FI64903C - FOERFARANDE FOER GENOMFOERANDE AV BAOGSVETSNING. SIIRRETTY PAEIVAEMAEAERAE-FOERSKJUTET DATUM PL 14 ç 28.06.78. - Google Patents

Description

M fl1,*CUULUTU$jULKAISO / i λλ^ ftijB LBJ ( ' UTLÄGGNI NGSSKMFT 6 4 903 -¾¾ (45) ^ * ' (51) Kv.lk.3/lnc.CI.3 B 23 K 9/18 SUOMI—-FINLAND (21) Pttunttlhukumu· — Ptt«ntara6knl»g 780202 (22) Haktmlspilvt — An*6knlng«iag 30.01.78 (23) AlkupUvi—Giltlghuttdag 28.06.78 (41) Tullut |ulklMkil — Bllvit offaotllg 29*12.79 P»tantti- ja rekittaHhallitut (44) Nihttrtkslptnon f» kuutjulkibun pvm. — ηη «_

Patent- och registerstyrelgen AmOka/i utlagd och utl.*krtft*n publkurwl 31.10.03 (32)(33)(31) Pyydetty «uollt*u·—togtrd prloritut (71) Markku Kauppi, 5^+710 Lemi, Juhani Niinivaara, 5^710 Lemi,

Markku Nurmisen kuolinpesä, 5^710 Lemi, Seppo Karppanen, 5^750 Välijoki, Suomi-Finland(FI) (72) Markku Kauppi, Lemi, Juhani Niinivaara, Lemi, Markku Nurminen,

Suomi-Finland(FI) (7*0 Papula Rein Lahtela Oy (51+) Menetelmä kaarihitsauksen suorittamiseksi - Förfarande för genom-förande av bägsvetsning Tämä keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään kaarihitsauksen suorittamiseksi sekä laitteeseen menetelmän toteuttamiseksi.

Hitsaustyötä suorittavat sekä hitsauslaitteita ja -aineita valmistavat yritykset ovat pyrkineet saamaan käyttöönsä ja/tai myyntiin kaarihitsausmenetelmän ja -laitteet, joiden avulla hitsaus voitaisiin suorittaa ulkoisista olosuhteista riippumatta. Onhan yleisesti tunnettua, että kaarihitsaus - varsinkin hyvissä ulkoisissa olosuhteissa niin helppokäyttöinen suojakaasukaarihitsaus -ei onnistu tuulisissa, vetoisissa, sateisissa ja/tai kosteissa olosuhteissa puhumattakaan olosuhteista vedenalaisessa hitsauksessa.

Vedenalainen hitsaus on viime vuosina ollut kasvavan kiinnostuksen ja kehitystyön kohteena. Porauslauttojen, vedenalaisten kaasu- ja öljyputkien, laivojen ja satamalaitteiden korjaustyöt ovat kohteita, joissa vedenalaista hitsausta on eniten käytetty. Hit- 2 64903 sattavat rakenteet ovat yleensä sellaisia, että niiden nostaminen pinnalle on mahdotonta tai se tulee hyvin kalliiksi. Tavoitteena vedenalaisessa hitsauksessa on korkealaatuisen hitsin aikaansaaminen .

Tunnetut menetelmät vedenalaisen hitsauksen suorittamiseksi jaetaan hitsausympäristön perusteella kahteen pääryhmään: märkämene-telmiin ja kuivamenetelmiin. Tunnetuissa märkämenetelmissä käytetään puikkohitsauksessa pääasiassa tavallisia hitsauspuikkoja, jotka on päällystetty kastumisen estämiseksi vedenpitävällä vi- nyylimaalilla tai parafiinilla, kaasukaarihitsauksessa tavanomaisten välineiden lisäksi hitsainta, jossa suuttimen ulkokehältä suuntautuva kartiomainen vesisuihku pitää veden loitolla valokaari-alueelta. Vesisuihkua on käytetty suhteellisen hyvin tuloksin CC^-märkämenetelmässä. Vesi pääsee märkämenetelmissä, kuten nimikin jo kertoo, esteettä valokaarialueelle. Kuivamenetelmissä estetään veden pääsy valokaarialueelle peittämällä valokaarialue olennaisesti suljetulla (hitsattava railo on tietenkin vapaa) tai alhaalta avoimella läpinäkymättömällä tai läpinäkyvällä hitsaussuojalla. Hitsain tuodaan alhaalta avoimiin hitsaussuojiin yleensä alakautta ja kokonaan suljettuihin pieniin hitsaussuojiin seinämän läpi. Jos hitsaussuoja on riittävän suuri, hitsaaja voi työskennellä suojan sisällä. Hitsaussuojissa on joko suojakaasu- tai ilma-atmosfääri.

