FI65805C - Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess - Google Patents

Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess Download PDF

Info

Publication number
FI65805C
FI65805C FI803096A FI803096A FI65805C FI 65805 C FI65805 C FI 65805C FI 803096 A FI803096 A FI 803096A FI 803096 A FI803096 A FI 803096A FI 65805 C FI65805 C FI 65805C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
silver
lead
zinc
waste
flotation
Prior art date
Application number
FI803096A
Other languages
English (en)
Other versions
FI65805B (fi
FI803096A (fi
Inventor
Jussi Kalevi Rastas
Kaarlo Matti Juhani Saari
Vaeinoe Viljo Heikki Hintikka
Jaakko Olavi Leppinen
Aimo Ensio Jaervinen
Original Assignee
Outokumpu Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Outokumpu Oy filed Critical Outokumpu Oy
Priority to FI803096A priority Critical patent/FI65805C/fi
Priority to DE3137678A priority patent/DE3137678C2/de
Priority to IN1068/CAL/81A priority patent/IN155869B/en
Priority to AU75707/81A priority patent/AU533648B2/en
Priority to MX189385A priority patent/MX156286A/es
Priority to CA000386852A priority patent/CA1181245A/en
Priority to US06/306,707 priority patent/US4385038A/en
Priority to ES505858A priority patent/ES8206648A1/es
Priority to GB8129485A priority patent/GB2084491B/en
Publication of FI803096A publication Critical patent/FI803096A/fi
Publication of FI65805B publication Critical patent/FI65805B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI65805C publication Critical patent/FI65805C/fi

Links

Classifications

    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03BSEPARATING SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS
    • B03B9/00General arrangement of separating plant, e.g. flow sheets
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B03SEPARATION OF SOLID MATERIALS USING LIQUIDS OR USING PNEUMATIC TABLES OR JIGS; MAGNETIC OR ELECTROSTATIC SEPARATION OF SOLID MATERIALS FROM SOLID MATERIALS OR FLUIDS; SEPARATION BY HIGH-VOLTAGE ELECTRIC FIELDS
    • B03DFLOTATION; DIFFERENTIAL SEDIMENTATION
    • B03D1/00Flotation
    • B03D1/02Froth-flotation processes

Landscapes

  • Manufacture And Refinement Of Metals (AREA)

