FI66060C - Riktningsventilanordning foer inriktning av maskinenheter - Google Patents

Description

-«»--I Γ»Ί /«« KUULUTUSJULKAISU

® (11) UTLÄCGNINCSSKIUFT 66060 C /40 Patentti cyunnctty 10 08 1934 ^¾¾ '5) Patent ocdiclat ^ " (SI) /hta3 F 15 B 9/08, E 21 C 11/00 SUOMI —FINLAND (21) f^ttlh*.mu«-P«*min.Blcnlng 781922 (22) H*k«ml»pUvi — An*6kningtdag 15.06.78 * ' (23) AlkupUvt—Giltlfhatxdag 1 5.06.78 (41) Tullut |ulkb«ksl — Bllvlt offantMg 22 12 78

Patentti· it rekisterihallitut . j» rwnwimiiitu (44) ΝΛβνϋβΙρβιοι» |t kuiA|«»lk»m« pum. —

Patent· och ragisterityraiMn AmMcm uthgd oeh utLskrtftwi publlcared jg 04 84 (32)(33)(31) Pjn^ttty «tuotkuu· —B«gM prloHttt 21 06 77 21.06.77 Ruotsi-Sverige(SE) 7707137-1 7707138-9 (71) Atlas Copco Aktiebolag, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Alexis Molin, Saltsjöbaden, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Suuntaventtii1ilaite koneyksiköiden suuntaamista varten -Riktningsventi1anordning for inriktning av maskinenheter

Esillä olevan keksinnön kohteena on suuntaventtiililaite koneyksiköiden suuntaamista varten, jolloin koneyksiköt ovat painenestekäyt-töisen asetusmoottorin ja paineaineen syöttöä siihen ohjaavan suun-taventtiilin avulla kulma-aseteltavissa ensimmäisen ohjausakselin ympäri ulokepuomin suhteen, joka on vuorostaan kulma-aseteltavissa toisen ohjausakselin ympäri kannatuslaitteen suhteen, jolloin suun-taventtiili kuuluu ohjausyksikön käsittävään kulma-asentoservojärjestelmään, joka ulokepuomin liikkeen aikana automaattisesti ohjaa asetusmoottoria, niin että koneyksikkö säilyttää asetellun asetus-kulma-arvon mukaisen suuntauksensa.

Tähän asti käytetyt tällaiset laitteet säästävät työtä suuntauksessa, mutta ne perustuvat suhteellisen monimutkaisiin, tavallisesti sähköisesti tai pneumaattisesti ohjattuihin servopiireihin koneyksiköiden suuntausta ja rinnakkaisohjausta varten (ruotsalaiset patenttijulkaisut 364 091, 349 350 ja 380 867). Suhteellisen suurien hankintakustannusten takia ohjauslaitteet eivät tähän mennessä ole tulleet sinänsä toivottuun yleisempään käyttöön.

- - 1- 2 6 3060

Asetusmoottorilla takaisinkytkettyjä suuntaventtiilejä on aiemmin ehdotettu mm. ajoneuvojen servo-ohjaukseen ja vaakitukseen (amerikkalaiset patenttijulkaisut 1 657 412 ja 2 520 266). Suunta-venttiilien erityinen koordinointi ohjauskohteen kanssa ei tällöin kuitenkaan ole mahdollistanut kyseisen venttiilin yleisempää käyttöä paikoituksessa ja suuntauksessa.

Keksinnön tarkoituksena on luoda servo-ohjatulle kulmasuuntaukselle ja rinnakkaisohjaukselle suurempi käyttöalue ulokepuomipaikoitettu-jen koneyksiköiden huomattavasti yksinkertaisemman suuntausjärjestelmän avulla, jossa mahdollistetaan suora servo-ohjaus painenesteen täyden työpaineen alaisena. Tämä saavutetaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen tunnusmerkkien avulla.

Keksintöä voidaan edullisesti käyttää koneyksiköiden yleiseen suuntaukseen ja rinnakkaisohjaukseen pneumatiikan tai hydrauliikan avulla esim. porakoneen syöttölaitteiden, koneen varsien, työlavojen, kuor-makauhojen, nosto-, puomi- ja teollisuusrobottivarsien yhteydessä. Vaikka seuraava selitys ei ole tarkoitettu rajoittamaan keksinnön käyttökelpoisuutta, keksintöä selitetään seuraavassa yhtenäisyyden vuoksi kauttaaltaan kallioporakoneiden suuntaukseen liittyen, jolloin muuhun samantapaiseen tekniikkaan soveltuvuus luonnollisesti käy ilmi asiayhteydestä eikä sitä esitetä erikseen.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää sivusta katsottuna poranpuomia, johon keksinnön mukaista suuntauslaitetta on käytetty. Kuviot 2 ja 3 esittävät suurennettuja leikkauksia kuvion 1 viivoja 2-2 ja 3-3 pitkin. Kuvio 4 esittää suurennettua leikkausta kuvion 1 viivaa 4-4 pitkin. Kuviot 5 ja 6 esittävät leikkauksia kuvion 4 viivoja 5-5 ja 6-6 pitkin. Kuvio 7 esittää suurennettuna venttiilirungon sisäosaa kuvion 5 viivaa 7-7 pitkin katsottuna. Kuvio 8 esittää kuvion 7 venttiili-rungon sisäosan muunnelmaa. Kuvio 9 esittää vahvasti kaaviollisena toimintakuvana kuvion 5 venttiilin osia kahdessa eri asennossa lähinnä kuvioon 1 liittyen. Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvioiden 2 ja 3 kulnavoimansiirron muunnelmaa. Kuvio 12 esittää kuvioiden 10 ja 11 kulmavoimansiirtoa viivoja 12-12 pitkin katsottuna sekä leikkausta kulmavoimansiirron kulmasäätimen läpi. Kuvio 13 esittää kuvion 4 venttiilin muunnelmaa. Kuvio 14 esittää kaaviollisena periaatekaaviona keksinnön mukaista muunneltua suuntaventtiiliä, johon kuuluu istukka-ja luistiventtiilikomponentteja. Kuvio 15 esittää sivusta katsottuna 3 6-5060 kääntöpuomia, johon keksintöä on sovellettu. Kuvio 16 esittää kaaviollisesti ylhäältä katsottuna kuvion 15 puomin kiinnitintä nuolen suunnasta 16-16 katsottuna. Kuviot 17 ja 18 esittävät leikkauksia kuvion 15 viivoja 17-17 ja 18-18 pitkin. Kuvio 19 esittää leikkauksena kuvioon 14 kuuluvaa nokkaosaa. Kuvio 20 esittää osittain leikkauksena sivusta katsottuna kuvion 15 poranpuomin telineen automaattista vaakasuuntauslaitetta. Kuvio 21 esittää osittaista leikkausta kuvion 20 viivaa 21-21 pitkin. Kuvio 22 esittää suurennettuna kuvioihin 20, 21 kuuluvaa heiluripainoa. Kuvio 23 esittää kuvion 18 kulmasäädön pystyviivaa tunnustelevaa muunnelmaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä kuvion 16 asetuslaitteiden kanssa. Kuvio 24 esittää kaaviollista venttiilitoimintakaaviota kuviossa 15 esitetyn asetuspuomin ja puomin kannattaman koneyksikön, esim. työvälineen vaihtoehtoista ohjausta varten. Kuvio 25 esittää osakuvaa kuvion 24 viivaa 25-25 pitkin. Kuvio 26 esittää kuvioihin 24 ja 25 kuuluvaa kulmasäätöjärjestelmää.

Kuvion 1 kallicporakoneen syöttölaitteeseen 18 kuuluu tavanomaiset, esittämättä jätetyt syöttöelimet, joiden avulla kallioporakonetta 10 voidaan syötön aikana siirtää edestakaisin. KalliopoTakoneessa 10 on poranterä 11 ajateltua porausakselia 12 pitkin. Alusta 14 kannattaa syöttölaitetta 18 ja voi kääntyä ensimmäisen ohjausakselin 21 ympäri, kuvio 2, ohjaustapin 19 avulla, joka on kiinnitetty haarukan 16 kahteen laakerikorvakkeeseen 15 poranpuomin 17 yläosassa. Ohjaus-sylinterin 26 muodostama asetusmoottori on kiinnitetty niveltyvästi ohjausakselin 19)poikki poranpuomin 17 kannattimen 24 ja porakoneen alustassa 14 olevan laakeroinnin 25 väliin. Ohjaussylinterin 26 pituus säädetään suuntaventtiilillä 27, joka on johtojen O ja U välityksellä yhdistetty ohjaussylinterin 26 yläpintaan ja vastaavasti alapintaan, jolloin kallioporakoneen 10, sen porausakselin 12 ja syöttölaitteen 18 kulmat ovat yhdessä säädettävissä ohjausakselin 21 ympäri.