Vedenalaisessa hitsauksessa päästään kuivamenetelmillä lähes samanlaatuisiin hitseihin ainakin pienissä syvyyksissä kuin ilmassa, veden ulkopuolella tapahtuvassa hitsauksessa. Kuivamenetelmien epäkohtina ovat kuitenkin aikaa vievät hitsaussuojien asennukset ja siirtämiset sekä suojien käyttämisestä johtuva hitsaustyön hankaluus ja joustamattomuus. Lisäksi on monia paikkoja, joissa hitsaussuojia ei voida käyttää.

Märkähitsaus, johon tämä keksintö kohdistuu, on varsin joustava ja taloudellinen menetelmä vedenalaisen hitsauksen suorittamiseksi.

Se voidaan suorittaa sukellusvälineitä lukuunottamatta samoilla 3 64903 välineillä kuin maanpäällinenkin hitsaus. Hitsin laadussa ei märkämenetelmillä ole kuitenkaan päästy läheskään samoihin tuloksiin kuin kuivamenetelmillä. Hitsattavuusongelmia on märkämenetel-missä kolme, jotka kaikki johtuvat ympäröivästä vedestä. Ne ovat suuri jäähtymisnopeus, korkea vetypitoisuus ja ympäröivä paine, joka vaikuttaa valokaaressa tapahtuviin reaktioihin ja aineen siirtymiseen sekä sulan ja kuonan välisiin reaktioihin varsinkin suuremmissa syvyyksissä.

Märkämenetelmissä pahimpana ongelmana on vetyhalkeamien esiintyminen. Se johtuu nimenomaan hitsausliitokseen joutuvasta suuresta vetypitoisuudesta. Suuri jäähtymisnopeus vaikeuttaa edelleen vedyn diffundoitumista hitsausliitoksesta eikä esi- tai jälkikuumennukset juuri tule kysymykseen vedyn poistamiseksi, jännitysten pienentämiseksi tai hauraan mikrorakenteen välttämiseksi. Suuren jäähtymisnopeuden tuloksena syntyy rakenneteräksillä useimmiten haurastumiseen taipuvainen, suuria sisäisiä jännityksiä sisältävä mikrorakenne.

Toinen merkittävä ongelma märkämenetelmissä on hitsausliitoksen heikko iskusitkeys. Ympäröivä paine, erityisesti suuremmissa syvyyksissä, muuttaa kuonareaktioiden olosuhteita eikä nopea jäähtyminen suo kineettisiä edellytyksiä riittävälle hitsiaineen puhdistumiselle.

Erityisesti puikkohitsauksessa märkämenetelmällä hitsausvirheiden, kuten huokosten, kuonasulkeumien, kuonaviivan, liitos- tai juuri-virheen välttäminen vaatii va±keissa olosuhteissa erityistä ammattitaitoa.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä on tarkoituksena poistaa märkähitsausmenetelmien tähänastiset puutteet sekä tuoda esille kaarihitsausmenetelmä ja -laite, joka sopii vedessä tai muussa nesteessä ja ilmassa tapahtuvaan kaarihitsaukseen. Keksinnölle tunnusomaiset seikat on esitetty patenttivaatimuksissa.

