FI64210C - Foerfarande och anordning foer behaerskande av fyllmedels- och/eller finaemnesfoerdelningen i tjockleksriktningen av en papersbana samt papper framstaellt med foerfarandet och/ell ernordningen - Google Patents

Description

64210

Menetelmä ja laite paperirainan paksuussuuntaisen täyte- ja/tai hienoainejakautuman hallinnassa sekä menetelmällä ja/tai laitteella valmistettu paperi Förfarande och anordning för behärskande av fyllmedels-och/eller finämnesfördelningen i tjockleksriktningen av en pappersbana samt papper framställt med förfarandet och/eller anordningen

Keksinnön kohteena on menetelmä paperirainan paksuussuuntaisen täyte-ja/tai hienoainejakautuman hallinnassa, jota menetelmää sovelletaan kaksiviiraformerissa, jossa vedenpoisto tapahtuu molempien viirojen läpi, jossa menetelmässä syötetään täyte- ja/tai hienoaineen vesilie-5 tettä muodostusosan kaksiviiraisella osuudella tai vähän sitä ennen toisen tai molempien viirojen silmukan sisä- ja/tai ulkopuolelle sovitetuilla syöttölaitteilla.

Lisäksi keksinnön kohteena on keksinnön mukaisen menetelmän toteutta-10 miseen tarkoitetut laitteet.

Lisäksi keksinnön kohteena on keksinnön mukaisella menetelmällä ja/tai laitteilla valmistettu paperi.

15 Täyteaineita, jotka ovat yleensä mineraallaineita, lisätään paperiin lähinnä niiden painoteknisiä ominaisuuksia parantavan vaikutuksen vuoksi. Tunnetusti täyteaineen lisäys tapahtuu kahdella tavalla, joko massatäytöllä tai päällystyksellä. Edellisessä menettelyssä täyteaine lisätään lietteenä massasulppuun ennen sulpun saapumista 20 paperikoneelle, joten täyteaine on valmiissa paperissa sekoittuneena koko kuituainekseen. Jälkimmäisessä menettelyssä täyteaineeseen sekoitetaan vesifaasissa sopivaa liima-ainetta, esim. tärkkelystä tai kaseiinia, minkä jälkeen paperin pinta sivellään tällä seoksella.

25 Täyteaineet lisätään massan joukkoon tavallisesti vesilietteenä.

Lisäys suoritetaan esim. sulputtimeen, jauhimiin tai lähelle koneen perälaatikkoa sopivaan massakyyppiin tai kiertovesi pumpun imupuolel-le. Yleisemmin täyteaineita käytetään painopapereihin. Täyteaine-lisäys parantaa niiden opasiteettia, vaaleutta, painomusteen absorp-30 tiota ja pinnan sileyttä. Erityisen edullisesti täyteaineet vaikutta- 2 6421 0 vat kiillotettavan paperin laatuun.

Täyteaineet tarttuvat heikosti kuituverkostoon, mikä on yksi tärkeä syy täyteaineiden huonoon retentioon. Tämän vuoksi tulee kuituverko-5 ton täyteainehiukkasia pidettävästä suodatusvaikutuksesta tärkeä retentioon vaikuttava tekijä. Suodatusvaikutuksen puolestaan määräävät viiralla kulkevan massarainan paksuus, kuituverkoston tiheys, viiran tiheys sekä rainaan kohdistuvat vedenpoistoefektit. Jauhatus, joka fibrilloi kuituja, parantaa täyteaineretentiota edistämällä kuituver-10 kon muodostumista ja täyteaineen tarttuvuutta kuituun.

Täyteainehiukkasten fysikaaliset ominaisuudet, kuten niiden koko, muoto ja tiheys, vaikuttavat retentioon. Suuret hiukkaset suotautuvat paremmin kuin pienet, jotka helposti kulkeutuvat suodatuskerroksen lä-15 pi. Raskaat hiukkaset suotautuvat huonommin kuin kevyet.

