvistimen 18 välissä olevissa transistoreissa, kytkinnapojen 30 ja 24 välillä. Vastaavat järjestelyt liittyvät kuhunkin vahvistimeen 20 ja 22 niin, että lepotilan ulostulo-jännitteet kytkinnavoissa 24, 26 ja 28 ovat kaikki oleellisesti yhtä suuria ja riippuvat suoraan siitä käyttöjännitteestä, joka tuodaan kytkinnapaan 30. Vaihtelut tässä käyttöjännitteessä (mikäli sellaisia esiintyy) aiheuttavat oleellisesti yhtä suuret jännit-teenmuutokset kytkinnavoissa 24, 26 ja 28.

Vahvistetut värierosignaalit tuotuna kytkinnapoihin 24, 26 ja 28 matriisikäsitellään vastaavissa kuvaputken ohjausvahvisti-missa 32, 34 ja 36 luminanssisignaalien (Y) kanssa, jotka tuodaan luminanssisignaalin käsittelijästä 12 tuoden ne PNP yhteiskollek-torikytketyn (jänniteseuraajän) .transistorin 38 kautta. Vaikkakin yksityiskohtaisesti oj% esitetty ainoastaan kuvaputken "vihreän" ohjauslaite 32, ovat kuvaputken ohjausvahvistimet 32, 34 ja 36 oleellisesti samanlaisia (mahdollisena erona erilaiset vastusarvot aikaansaamaan erilaiset vahvistuskertoimet eri värisignaaleille) ja kaikki on yhdistetty luminanssivahvistintransistorin 38 emitte-rille. Vahvistin 32 sisältää kaksi eri NPN transistoria 40 ja 42 järjestettynä, mitä tulee värierosisääntuloon, kaskodikytkentään.

Se tahtoo sanoa, että G-Y värierosignaalit tuodaan kytkinnavan 24 kautta transistorin 40 ohjauselektrodille (kannalle), joka transistori on järjestetty degeneroiduksi yhteisemitterivahvistimeksi värierosignaaleille. Signaalin degenerointi aikaansaadaan yhdistelmällä, jossa on esijännitevastus 44 kytkettynä transistorin 40 emit-teriltä maadoitukseen, sekä kytkettynä rinnan tämän kanssa suhteel- 5 65103 lisen pieni-impedanssisen kiinteän vastuksen 46 sekä suhteellisen pieni-impedanssisen ohjausvastuksen 48 sarjayhdistelmä. Vastus 48 on takaisinkytketty luminanssivahvistintransistorin 38 emitteril-le käyttökytkimen 50 normaalisti suljettujen koskettimien 50a ja 50b kautta.

Transistorin 40 kollektorielektrodi on kytketty suoraan kaskodikäyttölaitteen 32 ylemmän transistorin 42 emitterille. Transistori 42 on järjestetty yhteiskantakytkentään. Suhteellisen alhainen tasajännitteinen esisyöttöjännite (mainittu +11 voltin syöttö tuotuna värikkyyskäsittelijään 14) tuodaan kytkinnavasta 30 transistorin 42 kannalle. Ohituskapasitanssi 54 on yhdistetty pienjännitteisen syötön yli. Vahvistettuja värisignaaleja ("G" eli vihreän signaali) kehitetään transistorin 42 kollektorille suhteellisen suuri-impedanssisen kuormitusvastuksen 56 sekä suurtaajuusko-rostuskäämin 58 sarjayhdistelmän yli, viimemainitun ollessa yhdistetty suhteellisen suureen käyttötasajännitesyöttöön (esitettynä +180 voltin suuruisena). Korostuskela 58 saattaa olla kytketty muihin kahteen kuvaputken ohjauslaitteeseen 34 ja 36, kuten on o-soitettu kytkinnavalla "A", joka liittyy kuhunkin ohjauslaitteen vahvistimeen.

Vahvistettuja värisignaaleja tuodaan transistorin 42 kollek-torilta vastaavalle tähän liittyvän kuvan toistavan kuvaputken 60 katodille sarjavastuksen 62 kautta. Kuten on havainnollistettu, saattaa kuvaputki 60 olla tarkkuus in-linetyyppiä (PI) , jossa on erilliset katodit kullekin kolmesta elektroditykistä, mutta ensimmäisen ohjaushilan (G^) ja verkkohilan (G2) rakenteet ovat yhteisiä kaikille kolmelle tykille.

Jotta sallittaisiin sammutuksen tason säätö kussakin elekt-ronitykissä (jotka saattavat vaihdella likimäärin 50 voltin verran tykistä tykkiin PI putken tapauksessa) yhdistetään säädettävä esi-jännitteen säätövastus 66 yhteiskantatransistorin 42 emitteriItä maahan sarjavastuksen 64 kautta.