Poranpuomi 17 on laakeroitu toisella ohjaustapilla 28, kuvio 3, tämän ohjausakselin 22 ympäri kääntyvästi puomin kannattimeen 29, joka on esitetyssä esimerkissä esitetty kaaviollisesti kehyksenä, joka voi olla tavanomaiseen tapaan sopivalla tavalla säädettävissä, kts. esim. ruotsalaisen patenttijulkaisun 317 342 puomin kannatinta, ja on esittämättä jätettyn,tavanomaisen porausvaunun 30 osa. Painesylin-teri 34 on kytketty niveltyvästi puomin kannattimen 29 tapin 31 ja - - Γ 4 6:5060 poranpuomin 17 kannattimen 32 väliin. Sylinterin 34 pituutta säädetään suuntaventtiilillä 35, jolloin poranpuomin 17 kulma voidaan säätää puomin kannattimen 29 suhteen toisen ohjausakselin 22 ympäri.

Suuntaventtiiliin 27, kuviot 2 ja 4, kuuluu luisti 40, joka on tiiviillä sovitteella laakeroitu kääntyvästä venttiilirunkoon 41 kääntymään suuntaventtiilin 27 kääntöakselin 23 ympäri. Venttiili-runko 41 on tehty vuoriholkiksi, joka on liimattu tai puristettu tiiviisti ulkorunkoon 38. Luisti 40 kiinnitetään aksiaalisesti venttiilirunkoon 41 poikkitapilla 42, joka sijaitsee luistin 40 ren-gasurassa 43. Päätelaippa 44 muodostaa luistin 40 ulkopäädyn, kun taas vastakkainen pää muodostaa säätöakselin 13, joka kulkee ontoksi akseliksi tehdyn ohjaustapin 19 läpi. Kiinnityslaatta 46 kiinnittää ulkorungon 38 syöttölaitteeseen 18, jolloin kääntöakseli 23 on sama-akselinen ohjausakselin 19 kanssa.

Luistissa 40 on kaksi lieriömäistä ohjauspuomia 51, 52 ja kolme näiden vieressä sijaitsevaa tasapainotuspuomia 53. Kaikkia puomeja rajoittavat rengasurat 47, joihin on sijoitettu 0-renkaat 48, jotka tiivistyvät venttiilirunkoa 41 vasten. Ohjauspuomit 51, 52 on varustettu keskenään paineentasaussyistä peilikuvallisilla kehäkana-villa 49, 50, kuviot 5, 6, jotka ulottuvat peilisymmetrisesti yhteisen keskitason 45 suhteen kahden kapean, säteittäisen ja aksiaalisesti kulkevan raon 54, 55 ja vastaavasti 56, 57 luo, jotka päättyvät kukin omaan aukkoonsa 58 venttiilirungon 41 kehällä. Raot 55, 57 päättyvät ulkorungon toisella puolella omaan johdon 0 päätehaaraansa ohjaus-sylinterin 26 yläsivulla. Ulkorungon 38 toisella puolella raot 54, 56 on vastaavalla tavalla yhdistetty johdolla U ohjaussylinterin 26 alasivuun. Luistin liikkeen suunnissa rakoja 54-57 seuraavat laajat toisioaukot 59, jotka samoin päättyvät kukin omaan aukkoonsa 58. Kehäkanavaan 49 johdetaan paineainetta (paineöljyä tai paineilmaa) johdosta 20.

Kehäkanava 50 on liitetty poistojohtoon 213.

Raot 54-57 voivat, kuten edellä on esitetty, osua yhteen keskitason 45 kanssa tai tarvittaessa sijaita parittain peilisymmetrisesti tai muulla sopivalla tavalla tämän molemmille puolille ryhmiteltyinä, jos suuntaventtiilille 27 halutaan saada muutettu kulmakallistuma. Keskitaso 45 sijoitetaan sopivasti porausakselin 12 suuntaisesti vent- 5 6-5060 tiilivaippaa 38 kiinnitettäessä.

Luistin 40 pyörimisen helpottamiseksi venttiilirungossa 41 luistin painetta tasapainotetaan edelleen haaroitetuilla porausrei'illä 61, jotka johtavat kummastakin kehäkanavasta 49, 50 kahteen vastakkaiseen, tasapainotuspuomien 53 kehällä sijaitsevaan tasapainotusuraan 60, jolloin kaksi uraa sijaitsee diametraalisesti vastakkain keskimmäisessä puomissa. Valitsemalla kahdelle toisiinsa yhdistetylle tasa-painotusuralle 60 sopiva pinta-ala, voidaan vastakkaisissa kehäkana-vissa 49 ja 50 vaikuttava paine tasapainottaa.

Säätöakseli 13, kuvio 2, kannattaa puomihaarukan 16 toisella puolella kääntymättömästi vartta 64, joka on niveltapilla 65 ja nivelellä 66 yhdistetty niveltyvästi niveltapin 67 välityksellä nivelvarteen 68. Nivelvarsi 68 on kiinnitetty kääntymättömästi akseliin 69, joka sama-akselisesti nivelakselin 22 kanssa kulkee ontoksi akseliksi muodostetun toisen niveltapin 28 läpi. Kulmansäätövarsi 70 on yhdistetty kääntymättömästi akselin 69 toiseen päähän ja on esim. kiristysruu-villa 71 kiinnitettävissä puomin kannattimen 29 asteitettua sektoria 72 vasten. Elementit 64, 66 ja 68 muodostavat yhdessä poranpuomin 17 kanssa nivelsuunnikkaan, jolloin ohjausakselit 21, 22 ovat vertai-luakseleja ja muodostavat niin ollen kulmavoimansiirron, joka kulma-määräisesti sitoo luistin 40 puomin kannattimeen 29.

Suuntaventtiilin 27 luisti 40 asettuu takaisinkytkentäasentoon kuvioissa 5, 6. Paineistettua kanavaa 49 pitävät suljettuna sen venttiili-pintoina toimivat, vastakkaiset päätepinnat 73 (jos jätetään ottamatta huomioon tietty käytännöllisesti katsoen väistämätön vuoto rakojen 54, 55 ja johtojen O ja U suhteen, ts. sekä ohjaussylinterin 26 ylä- että alapuolen suhteen). Samalla tavoin matalapaineeseen liitetty kanava 50 pidetään oleellisesti suljettuna johtojen O ja U suhteen, ts. ohjaussylinterin yläpuolen ja alapuolen suhteen. Säätö-herkkyyden parantamiseksi voidaan takaisinkytkentäasennossa valita tietty valvottu vuoto venttiilipintojen 73 ohi. Vuoto kanavasta 49 valitaan sopivasti hieman suuremmaksi kuin kanavasta 50 takaisinkytken-täasennosta poistuva vuoto, mikä merkitsee sitä, että ohjaussylin-terin 54, 55 molemmat puolet pidetään paineen alaisina. Tähän voidaan päästä tekemällä raot 54, 55 leveämmiksi kuin raot 56, 57, vrt. kuvio 13. Kuviossa 8 esitetään eräs vaihtoehto, jossa venttiili-pinnat 73 uran 49 päissä luistin 40 takaisinkytketyssä asennossa 6 6 0 60 jättävät molemmilla puolilla kaksi kapeaa reikää 74 avoimiksi ja muut asteittain suurenevat reiät 75 suljetuiksi, kun taas ura 50 vastaavalla, esittämättä jätetyllä tavalla jättää vain yhden tällaisen kapean reiän avoimeksi vastaavissa venttiilipäätepinnois-saan 73.

