FI65517B - Utbrottsgrindpulsgenerator - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU s Q c * n J&FL LBJ (11) utlAcgn I NGSSKKI FT 6 5 51 ( C (45) rater: til 10 05 1934 ^ (51) Kv.ik? /Intel.3 H 03 K 4/00, H 04 N 9/46 3U Q |W| |_p| N Q (21) P*t«nttlh*k«imit —PatMtMweknlng 77053^+ (22) HtkumltpUvt — Amttknlngtdftg 1&.02.77 (23) Alkupilvft — Giltlghuttdig 18. 02.77 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offumHg 28. 08. 77

Patwttl· ja rekisterihallitut Nkhuv«wp«on,. kuuLiuHutaun pum. -

Patent· och regieterttyrelaen ' Antttktn utlagd och utUkrifwn publican* 31. 01. 81 (32)(33)(31) Pyr<l*«y «tuoikaut—togM priorttat 27. 02.76 USA(US) 661855 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Gene Karl Sendelweck, El Paso, Texas, USA(US) (7M Oy Kolster Ab (5*0 Purskeporttipulssigeneraattori - Utbrottsgrindpulsgenerator Tämä keksintö kohdistuu purskeporttipulssigeneraattoriin purskeporttipulssin kehittämiseksi käytettäväksi väritelevision videosignaalin krominanssikomponenttiin sisältyvän väri-informaation käsittelyssä, joka väritelevision vidosignaali sisältää krominans-sikomponentin, vaakasynkronointikomponentin ja värivertailupurske-komponentin, joka ilmestyy purskeintervallin aikana, joka purskeporttipulssigeneraattori käsittää käyttöjännitelähteen, sisään-tulovälineet vaakasynkronointikomponenttia edustavan pulssin aikaansaamiseksi, kytkentätransistorin, jossa on sisääntuloelektrodi kytkettynä sisääntulovälineisiin, ulostuloelektrodi kytkettynä käyttöjännitelähteeseen ja yhteiselektrodi, ja reaktiivisen piirin, jossa on ainakin induktanssi ja ensimmäinen kapasitanssi, joka piiri on kytketty transistorin ulostuloelektrodiin ja jolla on ennalta määrätty ensimmäinen aikavakio.

6551 7 Väritelevisiosysteemeissä kuten NTSC tyypissä, jota esim. Amerikan Yhdysvalloissa käytetään, sisältää yhdistettynä väri-television videosignaalin värikkyyskoraponentin väri-informaation vaihe- sekä amplitudimoduloituna vaimennetulle 35,8 MHz:n väri-apukantoaallolle ja valotiheyskomponentin. Videosignaali sisältää myös tahtipulssit, joita esiintyy sammutuksen aikavälin kuluessa sekä värin purskevertailusignaalin synkronisena väriapukanto-aallon kanssa. Purskekomponentti esitetään apukantoaaltosignaalin tunnetun vaiheen useilla jaksoilla ja se esiintyy vähän vaaka-tahtipulssin jälkeen sammutuksen aikavälin kuluessa.

Väritelevisiovastaanottimessa tätä systeemiä varten erotellaan purskekomponentti videosignaalin loppuosasta, jotta aikaansaataisiin oikean vaiheinen ja taajuinen vertailusignaali värikomponentin demodulointia varten. On ollut tavanomaista erotettaessa purskekomponenttia syöttää siitä vahvistimeen ainoastaan ne signaalitaajuudet, jotka ovat videon taajuusalueen ylemmällä osuudella sisältäen purske- ja värikkyyssignaalien taajuudet. Kun jaksottain porttikytketään vahvistin johtamistilaan porttipulsseilla yhtyen purskeaikaväliin videosignaalissa saadaan purskekomponentti eroteltua ja jätetään pois loppuosa tuodusta signaalista.