Description

I-.-«jTT'J fftl .... KUULUTUSJULKAISU , _ _ _ _ ^ (11) UTLÄCGHINGSSKRIFT 65 80 5 C Patentti cyennetty 10 07 19S4 (4S) Patent ceddelat ^ ’ (51) Kt.Hu/lm.a.3 C 22 B 13/00, 11/00 SUOMI —FINLAND (21) NMitUkA«mw-Ptt«maMBki»ln( 803096 (22) H»k«ml*p4lvi — AnaAkntnpdkg 30.09.80 (23) AlkupaM—Glkl«h*«ltc 30.09.80 (41) Tullut (ulklMlul — BIMt off«KM| 31.03.82
.. L. ___ . (44) Nihttvilulpunon |* luMtl)ulk*i«an pvm. — on no »L
Patent· och registentyrelsen ' ’ amMcm uth|d oct uiLakrNkm ruMcund
(32)(33)(31) Pyydetty «tuoilm»—teglH rriorkM
(71) Outokumpu Oy, Outokumpu, Fl; Töölönkatu 1», 00100 Helsinki 10, Suomi-Finland(Fl) (72) Jussi Kalevi Rastas, Pori, Kaarlo Matti Juhani Saari, Vanha-Uivila, Väinö Viljo Heikki Hintikka, Vanha-Uivila, Jaakko Olavi Leppinen, Vammala, Aimo Ensio Järvinen, Kokkola, Suomi-Finland(FI) (7*0 Berggren Oy Ab (5**) Menetelmä lyijyn, hopean ja kullan taiteenottamiseksi elektrolyyttisen sinkkiprosessin rautapitoisesta jätteestä - Förfarande för ätervinning av bly, silver och guld ur järnhaltigt avfall frän en elektrolytisk z i nkprocess Tämä keksintö kohdistuu menetelmään, jolla elektrolyyttisen sinkkiprosessin ja erityisesti sinkkipasutteen liuotusmenetel-män yhteydessä toteutetaan sinkin, kuparin ja kadmiumin korkean talteensaannin ohella myös lyijyn, hopean ja kullan talteenotto rautapitoisesta jätteestä edullisella ja yksinkertaisella tavalla.
Elektrolyyttisen sinkkiprosessin lähtöaineena on sulfidinen sinkkirikaste, josta pasuttamalla saadaan oksidinen tuote, sinkkipasute. Tämä sisältää pääkomponentin, sinkkioksidin, ohella käytönnöllisesti katsoen kaiken alkuperäisen rikasteen raudan sitoutuneena sinkkiin sinkkiferriitiksi. Raudan määrä rikasteessa vaihtelee yleensä 5-15 % rikasteesta riippuen. Rikasteen rautapitoisuutena noin 10 % edustaa nykyisille raaka-aineille tyypillistä arvoa. Tämä merkitsee silloin, että noin 10 % rikasteen sinkistä on sitoutuneena sinkkiferriittiin, ZnFe20^, jonka määrä tässä tyypillisessä tapauksessa on 21,5 % pasutteen kokonaismäärästä.
65805
Sinkkirikaste sisältää sinkin ohella myös muita arvometalleja kuten Cu, Cd, Pb, Ag ja Au, joiden talteenotolla on sinkkipro-sessin kokonaistaloudessa huomattava merkitys. Sinkkiprosessia suunniteltaessa tai prosessimuutoksia tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon useiden rikasteen sisältämien alkuaineiden käyttäytyminen prosessissa. Eräät näistä (Zn, S, Cu, Cd, Pb,
Ag, Au) vaikuttavat ensisijaisesti sinkkiprosessin taloudellisuuteen, kun taas toisilla (Fe, Cu, Ni, Ge, Tl, In, Ca, Mg,
Mn, Cl, F) on vähemmän tai ei lainkaan taloudellista merkitystä, mutta ne on otettava tarkasti huomioon prosessin toimivuutta ajateltaessa. Lisäksi on alkuaineita, joilla on merkitystä ympäristösuojelun (S, Hg, Se), sivutuotteiden laadun (Hg, Se, As, Sb, Sn) tai jätteiden muodostumisen (Fe, Si, AI, Ca) kannalta.
Prosessin taloudellisuudelle on ensiarvoisen tärkeätä, että sinkin talteensaanti on korkea. Nykyisin hyvänä pidettävässä prosessiratkaisussa on asetettava tavoitteeksi sinkin talteen-saannille vähintään 97-98 % ja lisäksi edellä mainittujen arvo-aineiden mahdollisimman hyvä talteenottaminen myyntikelpoisessa muodossa.
Tyypillisen sinkkirikasteen keskimääräisiksi arvometallipi-toisuuksiksi voidaan olettaa likimäärin seuraavat arvot:
Zn 53 %, Cu 0,5 %, Cd 0,2 %, Pb 1 %, Ag 60 g/t, Au 0,5 g/t.
Tämä merkitsee, että tuotteiden nykyhinnoilla kuparin ja kadmiumin yhteinen arvosisältö on 4-5 %, lyijyn, hopean ja kullan 8-10 % sekä lisäksi rikin arvo laskettuna rikkihappona 5-6 % eli sivutuotteiden arvosisältö yhteensä noin 20 % prosessin päätuotteena olevan sinkin arvosta. Näin ollen on selvää, että kilpailukykyiselle prosessille on oleellista myös mainittujen sivutuotteiden mahdollisimman täydellinen talteensaanti.
Mitä tulee mainittuihin haitallisiin aineisiin erityisesti rautaan ei sen talteensaannilla ole erityistä taloudellista merkitystä (raudan arvo rautamalmina on noin 0,2 % sinkin arvosta) ; sen sijaan prosessissa muodostuvat rautayhdisteet aiheuttavat usein vaikeasti ratkaistavan jäteongelman.
Ennen vuotta 1965 elektrolyyttisessä sinkkiprosessissa oltet- 3 65805 tiin yleisesti talteen laimealla happoliuotuk sella lähinnä sinkkioksidiin ja -sulfaattiin sitoutunut sinkki liukenemattoman ferriittisen aineksen muodostaessa liuotusjätteen, joka useissa tapauksissa ohjattiin jätealueille. Tällöin menetelmän kannalta haitallisen raudan mukana menetettiin jätealueelle myös ferriittiin sitoutunut sinkki, kupari ja kadmium sekä liuotus-olosuhteissa liukenemattomina yhdisteinä pysyneet lyijy, hopea ja kulta. Tällöin metallien talteensaantoasteet olivat tyypillisesti sinkille 87-89 %, kuparille noin 50 % ja kadmiumille 50-60 % sekä lyijylle, hopealle ja kullalle 0 %. Ferriittisen liuotusjätteen määrä oli keskimäärin noin kolmannes prosessiin syötetyn pasutteen määrästä. Mainittua menettelytapaa sovellettiin, koska ei tunnettu pasutteen sisältämien suurten rauta-määrien erottamiseen sopivaa menetelmää.
Tässä suhteessa oleellisen parannuksen toivat toisaalta Steintveit' in ja toisaalta Haigh & Pickering'in vuonna 1965 jättämät patenttihakemukset (norjalainen patentti n:o 108047 ja australialainen patentti n:o 401 724), joiden esittämissä ratkaisuissa ferriitit liuotettiin ja rauta saostettiin hyvin laskeutuvan ja suodattuvan jarosiittiyhdisteen muodossa. Edellisessä saostettiin rauta atmosfcätiSissä olosuhteissa käyttäen saostuksessa syntyvän rikkihapon neutralointiin sinkkipasut-teen sinkkioksidia. Jälkimmäisessä raudan saostus suoritettiin autoklaavissa ilman neutralointia. Jarosiittiprosessi on edellisen patentin mukaisena menetelmänä täydennettynä jarosiitti-sakan happamalla pesulla (norjalainen patentti n:o 123 248) löytänyt laajan käytön sinkkiteollisuudessa. Menetelmä on kuvattu mm. artikkelissa G. Steintveit "Die Eisenfällung als Jarosit und ihre Anwendung in der Nassmetallurgie des Zinks", Erzmetall 23 (1970) 532-539.
Jarosiittiprosessissa sinkin saanto kohoaa välille 97-98 %, kadmiumin saanto 90-95 %, kuparin saanto 80-90 % sekä lyijyn, hopean ja kullan saan hot 70-80 %. Prosessista poistetaan jaro-siittisakka, jonka rautapitoisuus on likimäärin 30 % ja määrä vajaa 30 % prosessiin syötetyn pasutteen määrästä. Sakka muodostaa monesti - erityisesti suuren vuotuisen määränsä johdosta - ao. teollisuuslaitokselle jäteongelman. Prosessin liuotus-vaiheesta poistetaan liuotusjäte, joka sisältää pääosan rikas- 4 65805 teen lyijystä, hopeasta ja kullasta. Liuotusjätteen määrä on useimmiten noin 5 % pasutesyötön määrästä. Jätteen lyijypitoisuus on yleensä noin 20 %. Tällaisen liuotusjätteen matala lyijypitoisuus ja sen oksidinen ja sulfaattinen koostumus ovat alentaneet sen kaupallista arvoa, ja siksi on ymmärrettävissä, että se aikaisemmin lyijyn ja jalometallien suhteellisen matalan hintatason vallitessa ei tarjonnut erityisen kiinnostavaa prosessoinnin kohdetta, ja saatettiin monessa tapauksessa ohjata jarosiittisakan ohella jätealueelle.