Kun venttiiliä 40 kierretään myötäpäivään kuvioissa 5, 6, paineen alainen kanava 49 saa ensimmäiseksi yhteyden raon 55 kautta ja sen jälkeen toisioaukon 59 kautta johtoon 0 kuviossa 5, kun taas venttii-lipuomi 51 samassa kuviossa pitää johdon U suljettuna. Samanaikaisesti matalapainekanava 50 kuviossa 6 saa ensiksi raon 56 ja sen jälkeen toisioaukon 59 kautta yhteyden johtoon U, kun taas venttiilipuomi 52 pitää johdon 0 suljettuna poistoputken 213 suhteen. Tämä merkitsee sitä, että kuviossa 1 ohjaussylinterin 26 yläpuoli saatetaan paineen alaiseksi johdon 0 kautta ja alapuoli samanaikaisesti liite* tään johdolla U poistokohtaan,jolloin paineaine ensin nopeasti lyhentää ohjaussylinteriä 26 toisioaukkojen 59 kautta, minkä jälkeen se hienosäädetään rakojen 55, 56 kautta. Vastapäivään käännettäessä kuvioissa 5, 6 ohjausventtiili 27 saa vastaavalla tavalla rakojen 54, 57 sekä niiden toisioaukkojen 59 kautta aikaan ohjaussylinterin 26 pitenemisen. Koska ulkorunko 38 on laatalla 46 kiinnitetty yhdessä kiertyvästi syöttölaitteeseen ja niin ollen ilmoittaa sen ja poraus-akselin 12 olokulma-arvon, ohjaussylinterin 26 pituuden muutos johtaa myös ulkorungon 38 ja venttiilirungon 41 kiertymiseen. Myötäpäivään kierrettäessä, jolloin ohjaussylinteri lyhenee, syöttölaitetta 18 ja sen mukana venttiilirunkoa 41 kierretään samoin myötäpäivään, kunnes takaisinkytkentäasento keskitason 45 suhteen palautuu luistin 40 vastasäädetyssä kulma-asennossa. Suuntaventtiili 27 toimii siis paineaineen täyden työpaineen alaisena servona, jossa asetuskulma-asento säädetään luistilla 40, minkä jälkeen ohjaussylinteri 26 kiertyy venttiilirungon 41 perässä, joka ilmoittaa kallioporakoneen olokulmasuunnan suuntaventtiilin takaisinkytketyn ja niin ollen suljetun tai melkein suljetun, kuristetun asennon hakemiseksi, jolloin kallioporakoneella ja sen porausakselilla 12 on uusi luistin 40 määräämä asetuskulma-arvo.

Oletettakoon, että suuntaventtiili 27 kuvion 9 ala-asennossa asettuu takaisinkytkentäasentoon, jolloin kallioporakoneen 10 alusta 14 sijaitsee vaakasuorassa. Kun poranpuomia 17 käännetään painesylin-terin 34 avulla, kuvio 1, ohjaustapin 28 eli ohjausakselin 22 ympäri 6 30 60 7 kuvion 9 asennosta 17 ylempään asentoon 17^, ohjausventtiili 26 pitäisi, jos siihen ei vaikuteta, suuntaventtiilin 27 rungon muuttumattomassa asennossa poranpuomin suhteen, jolloin alusta sijaitsisi ajatellussa, ylöskäännetyssä asennossa 141. Nivelsuunnikkaista 17, 64, 66, 68 muodostuva kulmavoimansiirto ohjaa kuitenkin luistia 40 samansuuntaisesti poranpuomin 17 kääntyessä ylös. Alustan pyrkiessä liikkumaan asentoa 14^· kohti paineen alainen ura 49 yhdistetään tämän takia raolla 54 ja johdolla U ohjaussylinterin 26 alapuoleen, niin että tämä pitenee ja pitää suuntaventtiilin 27 ja alustan takaisinkytketyssä eli vaakasuorassa asennossa. Koska luisti 40 kaikissa poranpuomin 17 kääntöasennoissa säilyttää annetun, suuntaisohjatun kulma-asetuksensa tilassa, tämä ohjaa automaattisesti suuntaventtiilin 27 servotoiminnan ja takaisinkytkennän ansiosta ohjaussylinterin 26 kautta kunkin käännöksen aikana alustaa 14 ja niin ollen poraus-akselia 12 ensimmäisen ohjausakselin 21 eli ts. venttiilin kääntö-akselin 23 ympäri, niin että alustan olokulmasuuntaus on yhtäpitävä luistin 40 määräämään asetuskulmasuuntauksen kanssa.

Suuntaventtiilillä 27 käytännössä rinnakkainohjauksessa saavutettavaa kulmatarkkuutta voidaan parantaa suurentamalla venttiilin halkaisijaa, jolloin kapeat raot 54-57 ja hiuksenhienot reiät 74, joilla on suureneva halkaisija, peittävät pienenevän määrän kaariminuutteja raon leveyttä tai reiän leveyttä kohti.

Irrottamalla säätöruuvi 71 voidaan kulmasäätimen 70 avulla nivel-suunnikkaiden 17, 64, 66, 68 välityksellä vapaasti valita luistin 40 asetuskulma poranpuomin 17 ensimmäisen ohjausakselin 21 ympäri. Kulmasäädin 70 asetetaan sopivasti alun alkaen ennalta määrättyyn, esim. suoraan kulmasuhteeseen suuntaventtiilin 27 keskitason 45 ja alustan 14 suhteen. Itse säädön aikana kulmasäädin 70 muodostaa siten esikuvan alustan 14 kulmasäädölle ja asteitetusta sektorista 72 lukemalla voidaan alustalle 14 ja siten syöttölaitteelle suoraan säätää haluttu kulma, sen jälkeen kun kannatuslaite 30 on ensin sopivasti sijoitettu vaakasuuntaan.

Jos alusta 14 kulmasäätimestä 70 riippumatta halutaan asettaa erityiseen työsuuntaan samalla, kun "muistissa" säilytetään ennalta säädetty, haluttu rinnakkainohjaussuunta, johdot o, U voidaan erottaa sopivasti kauko-ohjatulla venttiilillä 75 ohjaussylinteristä 26, johon voidaan vaikuttaa suoraan erityisellä suuntaventtiilillä 79.

3 65060

Kun työ on suoritettu loppuun suuntaventtiilin 79 avulla määrätyssä suunnassa, sulkuventtiili 75 voidaan avata uudelleen,jolloin suunta-venttiili 27 automaattisesti hakee uudelleen alkuperäisen takaisin-kytkentäasennon, niin että työ voi jatkua yhdensuuntaisesti kulmasää-timen 70 määräämän suunnan kanssa.

Vaikka normaalisti onkin edullista sijoittaa suuntaventtiili 27 siten, että kääntöakseli 23 on sama-akselinen poranpuomin 17 ensimmäisen oh-jausakselin kanssa, koska painejohdoilla tällöin on lyhyin tie suun-taventtiilistä 27 ohjaussylinteriin 26 ja useita analogisia suunta-venttiilejä 27 eri ohjaussylinterejä varten voidaan yksinkertaisesti liittää yhteen ainoaan konesovitelmaa varten sovitettuun pääpaine-ja pääpoistojohtoon, vrt. kuvio 24, suuntaventtiili voidaan tarvittaessa sijoittaa toiseen paikaan, esim. puomin kannattimeen 29, kuten ruotsalaisessa patenttihakemuksessa n:o 7707139, kuvio 9, selitetään. Tässä tapauksessa alustan 14 olokulma-arvo siirretään suuntaventtiilin 27 luistiin sopivalla kulmavoimansiirrolla, esim. nivelillä, ketjuilla, teräsköysillä tai vääntöjäykillä, taipuisilla kaapeleilla, jolloin ohjausakselit 21 ja 22 ja venttiilin kääntöakseli 23 ovat vertailuakseleja. Kulmasäädin 70 voidaan tällöin sen sijaan liittää, tarvittaessa omalla kulmavoimansiirrolla, venttiilirunkoon sen kääntämistä varten asetuskulmasuunnassa. Lisäksi on ilmeistä, että kuviossa 4 olokulma-arvo voidaan tarvittaessa sen sijaan siirtää venttiililuistiin 40 kiinnityslaatan 46 kautta esim. kiinnittämällä laatta 46 laippaan 44. Tällaisessa rakenteessa venttiilirunko 41 kytketään suoraan säätöakseliin 13, joka tällöin tehdään luistista 40 erilliseksi. Kulmasäätimestä 70 asetuskulma-arvo siirretään tällöin suoraan venttiilirunkoon 41 tämän kääntämiseksi akselin 23 ympäri yhdessä johtojen 20, 213, O ja U kanssa, jolloin ulkorunko 38 sijaitsee vapaasti kiinnityslevyn 46 ja sen kiinnityksen suhteen alustassa 14.