Sopivasti ajoitettu purskeporttipulssi voidaan kehittää vaakasuuntaisesta juovan palautuspulssista, joka kehitetään vaaka-poikkeutuspiirillä televisiovastaanottimessa. Vaakasuuntainen synkronisointipulssi itsestään saattaa myös olla käytössä, jotta kehitettäisiin purskeporttipulssi, koska vaakasuuntainen synkronisointipulssi on jo olemassa videosignaalissa kiinteänä ajanhetkenä purskekomponenttiin verrattuna. Purskeporttipulssi aikaansaatuna vaakasuuntaisesta synkronisoinnin pulssista saattaa olla tietyissä sovellutuksissa edullisempi, koska palautuksen pulssi on alttiina siirtymiselle purskeaikaväliin verrattuna säädettäessä esim. pito-säädintä vaakapoikkeuspiirissä. Vaakasuuntaisen piirin asettelu pitosäätimestä saattaa aikaansaada haitallisen ajoituksen, amplitudin tai palautuksen pulssin muodon muuttumisen siten, että osa palautuksen pulssista saattaa haitallisesti esiintyä ajallisesti samanaikaisesti yhdistetyn signaalin tiettyjen videoinformaatio-osuuksien kanssa. Tällaisessa tapauksessa porttikytketty vahvistin ei päästä lävitseen pelkästään purskekomponenttia, vaan myös 6551 7 tietyn osuuden videoinformaatiosta. Purskeporttipulssi aikaansaatuna vaakasuuntaisen synkronisoinnin pulssita ei ole alttiina vaakapiirin säädölle.

On toivottavaa, että piirit, joita käytetään aikaansaamaan purskeporttipulssi joko vaakasuuntaisesta palautuspulssista tai vaakasuuntaisesta synkronisointipulssista olisivat suhteellisen yksinkertaisia ja halpoja ja niiden tulisi aikaansaada tarkka kohinasta vapaa toiminta.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle purskeporttipulssi-generaattorille on tunnusomaista, että reaktiivisella piirillä on resonanssi taajuudella, jonka jakso on oleellisesti yhtä kuin kaksi kertaa purskeintervallin kesto, joka resonanssipiiri saatetaan ylitysvärähtelytilaan transistorin johtamisen jälkeen mainitun pulssin seurauksena ja joka kehittää mainitun taajuuden ylitysvärähtelyaaltomuodon transistorin johtamisen aikana ja että resonanssipiiri on yhteistoiminnassa transistorin käänteisjohta-vuusominaisuuden kanssa transistorin johtavuuden ylläpitämiseksi emitterivirran suunnan ollessa käänteinen ylitysvärähtelyaaltomuodon ensimmäisen puolijakson päättymisen jälkeen ulostulopulssin kehittämiseksi, joka pulssi vastaa aaltomuodon yhden napaisuuden ensimmäistä täyttä puolijaksoa ja osuu ajallisesti oleellisesti yhteen purskeintervallin kanssa.

Oheisessa piirustuksessa kuvio 1 havainnollistaa osaa väri-television vastaanottimesta, jossa käytetään tämän nyt kyseessä olevan keksinnön mukaista piiriä, ja kuviot 2-8 esittävät aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuviossa 1 esitetyn piirin toimintaa.

Viitaten nyt kuvioon 1 toimii videosignaali käsittely-yksikkö 20 radiotaajuisten televisiosignaalien perusteella, joita antennilla 10 vastaanotetaan. Videosignaalin käsittely-yksikkö 20 muodostaa yhdistetyn videosignaalin sisältäen sen värikkyys-, valotiheys-, ääni- ja synkronisointikomponentit ja toimien soveliaan välitaajuisen vahvistimen ja ilmaisinpiirien (joita ei ole esitetty) avulla.

Ulostulo signaalinkäsittely-yksiköstä 20 on yhdistetty synkronisointisignaalin erottimeen 30, jotta sillä eroteltaisiin 4 65517 vaakasuuntainen ja pystysuuntainen synkronisointipulssi videosignaalista. Erotellut vaakasuuntainen ja pystysuuntainen synkronisointipulssi syötetään poikkeutuspiireihin kuvan toistavalla kuvaputkella (jota ei ole esitetty). Vaakasuuntaiset synkronisointi-pulssit (Vg) on myös yhdistetty synkronisointisignaalin erottimen 30 ulostulosta purskeporttipulssigeneraattorin 50 sisääntuloon, jota tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Purskeport-tipulssit piiristä 50 yhdistetään purskeporttikäsittely-yksikön 70 sisääntuloon. Purskeporttikäsittely-yksikön 70 tehtävänä on aikaansaada yksittäinen purskeporttipulssi tai vastavaiheiset purs-keporttipulssit seuraavien värikkyyden käsittelypiirien tarpeiden mukaisesti.