► £i·' ·' 4 64903

Valokaarialueelle johdettavalla aineella ja/tai veden kanssa sähkövirtaa johtavan nesteen, nestemäisen seoksen, liuoksen tms. muodostavalla aineella pyritään helpottamaan valokaaren hallittua palamista, suurentamaan hitsisulaa, hidastamaan hitsin jäähtymistä ja rajoittamaan veden suoranaista läsnäoloa valokaarialueella ja kosketusta hitsisulaan.,

Keksinnön ansiosta sähköä johtava aine valokaarialueella helpottaa valokaaren syttymistä ja palamista vedessä. Se muodostaa palaessaan valokaarialueelle suojakaasuvyöhykkeen estämään veden pääsyn valokaareen ja sulaan. Tällainen suojakaasuvyöhyke syntyy varsinkin silloin, kun käytetään orgaanisia aineita. Edelleen aine muodostaa kuonakerroksen, joka suojaa sulaa veden vaikutukselta silloin, kun ainetta on niin paljon, että se ei ehdi palaa valo-kaaressa. Aineen muodostama lisäkuonakerros hidastaa hitsin jäähtymistä, jolloin kaasujen erottuminen hitsistä paranee. Hidastuneen jäähtymisen ansiosta on helpompi saada hitsin muoto kelvolliseksi. Aine vaikuttaa sulamisnopeuteen ja tunkeumaan. Sulamisno-peus ja tunkeuma paranevat varsinkin silloin, kun käytetään orgaanisia aineita, jotka palaessaan valokaaressa muodostavat huomattavia määriä lämpöenergiaa.

Syitä keksinnön mukaisella menetelmällä hitsauskokeissa saavutettuihin erinomaisiin tuloksiin ei täysin tunneta. Toisen hitsin jäähtymistä hidastavan tekijän lisäaineen suojavaikutuksen ohessa saattavat muodostaa sivusähkövirrat, jotka syntyvät käytettävän lisäaineen johdosta koko hitsattavan esineen ja puikon välille kuumentaen esinettä sen läheisyydessä mahdollisesti olevaa vettä ja saumaa lisäkuona- ja kuonakerroksineen. Tällöin hitsi pysyy kuumana entistä pitempään, jolloin hitsiä haurastuttava vety poistuu ja hitsistä muodostuu entistä lujempi.

Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää vedenalaiseen hitsaukseen menetelmää voidaan pitää märkämenetelmänä, koska vesi mahdollisine lisäaineineen pääsee lähes esteettä valokaarialueelle. Menetelmä soveltuu käytettäväksi kaikissa kaari- ja kaasukaarihitsaus- li 5 64903 tavoissa, kuten puikkohitsaus, MIG-, MAG-, TIG-, arcatomi-, plasmahitsaus. Suoritusvälineet ja -laitteet vaihtelevat hitsaus-tavan mukaan.

Alla olevassa selostuksessa on keskitytty pääasiassa vedenalaiseen hitsaukseen, koska ongelmat vedessä tapahtuvan kaarihitsauksen yhteydessä ovat tällä hetkellä suurimmat. Menetelmällä on kuitenkin mahdollista suorittaa kaarihitsausta myös muissa ulkoisissa olosuhteissa, esim. ilmassa suoritettavan kaarihitsauksen yhteydessä. Tällöin sähkövirtaa johtava aine ja/tai veden kanssa sähkövirtaa johtavan nesteen, nestemäisen seoksen, liuoksen tms. muodostava aine estää veden lisäksi ilman haitallisen vaikutuksen hitsiin. Käytettäessä menetelmää ilmassa suoritettavan kaarihitsauksen yhteydessä palokaasujen muodostuminen on voimakkaampaa kuin vedenalaisen hitsauksen yhteydessä. Mainittakoon tässä yhteydessä keksinnön sovellutus, jossa tavanomainen suojakaasu on korvattu tahnalla, joka suojaa sekä valokaarta että hitsiä. Tahna sopii erinomaisesti käytettäväksi sekä vedessä että ilmassa suoritettavan kaarihitsauksen yhteydessä tahnan suojatessa sekä valokaarta että hitsiä .

