FI65189C - Tillverkning av tryckkaensliga kolfria registreringsark med anaendning av ett dikarboxylsyra-smaeltsystem och sao frams tallda produkter - Google Patents

Description

|«gga rBl KUULUTUSJULKAISU z: c d Ω Q

J$3Ta lBJ (11) utlAggningsskkift 65189 c Patentti egonne tty 10 04 1934 ” Patent eeddelat ^ ^ ; (51) Kv.«u/fcit.CL3 B 41 M 5/12 SUOMI —FINLAND (21) P*MnttIh^.muf-P«*na»»eiu*lr»j 793670 (7¾) Hukmiiapttv·—AM0knhtgdag 30.11.79 (23) Alkupllvi—Giltighctsdif 30.11.78 (41) Tullut JulklMlnl — BOvIt offuntHg 18.07.79 _ . . (44) NlhtivikiJpunoo ]a kuuLJulkaiain pvm. — „ n„

Patent- och reglsterstyreleen ' 7 Amekan uttasd oeh uti^kmtMpubiiMrarf 30.12.83 (32)(33)(31) Pyrdvtty «uolfcn» BogSfd prtorkot 17.01.78 USA(US) 869995 (71) The Mead Corporation, World Headquarters, Courthouse Plaza Northeast,

Dayton, Ohio ^+5^63, USA(US) (72) Frederick W. Sanders, Chillicothe, Ohio, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (’»h ) Puri iiLuiUiurkkicn, hiilettömien tallennusarkkien valmistus käyttäen dikurUuKu^ylihappo-Hulatejärjestelmiä, ja näin valmistetut tuotteet -Tillverkning av tryckkiuusliga kolfriu registreringsark med användning av ett dikarboxylsyra-smältsystem och sä framställda produkter Tämä keksintö koskee puristusherkän, hiilettömän tallennusarkin valmistusta käyttäen päällystysseoksen muodostamiseen sulatejärjestelmää, joka sisältää kromogeenista ainetta, joka päällyste kovetetaan jäähdyttämällä. Tarkemmin sanottuna se kohdistuu tallennusarkin valmistukseen käyttäen uudenlaista päällystysseosta, joka sisältää kromo-geenisia aineita ja kiinteitä alifaattisia dikarboksyylihappoja. Tässä hakemuksessa käytettynä sanonnan "kromogeeninen" on käsitettävä tarkoittavan sellaisia aineita kuin värinkehittimiä, värin esiaineita ja värin muodostajia. Lisäksi lyhenteen "CF" on ymmärrettävä tarkoittavan päällystettä, jota normaalisti käytetään tallennusarkilla ja lyhenteen "CB" on käsitettävä tarkoittavan päällystettä, jota normaalisti käytetään siirtoarkilla.

Hiiletön paperi on lyhyesti sanottuna vakiotyyppistä paperia, jonka valmistuksen aikana paperialustan takasivu on päällystetty ns. CB-päällysteellä, joka CB-päällyste sisältää kromogeenista ainetta, yleensä yhtä tai useampaa värin esiainetta liuotettuna kantajaöljyyn ja yleensä kapselinmuodossa. Samalla paperialustan etusivu on päällystetty valmistuksen aikana ns. CF-päällysteellä, joka sisältää yhtä tai useampaa värinkehitintä. Sekä värin esiaine että värin 2 65189 kehitin jäävät vastaavasti paperin taka- ja etupinnalle värittömässä muodossa. Tämä pitää paikkansa kunnes naapuriarkkien CB- ja CF-päällysteet saatetaan vastakkain ja riittävä puristus, esimerkiksi kirjoituskoneella, kohdistetaan CB-päällysteeseen sen murtamiseksi niin, että värin esiaine vapautuu. Tällöin värin esiaine tulee kosketukseen CF-päällysteen kanssa ja reagoi siinä olevan värinkehitti-men kanssa muodostaen kuvan. Hiiletön paperi on osoittautunut poikkeuksellisen arvokkaaksi kuvan siirtovälineeksi monenlaisista syistä, joista vain yksi on se, että kunnes CB-päällyste asetetaan lähimmäksi CF-päällystettä, sekä CB että CF pysyy epäaktiivisessa tilassa, koska niiden toistensa kanssa reagoivat elementit eivät ole kosketuksessa toistensa kanssa. Hiilettömiä paperituotteita koskevia patenttijulkaisuja ovat: US-patenttijulkaisut 2 712 507, 2 730 456, 3 455 721, 3 466 184 ja 3 672 935.

Erästä kolmannen polven tuotetta, joka nykyisin on edistyneellä ! kehitys- ja kaupallistamisasteella ja jota on saatavissa eräillä liike-elämän alueilla, nimitetään "itseriittoiseksi" paperiksi. Varsin yleisesti sanottuna itseriittoinen paperi tarkoittaa kuvausjärjestelmää, jossa ainoastaan paperin toisen sivun tarvitsee olla päällystetty ja tämä ainoa päällyste sisältää sekä värin esiainetta, yleensä kapseloidussa muodossa, että värinkehitintä. Näin ollen, kun siihen kohdistetaan puristus, nytkin esim. kirjoituskoneella tai muulla kirjoitusvälineellä, värin esiainekapseli särkyy ja reagoi sitä ympäröivän värinkehittimen kanssa muodostaen kuvan. Sekä hiiletön kuvansiirtojärjestelmä että itseriittoinen järjestelmä ovat olleet runsaan patenttiaktiviteetin kohteena. Tyypillinen autogeeninen tal-lennusainejärjestelmä, jota aikaisemmin joskus nimitettiin "itseriittoiseksi", koska kaikki merkin tekemiseen tarpeelliset elementit olivat yhdessä ainoassa arkissa, on selitetty US-patenttijulkaisussa 2 730 457.

Eräs sellaisten päällystettyjen paperituotteiden kuin hiilettömän ja itseriittoisen paperin varjopuoli johtuu välttämättömyydestä kerrostaa nestemäinen, väriä muodostavat ainesosat sisältävä päällysteseos paperille sen valmistusprosessin aikana. Tällaisia päällysteitä kerrostettaessa käytetään joskus haihtuvia liuottimia, mikä sitten vuorostaan vaatii ylimääräisen liuottimen haihduttamista päällysteen kuivattamiseksi, siten kehittäen haihtuvien liuotinten höyryjä.