Videosignaalit signaalinkäsittely-yksiköstä 20 tuodaan myös värikkyyskaistan päästösuodattimeen 75. Suodin 75 päästää valinnaisesti lävitseen videosignaalin suhteellisen suuritaajuiset värik-kyyskomponentit. Ulostulosignaalit kaistanpäästösuodattimesta 75 ja ulostulo purskeporttipulssien yksiköstä 70 yhdistetään vastaaviin sisääntuloihin värikkyyden käsittely-yksiköstä 80, jonka tehtävänä on aikaansaada värisignaalit R-Y, B-Y ja G-Y värikkyyskom-ponentista videosignaalissa. Värisignaalit tuodaan kuvaputken käyttöyksikköön (jota ei ole esitetty), missä ne matriisikäsitellään valotiheys (Y) signaalien kanssa, jotka on tavanomaiseen tapaan saatu videosignaalista, jotta nyt aikaansaataisiin punaisen (R), sinisen (B) ja vihreän (G) värin signaalit kuvaputken (jota ei ole esitetty) käyttämiseksi.

Purskeporttipulssigeneraattori 50 sisältää sisääntulojännitteen jakajan muodostettuna jakajasta 52 sekä vastuksesta 53 sekä integroivan piirin sisältäen vastuksen 56 sekä kondensaattorin 58 yhdistettynä transistorin 60 kannalle. Transistori 60 on järjestetty yhteisemitterirakenteeseen ja se saattaa olla kaupallista tyyppiä MPS A20, jotka markkinoi Motorala Corporation. Transisotrin 60 kollektori on yhdistetty käyttöjännitteen (+4 volttia) syöttölähteeseen kuormitusvastuksen 21 kautta. Resonanssi-piiri 65 sisältäen induktanssin 68 ja kondensaattorin 66 on yhdistetty transistorin 60 kollektoriemitterivirtatien yli. Purskeporttipulssi (Vq) kehitetään porttipiirillä 50 kondensaattorin 66 ja induktanssin 68 liitospisteeseen.

5 6551 7

Piirin 50 toiminnassa tullaan ensiksi viittaamaan kuvioon 7, joka havainnollistaa osaa videosignaalista esittäen suhteelliset asennot vaakasynkronisointipulssikomponentille ja purskekom-ponentille videosignaalissa. Tulisi huomata, että havainnollistettu osa aaltomuodosta esiintyy tietyn aikavälin kuluessa suuruusluokaltaan kymmenen mikrosekuntia ja uusiutuu juovien pyyhkäisytaajuu-della. Kuviossa 7 sisältää vaakasynkronisointikomponentti positiivisen pulssin, joka esiintyy ajan TQ ja myöhemmän ajanhetken T2 välillä minkä jälkeen seuraa purskeaikaväli, joka on esitetty sisältämässä noin kahdeksan jaksoa jatkuva-aaltoisesta apukanto-aaltopurskesignaalista V^.

Synkronisointisignaalin erotin 30 aikaansaa ulostulon synk-ronisointipulssin Vg aikaansaatuna videosignaalista napaisuudeltaan positiivisena ja missä huipun amplitudi on esim. 25 volttia. Jännitteenjakajan vastukset 52 ja 53 vaimentavat synkronisointi-pulssin Vg aikaansaadakseen positiivisen sisääntulopulssin \Λ (kuvio 2), jossa on haluttu huippuamplitudi, tässä esimerkkitapauksessa suuruudeltaan 4 volttia.

Integroiva piiri 56 ja 58 integroi pulssin aikaansaadakseen nousujännitteen aaltomuodon (kuvio 3) transistorin 60 kannalle ajanhetken TQ ja ajanhetken välillä. Integroivan piirin 56 ja 58 tehtävänä on myös tehostaa porttipiirin 50 kohinalle immuunia toimintaa.