Keksinnön mukaista menetelmää, erästä laitetta sekä erästä hitsaus-puikkoa menetelmän toteuttamiseksi kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä sovellutusta, kuva 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä toista sovellutusta, kuva 3 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä kolmatta sovellutusta, ja kuva 4 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä neljättä sovellutusta sekä erästä hitsauspuikkoa menetelmän toteuttamiseksi .

Kuvassa 1 valokaari 1 muodostuu hitsauspuikon 9 sekä perusaineen 13 välille. Samalla hitsauspuikko 9 sulaa ja muodostaa hitsisauman 10, joka sulaa kiinni perusaineeseen 13. Hitsin 10 muodostuessa hitsauspuikon 9 päällysteestä syntyy kuonakerros 11 hitsin päälle.

6 64903

Keksinnön mukaisesti kaarialueelle 1 johdetaan sähkövirtaa johtavaa ainetta 2 tai veden kanssa sähkövirtaa johtavan nesteen, nestemäisen seoksen, liuoksen tms. muodostavaa ainetta 3 putkea 12 pitkin.

Kuvassa 2 esitetyssä sovellutuksessa valokaaren 1 alueelle johdetaan valokaarta ja hitsauspuikkoa 9 ympäröivästä rengasmaisesta suuttimesta 4 ainetta 2, 3, joka tekee kaarialueen sähkövirtaa johtavaksi. Tämä keksinnön suoritusmuoto muistuttaa suojakaasukaarihit-sausta (MIG, MAG, TIG). Erona on se, että suojakaasun tilalla on aine 2, 3, joka voi edullisesti olla esim. tahnaa. Rengassuutin voi tietenkin ulottua lisäainelankaan saakka. Suojakaasun käyttäminen lisänä on tietenkin mahdollista.

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön sovellutus, jossa hitsauspuikon 9 ja perusaineen 13 välille muodostuva valokaari 1 on osittain suojattu tahdamaisella massalla 3. Massasta 3 irtaantuu ja liukenee valokaarialueelle ainetta, joka tekee kaarialueen sähköä johtavaksi; hitsaus tapahtuu veden alla veden ympäröidessä hitsauskohdetta. Hitsauksen edistyessä massaa 3 kuljetetaan valokaaren perässä hitsin syntyessä siten, että valokaari palaa massapalaan muodostuneessa onkalossa 7. Massasta 3 irtaantuu lisäksi hitsin 10 päälle tätä suojaava kerros 8. Suojakerros 8 estää hitsisaumaa jäähtymästä sekä estää veden pääsyn kosketuksiin hitsisauman kanssa. Edelleen kuuman hitsisauman 10 päälle jäädessään massa 3, orgaanista ainetta käytettäessä, jatkaa palamistaan vielä Valokaaren jälkeenkin, mikä on omiaan tehokkaasti estämään hitsin liian nopeaa jäähtymistä.

Kuvassa 4 on esitetty eräs hitsauspuikko 9 keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi..Tällöin tavallinen, joko päällystetty tai päällystämätön hitsauspuikko 9 on päällystetty lisäksi aineella 3, josta irtaantuu ja/tai liukenee kaarialueelle 1 sen sähkövirtaa johtavaksi tekevää ainetta. Onkalo 7 voi tietenkin olla massa sulkema myös avoimen railon puolelta, jolloin kaari on olennaisesti suljetussa tilassa.

7 64903

Seuraavat suoritusesimerkit on tarkoitettu havainnollistamaan erityisesti keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettäviä lisäaineita .

Esimerkki 1.