Paperin hienoaineiden kuten nollakuitujen ja väriaineiden tavoin myös täyteaineilla on taipumus jakautua epätasaisesti paperin paksuussuun-nassa aiheuttaen paperin toispuolisuutta. Tasoviirakoneilla tehdyn pa-20 perin toispuolisuus johtuu siitä, että täyteaineet huuhtoutuvat poistettavan veden mukana massarainan alaosasta suodosveteen, jolloin ne rikastuvat rainan yläosaan. Retentio-ongelmia on tunnetusti pyritty vähentämään paitsi retentiota parantavilla lisäaineilla myös hellävaraisesti vedenpoistolla alkusuotausvaiheessa, mikä vaatii pitemmän 25 vedenpoistomatkan pidentäen viiraosaa tai alentamaan paperikoneen nopeutta.

Hienoainejakauma viiraosalla vaikuttaa paperin sileyden ja huokosra-kenteen toispuoleisuuteen. Toispuoleisuuteen vaikuttaa lisäksi mm.

30 puristimien rakenne ja vedenpoistosuunta, joten tasainen hienoainejakauma viiraosalla ei aina takaa, että valmiin paperin toispuoleisuus voitaisiin välttää. Tasaista hienoainejakaumaa voidaan pitää etuna paperin painettavuuden kannalta.

35 Tasoviirakoneilla hieno- ja täyteainejakaumavaikeudet ilmenevät valmistettaessa papereita offsetpainatusta varten. Suuri täyte- ja hieno-ainepitoisuus paperin yläpinnassa aiheuttaa pölyämistä, joka offsetpro- 6421 0 3 sessissa on vakava haitta. Sitä vastoin kaksoisviirakoneella valmistettuja papereita pidetään offsetpainatukseen hyvin sopivina. Tämä johtuu hienoainejakauman symmetrisestä muodosta ja rainan molempien pintojen huuhtoumisesta kaksipuolisen vedenpoiston vuoksi. Yleisesti katsotaan-5 kin, että tasaisemman hienoainejakauman takia kaksoisviirakoneella valmistetun paperin painatus offsetmenetelmällä onnistuu paremmin kuin ta-soviirakoneella valmistetun paperin painatus. Offsetpainettavuudella onkin entistä suurempi merkittävyys, koska offsetpainatus kasvavassa määrin syrjäyttää kohopainomenetelmän.

10

Paperirainan pintojen täyteainepitoisuutta ei kaksiviiraformerilla toisaalta aina saada toivotulle tasolle ja tasoviirojakin käyttäen vain rainan yläpuoli (viiran vastakkainen puoli) on täyteainepitoisuudel-taan tyydyttävä. Erityisen ongelmallista rainan pintojen liian vähäi-15 nen täyteainepitoisuus on ns. SC-syväpainopapereilla. Paperin pintojen täyteainepitosuutta voidaan pyrkiä kasvattamaan lisäämällä perälaati-kon massan täyteainepitoisuutta, mutta tälläkään ratkaisulla ei päästä tyydyttävään tilanteeseen edellä mainitun täyteaineelle ominaisen huonon retention ja paperin sisäosiin rikastumisen vuoksi. Lisäksi joudut-20 taessa nostamaan perälaatikon täyteainepitoisuutta kasvaa perälaatikon sakeus helposti liian suureksi heikentäen paperin formaatiota.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus on vähentää edellä esitettyjä reten-tio-ongelmia. Lisäksi tarkoituksena on aikaansaada sellainen täyte- tai 25 hienoainejakauman hallitsemismenetelmä ja laite, jota käyttäen perä- laatikosta tarvitsee syötää entistä vähemmän täyte- tai hienoaineita.

Tällä voidaan vähentää pumppausenergian kulutusta ja pitää perälaatikon sakeus kohtuullisella tasolla.

30 Keksinnön lisätarkoituksena on menetelmän ja laitteen aikaansaaminen, jolla voidaan hallitusti optimoida paperin laatuominaisuuksia hieno- ja täyteaineiden suhteen.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi 35 keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittua täyte- ja/tai hituinaLnelietettH syötetään toisen tai 64210 4 molempien viirojen silmiin ja sitä kautta edelleen rainan pintaan tai pintoihin ottaen huomioon mainittuja syöttölaitteita rainan kulkusuunnassa seuraavan vedenpoistotapahtuman suunta ja käyttämällä tämän vedenpoistovaiheen vedenpoistoelementtejä ja niiden 5 aiheuttamaa painevoimaa apuna hieno- ja/tai täyteaineen saattamisessa rainaan.