Pian jarosiittiprosessin jälkeen kehitti Socd§t§ de la Vieille
Montagne goethiittiprosessin (belgialainen patentti n:o 724 214). Se eroaa jarosiittiprosessista raudan pelkistysvai-3+ 2+ heen (Fe Fe ) ja raudan saostusvaiheen osalta. Rauta saos-tetaan goethiittinä käyttäen saostuksessa syntyvän rikkihapon neutralointiin sinkkipasutteen sinkkioksidia.
Goethiittiprosessin metallisaannot ovat suurin piirtein samat kuin jarosiittiprosessissa. Prosessista poistetaan rautasakka ja liuotusjäte. Viimeksi mainittu on laadultaan ja määrältään samanlainen kuin jarosiittiprosessin liuotusjäte. Rautasakka on nyt goethiittipohjainen ja sen rautapitoisuus on noin 45-48 %. Sen määrä on selvästi pienempi kuin vastaavan sakan jarosiittiprosessissa, mutta tässäkin tapauksessa lähes 20 % sinkkipasutteen syötön määrästä. Goethiittiprosessia on kuvattu artikkelissa J.N. Andr§, N.J.J. Masson "The Goethite Process in Retreating Zinc Leaching Residues" ΑΙΜΕ Annual Meeting, Chicago, February, 1973.
Kuten edellä esitetyistä lyhyistä menetelmäkuvauksista selviää sekä jarosiitti- että goethiittiprosessi tuottavat suhteellisen suuret rautasakkamäärät, jotka eivät ilman jatkokäsittelyä sovellu esimerkiksi raakaraudan valmistukseen ja joille ei ole löytynyt muutakaan käyttöä, vaan ne on säännönmukaisesti ohjattu jätealueille.
Pyrkimys jätehaitan pienentämiseen on johtanut sellaisten ratkaisujen hakemiseen, joissa rauta saadaan erotetuksi riittävän puhtaana hematiittina tarkoituksella ohjata se rautateollisuuden raaka-aineeksi. Tältä pohjalta ovat kehittyneet hema- 5 65805 tiittiprosessit, joissa rauta saostetaan autoklaavivaiheessa prosessiliuoksesta hematiittina. Ensimmäisen hematiittiproses-siratkaisun kehitti The Dowa Mining Company, ja prosessi on käytössä sinkkitehtaalla Iijimassa Japanissa. Menetelmää on kuvattu artikkelissa S. Tsuaioda, J. Maeshiro, E. Emi, K. Sekine "The Construction and Operation of the Iijima Electrolytic Zinc Plant" TMS Paper Selection ΑΙΜΕ A-73-65 (1973).
Toisen hematiittiprosessin on kehittänyt äskettäin Ruhr-Zink GmbH Saksan liittotasavallassa. Menetelmää on kuvattu DT-OS 26 24 657 ja DT-OS 26 24 658 sekä artikkelissa A. von Röpenack "Die Bedeutung der Eisenfällung fiir die hydrometallUrgische Zinkgewinnung" Erzmetall Bd 32 (1979) 272-276.
Outokumpu Oy on kehittänyt jarosiittiyhdisteiden hyväksikäyttöön perustuvan prosessiratkaisun, konversioprosessin, jossa on kiinnitetty erityisesti huomiota sinkin, kuparin ja kadmiumin korkeaan talteensaantiin ja sinkkipasutteen liuotusprosessin yksinkertaistamisen. Menetelmä on ollut vuodesta 1973 lähtien käytössä Outokumpu Oy:n sinkkitehtaalla Kokkolassa. Prosessia käyttöönotettaessa oli tehtaan raaka-ainepohja lyijyn, hopean ja kullan suhteen niin matala, että niiden talteenotto ei metallien silloisten hintasuhteiden vallitessa näyttänyt taloudellisesti perustellulta. Sen sijaan nähtiin aiheelliseksi pyrkiä rikasteen sisältämien sinkin, kuparin ja kadmiumin mahdollisimman korkeaan talteenottoon sekä laitteiston ja prosessointitavan yksinkertaisuuteen. Osoittautui, että luopumalla aikaisemmin kuvattuun jarosiittiprosessiin normaalisti liittyvästä erillisestä lyijyä ja jalometalleja sisältävästä liuotusjätteen erottamisesta, voitiin jarosiittiprosessiin tavallisesti kuuluvat vaiheet - ferriittiliuotus, (esineutra-lointi), jarosiittisaostus ja jarosiittisakan hapan pesu - yhdistää yhdeksi prosessivaiheeksi, jossa samanaikaisesti ferriitti liukenee kuluttaen happoa) ja rauta saostuu jarosiitti-na (tuottaen happoa), ja siten yksinkertaistaa sinkkipasutteen liuotusprosessia. Tällöin prosessissa tapahtuvia ilmiöitä kuvaavat reaktiot (1) ja (2) (1) 3ZnFe204(s)+12H2S04(aq) * 3ZnS04(aq)+3Fe2<S04>3(aq) + 12H2°(aq) 6 65805 (2) 3Fe2(S04)3(aq)+Na2SO4( +12H20( * 2NaFe3 (SO,,) 2 (OB) (s) + 6H2S04(3^) (3) 3ZnFe204(s)+6H2S04( )+Na2S04 ^ 2NaFe3 <SO„) ., (OH) + 37znso... .
4 (aq) ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja muodostavat summareaktion (3), jossa sinkkiferriitin sinkki menee liuokseen ja rauta konvertoituu samassa vaiheessa liuoksen kautta jarosiittifaasiin. Sinkin liuotus- ja kokonaissaannot ovat vastaavasti 98-99 % ja 97,5 - 98,5 % ja kuparin sekä kadmiumin kokonaissaannot 85-90 %. Menetelmää on kuvattu suomalaisessa patenttihakemuksessa 410/73 ja artikkeleissa T-L Huggare, S. Fugleberg, J. Rastas "How Outokumpu Conversion process raises zinc recovery" World Min. (1974) 36-42 ja J. Rastas, S. Fugleberg, L-G Björkqvist, R-L Gisler "Kinetik der Ferritlangung und Jaro-sitfällung" Erzmetall Bd. 32 (1979) 117-125.
Toisaalta raaka-ainepohjan muuttuminen aikaisempaa enemmän lyjyä, hopeaa ja kultaa sisältäviksi ja toisaalta näiden metallien - erityisesti jalometallien - hintasuhteissa tapahtuneet muutokset pakottavat nykyisin suunnittelemaan sinkkipa-sutteen liuotusprosessin sellaisiksi, että niissä sinkin, kuparin ja kadmiumin korkean talteensaannin ohella vastaava on saavutettava myös lyijyn, hopean ja kullan suhteen.
Aikaisemmin referoiduissa jarosiitti- ja goethiittiprosesseissa syntyy kuumassa happoliuotusvaiheessa liuotusjäte, joka ei sisällä enää ferriittejä mutta sisältää kaiken neutraaliliuo-tusvaiheeseen syötetyn pasutteen sisältämän lyijyn, hopean ja kullan. Tämän liuotusjätteen lyijypitoisuus on yleensä suhteellisen matala, usein noin 20 %. Jätteen matala lyijypitoisuus ja sen oksidinen ja sulfaattinen koostumus alentavat sen kaupallista arvoa. Siksi on ymmärrettävissä, että tämän - alunperin myytäväksi tarkoitetun - liuotusjätteen edelleen käsittelemiseksi on kehitetty menetelmiä, joilla jätteen sisältämä lyijy, hopea ja kulta saadaan paremmin myytävään muotoon.
Asturiana De Zinc S.A. on suomalaisessa patenttihakemuksessaan 3435/70 esittänyt menetelmän, jossa edellä kuvatulla tavalla muodostunutta kuuman happoliuotuksen liuotusjätettä, missä lyijy on lyijysulfaattina ja hopea hopeakloridina ja -sulfi-dina, uutetaan kloridilla kyllästetyllä ja happamaksi tehdyllä 65805 liuoksella sellaisten yhdisteiden, jotka kiihdyttävät jäännöksissä olevien metallisulfidien hapettumista, kuten kupariklo-ridien, läsnäollessa, lämpötilassa, joka on ympäristön lämpötilan ja liuoksen kiehumispisteen välillä, uuttamisen tapahtuessa yhdessä tai useammassa vaiheessa. Tällöin hopeakloridi ja lyijysulfaatti molemmat liukenevat muodostaen hopea- ja lyijykloridikomplekseja. Hopeasulfidin muuntumista hopeaklo-ridiksi pyritään edistämään sopivien reagenssien, kuten kupari-kloridin, lisäyksillä. Sekä lyijy että hopea voidaan erottaa liuoksesta liukenemattomina suoloina, kuten sulfideina tai saostamalla metallit peräkkäin liuoksesta sementoimalla käyttäen tähän reagensseina lyijyä ja sinkkiä.