Asetuskulma-arvo siirretään tällöin kulmasäätimestä 70 suoraan venttiilirunkoon 41 sen kääntämiseksi akselin 23 ympäri yhdessä johtojen 20, 213, 0 ja U ja ulkorungon 38 kanssa vapaasti kiinnityslaatan 46 ja sen kiinnittimen kanssa alustassa 14.

Kuvioiden 10-12 suoritusesimerkissä suunnikaskulmavoimansiirto on korvattu toisiinsa hydraulisesti yhdistettyjen painesylinterilaittei-den 80, 81, 82 avulla tapahtuvalla suuntaisohjauksella. Kukin näistä ti 6 60 60 9 muodostuu esitetyssä esimerkissä kaksitoimisesta sylinteristä 83, jonka vastakkaiseen sylinteritilaan kaksoismäntä 84 on sovitettu tiiviisti ja liukuvasti. Kaksoismännässä 84 on välissä sijaitseva, hienohampainen hammastanko 85, joka hammastuu mahdollisimman välykset-tömästi hammaspyörään 86. Sylinterilaite 80 on ruuvattu kiinni kiinnityslevyyn 87, joka on kiinnitetty puomin 17 haarukkaan 16. Hammaspyörä 86 on kiinnitetty pyörivästi säätöakseliin 13 sama-akseli-sesti ohjausakselin 21 kanssa. Sylinterilaite 81 on vastaavalla tavalla ruuvattu kiinni kiinnityslevyyn 89 puomin 17 sisäpäässä, jolloin sylinterilaitteen 81 hammaspyörä 86 on kiinnitetty pyörivästi akseliin 69 sama-akselisesti ohjausakselin 22 kanssa, joka on vuorostaan kiinnitetty laipalla ja tapilla 90 puomin kannattimeen 29. Sylinterilaite 82 on sijoitettu sopivaan ohjauspaikkaan 91, ja kulmasäädin 70 on yhdistetty pyörimättömästi hammaspyöräänsä 86 ja se voidaan kuten kuviossa 3 lukita säätöruuvilla haluttuun kulma-asentoon sylinterilaitteeseen 82.

Sylinterilaitteiden 80-81 vastakkaiset sylinteritilat on yhdistetty toisiinsa pareittain samansuuntaisesti johdoilla 92, 93. Sylinteri-laitteiden 81, 82 vastakkaiset sylinteritilat on samalla tavalla yhdistetty toisiinsa pareittain ristikkäin johdoilla 94, 95. Kolmen sylinterilaitteen 80-82 sylinteritilat ovat kaikki keskenään samanlaiset, niin että kulmasäätimen 70 kulmakierto siirretään sen kaksois-männän 84 ja tämän sylinteritilan, johtojen 94, 95, sylinterilaitteiden 81 sylinteritilojen, johtojen 92, 93 ja sylinterilaitteen 80 sylinteritilan välityksellä sylinterilaitteen 80 kaksoismäntään, jolloin siinä saadaan aikaan säätöakseliin 13 yhdistetyn hammaspyörän 86 kulmajäljennetty, samansuuntainen kierto. Poranpuomin 17 kääntyessä sylinterilaite 81 kiertyy hammaspyörän 86 ja akselin 69 vaikutuksesta puomin kannattimeen 29 kulmamääräisesti lukitun hammaspyöränsä 86 suhteen, niin että kaksoismäntä siirtyy sylinterilait-teen 81 sisällä. Koska kulmasäädin 70 pysyy lukittuna asetusasen-nossaan, männän liike siirtyy johtojen 92, 93 välityksellä sylinteri-laitteen 80 kaksoismäntään, jolloin se saa täällä aikaan säätöakselin 13 vastakkaissuuntaisen, analogisen kulmaliikkeen, niin että suunta-venttiilin 27 luisti tulee rinnakkain ohjatuksi. Kaksoismäntien 84 keskinäisen asennon korjaamiseen käytetään akkusylinteriä 96, johon voi vaikuttaa säädettävä mäntä 97 ja joka voidaan sopivilla, normaalisti suljetuilla venttiileillä 98 saattaa yhteyteen joko jommankumman tainolemman johdon 92, 93 kanssa, jolloin kulmasäädin voidaan 10 66060 vapaasti asettaa esittämättä jätettyä, asteitettua kulma-asteikkoa vasten, niin että se ilmoittaa suoraan alustan 14 ja syöttölaitteen 18 kulmasäädön ja muodostaa sille esikuvan. Sylinteritilat ja johdot toimivat alhaisen käyttö-öljynpaineen alaisena tavanomaisten jar-rusylinterien ja jarrujohtojen tapaan.

Suunnikkaiden tai hydraulisen rinnakkainohjauksen sijasta suuntavent-tiilin toista elementtiä voidaan ohjata rinnakkain ja säätää muiden tavanomaisten välineiden avulla, esim. hammaspyörien yli tapahtuvalla ketjuvoimansiirrolla, heilurilla luotiviivan suhteen, teräsköysivoi-mansiirroilla kuten ruotsalaisen patenttihakemuksen 7707139-7 kuvioissa 16-21 esitetään, porauksen alla olevaan ulkopuoliseen tukeen tai maassa sijaitsevaan painoon johtavalla, kiertojäykällä, taipuisalla ja kulmasäädettävällä kaapeliliitännällä.

Kuvion 13 suoritusesimerkissä suuntaventtiili&n 27 kuuluu säätöholkki 102, joka on kiinnitetty tiiviisti esim. liimattu venttiilirungon 41 ympärille ja varmistettu pyörimättömäksi nastalla 108. Säätöhol-kissa 102 on ympäri kiertävät kehäkollektoriurat 103-106, ja holkki on laakeroitu pyörivästi ja tiiviisti ulkorunkoon 100. Säätöholkin 102 rengasuriin 109 on sijoitettu kollektoriurien 103-106 ulkopuolelle ja väliin 0-renkaita 107, jotka rajoittuvat tiiviisti ulkorunkoon 100. Sylinterilaite 180, joka on samanlainen kuin kuvion 12 yhteydessä kuvatut sylinterilaitteet, on kiinnitetty ulkorungon 100 toiseen päähän. Sen kaksoismäntä 184 hammastuu hammastangolla 185 hammaspyöräkehään 111, joka on muodostettu venttiilirungon 41 toiseen päähän. Rengaslevy 101 on kiinnitetty ulkorungon 100 toiseen päähän ja se pitää säätöholkkia 102 ja ulkorunkoa 41 pyörimättömästä paikoillaan itsensä ja sylinterilaitteen 180 välissä. Venttiilirungon 41 kuristusraot 55 ja 57 päättyvät venttiilirungon 41 yhteiseen syvennykseen 112, joka liittyy kollektoriuraan 105. Kuristusraot 54, 56 on vastaavalla tavalla liitetty yhteisellä syvennyksellä 113 kollektoriuraan 103. Venttiilirungon katkopisteviivalla merkitty nesteen tuloaukko 32 lähtee kollektoriurasta 104. Poistoaukko 33 puolestaan päättyy kollektoriuraan 106. Kuviosta 13 käy ilmi, että poistoaukkoon 33 johtavat kuristusraot 56, 57 on tehty kapeammiksi kuin tuloaukkoon 32 johtavat kuristusraot, niin että vuodon sattuessa venttiilissä molemmat syvennykset 112, 113 voivat olla paineen alaisina, jolloin käytetyn säätömoottorin tai painesylinterin ohjattavuus paranee. Ohjausjohdot U ja 0 liitetään ulkorunkoon, niin että ne 11 65060 ovat yhteydessä jompaankumpaan kollektoriuraan 103 ja 105. Paine-aineen tulojohto 20 ja tämän poistojohto 21 liitetään ulkorungon 100 välityksellä kollektoriuraan 104 ja vastaavasti 106.