Eräässä tutkimuksessa suoritettiin päittäishitsauskoe veden alla 3 m syvyydessä. Käytetty teräs oli Fe-52 C (vast. Norske Veritas'n laivanrakennusterästä NVW-36 tai NVA-36). Käytetyt hitsauspuikot oli maalattu vinyylimaalilla. Hitsaus suoritettiin kuvan 3 mukaisella menetelmällä käyttäen suoja-aineena mäntysuopaa. Veden lämpötila oli noin 3°c. Kappaleille tehtiin iskukokeet SFS 3326 mukaan lämpötilassa ± 0°C. Murtoenergiaksi hitsiaineen kohdalla saatiin 37 J kolmen kokeen keskiarvona ja sularajalla vastaavasti 40 J. Käytettyä materiaalia vastaavalta laivanrakennusteräkseltä edellyttää Norske Veritas iskusitkeysarvoa 34 J lämpötilassa 0°C. Yhdenkään iskukokeen tulos ei jäänyt tämän rajan alapuolelle.

Suoja-aineena käytetty mäntysuopa oli kiinteää, ka. noin 80 p-%, josta noin 75 p-% rasvahappojen, öljy ja linolihappo, natriumsuolo-ja, ja 25 p-% hartsihappojen, kuten pimariini-, isopimariini- ja abietiinihappo, natriumsuoloja. Poistettaessa mäntysuopa hitsin päältä noin 1 min kuluttua hitsauksen tapahtumisesta, hitsisauma hehkui edelleen.

Esimerkki 2.

Eräässä keksinnön sovellutuksessa hitsaus suoritettiin normaalissa ilmakehässä käyttämällä MIG-hitsausvälineitä. Suojakaasua ei käytetty. Suojakaasua korvaamassa käytettiin kuvan 3 mukaista mänty-suopapalaa. Valokaari oli stabiili ja syntyvä hitsi erinomainen.

Esimerkki 3.

Eräässä keksinnön sovellutuksessa hitsaus suoritetaan normaalissa 8 64903 ilmakehässä, jolloin valokaarialueelle ja/tai tämän välittömään läheisyyteen johdetaan vesiliuosta, joka muodostaa elektrolyytin. Vesiliuosta voidaan johtaa valokaarialueelle esim. kuvassa 2 esitetyn tyyppisellä suuttimella 4, joka ympäröi kaarialuetta. Tällöin elektrolyytti suihkutetaan hitsauskohteeseen ja elektrolyytti muodostaa vaipan kohteen ympärille. Tämä sovellutus tulee kyseeseen erityisesti hankalissa ulkoisissa olosuhteissa, kuten tuulisissa, sateisissa ja kosteissa kohteissa, joissa valokaaren syttyminen on hankalaa ja palaminen epästabiilia. Menetelmällä saavutetaan nopea valokaaren syttyminen sekä stabiili valokaari.

Esimerkki 4.

Menetelmässä voidaan käyttää esim. elektrolyyttejä, joita muodostavat esim. seuraavat epäorgaaniset hapot ja happojen suolat: epäorgaaniset mineraalihapot, halogeenivedyt, rikkihappo, rikki-hapoke, typpihappo, typpihapoke, piihappo jne. Erityisesti kyseeseen tulevat helppoliukoiset suolat, esim. alkalimetallien suolat, litium-, kalium-, natrium- ja ammoniumsuolat sekä maa-alkalimetal-lien suolat, magnesium- ja kalsiumsuolat, kuten K-, Na-, Cä-, Mg-, ja NH^-karbonaatit.

Esimerkki 5.

Erityisen hyvin menetelmän yhteydessä soveltuu käytettäväksi orgaanisten karboksyylihappojen dissosioituvat suolat. Tällöin tulevat kyseeseen esim. karboksyylihapot, joissa on suora tai haarautunut hiiliketju, esim. 3-15 hiiliatomia; tyydytetty tai tyydyttämätön; substituoitu anomaattisella, karbosyklisellä tai hetero-syklisellä rengasyhdisteellä; yksi- tai useampiemäksinen; haloge-noitu tai halogenoimaton; amiinijohdannainen tai yleensä mikä tahansa dissosioituva orgaaninen happo tai tämän suola. Haluttaessa käyttää puolikiinteitä, tahdasmaisia aineita, jotka liukenevat osittain veteen elektrolyytiksi ja jotka muodostavat tahdasmai-sen suojamassan syntyvälle hitsisaumalle, on edullista käyttää puolikiinteitä, saippuoituvia rasvahappoja, kuten öljyhappo, lino- V: 9 64903 liinihappo jne. Tällöin menetelmässä voidaan käyttää ns. metalli-saippuoita, esim. alumiini-, kalsium-, magnesium-, kupari-, sinkki- tai lyijystearaattia, -lauraattia, -resinaattia, -nafte-naattia, -oleaattia jne. Luonnollisesti sopivimpia ovat tavanomaiset mainittujen rasvahappojen kalium- ja natriumsuolat, saippuat ja suovat. Suoritetuissa kokeissa hyviin tuloksiin on päästy myös silikaattiyhdisteillä.