Sociöt§ des Mines et Fonderies de Zinc de la Vieille Montagne'n suomalaisen patenttihakemuksen 761582 kohteena on menetelmä, jossa otetaan talteen kuuman happoliuoksen liuotusjätteestä, joka ei enää sisällä ferriittiä, toisaalta jalometalleja, varsinkin hopeaa ja toisaalta lyijyä. Menetelmälle on tunnusomaista, että liuotusjäte lietetään veteen, lietteen pH säädetään välille 1-5, lisätään sulfidien kokoojaa ja vaahdotetaan. Saadaan toisaalta sulfidikonsentraatti, joka sisältää hopeaa, sulfideja - ennen kaikkea hopeasulfidia ja sinkkisulfidia - ja alkuainerikkiä, ja toisaalta vaahdotusjäte. Vaahdotusjäteliet-teen pH säädetään välille 1-4, lisätään orgaanista anionista kokoojaa ja vaahdotetaan. Saadaan lyijysulfaattikonsentraatti ja vaahdotusjäte, joka sisältää piidioksidia, rautaoksideja ja kalsiumsulfaattia.
Myös Asturiana de Zinc S.A:n suomalaisen patenttihakemuksen 214/74 kohteena on menetelmä, jossa vaahdotuksen avulla otetaan talteen lyijyä ja hopeaa sinkkiprosessissa neutraaliliuotus-jätteen kuuman happoliuotuksen jälkeisestä liuotusjätteestä, joka ei enää sisällä ferriittejä. Menetelmälle on tunnusomaista, että ensin vaahdotetaan sopivia kokoojia käyttäen suurin osa hopeasta, rikistä ja sinkistä ilman rikitysaineita, vaahdotetulle tuotteelle suoritetaan kertaus 1-3 kertaa, jolloin saadaan hopean, rikin ja sinkin suhteen rikastunut konsentraat-ti, kun taas jäännös käsitellään lyijysulfaatin pintaa aktivoivalla aineella, joka parhaiten on natriumsulfidi, jolloin jäännöksen sisältämän lyijysulfaatin pinta aktivoituu ja kun 8 65805 lisätään sopivaa kokoojaa vaahdottuu täten naamioitu lyijysul-faatti. Saatu tuote kerrataan 1-3 kertaa, jonka jälkeen saadaan lopullinen lyijysulfaattirikaste.
Japanilainen yhtiö, Mitsubishi Metal Corporation, on jo vuonna 1961 suunnitellut prosessin hopean talteenottamiseksi vaahdottamalla sinkkipasutteen liuotusprosessin ferriittisestä liuotus jätteestä. Ferriittinen liuotusjäte on aikaansaatu käsittelemällä neutraaliliuotusjätettä lievästi happamissa olosuhteissa (pH = 1,8), jolloin vapaa sinkkioksidi liukenee sinkkiferriitin jäädessä liukenematta. Menetelmää on lyhyesti kuvattu artikkelissa E. Moriyma, Y. Yamamoto "Akita Electrolytic Zinc Plant and Residue Treatment of Mitsubishi Metal Mining Company, Ltd.", ΑΙΜΕ World Symphosium on Mining & Metallurgy of Lead and Zinc,
Voi II, 1970, 198-222. Myöhemmin on menetelmää esitelty - sen silloisessa muodossa ja aikaisempaa yksityiskohtaisemmin - artikkelissa Y. Yamamoto "Silver Recovery from Zinc Residue" TMS Paper Selection ΑΙΜΕ A 77-18 (1977). Menetelmän mukaan ferriittinen liuotusjäte lietetään veteen, lietteeseen lisätään sulfidien kokoojaa ja vaahdon muodostajaa ja vaahdotetaan. Vaahtoon nousevat ensisijaisesti ferriittisen liuotusjätteen sulfidiset faasit sfaleriitti (ZnS) ja argentiitti (Ag2S).
Hopean ja kullan talteensaannot menetelmällä ovat vastaavasti väleillä 75-80 % ja 30-35 %.
Tarkasteltaessa sinkkipasutteen liuotusprosessien yhteydessä toteutettuja tai ehdotettuja lyijyn ja hopean talteenottomene-telmiä nähdään, että suomalaisten patenttihakemusten 3435/70, 761582 ja 214/74 esittämät ratkaisut kohdistuvat liuotusjätteen -joka on neutraaliliuotusjätteen kuumasta happoliuotuksesta ulostuleva liuotusjäte - jatkokäsittelyyn ja että ratkaisut liittyvät siten monivaiheisten jarosiitti- ja goethiittipro-sessien käyttöön. Kun näihin vielä lisätään kuuman happoliuotus-jätteen tai usein myös vahvahappoliuotusjätteeksi kutsutun materiaalin jatkokäsittely joko kloridiliuotusta tai vaahdotus-ta apuna käyttäen, saadaan monesta osaprosessista koostunut kokonaisuus, jonka prosessiteknillisessä hallinnassa ilmenevät vaikeudet ovat suhteessa kokonaisprosessin kompleksisuuteen.
Mitsubishi Metal Corporation'in menetelmän kohteena on fer- 9 65805 riittinen liuotusjäte ja siinä erityisesti hopean talteenotto. Tämä toteutetaan liuotusjätteeseen kohdistuneella suoralla vaah-dotusmenetelmällä. Menetelmällä ei saada talteen liuotusjätteen sisältämää lyijyä, kullan talteensaanto, 30-35 %, on matala ja hopeankin talteensaanto jää 75-80 %:iin.
Jos taas tarkastellaan Outokumpu Oy:n suomalaisen patenttihakemuksen 410/73 mukaista prosessia, nähdään, että liuotusprosessin teknillinen toteutustapa on - sekä laitteiston että prosessin säädön kannalta - yksinkertainen. Puutteena on, että sillä ei saada talteen rikasteen sisältämää lyijyä, hopeaa ja kultaa, vaan ne menetetään jarosiittisakan mukana jätealueelle. Tähän suomalaisen patenttihakemuksen 410/73 esittämän prosessin haitaan tuo tämän keksinnön mukainen menetelmä parannuksen.
Nyt on yllättäen havaittu, että lyijy, hopea ja kulta voidaan selektiivisesti sulfidoida ferriittijätteestä ilman että liuoksessa oleva sinkki samalla sulfidoituisi ilman että ferriittiä olennaisesti liukenisi Selmalla.
Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä, jonka pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksesta 1, ohjataan neut-raaliliuotusvaiheesta otettu ferriittinen liuotusjäte näin ollen sulfidointivaiheeseen, jossa liuotusjätteen lyijysulfaatin lyijy ja hopeayhdisteiden, kuten hopeakloridin, hopea sulfi-doidaan täydellisesti suljetussa reaktorissa lyijyyn ja hopeaan nähden ekvivalentilla sulfidimäärällä. Sulfidointiaineina voidaan käyttää Na2S, Ca(HS)2 tai I^S. Suljetussa reaktorissa tai reaktoreissa tapahtuvat sulfidointireaktiot - sulfidointiai-neena natriumsulfidi - ovat seuraavat: <4> PbS04(s) + Na2S(aq> * PbS(s) + Na2S04<aq) (5) 2AqCl(s) + Na2S(aq) 4*Ag2S(s) + 2NaCl(aq).
Sulfidointivaiheesta liete johdetaan vaahdotusvaiheeseen, jossa sulfidien kokoojia, oksidisen materiaalin painajia ja vaahdon muodostajia käyttäen suoritetaan sulfidien vaahdotus. Vaahdotus pyritään suorittamaan siten ja sellaisissa olosuhteissa, että vaahtoon nousevat ensisijaisesti Ag2S ja PbS. Yleensä myös ferriittiseen liuotusjätteeseen sisältyvä pasut- 10 65 80 5 tamaton sinkkisulfidi ja mahdollisesti sulfidointivaiheessa syntynyt sinkkisulfidi nousevat sulfiäiseen vaahtoon.
Keksinnöllä saavutetaan mm. ne edut, ettei ferriittiä tarvitse liuottaa ennen lyijyn, hopean ja kullan vaahdottamista ja lisäksi nämä arvoaineet saadaan olennaisesti kvantitatiivisesti talteen yhteisrikasteena.
Vaahdotusvaiheessa erotetaan sulfidinen, ferriittinen ja liuos-faasi toisistaan. Ferriittinen faasi, johon sisältyvät myös pasutteen sivukivi ja prosessissa muodostunut kipsi, johdetaan suomalaisen patenttihakemuksen 410/73 mukaiseen konversiovai-heeseen, johon myös syötetään sellaiset rikkihappo- ja NH3-, (NH^^SO^- tai Na2SO^-määrät, että ne ovat vaiheeseen tulevaan ferriittimäärään nähden ekvivalentteja reaktion (3) mukaan ja lisäksi siten mitoitettuja, että vaiheen lopussa rikkihappopi-toisuus asettuu välille 15-80 g/1 edullisesti välille 30-50 g/1 ja NH4- tai Na-pitoisuus välille 3-5 g/1.