Luminanssisignaalin käsittelyketjussa on mukanan järjestelyt vaaka- ja pystysammutussignaalien syöttämiseksi vastuksen 68 sekä vastaavasti diodien 70 ja 72 kautta PNP transistorin 38 kannalle. Tällaiset sammutussignaalit voidaan saada tunnettuun tapaan tähän liittyvistä poikkeutuspiireistä (joita ei ole esitetty) tässä vastaanottimessa. Luminanssisignaalit sisältäen tasajannitekompo- 66103 nentin, joka on säädettävissä kirkkauden säädön 88 avulla, joka on yhdistetty pienjännitesyötön yli, ovat tasavirtakytkettyjä lumi-nanssisignaalin käsittelijästä 12 transistorin 38 kannalle. Tasa-jännitekomponentti luminanssisignaalissa riippuu täten pienjännitesyötön tasosta (+ 11 V).

Käyttötasajännite tuodaan myös pienjännitesyötöstä (+11 V) kuormitusvastuksen 74 kautta PNP transistorin 38 emitterille, josta kollektori on palautettu maahan. Diodi 78 yhdistetään transistorin 38 kannan ja emitterin väliin ja sen napaisuus on sovitettu rajoittamaan sammutuspulssien positiivisia heilahduksia.

Sinisen (B) ohjausvahvistin 34 kuvaputkessa sekä kuvaputken punaisen (R) ohjausvahvistin 34 on kuten kuvaputken vihreän (G) ohjausvahvistin 32 myös yhdistetty luminanssivahvistintransistorin 38 emitterille vastaavien säädettävien ohjaussäätövastuksien 80 ja 82 kautta. Edelleen vastaavat esijännitesäätövastuksen 84 ja 86 liittyvät yhteiskanta-asteen (jota ei ole esitetty) emittereihin kussakin näistä vahvistimista 34 ja 36.

Ennen systeemin normaalia toimintaa säädetään lepotilan toimintaolosuhteet sijoittamalla toimintakytkin 50 asentoon "HUOLTO" (se on yhdistämällä kytkinnapa 50b kytkinnapaan 50c ja täten irrottamalla kytkinnapa 50a). Transistorin 38 emitteri ja luminanssi-signaalin sisääntulo irrotetaan täten kuvaputken käyttölaitteiden 32, 34, 36 sisääntuloista. Kuten on tavanomaista, sisältää toimintakytkin 50 myös ylimääräiset kosketinkärjet (joita ei ole esitetty) , jotka on järjestetty keskeyttämään tähän liittyvän pystyspoik-keutussysteemin (jota ei ole esitetty) toiminnat, täten painaen rasterin kasaan kehittäen ainoastaan yhden vaakasuuntaisen viivan eli juovan kuvaputken 60 pinnalle, kun ollaan "HUOLTO" toimintatilassa. Esijännitteen säätövastukset 66, 84 ja 86 säädetään kukin kerrallaan niin, että muutetaan tasajännitettä kuvan ohjauslaitteiden 32, 34 ja 36 ulostuloissa ja täten asettaen kunkin elektroni-tykeistä kuvaputkelle 60 juuri sammutukseen, kun ei esiinny iumi-nanssisignaalin ohjausta. Värierosignaalin amplitudit kytkinna-voissa 24, 26 ja 28 (jotka normaalisti ovat alueella kolme volttia huipusta huippuun) säädetään edullisimmin tänä ajanhetkenä nolla-tasolle tähän liittyvän värintai värikkyyden tason säädön avulla (jota ei ole esitetty) yhdistettynä värikkyyden käsittelypiirei-hin 14. Normaalit lepotilan tasajännitteet aikaansaatuna kytkin- 65103 napoihin 24, 26 ja 28 (se -on likimäärin +5 volttia) yhdistetään sitten kunkin kaskodivahvistimen 32, 34 ja 36 alempiin transis-toreihin.