Kollektoriurat 103-106 mahdollistavat säätöholkin 102 ja venttiili-rungon 41 kulma-arvon kätevän kauko-ohjatun säädön sylinterilaitteen 180 avulla mielivaltaiseen kulma-asentoon verrattuna ulkorungon 100 ja painejohtojen U, 0, 20, 21 kiinteään asennukseen. Asennusmahdollisuuksien lisäämiseksi luisti 40 voi kääntyä venttiilirungossa 41 ja voi säätöakselilla 13 työntyä ulos sylinterilaitteen 180 porauksesta 114. Kiinnitysnasta 42 antaa kääntöasennossa tulokseksi luistin 40 aksiaalisen, pyörivän kiinnityksen yhdessä luistin 40 pääteuran 115 kanssa.

On ilmeistä, että säätöakseli 13 voidaan vaihtoehtoisesti kiinnittää venttiilirunkoon 41, jolloin tämän hammaspyöräkehä 111 jätetään pois ja luistille 40 sovitetaan sen sijaan hammaspyörä, joka toimii yhdessä kaksoismännän 184 männänvarren 185 kanssa. Sopiva kannatin 116 kannattaa ulkorunkoa 100 yhdessä sylinterilaitteen 180 kanssa, niin että nämä voidaan kätevästi kiinnittää kulmaohjättäväan kone-yksikköön.

Kuvioiden 14 ja 19 kaaviollisesti venttiilisymboleilla esitetyssä, muunnellussa suuntaventtiilissä 227 on aiemman luistin 40 venttiili-päätepinnat 73 ja yhdessä toimivat raot 54-57 tai kuristusaukot 74, 75 korvattu neljällä tavanomaisella istukka- tai luistiventtii-lillä 165-168, jossa venttiilin tai luistin voi avata venttiilinnostin 164 sulkujousen 169 vaikutusta vastaan. Nokka-akseli 170 on laakeroitu kannatuselimeen 1180 ja muodostaa suuntaventtiilin geometrisen kiertoakselin 23 sekä kannattaa kahta keskenään peilikuvallista nokkaa 171, 172, joihin venttiilien 165-168 venttiilinnostin 164 rajoittuu. Neljän venttiilin runkoa kannattaa kehys 173, joka on laakeroitu pyörivästi nokka-akselin 170 ympäri. Kehys 173 päättyy takana säätöholkkiin 174, joka muodostaa ulkopäässä hammaspyörä-kehän 175. Tämä muodostaa sentyyppisen sylinterilaitteen 180 osan, jota selitettiin kuvion 13 yhteydessä (vrt. kuvio 12) ja jossa kaksoismännän 184 uuman muodostava hammastanko 185 hammastuu hammaspyörä-kehään 175.

- - T" 12 6 60 60

Ohjauksen aikana sylinterilaite 180 kiinnitetään kulmanpitävästi ohjausjärjestelmän toiseen kulman ilmoittavaan osaan, kun taas nokka-akseli 170 kiinnitetään toiseen osaan. Säätöholkkia 174 siirretään kulman asettelua varten sylinterilaitteella 180 myötä- tai vastapäivään kuviossa 14. Vähäisenkin kulmamuutoksen tapahtuessa esitetystä takaisinkytkentäasennosta, jossa venttiilinnostimet 164 sijaitsevat nokkien 171, 172 pienemmällä halkaisijalla rajoittuen tiiviisti suurempaan halkaisijaan johtaviin ylimenopintoihin, kahden venttiilin nostimet 164 siirtyvät mainitulle suuremmalle halkaisijalle, kun taas kaksi muuta nostinta 164 pysyvät pienemmällä halkaisijalla, jolloin kuten kuviosta 14 käy ilmi nokka-akselia 170 myötäpäivään käännettäessä venttiilit 165 ja 167 avautuvat, kun taas venttiilit 168 ja 169 pysyvät kiinni. Tällöin saadaan siis ohjausnesteen virtaus plussasta alaspäin kuviossa johtoon O tai U esittämättä jätetyn, ohjatun säätömoottorin jommallekummalle puolelle, kun taas sen toinen puoli liitetään johdolla U ja 0 ylhäällä kuviossa poistokohtaan (miinus) venttiilin 165 välityksellä. Nokka-akselin 170 kiertyessä vastapäivään saadaan aikaan käännetty säätö venttiilien 168, 166 avautuessa ja venttiilien 167, 165 pysyessä kiinni. Tarvittaessa neljä vakioventtiiliä 165-169 voidaan yhdistää kahdeksi tai pelkästään yhdeksi erikoisventtiiliksi, johon vaikuttaa kaksi tai vastaavasti yksi ainoa pyörivä nokka, jolloin takaisinkytkentäasento sijaitsee nokan pienemmän halkaisijan sen suurempaan halkaisijaan yh-^ distävän vinon nokkapinnan tai nokkapintojen keskipisteessä.

Säätömoottorin ei keksinnössä tarvitse välttämättä olla kaksitoimi-nen painenestesylinteri, vaan se voi tarvittaessa olla sopivasti vaihtosuuntainen moottori, joka on kytketty kulmasäätöä varten, esim. tavanomainen kiertosylinteri, jossa on ruuvikierreurahammastus, lamellimoottori ja kulissimoottori, jossa on ruuvi- tai hammasvoiman-siirto ym.

Kuvion 15 rakenteessa kallioporakoneen 10 syöttölaitetta kannattaa puominpää 120 puomin osista 122 ja 123 muodostuvan kääntöpuomin ulkopäässä. Puominpäähän 120 on laakeroitu kääntyvästi kannatin 124, joka kannattaa syöttölaitetta ja jonka kulma on säädettävissä kiertosylinterin 125 avulla, joka ulottuu kannattimen 120 ja syöttölaitteen 18 nivelkiinnitysten väliin. Puominpää 120 voi kääntyä puomin osan 123 ulkopäähän kiinnitetyn onton akselin 126 ympäri, kuvio 18. Puominpäätä 120 käännetään kippisylinterin 128 avulla, joka 13

6 6 O 6 O

ulottuu puomin osan 123 nivelkiinnityksen ja puominpään 120 tapin 129 väliin. Painesylinteri 130 ulottuu puomin osien 122 ja 123 nivel-kiinnitysten väliin näiden keskinäistä kulmasäätöä varten. Puomin osa 122 on kuvion 11 puomin 17 tavoin laakeroitu kääntyvästi puomin kannattimen 132 onton johtotapin 28 ympäri, jolloin painesylinteri 131 on kiinnitetty puomin kannattimeen 132 niveltyvästi ja liitetty puomin osan 122 keskiosan nivelkiinnitykseen, niin että tätä voidaan kääntää tapin 28 ympäri. Kääntösylinteri 133 on nivelletty tavanomaisen poravaunun 135 osan muodostavan telineen 134 nivelkiinnityksen ja puomin kannattimen 132 pystyakselin 138 kampivarren väliin, jolloin puomin kannatin on laakeroitu kääntyvästi telineeseen 134 mainitulla pystyakselilla. Kiertosylinterin 133 avulla kääntöpuo-mia 122, 123 voidaan kääntää vaakatasoissa.