Keksintöä selostetaan alla lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää kaaviollisesti tämän keksinnön mukaisen menetelmän kytkennän eli millä tavalla ferriittisen liuotusjätteen sulfidointi- ja vaahdotusvaiheet kytketään suomalaisen patenttihakemuksen 410/73 mukaiseen prosessiin. Kuvioon on merkitty myös suomalaisen patenttihakemuksen 760486 mukainen jaro-siitin kierrätys konversiovaiheessa, joka kierrätys tehostaa konversiovaiheen toimintaa siten, kuin on esitetty mainitussa patenttihakemuksessa ja myös artikkelissa J. Rastas, S. Fugle-berg, L-G Björkqvist, R-L Gisler "Kinetik der Ferritlaugung und Jarositfallung" Erzmetall Bd. 32 (1979) 117-125.
Liuottamalla sinkkipasutteesta pois sen sinkkioksidi- ja sink-kisulfaattifaasit jää jäljelle ferriittinen liuotusjäte. Ferriittinen liuotusjäte sisältää pasutteen sinkkiferriitin, pa-suttamattoman sinkkisulfidin ja liuotusolosuhteissa liukenemattomat tai liukenemattomiksi yhdisteiksi muuntuneet pasutteen sivukomponentit, kuten lyijysulfaatin, hopeayhdisteet, kipsin, silikaatit ja piidioksidin. Tällainen selektiivinen liuotus voidaan suorittaa prosessin rikkihappopitoisella paluuhappo-liuoksella säätämällä liuotuksessa pH-arvo välille 1,5-2,5.
11 65 80 5
Sopiva liuotuslämpötila on 70-95°C. Käytännössä ferriittinen liuotusjäännös saadaan aikaan esimerkiksi kaksivaiheisella vas-tavirtaisella neutraaliliuotuksella, kuten on esitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa 410/73, tai kaksivaiheisella myötävirtaisella neutraaliliuotuksella. Tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa pasutteesta liuotetaan selektiivisesti sen sinkki-oksidi- ja sinkkisulfaattifaasit edellä mainituissa liuotus-olosuhteissa. Liuotuksen jälkeen erotetaan kiintoainefaasi, ferriittinen liuotusjäte. Se pestään ja johdetaan sulfidointi-vaiheeseen, jossa sen sisältämä lyijy ja hopea, jotka ovat fer-riittisessä liuotusjätteessä niukkaliukoisina yhdistein^, sulfi-doisaan. Ferriittisestä liuotusjätteestä erotettu liiiosfaasi neutraloidaan pH-välille 4-5 pienellä sinkkipasutanäärällä. Tässä vaiheessa jäljelle jäänyt kiinto-faasi erotetaan laskeuttamalla ja palautetaan edelliseen - sinkkioksidin - liuotusvaiheeseen. Liuos, jota yleensä kutsutaan raakaliuokseksi, johdetaan liuospuhdistukseen.
Ferriittisen liuotusjätteen sulfidointi suoritetaan suljetuissa reaktoreissa, joihin johdetaan lyijyyn ja hopeaan nähden reaktioiden (4) ja (5) mukaan ekvivalentti määrä sulfidia esimerkiksi natriumsulfidi- tai kalsiumvetysulfidi-liuoksen muodossa. Reaktorit mitoitetaan lietteen syöttönopeuteen nähden sellaisiksi, että lietteen viive reaktoreissa eli sulfidien saostus-aika on sopiva. Sulfidoinnissa pyritään saostumisnopeuden säädöllä - säätämällä saostumisnopeus riittävän hitaaksi - sekä lyijy- ja hopeasulfidiytimien käytöllä huolehtimaan siitä, että lyijy- ja hopeasulfidi saostuvat valmiiden lyijy- ja hopeasulfidiytimien päälle ilman että sulfidit muodostaisivat alkuperäisten lyijy- ja hopeayhdisteiden ympärille tiiviitä sulfidikalvoja. Lisäksi ytimien määrällä, lämpötilalla, liuoksen pH:n ja saostumisnopeuden säädöllä voidaan vaikuttaa sul-fidipartikkelien raekokoon. Liuoksen pH:n ja sulfidisyötön sääntelyllä voidaan estää suurimmalta osalta epätoivottu sinkki-sulfidin saostuminen. Sulfidoinnin tarkoituksena on viedä fer-riittisessä liuotusjätteessä niukkaliukoisina yhdisteinään olevat lyijy ja hopea täysin sulfidimuotoon.
Sulfidoidun ferriittisen liuotusjätteen vaahdotusvaiheessa pyritään etsimään sellaiset vaahdotusolosuhteet, että lyijy- ja hopeasulfidit menevät mahdollisimman täydellisesti vaahdo-tusrikasteeseen.
12 6 5 8 0 5
Kun jalometalleja ja lyijyä sisältävä materiaali on sulfidoitu keksinnön mukaisesti, suoritetaan em. arvometallien talteenotto sinänsä tunnetulla vaahdotusmenetelmällä, jolloin pH-alue on hapan, edullisesti 2-4. Sulfidointikäsittelystä tuleva liete johdetaan sen jälkeen kun pH on säädetty halutulle alueelle valmennukseen, johon lisätään tunnettua sulfidikokoojaa (ksan-taattia, ditiofosfaattia, tiokarbamaattia tms.).Kokoojali-säyksen yhteydessä lisätään pieni määrä vaahdotetta (esim. trietoksibutaani, TEB) ja mahdollisesti tarvittava modifiointi-(pinta-aktiivisuutta pienentävä) kemikaali. Valmennuksen jälkeen johdetaan k.o. liete vaahdotuskennostoon, jossa arvometallimi-neräalit saadaan vaahtotuotteeseen ja ei-toivotut mineraalit ei-vaahdottuvaan tuotteeseen. Kun rikasteelle (vaahtotuote) suoritetaan riittävän monta kertausvaahdotusta (4-6 kpl) saadaan haluttu lopputuotteen laatu. Tässä tapauksessa lyijysul-fidirikaste, jossa Pb*v 60 %; Ag 4000-4500 g/t vaahdotukseen tulevan lietteen kiintoainepitoisuus on edullisimmin 25-35 % lietteen painosta eli 300-500 g kiintoainetta/1 lietettä.
Edellä esitetty ja myöhemmin esimerkissä yksityiskohtaisesti kuvattu sulfidointi- ja vaahdotusmenettely lyijyn ja hopean talteenottamiseksi ferriittisestä liuotusjätteestä soveltuu vastaavalla tavalla toteutettuna myös monille muille lyijyä ja hopeaa sisältäville materiaaleille. Yleisesti voidaan sanoa, että menetelmä soveltuu kaikille sellaisille materiaaleille, jotka sisältävät lyijyä ja hopeaa yhdisteinä, jotka ovat vastaavia sulfideja helppoliukoisempia. Useimmiten niukkaliukoi-nen lyijy-yhdiste on lyijysulfaatti ja niukkaliukoinen hopea-yhdiste hopeakloridi. Tällaisia lyijyä ja hopeaa sisältäviä materiaaleja ovat esimerkiksi suomalaisten patenttihakemusten 803097 ja 803098 mukaan syntyneet lyijy- ja hopeapitoiset hematiittipohjaiset kiintofaasit. Edellisessä menetelmässä kiintofaasi on syntynyt autoklaavi- ja jälkimmäisessä termisen käsittelyn tuloksena. Monesti myös sulfatoivalla pasutuk-sella tuotetaan vastaavia lyijy- ja hopeapitoisia hematiitti-pohjaisia kiintoainefaaseja.
Lyijyn, hopean ja kullan talteenottoa keksinnön mukaisella menetelmällä selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavissa esimerkeissä.
13 65805
Esimerkki 1 5000 g ferriittistä liuotusjätettä lietettiin 10 l:aan HjSO^-liuosta, jossa HjSO^-pitoisuus oli 5 g/1. Lietteeseen lisättiin 300 g kosteaa PbS:a ja 20 g kosteaa AgjSra. Lisättyjen sulfidien kosteuspitoisuus oli 40-50 %. Tällaisen lietteen sulfidointikäsittely suoritettiin suljetussa reaktorissa, jossa oli voimakas potkurisekoitus, lämpötilamittaus, sulfidin-lisäyssysteemi ja vesimanometri paineen seuraamista varten. Lietteeseen lisättiin tällöin 500 ml 2,5 M Na2S-liuosta tasaisella nopeudella kolmen tunnin aikana. Lämpötila pidettiin sul-fidoinnin aikana 50°C:ssa. Liuoksen pH oli saostuksen lopussa 5,2. Ferriittinen liuotusjäte sisälsi ennen sulfidointia 22,4 % sinkkiä, josta vesiliukoista 0,05 % ja happoliukoista 0,16 %, rautaa 41,2 %, lyijyä 4,8 %, hopeaa 300 g/t ja kultaa 1,7 g/t. Hopea- ja lyijysulfidilisäyksen jälkeen seoksen hopeapitoisuus oli 470 g/t ja lyijypitoisuus 7,8 %.
Tällä näytteellä suoritettiin vaahdotuskokeita seuraavasti:
Koe 1