Täyteaineen syötölle viiran kautta tarjoaa hyvät edellytykset viirojen huono hieno-/täyteainesta pidättävä vaikutus (yli 90%:n läpipäästö on 10 tavallista) sekä se, että viirojen ominaisuuksiin kuuluu markeeraama-ton suotautuskyky (hienoaines läpäistessään viiran leviää tasaisesti).

Toisaalta tämän keksinnön mukaiselle täyteaineen syötölle tarjoaa joustavuutta se seikka, että täyteainelietteen sakeus voidaan nostaa melko 15 korkeaksi ilman kuiduille ominaista fokkaantumisvaaraa. Tämän vuoksi täyteainelietteen myöhäinen syöttö ei välttämättä merkitse lisäveden-poistokapasiteetin tarvetta.

Vedenpoistosuunnan huomioon ottaminen lietteen syöttösuuntaa ja -puolta 20 valittaessa taas on ratkaisevan tärkeätä siksi, että syötettävän täyte-/hienoaineen retentio saadaan huomattavan hyväksi, kun seuraavan vedenpoistovaiheen vedenpoistoefektit (vedenpoistopaine) tunkeuttavat ja tartuttavat täyte-/hienoaineen jo melko pitkälle suotautuneeseen hyvin hienoainestakin kiinniottavaan kuituverkkoon. Jos liete syötettäisiin 25 sille puolelle rainaa, jolta seuraavaksi poistetaan vettä, huuhtoutuisi liete ja siinä olleet kiintoaineet suurimmaksi osaksi pois.

Keksinnön mukaiselle ensimmäiselle laitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että laite käsittää täyte- ja/tai hienoaine-30 lietteen syöttöputken, joka on tuettu viiran tuntumaan poikkisuuntai-sesti ja että mainittuun syöttöputkeen on yhdistetty levityshuuliraken-ne, joka ulottuu rainan koko leveydelle ja jonka suuaukko avautuu viiran pinnalle.

35 Mainittu syöttöputki on konstruoitu virtauksen levittimeksi, jotta •y 6421 0 5 täyte-/hienoaineliete voidaan levittää tasaisesti koneen leveydelle. Tällaisia virtauksenlevittimiä ovat periaatteeltaan esim. paperikoneen perälaatikon jakotukki ja paperikoneen suihkuputket. Levityshuuli muodostaa viiran pintaan aukenevan kapean koneen poikkisuuntaisen raon, 5 jonka seinämien kärjet voivat olla ulottuvuudeltaan tasamittaiset tai erimittaiset.

Keksinnön mukaiselle toiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että laite käsittää täyte-/tai hienoaineen levityskaava-10 rin, jonka levitysterä on viirasilmukan pintaa vasten ja jonka levitys-kaavarilaitteen yhteydessä on syöttölanxnikko tai muu lietteen syöttö-lähde, josta täyte- ja/tai hienoainetta syötetään levitysterän yhteyteen.

15 Keksinnön kolmannessa toteutusmuodossa laite käsittää täyte-/hienoai-nelietettä sisältävän syöttölanmikon, josta liete syötetään viiran ja/tai telan pinnan kuljettamana viiran ja telan tai viiran ja jonkin muun elementin kuten kaarevan kengän, väliseen sulkeutuvaan kitaan, jossa syntyvä paine tunkeuttaa täyte-/hienoainelietteen paperirainaan 20 kiinni.

Mainituille kolmelle syöttölaitteelle on tyypillistä, että ne on sijoitettu toimimaan jonkin vedenpoistoelementin yhteyteen tai läheisyyteen.