Esimerkki 6.

Eräässä tutkimuksessa suoritettiin hitsauskoe veden alla 3 m syvyydessä. Käytetty teräs oli SFS 250 mukainen erikoisluja hienorae-teräs. Kokeessa käytettiin hapanpäällysteisiä seostamattornia hit-sauspuikkoja ISO E 43 4AR24(OK50.10). Hitsaus suoritettiin kuvan 3 mukaisella menetelmällä käyttäen suoja-aineena mäntysuopaa. Hitsatuille sauvoille tehtiin vetokokeet SFS 3173 mukaan ja iskukokeet SFS 2853 mukaan. Edelleen hitsausliitos röntgenkuvattiin. Keksinnön mukaisella menetelmällä suoritetun hitsauksen lisäksi suoritettiin rinnakkainen vertailukoe, jossa vastaava hitsaus toteutettiin ilman lisäainetta. Tulokset kokeesta on esitetty taulukoissa 1-2;ilman lisäainetta hitsatut saumat eivät olleet ulkomuodoltaan kelvollisia, saumoissa oli muotovirheitä ja vetyhalkeamia; saumoissa esiintyi halkeilemista johtuen sisäisistä jännityksistä.

Röntgentutkimuksissa todettiin saumojen röntgenluokaksi 3 (arvostelu 1-5, 1 huonoin ja 5 paras). Edelleen hitsausliitoksissa oli vain huokoisuutta. Mikrorakennetarkastelussa havaittiin muutama pieni kuonasulkeuraa ja pintapalossa aivan pinnan alapuolella rtg-kuvassa näkymättömiä huokosia.

Vetokokeessa sauvat murtuivat selvästi perusaineen puolelta huolimatta perusainetta pehmeämmästä lisäaineesta (puhtaan hitsiaineen 2 2 murtolujuus 440-490 N/mm ). Murtolujuudet 550 ja 545 N/mm vasta- 2 sivat perusaineen lujuutta (R^ 490-620 N/mm ).

Kokeet osoittivat, että muodoltaan kelvollisen hitsin aikaansaaminen ja tasomaisten hitsausvirheiden välttäminen on selvästi helpompaa keksinnön mukaisessa menetelmässä kuin tavanomaisessa, ilman lisäsuojausta tapahtuvassa märkähitsausmenetelmässä. Vaativakin hitsausliitos on hitsattavissa virheettömästi keksinnön mukaisella menetelmällä, sillä hitsatussa kokeessa ei ollut ollenkaan ns.

____ ___ Il II I. ------, 10 64903 tasomaisia hitsausvirheitä. Keksinnön mukaisella menetelmällä on oleellisesti helpompi saada muodoltaan kelvollinen hitsi kuin ilman lisäainetta tapahtuvassa märkähitsauksessa. Hitsatun liitoksen lujuus vastasi perusaineelta vaadittua lujuutta. Iskusitkeys oli riittävä vedessä kysymykseen tulevissä lämpötiloissa.