Lietteen kiintoainepitoisuus laimennettiin vettä lisäten 30 %:iin. Liete syötettiin vaahdotuskennoon, pH säädettiin H2S04:llä arvossa 2. Lietteeseen lisättiin tiofosfaattityyppistä sulfidikokoojaa (American Cyanamid, Aerofloat 242 promoter) 240 g/t ja TEB-vaahdotetta 60 g/t. Tätä seurasi noin 1 min valmennus mainitussa pH:ssa, jonka jälkeen vaahdotettiin esi-rikaste (vaahdotus kesti noin 15 min). Jäännöslietteeseen lisättiin em. kokoojaa 1100 g/t ja TEB-vaahdotetta 210 g/t ja noin 1 min valmennuksen jälkeen vaahdotettiin riperikaste jotka yhdistettynä kerrattiin kolme kertaa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty havainnollisesti sulfi-dointiin menevän materiaalin, sulfidoinnista vaahdotukseen menevän materiaalin sekä vaahdotuksesta saadun rikasteen ja vaahdotusjätteen materiaalivirtaukset, niiden koostumus ja arvometallijakautuma vaahdotuksessa.
14 65805
Pb 4,8 % Pb 7,8 %
Zn 22,4 % Zn 21,7 %
Fe 41,2 % Fe 40,0 %
Ag 300 g/t Ag 470 g/t
Au 1,7 q/t Au -*->7 g/t I Isulfi- „ ., .
Ferriittlnen dointi -__ * Vaahdotus__ liuotusjäte 3 h 100 yks· 45 min 97 yks. f 100 yks.
φ v 3 yks. 10,8 yks. 89,2 yks*
Pbs KR^ Vaahdotusjäte
Ag2S pb % 61,5 1,3
Ytimet! R % 85,1 14,9_ g/t 4100" 30
Ag R % 94.2 5,8_ g/t 13,4 0,3 AU R % 84,3 15,7_
Zn % 8,7 23,3 R % 4,3 95,7_ % 6,5 44,1
Fe R % 1,8 98,2
Koe 1
Kuten eo, taulukosta nähdään, on sulfidointi+vaahdotus erittäin tehokas ja yksinkertainen menetelmä mainittujen arvometallien talteenottamiseksi (eo. tapauksessa on esim.hopean, johon pääasiallisin arvo sisältyy, pitoisuus saatu lähes 9-ker-taiseksi noin 95 prosentin saannolla.
Koe 2 Tässä kokeessa ovat sulfidointi ja sulfidoinnin syötemateriaali olleet täysin samanlaiset kuin kokeessa 1. Vaahdotuksessa on käytetty toisenlaista sulfidikokoojaa Aerophine 3418A (fosfiini-johdannainen, valmistaja American Cyanamid Company). Vaahdotus on muuten suoritettu samanlaisissa olosuhteissa kuin edellisessä esimerkissä. Aerophineä käytettiin 420 g/t etuvaahdotuk-sessa ja 180 g/t ripevaahdotuksessa samoin TEB-vaahdotetta 60 g/t ja 100 g/t vastaavasti. Vaahdotuksessa saatiin seuraava tulos (esirikaste + riperikaste kerrattu 4 kertaa).
15 65805 <kr4)
Syöte Pb-Ag-sulfidirikaste Vaahdotusjäte Paino-%_100_10,3_89,7_
Ag g/t 468 4300 30
Ag saanti % 100,0 95,0 5,0
Pb % 7,6 62,6 1,3
Pb saanti % 100,0 84,8 15,2
Zn % 21,3 8,6 22,8
Zn saanti % 100,0 4,2 95,8
Fe % 40,0 6,4 44,1
Fe saanti % 100,0 1,7 98,3
Eo. taulukosta nähdään, että tulostaso (Ag-Pb saanti/pitoisuus) on täysin samaa luokkaa kuin edellisessä kokeessa 1, vaikka tässä kokeessa onkin käytetty erilaista sulfidimineraalien kokoojaa kuin edellisessä kokeessa, ts. sulfidikokoojän tyypillä ei ole käytännöllistä merkitystä tuloksiin.
Koe 3
Seuraavassa kokeessa on vielä varmennus tästä, koska se on suoritettu ksantaattikokoojalla, KEX:llä (K-etyyliksantaatti). On tunnettua, että ksantaattien kestävyys vakavasti happamassa miljöössä ei ole niin hyvä kuin esim. tiofosfaattien. Tästä syystä on tämä koe suoritettu pH 3,5-4:ssä. Lietteen dispersiolla on oleellinen merkitys vaahdotuksen selektiivisyydelle, erikoisesti kun on kysymys erittäin hienosta materiaalista kuten tässä tapauksessa ( ~98 % - 74 ^,um) ; 88 % - 37 ^,um ja ^ 50 % - 5 ^um) pH-arvoa nostettaessa 2-3:n yläpuolelle tulevat em. vaikeudet vastaan. Vaikeudet on kuitenkin voitettavissa käyttämällä sppivaa lisäkemikaalia (esim. suomalaisen patenttihakemuksen n:o 782017 mukaista menetelmää). Tässä tapauksessa käytettiin 600 g/t pinta-aktiivisuuden poistavaa OK216:a (dionyylifenolietyleenioksidiaddukti, etyleenioksidia 16 moolia) , joka lisättiin valmennukseen yhdessä kokoojan (KEX) kanssa. Ksantaattia käytettiin 2000 g/t. Seuraavassa taulukossa saatu tulos.
16 65805
Pb-Ag-sulfidi- Vaahdotus-
Syöte rikaste (KRg) jäte
Paino-% 100 10,5 89,5
Ag g/t 47,2 4200 34
Ag saanti % 100,0 93,5 6,5
Pb % 7,8 61,5 1,5
Pb saanti % 100,0 82,8 17,2
Zn % 20,8 8,8 22,2
Zn saanti % 100,0 4,4 95,6
Fe % 39,8 6,8 43,7
Fe saanti % 100,0 1,8 98,2
Yllä olevassa taulukossa oleva tulos näyttää, kuten edellä jo todettiinkin, yhdessä kokeen 1 ja kokeen 2 tulosten kanssa, että käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää ei saavutettu tulostaso ole riippuvainen käytetystä sulfidimineraalien kokoojasta eikä myöskään happamassa miljöössä (pH 2-4) suoritetun kokeen tarkasta pH-arvosta (koe 1 ja koe 2 pH 2; koe 3 pH 3,5-4) kun tarvittaessa käytetään sopivia tunnettuja lisäke-mikaaleja.
Esimerkki 2
Termisestä konversiosta (suomalainen patenttihakemus 803098) saatua hematiittisakkaa lietettiin 2000 g 5 Isaan H2S04-liuos-ta, jossa HjSO^-pitoisuus oli 5 g/1. Lietteeseen lisättiin 100 g PbS:a ja 500 mg Ag2S:a, lisättyjen sulfidien kosteus oli 40-50 % H20. Sakan sulfidoinnissa käytettiin edellisen esimerkin mukaista järjestelyä, jolloin lisättiin 200 ml 2,5 M Na2S-liuosta tasaisella nopeudella 3 tunnin ajan. Lämpötila pidettiin sulfidoinnin aikana 50°C:ssa. Liuoksen pH oli saostuksen lopussa noin 5.
Sulfidointiin syötetty materiaali sisälsi sinkkiä 0,7 %, rautaa 50,5 %, lyijyä 4,5 % ja hopeaa 240 g/t. Kun lietteeseen lisättiin Ag2S ja PbS olivat pitoisuudet 6,9 % lyijyä, 380 g/t hopeaa.
Tällä materiaalilla suoritettiin vaahdotuskoe kuten kokeessa 2 ja saatiin seuraava tulos.
17 65805 kr5
Syöte Pb-Ag-sulfidirikaste Vaahdotusjäte Paino-% 100 10,8 89,2
Ag g/t 380 3250 32
Ag saanti % 100,0 92,5 7,5
Pb % 6,0 57,8 0,73
Pb saanti % 100,0 90,5 9,5
Zn % 0,7 0,3 0,75
Zn saanti % 100,0 4,6 95,4
Fe % 50,5 18,8 54,3
Fe saanti % 100,0 4,0 96,0
Kuten taulukosta havaitaan, on saatu tulos täysin samaa luokkaa esimerkin 1 kokeiden tulosten kanssa hopean ja lyijyn saannin osalta. Lopullisen rikasteen matalampi hopeapitoisuus johtuu luonnollisesti lähtömateriaalin matalammasta hopeapitoisuudesta.
Esimerkki 3 Tässä tapauksessa on sulfidointi-vaahdotusprosessin lähtömateriaalina ollut autoklaavikonversiosta (suomalainen patenttihakemus 803097) saatu, esimerkin 2 lähtömateriaalia vastaava tuote.
2700 g autoklaavikäsittelystä saatua hematiittipohjaista sakkaa lietettiin 10 Isaan H2S04-liuosta, jossa H2S04~pitoisuus oli 5 g/1. Lietteeseen lisättiin 160 g PbSsa ja 1,2 g Ag2S:a. Lisättyjen sulfidien kosteus oli 40-50 % H20.
Sulfidointikäsittely suoritettiin edellä esitettyjen esimerkkien mukaisessa laitteistossa, jolloin 2,5 M Na2S-liuosta lisättiin 250 ml tasaisella nopeudella 3 h:n aikana. Lämpötila oli sulfidoinnin aikana, kuten aikaisemminkin 50°C. Liuoksen pH oli saostuksen lopussa noin 5.
Sulfidointiin menevä materiaali sisälsi rikkiä 0,6 %, rautaa 51,4 %, lyijyä 4,0 %, hopeaa 203 g/t ja kultaa 0,6 g/t. Kun lietteeseen oli lisätty alussa mainittu Ag2S ja PbS, oli hopea-pitoisuus 350 g/t ja lyijypitoisuus 6,8 %.
18 65805 Näin saadulla materiaalilla suoritettiin vaahdotuskoe edellisen esimerkin tavoin ja saatiin siitä seuraava tulos.
KRC
o
Syöte Ag-Pb-sulfidirikaste Vaahdotusjäte Paino-% 100,0 10,2 89,8
Ag g/t 350 3200 27
Ag saanti % 100,0 93,0 7,0
Au g/t 0,6 5,1 0,09
Au saanti % 100,0 86,2 13,8
Pb % 6,8 60,7 0,68
Pb saanti % 100,0 91,0 9,0
Zn % 0,6 0,3 0,63
Zn saanti % 100,0 5,1 94,9
Fe 51,4 19,0 55,1
Fe saanti % 100,0 3,8 96,2