Kuvion 13 mukaisesti rakennettu suuntaventtiili, jota on merkitty viitemerkinnällä T 127, on kiinnitetty kääntymättömästi kannattimeen 120 sama-akselisesti akselin 126 kanssa, jolloin säätöakseli 13 työntyy akselin 126 onteloon ja on kiinnitetty kääntymättömästi tähän ja niin ollen ulompaan puomin osaan 123. Suuntaventtiili T 127 on kytketty hydraulisesti kippisylinterin 128 vastakkaisten sylinteri-tilojen ohjausta varten, jolloin takaisinkytkentä tapahtuu sen kul-malukeman avulla, joka muodostuu venttiilin kiinnityksistä päähän 120 ja puomin osaan 123. Suuntaventtiilin T 127 sylinterilaite T 180 on ohjausyhdistetty hydraulisesti matalapaineisilla hydrauli-johdoilla 141, 142 analogiseen sylinterilaitteeseen 140, kuvio 17, joka on kiinnitetty kääntymättömästi puomin osan 122 ulkopäähän, jolloin sen hammaspyörä 14 3 on kiinnitetty pyörimättömästi. akseliin 144, joka kulkee vapaasti pyörivänä onton akselitapin 136 läpi puomin osien 122, 123 välissä. Akseli 144 liittyy vastakkaisessa päässä ohjauspiiriin, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin kuviossa 12 esitetty ohjauspiiri, jolloin tämän sylinterilaite on liitetty kääntymättömästi puomin osaan 122 kiinnityslevyn 145 välityksellä ja sen hammaspyörä 86 on yhdistetty pyörimättömästi akseliin 144. Kuvion 12 kaavion mukaisesti matalapainejohdoilla 92, 93 sylinteri-laitteeseen 80 yhdistetty sylinterilaite 81 on rakenteeltaan samanlainen kuin kuviossa 11 esitetty sylinterilaite, ja se on mainittuun kuvioon viitaten kiinnitetty kääntymättömästi puomin osan 122 sisä-päähän kiinnityslevyllä 89, jolloin siihen liittyvä hammaspyörä 86 on kiinnitetty pyörimättömästi puomin kannattimeen 132 kiinteän säätöakselin 69 välityksellä, joka kulkee puomin osan 122 onton johto-tapin 28 läpi puomin kannattimen 132 kohdalla.

--- _ τ- 14 65060

Puomin kannattimen pystyakseli 138 kannattaa vaakalevyä 146 laakerilla 147, joka kierrettävästi tukee laakeritappia 148, joka on kiinnitetty sylinterilaitteen 82 toiseen päähän, vrt. kuvion 12 kaaviota. Sylinterilaitteen 82 toinen pää on kiinnitetty laakeritapilla 137 kääntymättömästi analogisen sylinterilaitteen 150 hammaspyörään. Levyllä 146 sylinterilaitteen 82 tappien 148, 137 määräämä kiertoakseli osuu yhteen kääntöpuomin 122, 123 kääntötason kanssa.

Suuntaventtiili R 127, joka on rakenteeltaan venttiilin T 127 kaltainen, on kiinnitetty puominpään 120 sisäsivulle sama-akselisesti kääntyvän kannattimen 124 kanssa, joka muodostaa syöttölaitteen 18 kannattimen. Suuntaventtiilin R 127 säätöakseli 13 on kiinnitetty kääntämättömästi kannattimen 124 onteloon. Suuntaventtiili R 127 on hydraulisesti ohjausyhdistetty kiertosylinterin 125 vastakkaisiin sylinteritiloihin, jolloin takaisinkytkentä tapahtuu sen kulmaluke-man avulla, joka saadaan aikaan venttiilin kiinnityksien avulla kan-nattimeen 124 ja puominpäähän 120. Suuntaventtiilin R 127 sylinteri-laite R 180 on hydraulisesti ohjausyhdistetty matalapaineisilla hydraulijohdoilla 152, 153 rakenteeltaan analogiseen sylinterilait-teeseen 150, kuvio 16, ja tämän hammaspyörään 151, joka on kytketty pyörimattömästi sylinterilaitteeseen 82. Sylinterilaitteet 82, 150 ja T 180, R 180 säädetään keskenään siten, että kulraasäädin 70 muodostaa esikuvan syöttölaitteen 18 kulmasuuntaukselle ts. on sen suuntainen sekä sen kallistus- että kiertoasettelun suhteen. Kuvion 16 asennossa, jossa kulmasäädin 70 sijaitsee suorakulmaisesti levyä 146 vastaan, matalapaineinen hydraulinen ohjausyhteys saisi aikaan johtojen 94, 95 ja 92, 93 välityksellä, vrt. kuvio 12, akselin 144 kautta suoritetun kytkennän kautta, kuvio 17, ja johtojen 141, 142 välityksellä sellaisen suuntaventtiilin T 127 ja kippisylinterin 128 asettelun, että syöttö säädetään pystysuoraksi. Samanaikaisesti sylinterilaite 150 ja matalapaineiset hydraulijohdot 152 ja 153 saisivat suuntaventtiilin R 127 ja kääntösylinterin 125 avulla aikaan syöttölaitteen 18 kääntymisen pystyasentoon. Kun kulmasäädintä 70 käännetään ylöspäin ja alaspäin kuviossa 16, sylinterilaite 82 saa suuntaventtiilin T 127 ja kippisylinterin 128 kautta syöttölaitteen 18 avulla aikaan kulmasäätimen 70 liikkeen tarkan jäljennöksen. Vastaavasti sylinterilaite 150 saa suuntaventtiilin R 127 välityksellä kulmasäädintä 70 oikealle ja vasemmalle kuviossa 16 käännettäessä syöttölaitteen 18 avulla aikaan kulmasäätimen 70 kääntöasettelun tarkan jäljennöksen.

15 66060

Telineeseen 134 on kiinnitetty suuntapöytä 156, joka kannattaa kään-töaseteltavasti ulompaan suuntimarengasta 157 ja tämän sisäpuolelle sovitettua sankarengasta 158, jotka on varustettu yhteistoimivilla kulma-asteikoilla. Suuntimarengas 157 on varustettu kahdella dia-metraalisesti sovitetulla tähtäystapilla 159, kun taas sankarengas 158 kannattaa tapin 119 ympäri kääntyvästä sektorinmuotoista sankaa 160, jossa on keskinen säätöura 161, johon kulmasäädin on tarkoitettu työnnettäväksi. Sankaa 160 pitkin on laakeroitu liukuvasti laakeri-rengas 162, joka on säätöruuvin 118 avulla sijoitettavissa tähän haluttuun sektorikulma-asentoon. Sankarengasta 158 kiertämällä, sankaa 160 kääntämällä ja siirtämällä laakerirengasta 162 tätä pitkin laakerirengas 162 voidaan siirtää alas ohjaavaksi laakeriksi kulmasäätimen 70 ympärille asentoon, joka tälle valitaan. Säätöruuvi 163 mahdollistaa renkaiden 157, 158 kiinnityksen.

Poravaunun 135 sijaitessa paikallaan porausta varten ja oleellisesti vaaka-asennossa telineen 134 kannattamisen suhteen suoritetaan syöttölaitteen 18 suuntaus. Suuntimarengas 157 asetetaan ensin siten, että suuntatapit osoittavat ennalta määrättyyn, etäiseen tähtäyspisteeseen maastossa, ja kiinnitetään sen jälkeen suuntapöytään. Kun kulmasää-timellä 70 on aseteltu syöttölaitteen 18 toivottu kallistus- ja kään-tökulmasäätö ja tämä siis on seurannut tämän säätöesikuvansa asetusta, sankarengasta 158 kierretään niin, että sen säätöura osuu yhteen kulmasäätimen 70 suunnan kanssa vaakaprojektiossa, minkä jälkeen sanka taitetaan kulmasäätimen 70 yli samalla, kun laakerirengas 162 pujotetaan sille ja kiinnitetään säätöruuvilla 118 sankaan 160. Tällä tavoin kulmasäädin kiinnitetään kiertyvästä laakerirenkaaseen 162 haluttuun kulma-asentoon. Säätöruuvilla 63 lukitaan sankarengas 158 suuntimarenkaaseen 157. Niiden mahdollisesti ennalta merkittyjen reikien poraamista varten, jotka sijaitsevat valitun poravaunuasetel-man kääntöpuomin 122, 123 ulottuvilla, porauskohdat etsitään säätämällä painesylinterejä 130, 131 ja kääntösylinteriä 133. Koska kulmasäädin 70 on lukittu suuntaansa ja kallioporakoneen syöttölaitteen 18 on pakko jäljitellä sen suuntausta, porauskohtien etsimisen aikana tapahtuu syöttölaitteen 18 automaattinen suuntausohjaus, kunnes haluttu porauspiste on saavutettu. Kun puomin kannatinta 132 ja suuntalevyä 146 tällöin käännetään sivulle kääntösylinterin 133 avulla, kulmasäädin 70 kääntyy vapaasti laakerirenkaassa 162, säilyttää annetun asettelunsa tilassa suuntimarenkaan suhteen ja vaikuttaa niin ollen sylinterilaitteisiin 82, 150 siten, että syöttölaitteen -- “ 1“ 16 6 5 0 6 0 18 suuntausohjaus koko ajan säilyy. Kun kaikki reiät on porattu ensimmäisessä asennossa, poravaunu 135 siirretään seuraavaan työasentoon. Suuntimarengas 157 kytketään irti suuntapöydän 156 suhteen sekä suunnataan suuntatapeilla 159 uudelleen ennalta määrättyyn suuntimaan. Koska haluttu suuntimapoikkeama sijaitsee säätöruuvin 163 avulla kiinteästi renkaiden 157, 158 välissä, kulmasäädin 70 saadaan uudelleen löydetyllä suuntimalla automaattisesti entiseen kulmasuun-taan. Tällöin syöttölaite 18 automaattisesti taas jäljittelee kulma-säätimen 70 korjattua säätöä, niin että uudessa poravaunun asennossa porataan sarja reikiä yhdensuuntaisesti aikaisemman asennon reikien kanssa.

