FI64932B - Foerfarande och apparat foer framstaellning av glasfibrer - Google Patents

Description

1- ..___I Γβ1 .... KUULUTUSJULKAISU - . , - B 11 UTLÄGG N1NGSSKRI FT 649 32 C (45) ·!': -v> :'vr; - r: ·" i9C‘ ^ τ ^ (S1) Kv.tkP/int.a.3 C 03 B 37/02 SUOMI —FINLAND (21) ft**nt*ll»lw«Mi· —fte«nen»eknb»| 792197 (22) H«k*mhpilvi — Am&knlngadftg 12.07.79 ^^ ' (23) AlkupUvt—Glltlghatsdaf 12.07.79 (41) Tullut lulklMksI — Bllvlt offantllg 17. OU . 80

Patentti· ja rekl.ter1h.IUtu. (44) NlhtMlulpwon |. k««U|ulluhun pm.- 01 in '

Patent- och registerttyrelaen AiwBku uttegd och uti.*kr«ft*n publkand 31.10.o 3 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu.—Begird prkxritct l6.10.78 y USA(US) 952039 (71) Owens-Corning Fiberglas Corporation, Fiberglas Tower, Toledo,

Ohio U3659, USA(US) (72) Hellmut Imanuel Glaser, Granville, Ohio, Frederick David Meyers,

Sylvania, Ohio, Elmer Paul Rieser, Pickerington, Ohio,

Thomas Kent Thompson, Granville, Ohio, USA(US) (7*+) Oy Kolster Ab (5^) Menetelmä ja laite lasikuitujen valmistamiseksi - Förfarande och apparat för framställning av glasfibrer

Viime vuosina on esiintynyt huomattavaa kiinnostusta lasikuitujen valmistusta kohtaan. Lasikuitujen suunnattomien käyttömahdollisuuksien vuoksi tämä kiinnostus on keskittynyt erityisesti yksittäisten kuidunmuodostusasemien valmistuksen lisäämiseen.

Valmistettaessa kuituja johdetaan sula lasi tyypillisessä tapauksessa nysien tai aukkojen läpi läpiviennissä yksittäisten kui -tujen aikaansaamiseksi. Kun sulat lasivirrat virtaavat nysien tai aukkojen läpi kuitujen vetämiseksi, täytyy ympäristöä, jossa kuidut muodostuvat läpiviennin alapuolella, säätää huolellisesti, jotta kuidunmuodostustapahtumasta tulee vakaa.

Lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitetuissa läpivienneissä on nykyään tavallisesti useita nysiä, jotka työntyvät ulos läpiviennin pohjan alapuolelle ja joiden kautta sulat lasivirrat kulkevat. Lasikartioita muodostuu jokaisen nysän ulostuloalueelle ja kuidut vedetään siitä. Sitä ympäristöä, jossa kuidut muodostuvat kartion 2 64932 alueella, täytyy säätää huolellisesti. Tavallisesti tämä tehdään sijoittamalla kiinteitä metallisia lämmönvaihtoyksiköitä tai laip-pasuojuksia läpiviennin alapuolelle ja nysärivien väliin, Sellaisia laippasuojusyksiköitä on käytetty monien vuosien ajan kuidun-muodostusalueen säätämiseen läpiviennin alapuolella.

Vuosien kuluessa on kuitujen lukumäärä, jotka valmistetaan yhden ainoan läpiviennin avulla, lisääntynyt huomattavasti. Aikaisemmin oli tavallista, että läpivienti antoi n. 200 kuitua. Nykyään voivat läpiviennit antaa 2000 tai useampia kuituja. Koska kuitujen lukumäärä läpivientiä kohti jatkuvasti lisääntyy, on syntynyt ongelmia tavanomaisten kuidunmuodostusmenetelmien ja tavanomaisten kuitujen valmistamiseksi tarkoitettujen laitteiden yhteydessä.