Vastuksen 56 ja kondensaattorin 58 arvot määrittelevät RC aikavakion siten, että tietyn ennakolta määritellyn ajan kuluttua nousujännitteen VD suuruus transistorin 60 kannalla saavuttaa

D

määrän noin +0,65 volttia. Tänä ajanhetkenä, T^f saa transistorin 60 kantaemitteriliitos riittävästi johtosuuntaan esijännitettä niin, että transistori 60 johtaa virtaa. Täten vastus 56 ja kondensaattori 58 viivyttävät tietyn ennalta määrätyn määrän verran sitä hetkeä, jolloin transistori 60 johtaa seurauksena pulssista ennen purskeaikaväliä. Voidaan todeta, että ennen ajanhetkeä T^, jolloin transistorin 60 johtaminen tapahtuu, on resonanssi-piirin kondensaattori 66 varautunut syöttöjännitteeseen (+4 volttia) vastuksen 61 kautta.

Kuvio 4 edustaa kollektorijännitteen aaltomuotoa V^, trans- 6551 7 sistorissa 60. Kollektorijännite Vc laskee nopeasti oleellisesti nollajännitteeseen, kun transistori 60 johtaa ajanhetkenä . Transistori 60 toimii oleellisesti kytkimenä siten, että kun se saatetaan virtaa johtavaksi ajanhetkenä , alkaa resonanssipiiri 65 värähtelemään luonnollisella taajuudellaan. Voidaan todeta, että tänä ajanhetkenä kondensaattori 66 on tehollisesti ottaen rinnan induktanssin 68 kanssa pienen kollektoriemitteri-impe-danssin vaikutuksesta transistorissa 60, kun tämä kytketään virtaa johtavaksi. Värähtelytaajuus resonanssipiirissä 65 määräytyy siitä aikavakiosta, joka muodostetaan kondensaattorin 66 ja induktanssin 68 suuruuksilla. Tässä esimerkkitapauksessa nämä arvot valittiin siten, että aika puolelle värähtelyjaksosta on oleellisesti yhtä suuri kuin purskeaikaväli (esim. noin 5 mikrosekuntia).

Kuvio 5 havainnollistaa induktanssin 68 virtaa (IT), kun resonanssipiiri 65 on saatettu värähtelemään. Kuvio 6 havainnollistaa tästä riippuvaista emitterivirtaa (Ι„) transistorissa 60 sa- mana ajanhetkenä. Induktanssin virta IT kulkee negatiiviseen suun- L· taan alkaen ajanhetkestä T-^ ja se pysyy negatiivisena napaisuudeltaan ylitysvärähtelyn ensimmäisen täyden jaksonpuoliskon ajan aina ajanhetkeen T_ saakka. Emitterivirta I_ transistorissa 60 on J Cj ajallisesti samanaikainen, mutta napaisuudeltaan vastakkainen (positiivinen) mitä tulee induktanssin virtaan IT. Induktanssin 68 kehittämä jännite VT edeltää induktanssin virtaa I yhdeksän- li Li kymmentä astetta kuten kuviossa 8 on osoitettu.

Ajanhetkenä sen jälkeen kun ylitysvärähtelyjakson yksi puoli-aalto on kulunut, muuttuu induktanssin virran I napaisuus negatiivisesta positiiviseksi ja se on napaisuudeltaan positiivinen aina ajanhetkeen T4 saakka, kuten kuviossa 5 esitetään. Tämän ajanjakson kuluessa emitterivirran I„ napaisuus transistorissa 60

Zt muuttuu positiivisesta negatiiviseksi kuten on esitetty kuviossa 6. Täten ajanjakson T^-T4 kuluessa kulkevat emitterivirta I£ ja induktanssin virta I suuntaam joka on vastakkainen kuviossa 1 esi-tetyille näiden virtojen suunnille.

Transistorin 60 kollektorin ja emitterin tehtävät vaihtuvat tehollisesti viimemainitussa tilanteessa, jota yllä on kuvattu siten, että transistorin 60 emitterivirta I_ kulkee emitteriltä ti 7 65517 transistorin 60 kollektorille ajanhetkestä ajanhetkeen T4 saakka. Transistori 60 jatkaa johtamistaan ajanhetkestä T^ ajanhetkeen T^ , mutta käänteisjohtavuuden toimitavalla, jossa transistorin 60 yhteisemitterikytketyn johtosuuntaisen virran siirto-funktio (hFE) on pienentynyt noin yhden suuruusluokan verran.