Eräässä vaihtoehtoisessa päällystysmenetelmässä väriä muodostavat 3 65189 ainesosat kerrostetaan vetisenä lietteenä, mikä sekin vaatii liika-veden poistamisen kuivattamalla. Molemmat menetelmät kärsivät vakavista haittapuolista. Erityisesti liuotinpäällystysmenetelmään liittyy väistämättä yleisesti haihtuvien liuottimien höyryjen kehittymistä, mikä aiheuttaa sekä terveydellisiä haittoja että palovaaraa ympäristössä. Lisäksi kun käytetään vetistä liuotinjärjestelmää, vesi on haihdutettava, mikä vaatii merkitsevien energiamäärin kuluttamista. Edelleen kuivatusjärjestelmän välttämättömyys vaatii monimutkaisten ja kalliiden laitteiden käyttöä vetisellä päällystysseok-sella päällystetyn alustan jatkuvasti kuivattamiseksi. Erillisenä mutta tähän liittyvänä probleemana on vetisen päällystysseoksen valmistuksessa ja poissiivoamisessa syntyvästä saastuneesta vedestä eroon pääsy. Lämmön käyttö ei ole ainoastaan kallista, niin että se tekee tuotteen kokonaisvalmistustoiminnan vähemmän taloudelliseksi, vaan myös saattaa vahingoittaa väriämuodostavia ainesosia, jotka iieen-sä kerrostetaan paperialustalle sen valmistuksen aikana. Vaisinai-sessa päällystysvaiheessa esiintyvät probleemat johtuvat yleensä päällystystointa seuraavan kuumennus-kuivatusvaiheen välttämättömyydestä.

Monet tämän keksinnön mukaisen menetelmän ja tuotteen erityisistä eduista johtuvat siitä, että paperialustan päällystykseen käytetään sulatepäällystysseosta. Tämä poikkeaa ennestään tunnetussa tekniikassa käytetyistä päällysteistä, jotka yleensä ovat vaatineet vetisen tai liuotinpäällystyksen. Tässä hakemuksessa sanontaa "100 % kiinteä päällystys" käytetään joskus päällystystoimen kuvaamiseen ja sen on käsitettävä tarkoittavan sitä, että käytetään sulatepäällystysseosta, ja että niin ollen kuivatusvaihe, joka normaalisti esiintyy paperinvalmistuksessa ja päällystyksessä, on eliminoitu.

Tässä suhteessa huomattakoon, että vetisten ja liuotinjärjestelmien täpläkerrostus on ollut tunnettua. Katso esimerkiksi US-patentfci-julkaisuja 3 914 511 ja 3 672 935. US-patenttijulkaisut 3 016 308, 3 079 352 ja 3 684 549 selittävät myös sulatepäällysteitä. Parhaan tietomme mukaan mitkään näistä sulatepäällysteistä eivät kuitenkaan ole CF-päällysteitä eivätkä ne ole erityisen tehokkaita CB-päällys-teinäkään.

15-100 % veteen liukenematonta, sulatettavissa olevaa värinkehitin- 4 65189 tä sisältävien/ veteen liukenemattomien sulatepäällystysseosten käyttötallennus-(CF)-arkkien valmistuksessa on selitetty US-patentti-julkaisussa 4 063 754.

Käyttämällä kiinteiden alifaattisten dikarbcksyylihappojen ja värinkehit-timen yhdistelmää, niin kuin esillä olevassa keksinnössä, päällysteessä tarvittavan värinkehittimen määrä saadaan huomattavasti pienenemään, jopa niin pieneksi kuin 0,1 paino-%:ksi CF-päällysteestä laskettuna, ilman havaittavissa olevaa värinkehitystehon menetystä. Näitä CF-päällysteitä voidaan täpläpainaa tai -kerrostaa. . Muita etuja ennestään tunnettuun tekniikkaan verrattuna ovat mm. päällystysseoksen sulamispisteen terävyys ja kyky ottaa vastaan vesipohjaisia musteita kuten kirjoitusmusteita ja kuulakärkikynämusteita ja lyijvkynäkuvia.

Näillä kiinteillä alifaattisilla dikarbcksyylihapposecksilla päällystetty paperi on helpommin sulputettavissa kuin esimerkiksi parafiini- tai synteettisillä vahoilla päällystetty paperi.

Tämän keksinnön ensisijainen sovellutusmuoto kohdistuu menetelmään hiilettömien monikertalomakkeiden valmistamiseksi jatkuvasti ja erityisesti menetelmään dispergoitua värinkehitysainetta sisältävien kiinteiden dikarboksyylihappo-sulatejärjestelmien käyttämiseksi tässä jatkuvassa valmistuksessa.

Niin kuin edellä olevasta voidaan ymmärtää, monikertapaperituotteen jatkuva valmistus vaatii lukuisien paperialustojen yhtäaikaista päällystystä, yhtäaikaista kuivatusta, yhtäaikaista painamista ja yhtäaikaista paikalleen asettamista ja viimeistelyä. Niinpä kanadalaisessa patenttijulkaisussa 945 443 mainitaan, että tämän tekemiseksi olisi suoritettava paperirainan vähimmäiskostutus vedellä emulsio-päällysteen kerrostuksen aikana. Tätä tarkoitusta varten käytetään runsaasti kiintoainetta sisältävää emulsiota ja kanadalaisessa patenttijulkaisussa selitetään erikoiskuivurit. Kuivatusvaiheen monimutkaisuuksien johdosta tämä menetelmä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut kaupallisesti mahdollinen. Varsinkaan kuivatusvaihe, johon sisältyy liuottimen haihdutus ja/tai veden haihdutus ja lämmön käyttö, ei salli samanaikaista tai jatkuvaa monikertalomakkeiden valmistusta. Jatkuvan monikertalomakkeiden valmistuksen estävän kuivatusvaiheen lisäksi lämmön käyttämisen välttämättömyys liuottimen haihdutusta varten on vakava varjopuoli, koska vesipitoiset ynnä muut nestemäiset 5 65189 päällysteet vaativat erityisten, yleensä kalliimpien paperilaatujen käyttämistä, ja näitäkin käytettäessä tapahtuu usein paperin kuper-tumista, vääristymistä tai käyristymistä, koska vesi ja muut nesteet pyrkivät lyömään eli tunkeutumaan paperialustan läpi. Lisäksi vetiset päällysteet ja eräät liuotinpäällysteet eivät yleensä ole sopivia täpläkerrostukseen eli kerrostamiseen paperiarkin toisen sivun rajoitetuille alueille. Ne ovat yleensä sopivia ainoastaan kerrostuk-seen arkin koko pinta-alalle niin, että syntyy jatkuva päällyste.