Tulisi todeta, että kunkin esijännitteen säätövastuksen (esim. 66) kytkennän johdosta tähän liittyvän yhteiskantatransis-torin (esim. 42) emitterielektrodille kuvaputken ohjausvahvisti-mien 32, 34 ja 36 sisällä ei esiinny mitään vuorovaikutusta näiden kolmen esijännitesäätimen kesken. Se tahtoo sanoa, että yhteisemit-teritransistorit (esim. 40) eristävät nämä kolme esijännitesäädintä toinen toisistaan ja sallivat toisistaan riippumattoman säädön kunkin kolmen tykin sammutuskohtaan. Edelleen esijännitesäätimien (esim. 66) asettaminen muuttaa tasavirtaa tähän liittyvässä yhteis-kantatransistorissa (esim. 42) ja se muuttaa täten tasajännitettä tämän kollektorilta, mutta sillä ei ole oleellisesti mitään vaikutusta ei jännitteeseen tähän liittyvän yhteisemitteritransistorin (esim. 40) kollektorilla eikä lepotilan virtaan viimemainitun transistorin läpi. Yhteisemitteritransistorien kollektorijännitteet ovat kiinteitä suhteellisen pieneen jännitesyöttöön nähden, joka on yhdistetty kaskodijärjestelyjen ylempien transistoreiden kannoille. Täten esijännitesäätimien asettuminen ei muuta lepotilan tehon määrää (tai lämpötilasta riippuvaa kantaemitterijännitettä) tähän liittyvässä yhteisemitteritransistorissa mitenkään enempää. Tämän johdosta on mahdollista säätää esijännitteen säätövastuksia nopeassa tahdissa ilman mitään odotusaikaa sallien piirien termisen ryöminnän stabilisoitua.

Tulisi myös todeta, että kaskodivahvistimen (esim. 32) alemman transistorin kollektorijännite sen lisäksi, että se on suhteessa kiinteä yhteiskanta-asteen (esim. 42) ansiosta, johon se on kytketty, on myöskin ainoastaan pieni murto-osa (suuruusluokaltaan 1/20) siitä ohjaussyöttöjännitteestä, joka liittyy ulostulosignaaliin. Täten yhteisemitteritransistori täytyy valita sietämään ainoastaan suhteellisen alhaista vastakkaissuuntaista läpilyöntijännitettä (yhteiskantatransistori valitaan omaamaan korkeampi läpilyönti jännite) . Suuren kaistanleveyden omaava laite voidaan täten järjestää mukaan suhteellisen pienin kustannuksin yhteisemitteri-vahvistinlaitetta varten. Mikäli niin halutaan, voidaan laite valita primäärisesti, mitä tulee kapean kaistanleveyden värierosig-naaliin, koska mitä tulee leveäkaistaisiin luminanssisignaaleihin, 66103 tämä laite (esim. 40) toimii yhteiskantavaiheena. Tämän lisäksi, koska jännite tuotuna yhteiskantalaitteen (esim. 42) kannalle kussakin vahvistimessa saadaan samasta syötöstä kuin mitä tuodaan tätä edellisille värikkyyskäsittelijälle 14, on huippusignaalivaih-telu kehitettynä yhteisemitteriasteen (esim. 40) kannalle riippuvainen kollektorin syöttöjännitteestä tällä laitteella. Tällä tavoin voidaan toteuttaa minimisuuruiset kollektorijännitevaatimuk-set ilman, että aikaansaataisiin vääntymää värikkyyssignaaleihin.

Laitteiden kussakin kaskodijärjestelyssä virran pääjohta-vuustiellä (emitteriltä kollektorille) tarvitsee kuljettaa ainoastaan maksimivirran määrät suuruusluokaltaan viidestätoista kahteenkymmeneen milliamppeeria. Näin tuloksena oleva suhteellisen alhainen tehohäviötaso alemmissa laitteissa (se on 40) johtaa suhteellisen stabiiliin toimintaan (toisin sanoen pieniin termisiin vaihteluihin kantaemitterijännitteessä yhteisemitterilaitteissa ja tämän johdosta alhaisiin vaihteluihin tasaulostulojännitteissä yhdistettynä kuvaputkelle 60 seurauksena vaihtuvista signaalitasoista). Suhteellisen korkean jännitteen yhteiskantalaitteet (esim. 42) ovat virtakäyttöisiä, eivätkä täten lisää ulostulon ryöraintämäärää.

Sen jälkeen, kun esijännitteen säätöjen 66, 84 ja 86 asetus on tehty, palautetaan toimintakytkin 50 jälleen normaaliin asentoonsa ja värin säätö (jota ei ole esitetty) palautetaan normaalille toimintatasolle. Kukin kuvaputken säätimistä 48, 80 ja 82 säädetään sitten vuorollaan, jotta aikaansaataisiin sopiva valoisan a-lueen valkean tasapaino tavanomaiseen tapaan käyttäen hyväksi kirk-kaussäätöä 88.