Ennen ajanhetkeä T, transistorin 60 kantajännite V on

«3 B

alkanut pienentyä, kun sisääntulon pulssi laski nollajännitettä kohden ajanhetkenä T2· Hetkestä ajanhetkeen T^ , minkä aikana

emitterivirta I on napaisuudeltaan negatiivinen, on kollektorin E

jännite transistorissa 60 napaisuudeltaan negatiivinen, kuten on esitetty kuviossa 4. Tämän ajanjakson kuluessa transistorin 60 kantajännite VD on ajateltavissa siirrettynä negatiiviseen suun-taan siirtyneen kollektorijännitteen Vc vaikutuksesta, kuten kuviossa 3 on esitetty, ja kantavirta kulkee kannalta transistorin 60 kollektorille, koska transistorin 60 kantakollektoriliitos pysyy johtosuuntaisella esijännitteellä varustettuna suuruudeltaan noin 0,65 volttia. Transistori 60 johtaa tämän johdosta negatiivisen virran edustaen seuraavaa puolijaksoa ylitysvärähtelystä ajan-hetkien T^ ja T^ välillä. Tämän ajanjakson osuudella jatkaa kondensaattorin 58 varaus edelleen pienentymistään transistorin 60 johtavuuden vaikutuksesta. Osa kondensaattorin 58 varauksesta poistuu myös vastuksien 56 ja 53 kautta.

Kuten on esitettynäkuvioissa 5 ja 6 pyrkii ajanhetkenä T^ induktanssin virta IT muuttumaan positiivisesta negatiiviseksi napaisuudeltaan ja tästä riippuva emitterivirta I pyrkii vastaa-

E

vasti muuttumaan negatiivisesta positiiviseksi napaisuudeltaan.

Tämä tahtoo sanoa, että transistorin 60 emitteri pyrkii palautumaan alkuperäiseen tehtäväänsä siirtää virtaa kuviossa 1 osoitettuun suuntaan. Tänä ajanhetkenä kuitenkin transistorin 60 kanta-emitteriliitos ei saa riittävästi esijännitettä pitääkseen transistoria 60 johtavana, koska kondensaattorin 58 varaus on hävinnyt ja transistori 60 kytkeytyy pois päältä oleellisesti yhden ylitys-värähtely jakson loputtua.

Ylläkuvatun toiminnan mukaisesti kehittää porttipiiri 50 sen purskeporttipulssin VQ, joka kuviossa 8 on esitetty. Ulostulo-porttipulssi näkyy ensimmäisenä täytenä positiivisena jakson- δ 6551 7

puolikkaana induktanssin jännitteestä V_, joka alkaa ajanhetkenä T2 ja päättyy ajanhetkien T3 ja välillä. Kuten voidaan nähdä kuvioista 7 ja 8 osuu ulostulon porttipulssi Vq ajallisesti yhteen purs-keaikavälin kanssa videosignaalissa, joka sisältää purskekompo-nentin V^. Tässä esimerkissä purskeulostulon porttipulssi on muodostettu osumaan yhteen ajallisesti purskeaikavälin kanssa käyttäen aikaviivettä Tq- T^, jotta viivytettäisiin transistorin 60 aluksi tapahtuvaa johtavuutta ja käyttäen apuna aikaviivettä T^-T2, joka liittyy ensimmäisen täyden ylitysvärähdysjakson ensimmäisen neljänneksen aikaosuuteen induktanssin jännitteestä V

L

(kuvio 8).