Toinen probleema, johon tavallisesti on törmätty yritettäessä jatkuvasti valmistaa monikertalomakkeita, on ollut se, että paperinvalmistajan on suunniteltava paperi lujuuden ja kestävyyden näkökannalta niin, että se on riittävän hyvä käytettäväksi monenlaisissa painoja viimeistelykoneissa. Tämä vaatii sen, että paperintekijän on arvioitava lomakkeenvalmistajien päällystyskoneet, jotta paperi voidaan suunnitella siihen laitteeseen ja prosessiin sopivaksi, jossa vallitsevat vaativimmat olosuhteet. Tämän johdosta paperinvalmistajan on käytettävä suurempaa pitkän puukuidun ja lyhyen puukuidun suhdetta kuin olisi tarpeen enimpiä päällystys-, paino- tai viimeistelykonei-ta varten, saavuttaakseen asianmukaisen korkean lujuustason lopulliseen paperituotteeseensa. Tämä tekee lopullisen arkkituotteen kalliimmaksi, koska pitkä kuitu on yleensä kalliimpaa kuin lyhyt kuitu. Olennaisesti paperinvalmistajan oleminen erillään lomakkeen valmistajasta, mikä nykyään on tavallista, vaatii sen, että paperinvalmistaja ylisuunnittelee lopputuotteensa monia erilaisia koneita varten sen sijaan, että hän suunnittelisi paperituotteensa erityisesti tunnettuja koneolosuhteitä varten.

Yhdistämällä valmistus-, paino- ja viimeistelytoimet yhdeksi ainoaksi linjajärjestelmäksi saavutetaan joukko etuja. Ensinnäkin paperi voidaan tehdä käyttäen puuhioketta ja pienempää pitkän kuidun suhdetta lyhyeen kuituun, niin kuin edellä kehiteltiin. Tämä tietää kustannus- ja mahdollisesti laatuparannusta lopullisessa paperituotteessa. Toinen etu, joka voidaan saavuttaa yhdistämällä valmistus, painaminen ja viimeistely, on se, että jäte- eli kierrätyspaperia, josta tästä lähtien joskus käytetään nimitystä "hylky", voidaan käyttää paperin valmistuksessa, koska paperin laatu ei ole ylisuunniteltua korkeata tasoa. Kolmanneksi ja tärkeimpänä lukuisat vaiheet normaalissa lomakkeiden valmistusprosessissa voidaan täysin eliminoida. Nimenomaan kuivatusvaiheet voidaan eliminoida käyttämällä vedetöntä, 65189 6 liuottimetonta päällystejärjestelmää ja lisäksi varastoimis- ja lähetysvaiheet voidaan välttää, mikä johtaa kustannuksen kannalta tehokkaampaan tuotteeseen.

Lisäksi käyttämällä asianmukaisia päällystysmenetelmiä, nimittäin sulatepäällystysseoksia ja -menetelmiä ja yhdistämällä tarpeelliset valmistus- ja painamisvaiheet, voidaan suorittaa täpläpaina-tusta ja täpläpäällystystä. Nämä molemmat edustavat merkitsevää kustannusten säästöä, mutta joka tapauksessa säästöä, joka ei yleisesti ole saavutettavissa silloin kun käytetään vesi- tai liuotin-päällysteitä tai kun paperin valmistus, painaminen ja viimeistely suoritetaan erillisinä toimenpiteinä. Lisäetuna sulatepäällystys-eosten käytöstä ja paperin valmistajan, painajan ja viimeisteli-jän yhdistämisestä on se, että kun käytettävissä on se vaihtoehto, että painaminen ja päällystäminen suoritetaan perättäisestä, saadaan merkitseviä kustannusetuja.

Keksinnön mukaan saadaan aikaan menetelmä puristusherkän, hiilettömän tallennusarkin valmistamiseksi, jonka mukaan (a) valmistetaan sulatepäällystysseos, jonka sulamispiste on noin 60°-140°C:seen ja joka sisältää kromogeenista ainetta; (b) sulate-päällystysseos lämmitetään sen sulamispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan; (c) lämmitetty päällystysseos kerrostetaan alustalle, niin että päällysteen pinta-alapainoksi tulee noin 0,3-12 g alustan neliömetriä kohti, ja (d) päällystysseos kovetetaan jäähdyttämällä päällystetty alusta, ja keksintö on tunnettu siitä, että sulatepäällystysseokseen sisällytetään kiinteätä alifaattista dikarboksyylihappoa. Tuotteena saadaan puristusherkkä, hiiletön tallennusarkki, joka käsittää alustan, jossa on lukuisia pintoja, joista pinnoista ainakin yksi on päällystetty noin 0,3-12 g:11a neliömetriä kohti kovetettua sulatepäällys-tysseosta, jonka sulamispiste on noin 60-140°C ja joka sisältää kromogeenista ainetta, joka tallennusarkki on tunnettu siitä, että sulatepäällystysseos sisältää kiinteätä alifaattista kaksiemäksis-tä happoa.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty kromogeeninen sulatepäällystysseos on olennaisesti yhden tai useamman kiinteän alifaatti-sen dikarboksyylihapon yhdistelmä yhden tai useamman kromogeenisen aineen kanssa* Dikarboksyylihap^ö toimii sulatteen sideaineena näissä seoksissa. Kromogeeniset 6518 9 aineet ja dikarboksyylihapot ovat sulassa muodossaan mieluimmin toisiinsa kokonaan tai osaksi sekoittuvia, niin että seoksen komponenttien erottumista ei olennaisesti tapahdu kromogeenisen sulateseoksen kerros tamisen ja kovettamisen aikana.

Tähän kromogeeniseen päällystysseokseen voidaan haluttaessa lisätä muitakin aineita sen sulamispisteen tai muiden Teologisten ominaisuuksien modifioimiseksi tai sen värin tai värinkehittämis- tai fysikaalisten ominaisuuksien modifioimiseksi. Haihtuvien liuotinten, niihin luettina orgaaniset liuottimet ja vesi, käyttämistä niin suurin määrin, että ne vaatisivat erityisen vaiheen kuivatusta varten sulateseoksen kovettumisen aikana, on vältettävä. Pienehköjä määriä näitä liuottimia voidaan sallia, ja eräissä tapauksissa ne saattavat jopa olla hyväksi. Esimerkiksi pieni määrä vettä, jopa noin 5 paino-% päällystyksen kokonaispainosta laskettuna, toimii pehmen nsVi ja Teologian modifioimisaineena vaatimatta kuivatusta kovetusvaiheen aikana.