Kun käytetään tavanomaisia laippasuojusyksiköitä kuidunmuodostus-ympäristön säätämiseen, on olemassa rajoitus nysien tiheyttä ajatellen, jota voidaan soveltaa kuitujen valmistamiseen tarkoitetun läpiviennin yhteydessä, koska täytyy olla riittävästi tilaa, jotta laippaelimet voivat työntyä nysien muodostamien rivien väliin. Siten täytyy yhden ja saman läpiviennin avulla valmistettavien kuitujen lukumäärän lisäämiseksi lisätä läpiviennin fysikaalista suuruutta. Lisätyn koon ja nysää kohti lisätyn lasin läpivirtauksen omaa-vien läpivientien yhteydessä joutuvat kiinteät laippasuojuselimet työskentelemään fysikaalisen lämmönsiirtokykynsä ylimmällä rajalla.

Kun läpiviennit valmistetaan vielä suuremman kuitujen lukumäärän aikaansaamiseksi läpivientiä kohti ja kun virtaus läpivienti-nysää tai -aukkoa kohti lisääntyy, voi ympäristön säätö tavanomaisten laippasuojusyksiköiden avulla jäädä riittämättömäksi. Lasikuidun valmistuksen alueella on kehittynyt huomattavaa aktiivisuutta tarkoituksena kehittää menetelmä ja laite kuidunmuodostusympäris-tön säätämiseksi tällaisten läpivientien yhteydessä.

Eräs sellainen menetelmä lasikuitujen valmistamiseksi merkitsee, että tavanomaisten laippasuojusten tarve poistuu. Tämä menetelmä merkitsee sellaisen läpiviennin käyttöä, jossa on tasainen aukko-levy, joka on varustettu tiheään sovitetuilla aukoilla ilman nysää, ja alasuukappale, josta luovutetaan ylöspäin suunnattu ilmavirta, jotta tämä ilmavirta osuisi suoraan aukkolevyyn. Menetelmän mukaisesti voidaan elikkojen tiheyttä sellaisessa läpiviennissä lisätä huomattavasti tavanomaisen läpiviennin aukkojen tiheyttä suu- li 3 64932 remmaksi, jossa tavanomaisessa läpiviennissä käytetään tavanomaisia laippasuojuksia. Koska jäähdytysilma kohtaa aukkolevyn suoraan virraten sen jälkeen ulospäin levyä pitkin, jäähtyvät sulaa lasia olevat kartiot, jotta kuidut pidetään erillään ja jotta mahdollisesti pysähtynyt ilma poistetaan levyn alasivulta. Ongelmia voi syntyä lasikuitujen muodostumisen pitämisessä vakaana tämän menetelmän yhteydessä. Ongelmia voi syntyä myös käynnistettäessä uudelleen tätä menetelmää sen jälkeen, kun on esiintynyt keskeytys kuitujen valmistuksessa. Kuitujen valmistuksessa esiintyneen keskeytyksen jälkeen ei ilman nysiä oleva läpivienti muodosta kartioita tai pisaroita lasista jokaiseen aukkoon, kuten on asianlaita nysillä varustetun läpiviennin yhteydessä. Kun sellainen aukoilla varustettu läpivienti on käynnistettävä uudelleen, tarvitaan hyvin taitava koneenhoitaja ja sen lisäksi kysymyksessä on hyvin aikaa viepä toimenpide.

On toivottavaa parantaa sekä lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitettua menetelmää että laitetta.

Tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan parannettu menetelmä ja parannettu laite kuitujen valmistamiseksi sulasta materiaalista korkeassa lämpötilassa.

Tämän keksinnön toisena päämääränä on saada aikaa parannettu menetelmä ja parannettu laite lasikuitujen valmistamiseksi.

Tämän keksinnön vielä eräänä päämääränä on saada aikaan pa-ranettu menetelmä ja parannettu laite lasikuitujen tuotannon lisäämiseksi yhdestä ainoasta läpiviennistä.

Edelleen on tämän keksinnön päämääränä vielä saada aikaan lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitettu laite, joka käsittää läpiviennin, jossa nysät ovat hyvin tiheässä.

Muut päämäärät käyvät ilmi keksinnön seuraavasta selityksestä oheiseen piirustukseen viitaten.