Suuntalevy 146 voidaan tarvittaessa laakeroida pystyakselin kanssa samansuuntaiselle akselille sen ympärille puomin kannattimesta erilliselle ohjauspöydälle, jolloin suuntaisakselia ohjataan pystyakselin 138 kanssa yhdensuuntaisesti ja samassa kulmassa sopivalla kulma-voimansiirrolla, esim. teräsköysivoimansiirrolla.

Poranpuomeissa, joissa puomi kuvion 15 rakenteen tavoin säädettäessä jää pystytasoon tai sen lähelle ja voi kääntyä syöttölaitteen säätöä varten kahdessa keskenään suorakulmaisessa tasossa, mekaanista kulmavoimansiirtoa voidaan poranpuomin nivelien avulla yksinkertaistaa siten, että kippikulma ja tarvittaessa kääntämistä kippiakselin kanssa yhdensuuntaisissa tasoissa säädetään käyttämällä luotiviivaa lähtöarvona. Tämä esitetään lähemmin kuviossa 23. Heiluri 178 sijaitsee suuntaventtiilin T 127 säätöakselilla 13, joka vapaasti pyörien kulkee onton, kiertolaakerina toimivan akselin 126 läpi ja jonka vapaaseen päähän heiluri 178 on kiinnitetty kääntymättömästi ruuvilla 179. Värähtelyjä vaimentava kitkalevy 186 voidaan sovittaa säätö-akselille 13 heilurin 178 ja puominpään 120 väliin. Suuntaventtiilin T 127 luistia 40, kuvio 13, ohjaa siis heiluri 178 kääntöpuomin 122, 123 kulma-asennosta riippumatta yhdensuuntaisesti luotiviivan suhteen. Käyttämällä tätä kulma-arvoa lähtöpisteenä venttiilirungon 41 avulla, kuvio 13, asetetaan haluttu asetuskulma-arvo luotiviivan suhteen. Tämä säätö tapahtuu sylinterilaitteen T 180 avulla, joka liitetään suoraan sylinterilaitteesta 82 tuleviin ohjausjohtoihin 94, 95 levyllä 146 kuviossa 16. Kun kulmasäädintä 70 kierretään akselinsa 177 ympäri, tapahtuu, kuten edellä on selitetty, sylinterilaitteen 180 vastaava kääntyminen luotiviivan suhteen, jolloin puominpään 120 ja syöttölaitteen kippikulma voidaan säätää halutulla tavalla.

17 6 5 0 6 0

Koska puomin 122, 123 ja puominpään 120 edellytetään sijaitsevan pystysuunnassa, voidaan suuntaventtiili R 127 syöttölaitteen oikeata kääntösäätöä varten kuvion 18 tavoin kiinnittää puominpäähän 120 ja säätää suoraan yhdysjohdon 152, 153 ja sylinterilaitteen R 180 välityksellä ohjaavan sylinterilaitteen 150 avulla, kuvio 16, kiertämällä kulmasäädintä 70 toisen kiertoakselinsa 176 ympäri. Suunta-venttiilin R 127 suora heiluriohjaus on niin ollen tarpeeton.

Tietysti heiluri voidaan, kun sitä käytetään kuvion 13 suuntaventtii-lissä, vaihtoehtoisesti kiinnittää venttiilirunkoon 41, jolloin sylinterilaite 180 saa hammastangollaan 185 sen sijaan toimia yhdessä säätöakselille 13 pyörimättömästi sovitetun hammaspyörän kanssa venttiilin vastakkaisessa päässä. Suuntaventtiiliä T 127 ja heiluria 178 ei tarvitse sovittaa sama-akselisesti akselin 126 kanssa, vaan ne voidaan kiinnittää puominpään 120 pystysuorien levyosien mihin tahansa sopivaan kohtaan. Jotta heiluri 178 jäisi vapaaksi, voi kiinnitys tapahtua siten,että koko suuntaventtiili T 127 tai vain luisti 40 on käännettynä vastakkaiseen asentoon kuvion 13 suhteen, jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa heiluri 178 sijaitsee sylinterilaitteen P 180 vieressä, jolloin säätöakselin 13 tukikuulalaakeri voidaan sopivasti sovittaa hammaspyöräkehän 111 sisäpuolelle säätö-akselin 13 läpimenevän osan keskiöintiä varten.

Vaihtoehtoista säätöä heiluriventtiilin avulla selitetään ruotsalaisessa patenttihakemuksessa n;o 7707139-7, kuviot 18-21.

Jotta automaattisesti voitaisiin varmistaa poranpuomin 122, 123 pystyasento riippumatta poravaunun alustan 135 kallistumasta maastossa kuljettaessa, voidaan käyttää kuvioden 20-22 mukaista vaaka-asetus-laitetta. Alusta 135 kannattaa keskitasossaan laakerimaljaa 188, joka kannattaa alapuolellaan kuulaniveltä 189 ja pohjalevyn 190 suorakulmaista etukulmaa. Tälle tuetaan poranpuomin 122, 123 teline 134, jonka etupäähän puomin kannattimen 132 pystyakseli on laakeroitu laa-kerilevyyn 191. Pohjalevy 190 päättyy takana pystylaakerilevyihin 192, 194, jotka ulottuvat kumpikin oman painesylinterinsä 194, 195 yli ja sijaitsevat pareittain keskenään suorassa kulmassa. Paine-sylinteri 194 on tällöin laakeroitu vastakkaisilla tapeilla 196 kääntyvästä laakerilevyparin 192 väliin ja siihen, kun taas painesylinteri 195 on tapeilla 197 vastaavasti laakeroitu kääntyvästä laakerilevy-pariin 193 ja sen väliin. Painesylinterin 194 männänvarsi 198 on ___ - Γ 18 66060 laakeroitu kääntyvästi tappien 196 suuntaiseen tappiin 199 nivelessä 200, joka on laakeroitu kääntyvästi alustaan 135 vastakkaisilla tapeilla 201, jotka kulkevat tapin 199 yli suorakulmaisesti. Samalla tavoin painesylinterin 195 männänvarsi 202 on laakeroitu kääntyvästi alustaan 135 kahdella keskenään suorakulmaisella tapilla, joita ei ole esitetty kuvioissa 20, 21.

Painesylinterien 194, 195 tehtävänä on asettaa pohjalevy 190 vaaka-asentoon alustan 135 kallistumasta riippumatta kääntämällä sitä kahdessa keskenään suorakulmaisessa tasossa, joita rajoittavat kuula-nivelen 189 keskipiste ja männänvarsien 198, 202 laakeritapit alustassa 135. Tämä automaattinen säätö saadaan aikaan kahdella heiluri-venttiilillä 204, 205, jotka on sovitettu telineen 134 kulmiin, jolloin heiluriventtiili 203 sijaitsee suorassa kulmassa painesylinterin 195 pituusakselin ja kuulanivelen 189 keskipisteen läpi kulkevan pysty-tason suhteen ja heiluriventtiili 204 sijaitsee suorassa kulmassa painesylinterin 194 pituusakselin ja kuulanivelen 189 keskipisteen läpi kulkevaa pystytasoa vastaan. Heiluriventtiilit 204, 205 ovat rakenteeltaan sopivasti kuvion 4 mukaiset, jolloin kummassakin on heilu-ripaino 206, joka on kiinnitetty venttiililuistin 40 säätöakseliin 13, kuvio 22. venttiilien 204, 205 heiluripainot 206 on sopivasti sijoitettu telineen 134 sisäosaan. Poikkitappien 207 ansiosta, joiden avulla heiluripainot 206 voivat kääntyä kummankin venttiilin 204, 205 pituussuunnassa, heiluripainot 206 voivat pysyä pystytasossa riippumatta pohjalevyn 190 lähtökallistumasta. Heiluriventtiili 204 sijaitsee aiemmin selitetyssä takaisin kytketyssä asennossa, kun pohja-levyn 190 se osa on vaakasuora, joka sijaitsee kuulanivelen 189 ja painesylinterin 194 välisessä pystytasossa. Heiluriventtiilin 204 oh-jausjohdot 0 ja U on liitetty painesylinterin 194 vastakkaisiin päihin, niin että haluttu vaakasuuntainen takaisinkytkentä saadaan aikaan. Heiluriventtiili 205 on vastaavasti liitetty painesylinteriin 195 pohjalevyn 190 sen osan sijoittamiseksi vaakasuoraan, joka kulkee kuulanivelen 189 ja painesylinterin 195 välistä pystytasoa pitkin.