Eräs ensisijainen tämän keksinnön mukaisten kromogeenisten päällystys-seosten käyttötarkoitus on puristusherkkien hiilettömien tallennus-arkkien valmistus. Tällaisia papereita voidaan käyttää monikerta-kopiojärjestelmissä yhdessä puristusherkkien siirtoarkkien kanssa, jotka sisältävät elektroninluovuttajatyyppisten värin esiaineiden öljyliuoksia. Ensisijainen ryhmä elektroninluovuttajatyyppisiä värin esiaineita käsittää laktoniftalidit kuten kristalliviolettilak-tonin ja 3,3-bis-(l'-etyyli-2-metyyli-indol-3"-yyli)ftalidin, laktoni-fluoraanit kuten 2-dibentsyyli-amino-6-dietyyliaminofluoraanin ja 6-dietyyliamino-1,3-dimetyylifluoraanit, laktoni-ksanteenit, leuko-auramiinit, 2-(omega-substituoidut vinyleeni)-3,3-disubstituoidut 3-H-indolit ja 1,3,3-trialkyyli-indolinospiraanit.

Tätä keksintöä toteutettaessa käyttökelpoisia dikarboksyylihappoja ovat kiinteät alifaattiset dikarboksyylihapot. Ensisijaisissa dikarboksyyli-hapoissa hiiliketjut käsittävät noin 3-10 hiiliatomia. Sopiva dikarb-oksyylihappomäärä on noin 30 - noin 99,9 % paino-% seoksesta.

Ne ovat vesiliukoisia yhdisteitä, joilla on jyrkästi rajoittunut, verraten korkea sulamispiste. Esimerkkejä ensisijaisista dikarbok-syylihapoista ovat seuraavat: 651 89 8

Hapon nimi Hiiliatomiluku Likimääräinen

ketjussa__sulamispiste °C

Glutaarihappo 5 99

Pimeliinihappo 7 106

Korkkihappo 8 140

Atselaiinihappo 9 107

Sebasiinihappo 10 135

Kaikkia näitä happoja on kaupallisesti saatavissa. Esimerkiksi atselaiinihappoa on saatavissa kauppanimellä "Emerox" toiminimeltä Emery Industries, Cincinnati, Ohio.

Erityinen etu dikarboksyy 1 Ihappojen käyttämisestä sulatesideaineena tunnetun tekniikan mukaisten veteen liukenemattomien hydrofobisten vahojen kuten hiilivety(parafiini)-vahojen sijasta on se, että nämä ha;jut ova' verraten polaarisia. Tämä tekee mahdolliseksi käyttää k — j “.lisiä aineita, varsinkin värinkehittimiä, jotka ovat luonteeltaan polaarisempia kuin ne, joita aikaisemmin on käytetty. Esi-nu^Kkejä tällaisista kehittimistä ovat fenoliftaleiini, eräät metalli-suolat ja gallushappo. Nämä polaariset värinkehittimet ovat ainakin osaksi sekoittuvia sulien dikarboksyylihappojen kanssa ja niin ollen muodostavat homogeenisen seoksen sulatetusta kehittimestä ja dikarboksyy-lihaposta. Tähän nähden vastakkaisesti hydrofobiset vahat kuten parafiini eivät sulassa tilassa ole sekoittuvia polaaristen värin-kehitinten kanssa eivätkä niin ollen muodosta homogeenisia seoksia polaaristen värinkehitinten kanssa.

Tämän keksinnön mukaiset alifaattiset dikarbcksyylihapot eivät ole reaktiivisia elektroninluovuttaja-tyyppisten värin esiaineiden kanssa ja niin ollen niiden ei ole todettu kehittävän väriä ilman tämän keksinnön mukaisen kromogeenisen aineen läsnäoloa. Lisäksi näiden happojen läsnäolo sulateseoksessa ei häiritse värin esiaineen ja kromogeenisen aineen (kehittimen) värinmuodostusreaktiota.

Käyttökelpoisimmat kromogeeniset aineet ovat happoista elektronin-vastaanottajatyyppiä olevat värinkehittimet. Näihin kehittimiin kuuluu muunmuassa fenolisia aineita, mutta muidenkin elektronin-vastaanottajatyyppisten aineiden kuten tiettyjen orgaanisten metalli-yhdisteiden ja kolloidaalisten piihappo- ja happosavien on todettu olevan käyttökelpoisia. Metalliyhdisteitä, jotka on todettu kelvolli- 65189 siksi ovat sinkkitiosyanaatti, sinkki-p-tolueeni-sulfonihappo ja sinkki-anunoniumtiosyanaatti.

Ensisijaisia värinkehittimiä ovat fenoliset yhdisteet, novolakka-hartsit ja niiden sinkkiyhdisteet ja -hartsit. Fenoliyhdisteet ovat kiinteitä normaalissa huoneen lämpötilassa. Näitä ensisijaisia värinkehittimiä ovat mm. fenoliftaleiini, salisyylihappo, 3,5-di-tert-butyylisalisyylihappo, ammonium-5,5-metyleenidisalisyylihappo, sali-syylisalisyylihappo, l-hydroksi-2-naftoehappo, resorsinoli, gallus-happo, metyyligallaatti, etyyligallaatti, propyyligallaatti, 2-etyyli-heksyyli-gallaatti, tert-butyylifenoli,p-fenyylifenoli,p-oktyylifenoli, bisfenoli A, sulfonyyli-difenoli, p-fenyylifenoli-novolakkahartsi, p-oktyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä). sinkkipitoinen p-fenyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä), sinkki-salisylaatti, 3,5-di-tert-butyyli-salisyylihapon sinkkisuola ja näiden seokset. Ensisijainen fenoliyhdisteiden tai hartsiiii yhdistelmä orgaanisten happojen sinkkisuolojen kuten sinkkitiosyanaatin kanssa kehittää voimakkaan sinisiä kuvia.

Kromogeenisen aineen sopiva määrä päällystysseoksessa on noin 0,l:sta noin 35seen paino-%:iin seoksen kokonaispainosta. Sopivin alue on noin 2:sta noin 25seen %:iin. Optimimäärä voi vaihdella jonkin verran riippuen kulloinkin käytetystä kromogeenisesta aineesta, käytetystä dioiinihaposta, toivotusta päällysteen painosta ja pääl-lystysseokseen mahdollisesti mielen mukaan lisätyn muun modifioi-misaineen luonteesta ja määrästä.