Tämän keksinnön eristyispiirteen mukaisesti on saatu aikaan lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitettu menetelmä, jossa sulaa lasia olevat virrat saavat virrata virransyöttäjästä nysien läpi, jotka suuntautuvat alaspäin virransyöttäjän pohjasta, ja kuidut vedetään sulaa lasia olevista virroista, ja jossa kaasua suunnataan ylöspäin kosketukseen sulaa lasia olevien virtojen kanssa, 4 64932 jolloin lasivirrat muodostavat lasikartioita nysien ulostulopäähän, kun kuituja vedetään lasivirroista ja jolloin nysät ovat tiiviissä ja läheisessä yhteydessä toisiinsa kaasukerroksen säilyttämiseksi virransyöttäjän pohjalla.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kaasu suunnataan ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa sellaisella nopeudella ja sellaisina määrinä, jotka riittävät lämmön johtamiseen pois lasikartioista, kartioissa olevan lasin tekemiseksi kuiduiksi vedettäväksi soveltuvaksi häiritsemättä oleellisesti nysien alueella olevaa kaasukerrosta.

Tämän keksinnön mukaisesti on saatu aikaan myös lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitettu laite, joka käsittää virransyöttäjän lasivirtojen luovuttamiseksi virransyöttäjästä nysien läpi, jotka suuntautuvat alaspäin virransyöttäjän pohjasta ja laitteen kuitujen vetämiseksi sulaa lasia olevista virroista, jolloin lasivirrat muodostavat lasikartioita nysien ulostulopäissä kuituja vedettäessä lasivirroista ja jolloin nysät ovat tiiviissä ja läheisessä suhteessa toisiinsa kaasukerroksen pitämiseksi virransyöttäjän pohjan läheisyydessä, ja on tunnettu laitteesta kaasun suuntaamiseksi ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa sellaisella nopeudella ja sellaisessa määrässä, jotka ovat riittävät lämmön johtamiseksi pois lasikartioista kartioissa olevan lasin tekemiseksi sellaiseksi, että se voidaan vetää kuiduiksi oleellisesti häiritsemättä kaasukerrosta nysien alueella.

Tämän keksinnön mukaisesti on tällöin kaasun suuntaamiseksi ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa tarkoitettu laite sellainen, että kaasu suunnataan lasikartioita kohti sen kohtaamatta virransyöttäjän pohjaa ja tällöin oleellisesti poistamatta pysähtyvää kaasua pohjan läheisyydestä.

Muut keksinnön mukaiset tuntomerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista .

Keksintöä kuvaillaan seuraavassa lähemmin oheiseen piirustukseen viitaten, jossa kuvio 1 on etukuvanto pystyleikkauksena, joka havainnollista esillä olevan keksinnön mukaista lasikuitujen muodostumistapahtumaa, kuvio 2 on kuviossa 1 olevan lasikuitujen muodostumistapahtuman sivukuvanto pystyleikkauksena sekä

II

5 64932 kuvio 3 on esillä olevan keksinnön mukaisen läpiviennin osan poikkileikkauskuvanto.

Piirustuksen tarkoituksena on ainoastaan yleisesti kuvailla keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta, eikä sitä saa pitää rajoittavana keksinnön yksityiskohtia ajatellen.

Viitaten erityisemmin piirustukseen esittävät kuviot 1 ja 2 kuidunmuodostamistapahtumaa. Mineraaliaine, esim. lasi pidetään sulassa tilassa läpiviennissä eli virransyöttäjässä 10, josta useita ainevirtoja luovutetaan nysistä, jotka suuntautuvat alaspäin läpiviennin eli virransyöttäjän pohjasta. Nämä lasivirrat muodostavat lasikartioita 14 nysien ulostulopäissä. Lasikuidut 16 vedetään sulaa lasia olevista kartioista, jotka muodostuvat aukoissa. Kuidut päällystetään tartunta-aineapplikaattorin 30 avulla ja kootaan säikeeksi 34 kokoomakengän 32 avulla. Säie kootaan puolalle 40, joka on kelauslaitteen 36 pyörivällä karalla 38. Kun säie kootaan kelauskaralle, sitä ohjataan edestakaisin langanohjaimen 42 avulla säikeen tasaiseksi jakamiseksi puolalle.