Kun pohjalevyn 190 kaksi keskenään kulmittain sijoitettua (esim. keskenään suorakulmaista) sivua sijaitsevat vaakasuorassa, koko pohjalevy asettuu haluttuun vaaka-asentoon.

Kääntämällä heiluriventtiiliä 204, 205 ulkoapäin sen luistin 40 avulla, johon päästään käsiksi päätelaipan 44 kautta, poranpuomille 122, 123 voidaan käynnin tai työsäädön aikana antaa tilapäinen kulma 66060 19 muutos alustan 135 suhteen maastoesteiden välttämiseksi. Jos puomin kannatin 132 halutaan tehdä kulmittain aseteltavaksi pystyviivan suhteen, voidaan vaihtoehtoisesti käyttää kuviossa 13 esitettyä kulma-säädettävällä rungolla 41 varustettua suuntaventtiiliä 127 heiluri-venttiilinä, jonka heiluripaino 206 on sijoitettu tämän venttiilin säätöakselille 13. Tällaisia kauko-ohjauksella kulmaa säätäviä heiluriventtiilejä voidaan yleisesti käyttää säätömoottorilla vaikutettavien kone-elementtien,kuten esim. lavojen, mastojen, porrassilto-jen, tikkaiden ym. vaaka-asetteluun, pystyasetteluun tai kulma-asetteluun. Tarvittaessa voidaan kuviossa 21 tyytyä yhteen ainoaan heiluri-painoon 206 molempien heiluriventtiilien 204 ja 205 säätöä varten. Toista venttiiliä varten sovitetaan tällöin heiluripaino 206, kun taas toisen säätöakseli 13 voidaan taipuisalla, mutta vääntymättömällä, tavanomaisella kaapeliliitärinällä liittää vääntymättömästi heiluri-painon 206 poikkiakseliin. Vaihtoehtoisesti molempien heiluriventtiilien säätöakselit 13 voidaan liittää kumpikin omalla vääntymättömästi taipuisalla kaapeliliitännällään omiin keskenään suorakulmaisiin heiluriakseleihin (13, 207) mainituille heiluriakseleille erikseen ripustetulle heiluripainolle telineen 134 sisäosassa. Jos puomin kannattimen laakerointitappi tehdään kuviossa 15 kulmasäädettä-väksi, jolloin painesylinteri sijaitsee poikittain yhdessä poranpuo-min 122, 123 kanssa alustan tasossa kiinteän pystyakselin suhteen alustalla 135 säädettävän kannattimen suhteen, ilmeisesti vain yksi ainoa poranpuomin keskitasoa vastaan suorakulmaisessa tasossa toimiva painesylinteri- ja heiluriventtiilisovitelma riittää pitämään poranpuomin 122, 123 automaattisesti pystyssä pystytasossa riippumatta alustan kallistumasta.

Claims (9)

66060 20

1. Laite koneyksiköiden suuntaisohjausta varten, jolloin koneyksiköt ovat painenestekäyttöisen asetusmoottorin (26) ja paineaineen syöttöä siihen ohjaavan suuntaventtiilin (27) avulla kulma-aseteltavissa ensimmäisen ohjausakselin (21) ympäri ulokepuomin (17) suhteen, joka on vuorostaan erikseen kulma-aseteltavissa toisen ohjausakselin (22) ympäri kanna-tuslaitteen (29) suhteen, jolloin suuntaventtiiliin kuuluu ensimmäisenä elementtinä venttiilirunko (41) ja toisena elementtinä tässä säädettävät venttiilielimet (40) ja se kuuluu ohjausyksikön käsittävään kulma-asentoservojärjestelmään, joka ulokepuomin liikkeen aikana automaattisesti ohjaa asetusmoot-toria, niin että koneyksikkö säilyttää asetuskulma-arvon mukaisen suuntauksensa, minkä ohella suuntaventtiilin elementit (40, 41) ovat mekaanisesti kulmasuhteessa, toinen koneyksikön olokulma-arvoon ja toinen asetuskulma-arvoon ja suuntaventtii-li itse muodostaa servojärjestelmän suuntaisohjaavan ohjausyksikön siten, että sen elementeillä on elementtien yhdessä toimivien venttiilipintojen määräämä takaisinkytkentäasento (kuviot 5, 6), jossa paineaineen syöttö asetusmoottoriin (26) pienenee tai keskeytyy, kun olokulma-arvo on yhtäpitävä asetuskulma-arvon kanssa, tunnettu siitä, että koneyksik-kc suuntaventtiilin (27) ja sen olokulma-arvon tai asetuskulma-arvon kautta ulokepuomin (17) ohi siirtävän kulmavoiman-siirron (64, 68, 66; kuv. 9) välityksellä, on suhteessa kiinteään kulmasuuntaan tilassa koneyksikön halutun kulma-arvon säilyttämiseksi ja siitä johtuvan koneyksikön automaattisen suuntaisohjauksen ulokepuomin (17) erikseen kytkettävän asetusliikkeen aikana toisen ohjausakselin (22) ympäri; minkä lisäksi suuntaventtiilin (27) yhteen elementtiin (40, 41) kuuluu kulmasäädin (70) koneyksikön kulmasuuntauksen valinnaista säätöä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuntaventtiili on ensimmäisen ohjausakselin (21) kanssa sama-akselinen kääntöventtiili ja että kulmasäätimen (70) kulma on säädettävissä kannatuslaitteen (29) suhteen ja on kytketty kulmavoimansiirtoon (64, 68, 66; kuv. 9). 66060

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1-2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmavoimansiirtoon kuuluu yksi tai useita nivelsuunnikkaita (17, 68, 66, 64), jolloin ohjaus-akselit (21, 22) toimivat vertailuakseleina.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmavoimansiirtoon kuuluu sylinteri-laitteet (80, 81, 82; 180), jotka on yhdistetty keskenään hydraulisesti suuntaisohjättäviksi, jolloin ohjausakselit (21, 22) toimivat vertailuakseleina.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmasäädin (70) on sovitettu muodostamaan koneyksikön suuntauksen ja suuntaisohjauksen esikuvan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, jossa koneyksikön muodostaa kallioporakonetta (10) kannattava syöttöpalkki (18), joka on ulokepuomilla (122, 123) tämän ja kannatuslaitteen (135) suhteen käännettävästi säädettävissä kolmen toisiaan vastaan suorakulmaisen akselin (126, 124, 138) ympäri, tunnettu siitä, että kulmasäädin (70) on syöttöpalkin (18) suuntauksen ja sen suuntaisohjauksen esikuvana samoin säädettävissä ja lukittavissa valinnaiseen säädettyyn asentoon kolmen mainitun suorakulmaisen akselin kanssa yhdensuuntaisten akselien (176, 179) tai joidenkin niiden (138) kanssa yhteneväisten akselien ympäri.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmasäädin (70) on lukittavissa valinnaiseen säädettyyn asentoon suuntaelimien(157, 158, 159) avulla halutun maastosuuntimen säätöä varten.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että koneyksikön muodostaa kallioporakone.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmasäädin (70) on kytketty suuntaventtiiliin teräsköysivoiman siirrolla. _ -· Γ _ 22 65060