Ajanhetkenä T4 alkaa kondensaattori 66 varautua kohden toimintasyöttöjännitettä 4 volttia vastuksen 61 kautta. Tässä yhteydessä muodostavat vastus 61 ja kondensaattori 66 tyypiltään RC varauspiirin, jonka aikavakio määräytyy vastuksen 61 ja kondensaattorin 66 suuruuksista, ollen pienempi kuin vaakasuuntaisen pyyhkäisyn aikajakson osuus (esim. 63,5 mikrosekuntia). Kondensaattori 66 varautuu oleellisesti käyttävän jännitteen syöttö-lähteen tasolle vaakasuuntaisen juovan pyyhkäisyn aikavälin loppuun mennessä ja ennen seuraavan synkronisointipulssin V<. saapumista. Vastuksen 61 toiminnan yhteydessä voidaan todeta, että muodostuu sarjaresonoiva piiri vastuksesta 61, kondensaattorista 66 ja induktanssista 68 kun transistori 60 kytkeytyy pois päältä ajanhetkenä T4. Vastuksen 61 tehtävänä on lisäksi toimia vaimentamassa kaikkinaista täten muodostuneen sarjaresonanssipiirin taipumusta värähdellä tänä ajanhetkenä.

Vaikkakin tätä keksintöä on kuvattu erityisen piirisovel-lutuksen yhteydessä, tulisi todeta, että muita järjestelyitä voi alan asiantuntija laatia silti poikkeamatta keksinnön puitteista.

Ulostulon porttipulssin VQ ajoitusta voidaan säätää (toisin sanoen viivyttää) osumaan ajallisesti yhteen purskeaikavälin kanssa muuttamalla arvoltaan joko kondensaattoria 66 tai induktanssia 68 tai näitä molempia niin, että säädetään resonanssipii-rin 65 ylitysvärähdysjaksoa.

Se aika, jolloin resonanssipiiri 65 herätetään värähtele-mään ja tämän johdosta ulostulon porttipulssin Vq ajoitus voidaan 6551 7 myös mitoittaa sopimaan yhteen käyttäen erilaisia sisääntulon piirin järjestelyjä viivyttämään sitä ajanhetkeä, jolloin transistori 60 aluksi johtaa seurauksena pulssista V^. Tällainen pii-rijärjestely ei ole kuitenkaan oleellinen, Koska sovelias viive oikein ajoitetun ulostulopulssin aikaansaamiseksi voidaan toteuttaa säätämällä ylitysvärähtelyn jaksoa resonanssipiirissä 65, kuten jo aikaisemmin on mainittu.

Vaikkakin transistorin 60 toiminta onkin kuvattu kondensaattorin 58 yhteydessä, ei tätä kondensaattoria tarvita esim. kun sisääntulopulssi Vg syötetään transistorin 60 kantaemitteri-piiriin pieni-impedanssisesta syöttölähteestä. Riittävän alhaisen impedanssin omaavan sisääntulopulssin syöttölähde yhdistelmänä riittävän amplitudin omaavan ylitysvärähtelyaaltomuodon kanssa aikaansaatuna resonanssipiirillä 65 mahdollistaa transistorin 60 kannan pysyvän riittävästi johtosuuntaan esijännitteellä varustettuna mitä tulee transistorin 60 emitteriin ja kollektoriin tämän transistorin 60 toimiessa johtosuuntaan ja käänteisesti johtavana ajanjaksojen T^-T^ sekä vastaavasti T^-T4 kuluessa, mikä täten sallii transistorin 60 pysyvän johtavana kokonaisen värähdyksen jakson T^-T4 aikana, kuten on jo selitetty.

Lopuksi voidaan todeta, että voidaan kehittää ulostulon porttipulssi VQ negatiivisella napaisuudella vaihtamalla suhteelliset asennot kondensaattorissa 66 ja induktanssissa 68. Tässä tapauksessa jännitteen ja virran amplitudin vasteet resonanssipiirissä 65 ovat napaisuudeltaan vastakkaisia kuvioissa 5, 6 ja vastaavasti 8 esitetyille.