Nysät, jotka suuntautuvat alaspäin virransyöttäjän pohjasta, ovat tiiviissä ja läheisessä suhteessa toisiinsa pitäen jäljellä tai säilyttäen kaasukerroksen nysien välissä virransyöttäjän pohjan läheisyydessä. Koska ei tarvita tavanomaisia laippasuojusyksi-köitä, voivat nysät olla sijoitetut lähemmäksi toisiaan kuin tavanomaisessa lasikuitujen valmistamiseksi tarkoitetussa läpiviennissä. Nysien tiheys virransyöttäjässä voidaan ilmaista nysien lukumääränä virransyöttäjän pohjan neliösenttimetriä kohti. Eräs tapa tämän tiheyden laskemiseksi on jakaa virransyöttäjän pohjasta ulkonevien nysien lukumäärä virransyöttäjän pohjan pinta-alalla, joka on uloimpien nysien muodostaman aukkokuvion keskusviivan sisäpuolella. Rauhallisen kaasukerroksen pitämiseksi jäljellä tai säilyttämiseksi nysien läheisyydessä tulee nysien tiheyden läpiviennissä olla alueel- 2 2 la n. 4 nysää/cm ... n. 23 nysää/cm . Suositeltava alue nysäyksikköä 2 2 varten ulottuu n. 9 nysästä/cm n. 12 nysään cm .

Alaspäin suunnatut nysät ovat tiiviissä ja läheisessä suhteessa toisiinsa kaasukerroksen säilyttämisen edistämiseksi virransyöttäjän pohjan läheisyydessä. Tämä kaasukerros ulottuu pääasiassa virransyöttäjän pohjasta nysien ulostulopäähän. Läpivienti kuumen- 6 64932 taa kaasukerroksen ja se toimii läpiviennin ja sen nysien eristämiseksi ympäristöstä siinä tilassa, jossa kuitujen valmistaminen tapahtuu. Siten vähennetään lämpöhäviötä läpiviennistä pyrkien vakaampaan lasikuidun muodostustapahtumaan. Kuten alla lähemmin selvitetään, tämä kaasukerros on pääasiassa paikallaan pysyvä kaasu-kerros, joka ei mainittavasti häiriinny kuidunmuodostustapahtuman aikana.

Sen ympäristön säätämiseksi, jossa lasikuidut muodostuvat, on sovitettu kaasutuuletin 20. Kuten esitetään, käsittää kaasutuu-letin 20 kaasuntulon 26, kammion 22 ja useita kaasunpoistoputkia eli -suukappaleita 24, jotka on sovitettu kahteen yhdensuuntaiseen riviin poistoaukkojen muodostaman rivin sijaitessa niiden välissä. Kaasutuuletin on sijoitettu läpiviennin alapuolelle ja se voi sijaita etäisyydellä n. 76 mm ... n. 305 mm läpiviennin alapuolella, jolloin etäisyys n. 203 mm ... n. 254 mm on suositeltava. Kaasu voidaan suunnata ylöspäin kulmassa, joka on n. 80°... n. 45° vaakatasossa, jolloin alue n. 55°... n. 50° on suositeltava. Sellaisia kaasuja kuten jlmaa, hiilidioksidia, typpeä sekä näiden seoksia voidaan käyttää.

Kuten esitetään, suunnataan ilma poikittaissuunnassa lasi-kartioiden ja läpiviennin toiselta sivulta. Mikä tahansa mekaaninen järjestely, jonka läpi jäähdytysilma tai muu kaasu suunnataan ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa sellaisella nopeudella ja sellaisessa määrässä, että riittävästi lämpöä johdetaan lasikar-tioista jotta kartioissa oleva lasi tulee sellaiseksi, että se voidaan vetää kuiduksi häiritsemättä oleellisesti kaasukerrosta alaspäin suunnattujen nysien alueella, on kuitenkin tyydyttävä ajatellen käyttöä keksinnön yhteydessä. Yhtä ainoaa suukappaletta tai useita suukappaleita käsittävää järjestelyä tai yhdellä raolla varustettua yhtä suukappaletta voidaan käyttää. Ilmavirran ohjausle-vyjä, jotka poikkeuttavat ilman ylöspäin suunnatulle radalle, voi myös olla sovitettuna laitteeseen. Samalla kun ylöspäin suunnatun ilman tuominen nysien toiselta sivulta on täysin tyydyttävä ja suositeltava, voidaan ilmaa, mikäli niin halutaan, tuoda läpiviennin kahdelta tai useammalta sivulta.