Kromogeenista ainetta voidaan täydentää aineilla, jotka toimivat värin vahvistus- ja stabilointiaineina. Nämä värin vahvistusaineet ovat aineita, jotka sinänsä kehittävät vain vähän tai ei lainkaan väriä elektroneja luovuttavien värin esiaineiden läsnäollessa. Näiden samojen aineiden on kuitenkin todettu vahvistavan tämän keksinnön mukaisten värinkehitinten kehittämiä värejä. Ensisijaisia värin vahvistusaineita ovat ammoniumtiosyanaatti, aluminiumoksidi ja sellaiset sinkkiyhdisteet kuin sinkkioksidi, sinkkikloridi, sinkki-nitraatti, sinkkigallaatti, sinkkistearaatti, sinkkineopentoaatti ja sinkkilinoleaatti.

Pienehköjä määriä sellaisia aineita kuin hartseja, vahoja ja nestemäisiä pehmentimiä voidaan lisätä päällystysseokseen seoksen reologian 651 89 10 ja/tai kovettuneen päällysteen ominaisuuksien modifioimiseksi. Yleisesti nämä Teologian modifioimisaineet voivat olla ei-polaarisia tai polaarisia. Polaarisella tarkoitetaan, että tietty määrä polaa-risuutta on tunnusmerkillistä näille aineille, polaarisille aineille kun on tunnusmerkillistä sellaisten funktionaalisten ryhmien läsnäolo, jotka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat karbonyyli, karboksyyli, hydroksyyli, esteri, amidi, amiini, heterosykliset ryhmät ja näiden yhdistelmät. Reologian modifioimisaineet voivat viskositeetiltaan vaihdella nesteistä kuten vedestä, pienimolekyylisiin polypropyleeni-glykolieettereihin ja estereihin saakka. Muita modifioimisaineita, joita voidaan käyttää, ovat polyetyleeniglykolit, polystyreenit, polyesterit, polyakrylaatit, kolofoni, modifioidut kolofonit, polyfenyylit, rasvahapot, rasvahappojohdokset, oksatso-liinivahat, luonnon vahat, parafiinivahat, mikrokiteiset vahat ja rasvahappoamidit. Näitä modifioimisaineita voi olla läsnä määrältään 0:sta noin I0:een paino-% sulatepäällystysseoksesta. Ensisijainen vaihtelualue on noin 0:sta noin 5:een %:iin ja sopivin vaih-telualue on noin Orsta noin 2 reen %:iin päällystysseoksesta.

Tämän keksinnön mukaisten sulatepäällystysseosten toivottava ominaisuus on välillä noin 60°C - noin 140°C oleva sulamispiste, joskin vielä sopivampi päällystysseosten sulamispistealue on väli noin 70°C - 100°C. Mitä sulamispisteeseen vielä tulee, on toivottavaa, että keksinnön mukainen päällystysseos kovettuu nopeasti sen jälkeen kun se on kerrostettu kulloisellekin alustalleen. Tarkemmin sanottuna käytännöllinen sulamisalueen rajoitus eli toisin sanoen lämpö-tilaväli, jolla nestemäinen sulatepäällystysseos kovettuu kiinteäksi seokseksi on noin 0,1°C - 15°C. Ensisijainen kovettumisaika on noin 0,1 - noin 5 sekuntia, ja sopivin kovettumisaika on noin 0,1 - noin 1 sekunti. Joskin sulateseoksia, joiden sulamisväli on suurempi kuin 15°C, voidaan käyttää, tällaisen päällystysseoksen kovettumisen vaatima aika vaatii erikoislaitteita ja -käsittelyä ja tekee tällaisten sulateseosten käytön kaupallisesti luotaantyöntäväksi. Terävästi rajoitettujen sulamispisteittensä johdosta tämän keksinnön mukaisilla dikarboksyylihapoilla on se erityinen etu, että ne pysyttävät sulamisvälin pienempänä kuin 15°C.

Tämän keksinnön mukaisten ensisijaisten sulatepäällystysseosten viskositeetti niiden ollessa sulassa tilassa on alhainen niiden leviämisen alustalle helpottamiseksi. Yleensä, toivottavaa on, että 11 651 89 sulatepäällystysseoksen viskositeetti on alle noin 500 sentipoisea lämpötilassa, joka on noin 5° korkeampi kuin asianomaisen päällys-tysseoksen sulamispiste. Lisäksi keksinnön mukaisen sulatepäällystysseoksen väri olkoon mieluimmin vaalea, niin että se sopii yhteen valmistettavan lopullisen paperi- tai muovituotteen kanssa. Tämä tietää sitä, että sulatteen on oltava mieluimmin valkoinen tai väritön sen jälkeen kun se on kerrostettu kulloisellekin päällystettävälle alustalle.

Päällystysseokseen voidaan lisätä pigmenttiaineita himmentimiksi, kovetettujen sulatepäällysteiden ulkonäön kiiltävyyden vähentämiseksi ja alustan ulkonäön säilyttämiseksi. Tällä tavoin bond-paperi, joka on päällystetty tämän keksinnön mukaisella päällystysseoksella, joka sitten on kovetettu kiinteäksi, näyttää päällystämättömältä bond-paperilta. Tyypillisiä pigmenttejä, joita voidaan käyttää, ovat piimää, kalsiumkarbonaatti, titaanidioksidi, bariumsulfaatti. kolloidinen aluminiumoksidi, kolloidinen piidioksidi, happamat savet ja bentoniitti.

Kromogeeninen päällystysseos voidaan valmistaa sulattamalla dikarboksyyli-happo ja hämmentämällä, jauhamalla tai sulattamalla sen joukkoon värinkehitin ja muut halutut aineet.

Kromogeeninen värinkehityspäällystysseos voidaan kerrostaa kuumana alustalle, kuten paperille tai muovikalvolle millä tahansa tavallisella paperinpäällystysmenetelmällä, kuten tela- tai veitsipääl-lystyksellä, tai millä tahansa tavallisella painamismenetelmällä kuten laaka-, syvä- tai fleksograafisella painatuksella. Päällys-tysseoksen Teologisia ominaisuuksia, varsinkin sen viskositeettia voidaan asetella kunkin tyyppistä kerrostamista varten valitsemalla sopivasti modifioimisaineiden tyyppi ja suhteelliset määrät. Alustalle kerrostettu sulatepäällystysseoksen kulloinenkin määrä voi tosin vaihdella riippuen kulloinkin halutusta lopputuotteesta, mutta paperialustoja päällystettäessä käytännöllinen päällysteen pin-tapainojen vaihtelualue tämän keksinnön mukaisilla CF-kromogeenisillä päällystysseoksilla on noin 0,3-12 kg alustan 1000 neliömetriä kohti, sopivasti noin 0,3-7,4 kg alustan lOOO neliömetriä kohti ja sopi-vimrain noin 0,3-3,7 kg alustan 1000 neliömetriä kohti. Sopivan vaihtelualueen ylittävät päällystepainot eivät aiheuta olennaista parannusta ;vaihtelualueen puitteissa oleviin päällystepä!noihin verrattuna.