Claims (9)

10 Patenttivaatimukset: 6 O 51 7

1. Purskeporttipulssigeneraattori purskeporttipulssin kehittämiseksi käytettäväksi väritelevision videosignaalin krominans-sikomponenttiin sisältyvän väri-informaation käsittelyssä, joka väritelevision videosignaali sisältää krominanssikomponentin, vaa-kasynkronointikomponentin ja värivertailupurskekomponentin, joka ilmestyy purskeintervallin aikana, joka purskeporttipulssigeneraattori käsittää käyttöjännitelähteen (+4V), sisääntulovälineet (30, 52, 53, 56, 58) vaakasynkronointikomponenttia edustavan pulssin aikaansaamiseksi, kytkentätransistorin (60), jossa on sisääntulo-elektrodi kytkettynä sisääntulovälineisiin, ulostuloelektrodi kytkettynä käyttöjännitelähteeseen ja yhteiselektrodi, ja reaktiivisen piirin, jossa on ainakin induktanssi (63) ja ensimmäinen kapasitanssi (66), joka piiri on kytketty transistorin ulostuloelektro-diin ja jolla on ennalta määrätty ensimmäinen aikavakio, tunnettu siitä, että reaktiivisella piirillä on resonanssi taajuudella, jonka jakso on oleellisesti yhtä kuin kaksi kertaa purskeintervallin kesto, joka resonanssipiiri (63, 66) saatetaan yli-tysvärähtelytilaan transistorin (60) johtamisen jälkeen mainitun pulssin seurauksena ja joka kehittää mainitun taajuuden ylitysvä-rähtelyaaltomuodon transistorin (60) johtamisen aikana ja että resonanssipiiri (68, 66) on yhteistoiminnassa transistorin (60) käänteisjohtamusominaisuuden kanssa transistorin johtavuuden ylläpitämiseksi emitterivirran suunnan ollessa käänteinen ylitysväräh-telyaaltomuodon ensimmäisen puolijakson päättymisen jälkeen ulos-tulopulssin kehittämiseksi, joka pulssi vastaa aaltomuodon yhden napaisuuden ensimmäistä täyttä puolijaksoa ja osuu ajallisesti oleellisesti yhteen purskeintervallin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että induktanssi (68) ja ensimmäinen kapasitanssi (66) on kytketty sarjaan transistorin (60) virran pääjohtavuustien yli.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kapasitanssin (66) toinen pää, joka sijaitsee etäällä induktanssin (68) ja ensimmäisen kapasitanssin (66) liitospisteestä, on kytketty ulostuloelektrodiin ja induktanssin (63) toinen pää, joka sijaitsee etäällä mainitusta liitospisteestä, on kytketty yhteiselektrodiin. 11 6551 7

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulostulopulssi johdetaan induktanssin (63) ja ensimmäisen kapasitanssin (66) liitospisteestä ja se vastaa induktanssin (66) yli kehitetyn jänniteaaltomuodon positiivisen napaisuuden ensimmäistä täyttä puolijaksoa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu varauksenvarastointivälineistä (58), jotka on kytketty sisääntulo-elektrodiin kehittämään jännite, joka edustaa sisääntuloelektrodin sisääntulopulssia.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että varauksenvarastointivälineet käsittävät toisen kapasitanssin (58), mainitun laitteen käsittäessä edelleen ensimmäisen vastuksen (56), joka on kytketty mainittuun toiseen kapasitanssiin (58) muodostamaan integroiva verkosto sen kanssa sisääntulopulssin integroimiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen vastuksen (56) ja toisen kapasitanssin (58) arvot määräävät toisen aikavakion, jolla viivytetään ennalta määrätyn määrän verran aikaa, jona toisen kapasitanssin (56) kehittämä jännite saavuttaa tason, joka riittää tekemään transistorin (60) johtavaksi ylitysvärähtelyaaltomuodon tuottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu toisesta vastuksesta (61), joka kytkee transistorin (60) ulostulo-elektrodin käyttöjännitelähteeseen ja jossa toisen vastuksen (61) ja ensimmäisen kapasitanssin (66) arvot määräävät kolmannen aikavakion siten, että ensimmäinen kapasitanssi (66) varautuu oleellisesti käyttöjännitteen tasolle toisen vastuksen (61) kautta sen jälkeen kun transistori (60) on tehty johtamattomaksi ja ennen seu-raavaa tämän jälkeistä sisääntulopulssia.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että transistorin (60) sisääntulo-, ulostulo- ja yhteiselektrodit vastaavat kanta-, kollektori- ja emitteri-elektrodeja ja transistori (60) on kytketty yhteisemitterirakenteeksi. 6551 7 12