Ammattimies voi helposti määritellä käytettävät ilman tila- 7 64932 vuudet ja nopeudet ja ne ovat riippuvaisia sellaisista tekijöistä kuin läpiviennin suuruus, nysien lukumäärä, nysien tiheys, lasin-virtaus nysää kohti, suukappaleen tyyppi ja suuruus, suukappaleen asento ja sentapaiset. Ilmaa voidaan tuoda tuulettimeen virtauksena n. 28 m /tunti ... n. 425 m /tunti tai enemmän suunnattavaksi ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa, niin että kartioissa oleva lasi tehdään sellaiseksi, että se voidaan vetää kuiduiksi häiritsemättä oleellisesti suhteellisen paikallaan olevaa ilmakerrosta läpiviennin pohjan läheisyydessä. Kaasu ei kohtaa virransyöttäjän pohjaa kaasunpoistamiseksi oleellisesti pohjan läheisyydestä. Edelleen ei ylöspäin suunnattu kaasu poista täysin kaasukerrosta vir-ransyöttäjän pohjalta.

Kuvio 3 esittää läpiviennin pohjan osaa yksityiskohtaisemmin. Läpivienti 10 on varustettu useilla nysillä 12, jotka työntyvät sen pohjasta ulospäin. Nysien sisäpuolinen halkaisija 60 on n. 1,016 mm ... n. 2,286 mm. Edullisessa suoritusmuodossa on nysien sisäpuolinen halkaisija n. 1,143 mm ... n. 1,397 mm. Alaspäin suunnatut nysät voivat vaihdella pituudeltaan alueella n. 1,016 mm ... 3,810 mm. Edullisessa suoritusmuodossa on nysän pituus alueella n. 1,524 mm ... n. 17,78 mm. Kaasukerroksen 50 esitetään ulottuvan virransyöt-täjän pohjasta nysien päihin saakka. Keksinnön puitteissa on myös, että tämän kaasukerroksen paksuus voi olla jonkin verran suurempi tai pienempi kuin alaspäin suunnatun nysän pituus. Tämä kaasukerros on suhteellisen paikallaan pysyvä verrattuna lasikartioiden ja lasikuitujen alueella olevaan kaasuun lasikuitujen muodostumistapah-tuman aikana.

Suukappaleesta 20 tuleva kaasu suunnataan ylöspäin nysäalue-ella ja se on esitetty vyöhykkeen 52 avulla. Se kaasu, joka suunnataan ylöspäin kosketukseen kartioiden 14 kanssa, ei häiritse oleellisesti virransyöttäjän pohjan läheisyydessä olevaa kaasukerrosta. Ilman liikkeen laajuuteen ja ilman nopeuteen verrattuna vyöhykkeessä 52 on ilma kerroksessa 50 suhteellisen paikallaan pysyvää eli rauhallista. Jokainen liike on tässä paikallaan pysyvässä kerroksessa oleellisesti pienempi kuin liike aktiivisessa ilmakerroksessa (jolla on samanlainen paksuus) nysien päiden alapuolella (kartioalueella) .