Claims (7)

19 65805
1. Menetelmä lyijyn, hopean ja kullan ottamiseksi talteen elektrolyyttisen sinkkiprosessin rautapitoisesta jätteestä vaahdottamalla rautapitoisen jätteen lietettä sulfidisen kokoojan läsnäollessa sulfidien vaahdottamiseksi ja erottamiseksi rautapitoisesta jätteestä, tunnettu siitä, että rautapitoinen jäte sulfidoidaan selektiivisesti lyijyn, hopean ja mahdollisesti kullan muuttamiseksi olennaisesti kvantitatiivisesti sulfidiksi ennen rautapitoisen jätteen vaahdottamista suorittamalla sulfidointi suljetussa tilassa ja syöttämällä rautapitoisen jätteen lietteeseen lyijyn, hopean ja kullan määrään nähden suurin piirtein ekvivalenttimäärä sulfidia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidointi suoritetaan hienojakoisten lyijy- ja hopeasulfidiytimien läsnäollessa lyijy- ja hopeasulfidin estämiseksi saostumasta rautapitoisen jätteen lyijy- ja hopeayh-disteiden pinnalle.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa vaahdottamalla talteenotetusta sulfidirikas-teesta palautetaan sulfidointiin mainituiksi ytimiksi.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidointi suoritetaan korotetussa lämpötilassa, edullisesti korkeintaan 80°C:ssa.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidointi suoritetaan pH-arvossa 3-6, edullisesti 4-5.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidointi suoritetaan 2-6 tunnin sisällä, edullisesti noin 3 tunnissa.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidoidun lietteen pH säädetään arvoon 2-4 ennen vaahdotusta.
FI803096A 1980-09-30 1980-09-30 Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess FI65805C (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI803096A FI65805C (fi) 1980-09-30 1980-09-30 Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess
DE3137678A DE3137678C2 (de) 1980-09-30 1981-09-22 Verfahren zur Gewinnung von Blei, Silber und Gold aus eisenhaltigem Abfall des elektrolytischen Zinkgewinnungsprozesses
IN1068/CAL/81A IN155869B (fi) 1980-09-30 1981-09-25
MX189385A MX156286A (es) 1980-09-30 1981-09-28 Metodo mejorad para recuperar plomo,plata y oro a partir de un residuo de un proceso de refinacion electrolitica-de zing,que contiene hierro
AU75707/81A AU533648B2 (en) 1980-09-30 1981-09-28 Froth flotation and pretreatment therefor
CA000386852A CA1181245A (en) 1980-09-30 1981-09-29 Process for the recovery of lead, silver and gold from the iron-bearing residue of an electrolytic zinc process
US06/306,707 US4385038A (en) 1980-09-30 1981-09-29 Flotation recovery of lead, silver and gold as sulfides from electrolytic zinc process residues
ES505858A ES8206648A1 (es) 1980-09-30 1981-09-29 Un procedimiento para recuperar plomo,plata y oro a partir del residuo que contiene hierro de un proceso de zinc elec- trolitico
GB8129485A GB2084491B (en) 1980-09-30 1981-09-30 A process for the recovery of lead silver and gold from the iron-bearing residue of an electrolytic zinc process