65189 Nämä sulatepäällystysseokset voidaan·kovettaa millä tahansa jäähdy tyskeino 11a. Mieluimmin päällystyskoneessa käytetään jäähdytys-telaa, joka jäähdyttää sulatepäällysteen välittömästi sen kerrostamisen jälkeen, mutta on myös varsin tavallista yksinkertaisesti antaa päällystysseoksen jäähtyä luonnollisesti ilmakehän vaikutuksesta. Koska päällystysseoksen lämpötila on olennaisesti korkeampi kuin huoneen lämpötila, ja siihen katsoen, että päällysteen paksuus yleensä on alle 50 mikronia, on selvää, että päällystettävälle alustalle levitettynä sulateaine jäähtyy hyvin nopeasti. Tosiasiallinen kro-mogeeninen päällystysseoksen kovettamiseen tarpeellinen altistus-eli jäähdytysaika riippuu monista muuttujista kuten päällysteen pinta-alapainosta, kulloinkin käytetyistä värin kehittimistä ja reologian modifioimisaineista, jäähdytyslaitteen tyypistä, jäähdytyslaitteen lämpötilasta, kulloinkin päällystettävänä olevasta alustasta ym.

Tam»} .i keksinnön mukaisen menetelmän ja tuotteiden ensisijaisena sovellutuksena on hiilettömän monikertalomakkeen valmistus. Tässä prosessissa jatkuvalle rainalle tehdään kuvio ainakin yhdelle pinnalle. Vedetöntä, liuottimetonta, kromogeenista ainetta käsittävä päällyste kerrostetaan ainakin osalle mainitun jatkuvan rainan ainakin toista pintaa. Päällystetty pinta kovetetaan sitten jäähdyttämällä. Jatkuva raina, jolla kovetettu päällyste on, yhdistetään sitten ainakin yhden muun jatkuvan rainan kanssa, joka on aikaisemmin tai samanaikaisesti päällystetty sulatepäällystysaineella ja kovetettu jäähdyttämällä. Hiiletön monikertalomake valmistetaan sitten monia erilaisia yhteensovitus- ja viimeistelyvaiheita käyttäen. Tällainen menetelmä ja tuote on selitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 771370.

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän ja tuotteiden ensisijaisimpana sovellutuksena on monikertalomakkeen valmistaminen jatkuvasti.

Tässä ensisijaisimmassa sovellutusmuodossa kuljetetaan olennaisesti samalla nopeudella lukuisia jatkuvia rainoja, jotka ovat jonkin matkan päässä toisistaan ja joita kuljetetaan yhteistoimintasuhteessa toistensa kanssa. Parhaassa tapauksessa yksi raina tästä jatkuvien rainojen joukosta merkitään kuviolla ja ainakin yksi vedetön, liuottimeton, kromogeenista ainetta sisältävä sulatepäällyste kerrostetaan ainakin osalle ainakin yhtä rainaa tästä jatkuvien rainojen joukosta. Sulateaine kovetetaan sitten jäähdyttämällä. Jatkuvat 13 651 89 rainat sovitetaan sitten yhteen ja asetetaan kosketukseen toistensa kanssa, niin että muodostuu monikertalomake. Sen jälkeen kun nämä jatkuvat rainat on asetettu yhteensovitettuina kosketukseen toistensa kanssa, ne voidaan viimeistellä millä tahansa yhdistämis-, osittamis-, pinoamis-, pakkaus- tms. vaiheiden yhdistelmällä. Tällainen menetelmä ja tuote on selitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 771370.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksinnön ensisijaisia sovel-lutusmuotoja mutta eivät rajoita keksinnön suoja-aluetta, joka on määritelty patenttivaatimuksissa.

Esimerkki 1 3 osaa sebasiinihappoa ja 1 osa 3,5-di-tert-butyylisalisyylihappoa sulatettiin yhdessä ja 0,2 osaa kiinteätä ammoniumtiosyanaattia hierrettiin sulatteeseen huhmaren ja survimen avulla sulateseoksen muodostamiseksi. Noin 170°C:een kuumennetun terän avulla tämä sula-teseos kerrostettiin paperille ja jäähdytettiin, jolloin saatiin päällystetty paperi, jolla oli noin 7,4 kg kovettunutta päällystettä paperin 1000 neliömetriä kohti.

Kovettuneella päällysteellä varustettu paperi testattiin asettamalla sen päällystetty pinta kosketukseen merkintäöljyä, joka koostui 180 osasta monoisopropyyli-bifenyyliä, 5,3 osasta kristallivioletti-laktonia, 0,62 osasta 3,3-bis-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-ftalidia, 1,25 osasta 3-N-N-dietyyliamino-7-(N,N-dibentsyyliamino)-fluoraania, 0,95 osasta 2,3-(11-fenyyli-3'-metyylipyratsolo)-7-dietyyliamino-4-spiroftalido-kromeenia ja 122 osasta hajutonta valopetrolia sisältävillä gelatiini-mikrokapseleilla päällystetyn CB-paperin päällystetyn sivun kanssa. Näille arkkipareille tehtiin kuvio sähkökirjoituskoneella käyttäen kirjainta "m" toistuvana lohkokuviona, ja kuvien voimakkuus ja väri 10 minuutin kuluttua merkittiin muistiin.

Voimakkaan sininen kuva kehittyi sulatepäällystetylle paperille. Esimerkki 2 3 osaa sebasiinihappoa ja 1 osa 3,5-di-tert-butyylisalisyylihappoa sulatettiin yhteen niin kuin esimerkissä 1. Tähän sulatteeseen lisättiin 0,5 osaa toista sulatetta, jonka koostumus oli seuraava: 14 65189 72,7 osaa ureaa 7.3 osaa polyvinyylipyrrolidonia 7.3 osaa sinkkioksidia 7.3 osaa ammoniumtiosyanaattia, ja 5.3 osaa hydantoiinia Näin saatua päällystysseosta kerrostettiin paperille ja päällystys-paperi kuvioitiin niin kuin esimerkissä 1. Päällysteen pintapaino oli noin 4,4 kg paperin 1000 neliömetriä kohti. Muodostui voimakas kiiltävän sininen kuva.

Esimerkki 3 8 osaan sebasiinihappoa hierrettiin 0,2 osaa ammoniumtiosyanaattia ja 0,1 osaa sinkkioksidia. Seosta kerrostettiin paperille ja paperi puristuskuvioitiin niin kuin esimerkissä 1. Syntyi voimakas violetinsininen kuva.