8 64932

Kartioissa 14 olevan lasin lämpötilan viskositeettia säädetään jäähdytysilman avulla vyöhykkeessä 52. Jos kartio tulee liian pieneksi, tulee rasitus kartiossa olevassa lasissa niin suureksi, että kuidunmuodostus katkeaa. Jos kartio tulee liian suureksi, alkaa lasi pumputa nysän läpi kontrolloimattomalla tavalla ja kuidunmuodostus katkeaa. Näin ollen on kriittistä, että nysästä ulostyöntyvää kartiota säädetään vakaata kuidunmuodostustapahtumaa varten. Läpiviennin avulla, jonka nysien sisäpuoliset reikien halkaisijat ovat alueella n. 1,016 mm ... n. 2,286 mm, säädetään kartion pituudet, ts. niitä kartioita, jotka paljas silmä näkee tulipunaisina ja nysien ulostulopäistä alassuunnattuja kartioita sillä tavalla, että ne ovat alueella n. 0,381 mm ... n. 17,78 mm. Läpivientejä varten, jotka on varustettu nysillä, joiden sisäpuoliset halkaisijat ovat alueella n. 1,143 mm ... n. 1,397 mm, säädetään jokaisen lasikartion näkyvä, tulipunainen osa jäähdytysiiman avulla vyöhykkeessä 52 siten, että sen pituus on alueella n. 0,762 mm ... 2,286 mm. Jäähdytysilma säätää vyöhykkeessä 52 nysistä ulkonevia lasikartioita ja säätö voidaan määritellä alasvetämissuhteen termeinä, jotka ovat yhtä kuin nysän sisäpuolinen reiän halkaisija jaettuna nysästä ulostyöntyvän lasikartion näkyvän, tulipunaisen osan pituudella. Vyöhykkeen 52 jäähdytysilmaa tulee säätää, jotta saadaan alasvetämissuhde, joka on alueella n. 3 ... n. 0,13. Edullisessa suoritusmuodossa pidetään alasvetämissuhde alueella n. 1,5 ... n. 0,5.

Seuraavassa esimerkit annetaan ainoastaan esimerkin vuoksi, eivätkä ne ole tarkoitettu rajoittamaan keksinnön laajuutta.

Esimerkki 1 Tässä esimerkissä käytettiin 275 nysällä varustettua läpivientiä. Jokaisen nysän sisäpuolinen reiän halkaisija oli 1,168 mm o ja pituus 1,27 mm. Läpiviennin nysätiheys oli 9,8 nysää/cm . Kuidut vedettiin menestyksellisesti vakaalla toimenpiteellä ja filamenttien erottaminen ylläpidettiin, kun ilmaa suunnattiin ylöspäin puhalti-mesta kartioalueella kohti häiritsemättä suhteellisen paikallaan pysyvää ilmavyöhykettä läpiviennin pohjan läheisyydessä. Ilma suunnattiin ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa tuulettimen avulla, jossa oli kuuden poistoputken rivi (jokainen putki oli

II

9 64932 likimain 50 mm pitkä ja halkaisijaltaan likimain 13 mm), jolloin nämä putket oli liitetty yhteiseen jakokammioon. Ilmaa tuotiin ja- 3 3 kokammioon määrä, joka oli alueella n. 34 m /tunti ... n. 62 m /tunti, 3 jolloin virtaus n. 51 m /tunti oli suositeltava. Ylöspäin suunnattu ilma sääti näkyviä lasikartioita, jotka työntyivät ulos nysistä pituudelle, joka oli alueela n. 0,762 mm ... n. 2,286 mm.

Esimerkki 2 Tässä esimerkissä käytettiin 482 nysällä varustettua läpivientiä. Jokaisen nysän sisäpuolinen reiän halkaisija oli 1,473 mm 2 ja pituus 3,048 mm. Läpiviennin nysätiheys oli 17 nysää/cm . Kuidut vedettiin menestyksellisesti vakaalla toimenpiteellä ja fila-menttien erottuminen ylläpidettiin, kun ilmaa suunnattiin ylöspäin tuulettimesta kartioalueelle, häiritsemättä suhteellisen paikallaan pysyvää ilmavyöhykettä läpiviennin pohjan läheisyydessä. Ilmaa luovutettiin ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa tuulettimen avulla, jossa oli kuuden poistoputken rivi (jokaisen putken pituus oli likimain 50 mm ja halkaisija likimain 13 mm), jolloin putket on liitetty yhteiseen jakokammioon. Ilmaa tuotiin jakokammioon mää- 3 3 rä, joka oli alueella n. 34 m /tunti ... n. 57 m tunti, jolloin *·% virtaus n. 45 ... n. 48m',/tunti oli suositeltava. Ylöspäin suunnattu ilma sääti näkyviä lasikartioita, jotka työntyivät ulos nysistä pituudelle, joka oli alueella n. 0,508 mm ... n. 3,048 mm.