Taulukko 1, vetokokeet

Sauvan n:o 1 2

Leveys mm 20,0 20,0

Paksuus mm 16,1 16,1

Poikkipinta mm^ 322 322 2

Murtolujuus N/mm 550 545

Murtuma: perusaine B, hitsi W B B

Etäisyys sularajasta mm 10 10

Taulukko 2, iskukokeet

Sauvan tunnus Sauvan tunnus

SI 27 KV/0°C H 7 40 KV/0°C

S 2 31 KV/0°C H 8 39 KV/0ÖC

S3 36 KV/0°C H 9 40 KV/0°C

S 4 36 KV/-20°C H 10 32 KV/-20°C

S 5 26 KV/-20°C H 11 27 KV/-20°C

S 6 17 KV/-20°C H 12 26 KV/-20°C

Keksintö ei rajoitu esitettyihin esimerkkeihin, vaan sen sovellutukset voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Tällöin esim. ko. laitteeseen kuuluvat, hitsauksessa käytettävän lisäaineen ohjauselimet voivat muodostua esim. hitsauspuikkoa tai lankaa osittain, edullisesti olennaisesti kokonaan ympäröivästä rengassuut-timesta tai sen tapaisesta, yhdestä tai useammasta puikon tai langan välittömään läheisyyteen sijoitetusta putkimaisesta tai muunlaisesta suuttimesta tai sen tapaisesta. Edelleen lisäaineen syöttöelimet voivat muodostua esim. mäntä-, keskipako-, kalvo- tms. pumpusta tai sen tapaisesta tai muunlaisesta syöttölaitteesta, kuten ruuvikul-jettimesta tms.

. v . *

Claims (14)

1. Menetelmä kaarihitsauksen suorittamiseksi käyttäen metallista hitsauspuikkoa (9), jolloin valokaaren (1) alueelle saatetaan sähkövirtaa johtavaa ainetta, tunnettu siitä, että valokaaren (1) alueelle saatettava aine on puolikiinteää tai vaihtoehtoisesti kiinteää tahdasmaista ainetta, joka on veteen ainakin osin liukenevaa muodostaen elektrolyytin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine sulaa ja/tai palaa valokaaren tieltä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine on orgaanisen tai epäorgaanisen hapon metalli-, epämetalli- tms. suola.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine muodostuu pääasiassa rasvahappojen alkalisuöloista.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine on saippuaa tai suopaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine levitetään suojaksi 'syntyvän hitsin ja/tai sen vaikutusalueen päälle.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, yalokaari on järjestetty palamaan osittain tai olennaisesti kokonaan aineen tai ainepitoisen massan, tahnan, nesteen, nestemäisen seoksen, liuoksen tms. sisällä.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aine johdetaan valokaarialueelle osittain tai kokonaan hitsauspuikkoa ympäröivästä rengasmaisesta suuttimesta (4).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-$ mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valokaari suojataan osittain tai 64903 12 kokonaan massalla tai tahnalla (3), josta irtaantuu elektrolyytin muodostavaa ainetta.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hitsin peittävä massa- tai tahnapala pakotetaan kulkemaan välittömästi valokaaren perässä siten, että valokaari palaa ko. materiaaliin muodostuneessa onkalossa (7), ja että massa tai tahnapala sekä siitä hitsin päälle irtaantuva aines on järjestetty suojaamaan hitsiä vedeltä.

11. Hitsauspuikko jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että hitsauspuikko on päällystetty mainitulla aineella (2, 3).

11 PATENTTIVAATIMUKSET 6 4 90 3

12. Laite jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jossa laitteessa on virtalähde hitsattavaan kappaleeseen ja hitsauspuikkoon yhdistettäville elektrodei-neen sekä elimet hitsauspuikon tai lisäainelangan syöttämiseksi hitsauskohtaan, tunnettu siitä, että laite käsittää ohjauselimet aineen ohjaamiseksi valokaaren, hitsauskohdan ja/ tai hitsin suojaksi, sekä syöttöelimet aineen syöttämiseksi valokaaren, hitsauskohdan ja/tai hitsin suojaksi tai mainittuihin kohteisiin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselimet käsittävät lisäainelankaa ympäröivän olennaisesti rengasmaisen suirttimen.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää säiliön syötettävää ainetta varten sekä putken aineen ohjaamiseksi hitsauskohtaan. 13 64903