Esimerkki 4

Esimerkki 3 toistettiin lisäten sulatepäällystysseokseen vielä hiertämällä 0,2 osaa ureaa. Syntyi voimakas sininen kuva.

Esimerkit 5-12

Valmistettiin sarja sulatepäällystysseoksia, joissa värinkehittimen ja dikarboksyylihappojen suhteellisia määriä vaihdeltiin ja joissa käytettiin erilaisia edustavia dikarboksyylihappoja. Värinkehittimenä oli erästä ρ-fenyylifenoli-novolakkahartsia. Sulateseokset valmistettiin sulattamalla yhteen kunkin seoksen ainesosat. Sulateseokset kerrostettiin paperille ja paperit testattiin niin kuin esimerkissä 1. Kunkin seoksen likimääräinen sulamispiste määritettiin antamalla pisaran sulaa seosta jäähtyä lämpömittarin pallosella ja merkitsemällä muistiin se lämpötila, jossa pisara tuli kiinteäksi. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I.

65189 15

Taulukko I

Esimerkki Sulatteen koostumus Likimääräinen Kuvan seli- n:o Värinkehitintä1 nikarhnk.gyyl 1- sulamispiste tys_ happoa _ __ 5 75 osaa 25 osaa atselaiini-h 55^ voimakas sininen 3 6 50 osaa 50 osaa atselaiini-h 65 voimakas sininen 4 7 25 osaa 75 osaa atselaiini-h 80 voimakas sininen 8 25 osaa 75 osaa glutaari-h 86 kohtuullinen sininen 9 25 osaa 75 osaa pimeliini-h 87 voimakas sininen 10 25 osaa 64 osaa atselaiini-h 60 kohtuullinen 7 osaa pimeliini-h sininen 4 osaa glutaari-h 11 niin kuin esimerkki 7 + 15 osaa piimää ta voimakas har maansininen 1. Värinkehitin on p-fenyylifenoli-novolakkahartsi 2. Sulateseos on jäykkä ja tahmea 55°C:ssa 3. Sulateseos on liian jäykkä hämmennettäväksi 65°C:ssa 4. Sulateseos on kuiva kiinteä aine silein takertumattomin pinnoin.

Esimerkit 12-25

Valmistettiin sarja sulatepäällystysseoksia, joissa vaihdeltiin atselaiinihapon suhteellisia määriä ja käytettiin erilaisia kehitti-miä. Näitä sulateseoksia kerrostettiin ja testattiin niin kuin esimerkissä 1. Tulokset esitetään taulukossa II.

16

Taulukko II 6 518 9

Esimerkki Sulatteen koostumus Kuvan selitys n i o 12 0,1 osaa fenoliftaleiinia Kohtalainen punertavan- 99,9 osaa atselaiinihappoa sininen 13 0,5 osaa salisyylihappoa Himmeä sinipunainen 99,5 osaa atselaiinihappoa 14 1 osa ammonium-5,5’-metyleeni- Vaalean sininen disalisyylihappoa 99 osaa atselaiinihappoa 15 20 osaa ammonium-5,51-metyleeni- Kohtalainen sininen disalisyylihappoa 80 osaa atselaiinihappoa 16 1 osa tert-butyylifenolia Kohtalainen sininen 99 osaa atselaiinihappoa 17 10 osaa tert-butyylifenolia Kohtalainen sininen 90 osaa atselaiinihappoa 18 5 osaa Bisphenol A Kohtalainen sinipunainen 95 osaa atselaiinihappoa 19 1 osa sulfonyyli-difenolia Vaalean sinipunainen 99 osaa atselaiinihappoa 20 10 osaa sulfonyyli-difenolia Vaalean sinipunainen 90 osaa atselaiinihappoa 21 1 osa gallushappoa Sininen 99 osaa atselaiinihappoa 22 22 osaa etyyliheksyyli-gallaattia Voimakkaan sininen 80 osaa atselaiinihappoa 23 5 osaa l-hydroksi-2-naftoe- Kohtalainen sinipunai- happoa nen ^ 95 osaa atselaiinihappoa „ ^ 24 5 osaa sinkkipitoista p-oktyy- Kohtalainen sipien lifenoli-novolakkahartsia ^' (4 % zn) 95 osaa atselaiinihappoa 25 35 osaa p-fenyylifenoli-novo- Vcrimakkaan sininen lakkahartsia ^ 65 osaa atselaiinihappoa

Esimerkki 26

Valmistettiin sulateseos sulattamalla 6 osaa atselaiinihappoa ja lisäämällä siihen 0,1 osaa sinkkikarbonaattia, poistamalla seoksesta kaasut kohdistamalla siihen alipaine (noin 25 mm abs. paine) ja lisäämällä 0,1 osaa kaliumtiosyanaattia ja 1 osa p-fenyylifenoli-novolakkahartsia. Tätä sulatepäällystysseosta kerrostettiin paperille ja päällystetty paperi testattiin niin kuin esimerkissä 1. Muodostui voimakkaan kirkkaansinisiä kuvia, jotka kestivät valossa vanhentamista ja vedellä tahraamista.

17 651 89

Esimerkki 27

Esimerkin 7 mukaista sulateseosta painatettiin syväpaino-offset-painokoneella n. 150 metrin minuuttinopeudella esimerkin 1 puristus-kuvioimisessa käytettyä tyyppiä olevan CB-paperin kääntöpuolelle. Seosta kerrostettiin niin, että päällysteen pinta-alapaino vaihteli noin 1,5-6 kg paperin 1000 neliömetriä kohti. Arkki painatettua paperia puristuskuvioitiin niin kuin esimerkissä 1, siten että painatettu sulatesivu oli toisen arkin CB-sivua vasten. Molempien testattujen papereiden painatetulle sivulle syntyi voimakkaan sinisiä kuvia päällysteen pinta-alapainosta riippumatta.

Esimerkki 28

Esimerkki 27 toistettiin, mutta sen sijaan että sulateseos olisi kerrostettu CB-paperin etupuolelle, sulateseos painatettiin päällystetyn paperin CB-pinnalle itseriittoisen paperin muodostamiseksi. Paperin puristuskuvioiminen kirjoituskoneella kehitti voimakkaan sinisiä kuvioita.