Esimerkki 3 Tässä esimerkissä käytettiin 483 nysällä varustettua läpivientiä. Jokaisen nysän sisäpuolinen reiän halkaisija oli 1,092 mm 2 pituus 1,397 mm. Läpiviennin nysätiheys oli 17 nysää/cm . Kuidut vedettiin menestyksellisesti vakaalla toimenpiteellä ja filamentti-en erottuminen ylläpidettiin, kun ilmaa suunnattiin ylöspäin tuulettimesta kartioalueelle häiritsemättä suhteellisen paikallaan pysyvää ilmavyöhykettä läpiviennin pohjan läheisyydessä. Ilma suunnattiin ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa tuulettimen avulla, jossa oli kuuden poistoputken rivi (jokaisen putken pituus oli likimain 50 mm ja halkaisija likimain 13 mm), jolloin putket oli liitetty yhteiseen jakokammioon. Ilmaa tuotiin jakokammioon määrä, joka oli alueella n. 34 m /tunti ... n. 71 m /tunti, jolloin 3 3 virtaus n. 48 m /tunti ... n. 54 m /tunti oli suositeltava. Ylös- 10 64932 päin suunnattu ilma sääti näkyviä lasikartioita, jotka työntyivät ulos nysistä pituudelle, joka oli alueella n. 0,762 mm ... n. 2,286 mm.

Esimerkki 4 Tässä esimerkissä käytettiin 4024 nysällä varustettua läpivientiä. Jokaisen nysän sisäpuolinen reiän halkaisija oli 1,245 mm o ja pituus 1,651 mm. Läpiviennin nysätiheys oli 11,5 nysää/cm .

Kuidut vedettiin menestyksellisesti vakaalla toimenpiteellä ja fi-lamenttien erottuminen ylläpidettiin, kun ilmaa suunnattiin ylöspäin tuulettimesta kartioalueelle häiritsemättä suhteellisen paikallaan pysyvää ilmavyöhykettä läpiviennin pohjan läheisyydessä. Ilmaa luovutettiin ylöspäin kosketukseen lasikartioiden kanssa tuulettimen avulla, jossa oli kaksi riviä putkia (jokainen putki oli likimain 102 mm pitkä ja halkaisijaltaan likimain 76 mm) ja rivi aukkoja molempien putkirivien välissä, jotka oli yhdistetty yhteiseen jakokammioon. Ilmaa tuotiin jakokammioon määrä, joka oli alueella n. 113 m /tunti ... n. 424 m /tunti, jolloin virtaus n. 254 m /tunti oli suositeltava. Ylöspäin suunnattu ilma sääti näkyviä lasikartioita, jotka työntyivät ulos nysistä pituudelle, joka oli alueella n. 0,762 mm ... n. 2,286 mm. Ylöspäin suunnattu ilma ei kohdannut virransyöttäjän pohjaa paikallaan pysyvän kaasun oleelliseksi poistamiseksi virransyöttäjän pohjan läheisyydestä. Ylöspäin suunnattu ilma ei poistanut myöskään täydellisesti suhteellisen paikallaan pysyvää ilmavyöhykettä läpiviennin pohjan läheisyydestä.

Tämän keksinnön yksityiskohtaisen selityksen jälkeen oivallettaneen, että annetut määritelmät toimivat ainoastaan keksinnön selventämiseksi. Erilaisia muunnelmia voidaan tehdä mainittujen lisäksi luopumatta keksinnön ajatuksesta sellaisena kuin se ilmenee oheisista patenttivaatimuksista.