Signaalijännitteen vahvistusominaisuudet kustakin kuvaputken ohjausvahvistimesta 32, 34 ja 36 määräytyvät tähän liittyvän kollektorikuorman impedanssin (esim. vastus 56) suhteesta verrattuna tähän liittyvään emitterivastukseen (esim. vastuksen 46 ja säädettävän ohjaussäätimen 48 summa).

Ottaen huomioon vahvistimien suhteellinen stabiilisuus ja Vbe vaihtelujen puuttuminen yhteisemitteritransistoreilta seurauksena toiminnasta alhaisella tehohäviöllä, on mahdollista käyttää ainoastaan pientä vahvistimen laadun huonontumisastetta, toisin sanoen vastuksien 46 ja 48 summa saattaa olla suhteellisen pieni. Havainnollistettu vahvistin voidaan tämän johdosta järjestää aikaansaamaan oleellinen määrä kokonaissysteemin jännitevahvistusta.

66103

Toisin sanoen, edellä olevat luminanssi- ja värikkyyskäsittelijät 12 ja 14 saattavat olla suhteellisen pienen vahvistuskertoimen, alhaisen ulostulosignaalitason järjestelyjä.

Havainnollistetun laitteen toiminnassa tuodaan värierosig-naaleja (G-Y, R-Y, B-Y) vahvistimien 18, 20, 22 pieni-impedanssi-siin ulostulokytkinnapoihin 24, 26, 28 kolmen NPN yhteisemitteri-transistorin (esim. 40) säätöelektrodeille (kannoille) kuvaputken käyttövahvistimissa 32, 34 ja 36. Luminanssisignaali (jonka synkro-nointihuiput ovat positiivisia) tuodaan yhden transistorin 38 pää-virtatien (kollektorilta emitterille) ja toimintakytkimen 50 kautta ohjauksen säätövastuksille 48, 80 ja 82. Värisignaalijännitteet (G, R, B) kehitetään niiden sarjavastusten yli, jotka on yhdistetty yhteisemitteritransistoreiden (esim. 40) emittereiden kussakin käyttövahvistimessa ja PNP transistorin 38 emitterin väliin.

Varisignaalivirrat kehitettynä kussakin emitterivastuksista 48, 80, 82 kulkevat tähän liittyvän alemman transistorin (esim. 40) virtatien kautta ja yhteiskantatransistorin (esim. 42) läpi kollek-torin kuormitusvastukselle (esim. 56). Näin tuloksena olevat vahvistimen värisignaalit (G, R, B) yhdistetään vastaaville kuvaputken 60 katodeille.

Systeemi käyttäen kolmea havainnollistetun tyyppistä vahvistinta, on havaittu suhteellisen vapaaksi differenttiaalisesta tasa-virtaryöminnästä ja on se täten oleellisesti vapaa värikkyyssiirty-mistä joko seurauksena käyttölämpötilan vaihteluista tai odotettavissa olevasta syöttöjännitteen vaihteluista. Edelleen ottaen huomioon se tosiasia, että tasavirtakomponentit sekä luminanssi- että värikkyyssignaaleissa perustuvat samaan tasajännitesyöttöön (+11 V) muusta kuin signaaleista aiheutuvat vaihtelut tällaisissa tasavir-takomponenteissa pyrkivät sammuttamaan toisensa ohjausvastuksien (esim. 48) yli havainnollistetussa järjestelyssä ja vahvistimien yhteistoiminnan tasavirtastabiilisuus on myös havaittu hyväksyttävän tasoiseksi.

Eräs ylimääräinen toimintaetu havainnollistetussa rakenteessa muodostuu siinä tapauksessa, että kuvaputkella 60 esiintyy valo-kaarta. Yhteiskantavaiheiden (esim. 42) ottaminen mukaan parantaa merkityksellisesti energian kytkeytymisen pienentämistä tällaisista valokaarista tätä edellisiin vahvistimiin (esim. värikkyyskäsitteli jässä 14).

10 661 03

Vaikkakin tätä keksintöä nyt on kuvattu sen edullisena pidetyn suoritusmuodon avulla, tulisi muistaa, että erilaisia muunnoksia voidaan siihen toteuttaa poikkeamatta tämän keksinnön puitteista.

Eräs sovelias järjestely havainnollistetusta rakenteesta on valmistettavissa käyttäen seuraavien numero-arvojen suuruisia komponentteja.