Esimerkeistä 27 ja 28 voidaan nähdä, että esillä olevan keksinnön mukaisia sulatetyyppisiä CF-päällysteitä voidaan tehokkaasti painattaa juoksevassa sulatemuodossa, kovettaa jäähdyttämällä ja liittää CB-arkkiin hiilettömän kopiointijärjestelmän muodostamiseksi, joka siihen puristusta kohdistettaessa antaa hyvän siirron ja terävästi kehittyneen kuvion. Näin ollen tämän keksinnön mukaisia sulate-CF-päällysteitä on mahdollista käyttää hiilettömien monikertalomakkei-den, varsinkin sellaisten, joissa CF-päällysteet on säästäväisyyden vuoksi täpläpäällystetty, jatkuvaan valmistukseen.

Ainoa vaatimus on, että sulatepäällystys- tai painatustoimen (so. toimen, jonka aikana päällyste pysytetään sulamispisteensä yläpuolella) jälkeen tapahtuu jäähdytysvaihe saadun päällysteen kovettami-seksi. Niin kuin jo on mainittu, tällainen järjestelmä on paljon vähemmän kallis ja hankala, vaatii vähemmän lattiatilaa ja vähemmän energiaa kuin järjestelmät, jotka vaativat kalliita kuivureita ja/tai liuottimen talteenottojärjestelmiä.

Joskin edellä selitetty menetelmä on keksinnön ensisijainen sovellu-tusmuoto, huomattakoon, että keksintö ei ole rajoitettu tähän nimenomaiseen menetelmään ja että siihen voidaan tehdä muutoksia poikkeamatta keksinnön puitteista sellaisina kuin ne on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (15)

18 651 89

1. Menetelmä puristusherkän, hiilettömän tallennusarkin valmistamiseksi, jonka mukaan (a) valmistetaan sulatepäällystysseos, jonka sulamispiste on noin 60° - 140°C:seen ja joka sisältää kromogeenista ainetta ja kiinteää alifaattista kaksiemäksistä happoa; (b) sulate-päällystysseos lämmitetään sen sulamispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan; (c) lämmitetty päällystysseos kerrostetaan alustalle, niin että päällysteen pinta-alapainoksi tulee noin 0,3-12 g alustan neliömetriä kohti, ja (d) päällystysseos kovetetaan jäähdyttämällä päällystetty alusta, t u n n e t tu siitä, että.suiatepäällystysseokseen sisällytetään kiinteätä alifaattista dikarboksyylihaopoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on paperia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kromogeeninen aine on hapanta, elektroneja vastaanottavaa tyyppiä oleva värinkehitin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystysseos sisältää noin 0,l:sta noin 35:een %:iin värinkehitintä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksiemäksinen happo on vesiliukoinen dikarboksyy lihappo, jonka hiiliketju käsittää 3 - noin 10 hiiliatomia .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dikarboksyylihappo on valittu ryhmästä, jonka muodostavat atselaiini-, glutaari-, pimeliini- ja sebasiinihappo ja näiden seokset.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suiatepäällystysseokseen sisältyy noin 65 - 99,9 % alifaattista kaksiemäksistä happoa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 19 65189 tunnettu siitä, että värinkehitin on valittu ryhmästä, jonka muodostavat fenolittaleiini, salisyylihappo, 3,5-di-tert-butyyIisa lisyylihappo, ammonium-5,5'-metyleeni-disalisyylihappo, salisyyli-salisyylihappo, l-hydroksi-2-naftoehappo, resorsinoli, gallushappo, metyyligallaatti, etyyligallaatti, propyyligallaatti, 2-etyyliheksyy-li-gallaatti, tert-butyylifenoli, p-fenyylifenoli, Bisphenol A, sulfonyylidifenoli, p-fenyylifenoli-novolakkahartsi, p-oktyyli-fenoli-novolakkahartsi, p-tert-butyylifenoli-novolakkahartsi, sinkki-pitoinen p-oktyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä), sinkkipitoi-nen p-fenyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä), sinkkisalisy-laatti, 3,5-di-tert-butyylisalisyylihapon sinkkisuola, sinkkitio-syanaatti, sinkki-p-tolueenisulfonihappo, sinkki-ammoniumtiosya-naatti ja näiden seokset.

9. Puristusherkkä, hiiletön tallennusarkki, joka käsittää alustan, jossa on lukuisia pintoja, joista pinnoista ainakin yksi on päällystetty noin 0,3-12 g:11a neliömetriä kohti kovetettua sula-tepäällystysseosta, jonka sulamispiste on noin 60-140°C ja joka sisältää kromogeenista ainetta, tunnettu siitä, että su-latepäällystysseos sisältää kiinteätä alifaattista kaksiemäksistä happoa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tallennusarkki, tunnet-t u siitä, että kromogeeninen aine on hapanta elektronin vastaan-ottajatyyppiä oleva värinkehitin.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tallennusarkki, tunnettu siitä, että päällystysseos sisältää noin 0,1 - noin 35 % värinkehitintä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen tallennusarkki, tunnettu siitä, että kiinteä, alifaattinen kaksiemäksinen happo on vesiliukoinen dikarboksyylihappo, jonka hiiliketju käsittää 3 - noin 10 hiiliatomia.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tallennusarkki, tunnet-t u siitä, että kiinteä, alifaattinen kaksiemäksinen happo on valittu ryhmästä, jonka muodostavat atseiaiini-, glutaari-, pimeliiuija sebasiinihappo ja näiden seokset. 20 651 89

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen tallennusarkki, tunnettu siitä, että alusta on paperialusta, ja että su-latepäällystysseokseen sisältyy noin 65 - 99,9 % alifaattista kaksiemäksistä happoa.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 8-14 mukainen tallennusarkki, tunnettu siitä, että värinkehitin on valittu ryhmästä, jonka muodostavat fenoliftaleiini, salisyylihappo, 3,5-di-tert-butyylisalisyylihappo, ammonium-5,5'-metyleeni-disalisyylihappo, salisyylisalisyylihappo, l-hydroksi-2-naftoehappo, resorsinoli, gallushappo, metyyligallaatti, etyyligallaatti, propyyligallaatti, 2-etyyliheksyyli-gallaatti, tert-butyylifenoli, p-fenyylifenoli, Bisphenol A, sulfonyylidifenoli, p-fenyylifenoli-novolakkahartsi, p-oktyylifenoli-novolakkahartsi, p-tert-butyylifenoli-novolakkahartsi, sinkkipitoinen p-oktyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä), sinkkipitoinen p-fenyylifenoli-novolakkahartsi (4 % sinkkiä), sink-kisalisylaatti, 3,5-di-tert-butyylisalisyylihapon sinkkisuola, sink-kitiosyanaatti, sinkki-p-tolueenisulfonihappo, sinkkiammonium-tiosyanaatti ja näiden seokset.