Il

Claims (11)

11 64932

1. Menetelmä lasikuitujen valmistamiseksi, jossa sulaa lasia olevat virrat saavat virrata virransyöttäjästä (10) nysien (12) läpi, jotka suuntautuvat alaspäin virransyöttäjän pohjasta, ja kuidut (16) vedetään sulaa lasia olevista virroista, ja jossa kaasua suunnataan ylöspäin kosketukseen sulaa lasia olevien virtojen kanssa, jolloin lasivirrat muodostavat lasikartioita (14) nysien ulostulopäähän, kun kuituja vedetään lasivirroista ja jolloin nysät ovat tiiviissä ja läheisessä yhteydessä toisiinsa kaa-sukerroksen (50) säilyttämiseksi virransyöttäjän pohjalla, tunnettu siitä, että kaasu suunnataan ylöspäin kosketukseen la-sikartioiden (14) kanssa sellaisella nopeudella ja sellaisina määrinä, jotka riittävät lämmön johtamiseen pois lasikartioista (14), kartioissa olevan lasin tekemiseksi kuiduiksi vedettäväksi soveltuvaksi häiritsemättä oleellisesti nysien (12) alueella olevaa kaa-sukerrosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaasun tuonnilla saadaan aikaan jokaisen lasikar-tion (14) näkyvästi punaisena hehkuvan osan säätö, niin että tämä osa nysien (12) luona, joiden sisäpuolinen halkaisija (60) on alueella n. 1,016 mm... n. 2,286 mm, työntyy ulos kyseisestä nysästä (12) matkan, joka on alueella n. 0,381 mm... n. 17,78 mm, edullisesti alueella n. 0,762 mm... n. 2,286 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaasun tuonnilla saadaan aikaan lasikartioiden (14) säätö sillä tavalla, että lasikartioiden alasvetämissuhde on alueella n. 3... n. 0,13, edullisesti alueella n. 1,5... n. 0,5.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu suunnataan poikittaissuunnassa lasi-kartioiden (14) toiselta sivulta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaasu suunnataan useina virtoina.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuotu kaasu on ilmaa, hiilidioksidia tai typpeä. 64932

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että nysät (12) pidetään kaasukerroksen (50) ympäröiminä virransyöttäjän (10) pohjalla, jolloin tämän kerroksen syvyys on pääasiassa sama kuin nysien pystysuuntainen ulottuvuus, ja että kartiot (14) ovat alttiina ympäröivälle ilmalle kerroksen alapuolella .

8. Laite lasikuitujen valmistamiseksi jonkin patenttivaatimuksien 1...7 mukaisen menetelmän avulla, joka laite käsittää vir-ransyöttäjän (10) lasivirtojen luovuttamiseksi virransyöttäjästä nysien (12) läpi, jotka suuntautuvat alaspäin virransyöttäjän pohjasta ja laitteen (36) kuitujen vetämiseksi sulaa lasia olevista virroista, jolloin lasivirrat muodostavat lasikartioita (14) nysien (12) ulostulopäissä kuituja (16) vedettäessä lasivirroista ja jolloin nysät ovat tiiviissä ja läheisessä suhteessa toisiinsa kaasukerroksen pitämiseksi virransyöttäjän pohjan läheisyydessä, tunnettu laitteesta (20) kaasun suuntaamiseksi ylöspäin kosketukseen lasikartioiden (14) kanssa sellaisella nopeudella ja sellaisessa määrässä, jotka ovat riittävät lämmön johtamiseksi pois lasikartioista kartioissa olevan lasin tekemiseksi sellaiseksi, että se voidaan vetää kuiduiksi (16) oleellisesti häiritsemättä kaasukerrosta (50) nysien (12) alueella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu o siitä, että virransyöttäjän (10) pohjassa on n. 4 nysää/cm ... n. 2 2 2 23 nysää/cm , edullisesti n. 9 nysää/cm ... n. 12 nysää/cm .

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että nysien (12) pituus on alueella n. 1,0 mm... n. 3,8 mm, edullisesti alueella n. 1,5 mm... n. 17,8 mm.

11. Jonkin patenttivaatimuksien 8...10 mukainen laite, tunnettu siitä, että nysien (12) sisäpuolinen halkaisija on alueella n. 1,0 mm... n. 2,3 mm, edullisesti alueella n. 1,1 mm... n. 1 ,4 mm. n 13 64932