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI803096A FI65805C (fi) 1980-09-30 1980-09-30 Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess
FI803096 1980-09-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI803096A FI803096A (fi) 1982-03-31
FI65805B FI65805B (fi) 1984-03-30
FI65805C true FI65805C (fi) 1984-07-10

Family

ID=8513820

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI803096A FI65805C (fi) 1980-09-30 1980-09-30 Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess

Country Status (9)

Country Link
US (1) US4385038A (fi)
AU (1) AU533648B2 (fi)
CA (1) CA1181245A (fi)
DE (1) DE3137678C2 (fi)
ES (1) ES8206648A1 (fi)
FI (1) FI65805C (fi)
GB (1) GB2084491B (fi)
IN (1) IN155869B (fi)
MX (1) MX156286A (fi)

Families Citing this family (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CA1216157A (en) * 1982-09-29 1987-01-06 Donald R. Weir Process for separately recovering zinc and lead values from zinc and lead containing sulphidic ore
AU593728B2 (en) * 1988-03-24 1989-09-28 Korea Zinc Company Ltd A process for the recovery of silver from the Pb/Ag cake
AUPM969194A0 (en) * 1994-11-25 1994-12-22 Commonwealth Industrial Gases Limited, The Improvements to copper mineral flotation processes
CA2141099A1 (en) * 1995-01-25 1996-07-26 Adilson C. Manequini Process for the hydrometallurgical and electrochemical treatment of the active mass of exhausted lead batteries, to obtain electrolytic lead and elemental sulphur
AU729901B2 (en) * 1996-05-22 2001-02-15 Bhp Billiton Ssm Indonesia Holdings Pty Ltd pH adjustment of an aqueous sulphide mineral pulp
FI122099B (fi) * 2010-04-30 2011-08-31 Outotec Oyj Menetelmä arvometallien talteen ottamiseksi
CN102952949B (zh) * 2012-09-17 2014-04-16 株洲市兴民科技有限公司 一种处理锌浸渣的超声选冶方法及系统装置和用途
WO2014168620A1 (en) * 2013-04-11 2014-10-16 Metals Technology Development Company, LLC Improved method of recovering lead and other metals from polymetallic lead-bearing mineral resources, and composite polymetallic concentrate made there from
CN111675239B (zh) * 2020-04-28 2022-07-08 廊坊师范学院 一种利用聚乙二醇型低共熔溶剂溶解提取碘化铅的方法
CN113758549B (zh) * 2021-09-01 2023-06-09 辽宁科技大学 一种快速测量浮选泡沫产品重量的方法
CN118045696B (zh) * 2024-04-10 2024-06-28 矿冶科技集团有限公司 一种氧化锌矿的选矿方法

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US1197590A (en) * 1915-11-10 1916-09-12 Metals Recovery Co Concentration of ores.
ES411058A1 (es) * 1973-01-27 1975-12-01 Asturiana De Zinc Sa Procedimiento para concentrar por flotacion plomo y plata de productos que contienen el plomo de forma oxidada.
BE829988A (fr) * 1975-06-06 1975-10-01 Procede de traitement des residus de lixiviation des minerais de zinc

Also Published As

Publication number Publication date
ES505858A0 (es) 1982-08-16
DE3137678C2 (de) 1983-01-20
US4385038A (en) 1983-05-24
ES8206648A1 (es) 1982-08-16
FI65805B (fi) 1984-03-30
GB2084491A (en) 1982-04-15
AU7570781A (en) 1982-04-08
MX156286A (es) 1988-08-08
FI803096A (fi) 1982-03-31
GB2084491B (en) 1984-10-03
DE3137678A1 (de) 1982-06-09
CA1181245A (en) 1985-01-22
AU533648B2 (en) 1983-12-01
IN155869B (fi) 1985-03-23

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US4024218A (en) Process for hydrometallurgical upgrading
FI123376B (fi) Arvokkaiden nikkeli- ja kobolttiosien talteenotto sulfidimalmin kellutusrikasteesta kloridiavusteisella hapettavalla paineuutolla rikkihapossa
CA2160488C (en) Recovery of metals from sulphidic material
CA2650043C (en) Recycling of solids in oxidative pressure leaching of metals using halide ions
US4063933A (en) Process for the treatment of complex lead-zinc concentrates
FI65805C (fi) Foerfarande foer aotervinning av bly silver och guld ur jaernhaltigt avfall fraon en elektrolytisk zinkprocess
CA2076025A1 (en) Recovery of metal values from zinc plant residues
FI61522C (fi) Foerfarande foer utvinning av icke-jaernmetaller ur sulfidmaterial
AU752203B2 (en) Method for recovering gold from refractory carbonaceous ores
MX2011013483A (es) Metodo para la lixiviacion de concentrado de calcopirita.
FI65804C (fi) Hydrometallurgiskt foerfarande foer aotervinning av bly silveroch guld samt zink ur orena jarositaoterstoden fraon en e letrolytisk zinkprocess
FI69104C (fi) Foerfarande foer aotervinning av zink och/eller ickejaernmetaller ur en jaernhaltig laesning eller ett fast material
ES2794298B2 (es) Procedimiento de extracción de metales a partir de minerales o concentrados de sulfuros polimetálicos
KR101113631B1 (ko) 정광의 제조방법
CA2421722C (en) Pressure leaching process for zinc recovery from sulphidic ore materials
US4355005A (en) Process for the treatment of a raw material which contains oxide and ferrite of zinc, copper and cadmium
US4362702A (en) Hydrometallurgical process for the treatment of a raw material which contains oxide and ferrite of zinc, copper and cadmium
CN100354437C (zh) 加工含有贵金属的硫化物矿石的方法
CN114540626A (zh) 利用锑电积贫液梯级回收污酸中有价金属的方法
MXPA97001575A (en) Improved process for the obtaining of copper from concentrated minerals containing dichomine
MXPA97009729A (en) Hydrometalurgical extraction of nickel and cobalt assisted by chloride, from sulf minerals
GB801403A (en) Improvements in or relating to the production of iron oxide and sulfur

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: OUTOKUMPU OY