Vastus 44 3 300 ohmia

Vastus 46 68 ohmia vastukset 48, 80, 82 100 ohmia (säädettävä)

Vastus 56 10 000 ohmia

Vastus 62 2 000 ohmia

Vastus 64 1 000 ohmia

Vastukset 66, 84, 86 25 000 ohmia (säädettävä)

Vastus 68 10 000 ohmia

Vastus 74 3 300 ohmia

Vastus 76 10 000 ohmia

Vastus 88 10 000 ohmia (säädettävä)

Kondensaattori 54 0,01 mikrofaradia

Induktanssi 58 270 mikrohenryä

Claims (8)

11 6 610 3

1. Videosignaalin yhdistävä laite televisiovastaanotinta varten värierosignaalin (G-Y) ja luioinanssisignaalin (Y) yhdistämiseksi ja yhdistettyjen signaalien syöttämiseksi kuvantoisto-laitteeseen (60) , jossa laitteessa on ensimmäinen (40) ja toinen (42) puolijohdelaite, joissa kummassakin on päävirtatie ja siihen liittyvä ohjauselektrodi, jotka päävirtatiet on kytketty sarjaan kuorman (56) kanssa ensimmäisen (+180 V) ja toisen (maa) erilaisen käyttöjännitenavan väliin, joka kuorma (56) on kytketty ensimmäisen (+180 V) käyttöjännitenavan ja toisen puolijohdelait-teen (42) väliin ja ensimmäisen (40) puolijohdelaitteen ohjaus-elektrodi on tasavirtakytketty vastaanottamaan värierosignaali (G-Y) ja toisen puolijohdelaitteen (42) ohjauselektrodi on kytketty vastaanottamaan tasaesijännite (+11 V), joka on merkittävästi pienempi kuin käyttöjännite ensimmäisessä käyttöjännitettävässä , jotka ensimmäinen ja toinen puolijohdelaite muodostavat kasko-divahvistimen värierosignaaleja ja luminanssisignaalin vahvistin-laitetta varten, jossa vahvistinlaitteessa on kolmas (38) puolijohde-laite luminanssisignaalin syöttämiseksi kaskodiin, tunnettu siitä, että kolmannessa puolijohdelaitteessa on päävirtatie sarjassa ensimmäisen ja toisen puolijohdelaitteen sarjaankytkettyjen pää-virtateiden kanssa ja tasavirtakytkettynä toiseen käyttöjännite-napaan (maa) ja ohjauselektrodi tasavirtakytkettynä vastaanottamaan luminanssisignaali (Y), joka kolmas puolijohdelaite (38) on kytketty jänniteseuraajaksi ja jolla on kuormitusvastus (72) , joka on kytketty kolmannen puolijohdelaitteen ulostuloelektrodin ja tasaesi jännitteen (+11 V) lähteen väliin, joka esijännite on merkittävästi pienempi kuin käyttöjännite ensimmäisessä käyttöjännitenavassa, ja joka on sovitettu syöttämään vahvistettu luminanssisignaali mainittuun kaskodivahvistimeen matriisikäsiteltäväksi värierosignaalin kanssa, ja tasavirtakytkentätie kytkettynä kuormaan kuorman kytkemiseksi kuvantoistolaitteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen laite (40, 42) ovat molemmat NPN bipolaaritransistoreja ja kolmas laite (38) on PNP bipolaaritran-sistori.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u tasaesijännitteen säätölaitteesta (64, 66), joka on kytketty 661 03 12 toisen käyttöjännitenavan (maa) ja ensimmäisen ja toisen puolijoh-delaitteen välisen liitospisteen (laitteen 42 emitterin) välille.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu säädettävästä ohjausvastuksesta (46, 48), joka on sarjassa luminanssisignaalin vahvistinlaitteen (38, 74) ja kaskodi-vahvistimen (40, 42) välissä jänniteseuraajan (38, 74) ulostulon muuttamiseksi virraksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausvastus on ohitettu signaalin degeneraatiota varten esivastuksella (44), joka on kytketty ensimmäisen laitteen (40) ja toisen käyttöjännitenavan väliin.

6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu välineestä (+11 V, 52, 18), joka syöttää ensimmäisen puolijohdelaitteen (40) ohjauselektrodiin ennalta määrätyn jännitteen, joka on saatu mainitusta tasaesijännitteestä väriero-signaalin maksimaalisen sisääntulovaihtelun määrittämiseksi.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisellä laitteella (40) on suhteellisen alhainen läpilyöntijännite ja toisella laitteella (42) on suhteellisen korkea läpilyöntijännite.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu yhdestä luminanssin vahvistusvälineestä (38, 47), jossa on yksi kolmas laite (38), jonka päävirtatie on sarjassa kolmen kaskodivahvistimen (32, 34, 36) kunkin päävirtatien kanssa, jolloin kolme värierosignaalia matriisikäsitellään erikseen yhden ainoan luminanssisignaalin kanssa. 13 Patentkrav 65103