25

Esim. kahden ensin mainitun laitteen toiminnalle on edullista sijoittaa ne imulaatikon vastapuolelle, jolloin imulaatikon alipaineella voidaan tunkeuttamis- (imeyttämis-) tapahtumaa hallita ilman, että syöttölaitteessa on painetta. Näin ei ole välttämätöntä menetellä, vaan 30 syöttölaitteessa voidaan käyttää painetta tai syöttölaite voi esim. viiran yläpuolelle valuttaa tasaisen lietekerroksen hieman ennen ve-denpoistopaineen vaikutuksen alkamista. Kahden ensinmainitun syöttölaitteen toimintaa tehostamassa voidaan kuitenkin vielä käyttää kolmannen laitteen yhteydessä mainittua viiran ja telan tai viiran ja jonkin 35 muun elementin muodostamaa kitaa, jolloin liete syötetään viiraan ja paperirainaan ensimmäisellä tai toisella laitteella, minkä syöttövaiheen jälkeen mainittu kita vielä tehostaa lietteen tunkeuttamista pa- 64210 6 perirainaan. Aivan samoin lietteen paperirainaan tarttumista ja tunkeutumista voidaan tehostaa viiran ja jonkin viiraa koskettavan elementin esim. kaarevan kengän, välille synnytetyllä ultraäänivärähtelyllä. Ultraäänisovellutusten osalta viitataan hakijan FI-pat.hak:seen n:o 5 802180.

Keksinnön mukaiselle paperille on pääasiallisesti tunnusomaista se, että paperin paksuussuunnassa sen täyte- ja/tai hienoainepitoisuus paperin pintojen läheisyydessä on suurempi kuin mainittu pitoisuus 10 paperin paksuussuunnassa keskimäärin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirrustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lutusesmerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei mitenkään ah-15 taasti rajoitu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvantoria kaksiviiraformeria, jossa on sovellettu keksinnön ensimmäistä toteutusmuotoa.

20 Kuvio 2 esittää toista kaksiviiraformeria, jossa on sovellettu keksinnön toista toteutusmuotoa.

Kuvio 3 esittää kaarevalla muodostuskengällä varustettua kaksiviiraformeria, jossa on sovellettu keksinnön kolmatta toteutusmuotoa.

25

Kuvio A esittää neljättä keksinnön toteutusesimerkkiä.

Kuviossa 5 on esitetty graafisesti kaksiviiraformerilla aikaansaatu normaali täyte- ja hienoainejakautuma sekä keksinnön mukaisen lisäyk-30 sen vaikutus tähän jakautumaan.

Kuvion 1 mukaisesti paperikoneen muodostusosa käsittää kantavan viiran 10, jossa perälaatikon (ei esitetty) huuliaukon jälkeen on yksiviirai-nen muodostusosa 10a. Muodostusosaan kuuluu peittävä viira 11, joka kul-35 kee johtotelojen 18 ohjaamana. Kantava viira 10 ja peittävä viira 18 muodostavat sinänsä tunnetusti kaksiviiraisen osuuden, jossa vedenpoisto rainasta W tapahtuu suuriläpimittaisten muodostustelan 12 kääntö- 6421 0 7 sektorin a johdosta keskipakovoimien vaikutuksesta ulospäin peittävän viiran 11 läpi (nuolet F). Huodostustela 12 on sopivimmin solidivaip-painen ja sileäpintainen, mutta myös onsipintaista telaa 13 voidaan käyttää. Muodostustela 12 ja imutelan 13 välisellä kaksiviiraisella 5 osuudella on kantavan viiran 10 silmukan sisällä tasoimulaatikoita 19 tai vastaavia, joiden vaikutuksesta vedenpoisto tapahtuu kantavan viiran 10 läpi. Rainan W irrotetaan imutelan 13 ja viiran 10 vetotelan 14 välisellä viiran 10 juoksulla imuvyöhykkeellä 15a varustetulla pickup- telalla 15 pick-up-huovalle 16 ja johdetaan sinänsä tunnetusti edel-10 leen.

Kuviossa 2 on esitetty sellaisen kaksiviirainen suotautumislaite, jossa telojen 12 ja 13 välisellä juoksulla on telan 18a kohdalla mutka, jonka yhteydessä on viiran 10 silmukan sisällä erityinen moniosainen 15 imulaatikko 20, jossa on kaksi osaa 20a ja 20b, joiden kansiosat 21a ja 21b tulevat kantavan viiran 10 sisäpintaa vasten. Muodostuskengän 20 rakenne ja toiminta on tarkemmin selostettu hakijan FI-patentti-hakemuksessa n:o 800808 (jätetty 11.3.1980). Telan 18a ohjausvaikutuksesta raina W ja viirat 10,11 muuttavat suuntaansa kulmassa 8, minkä 20 ansiosta vedenpoisto tapahtuu kantavan viiran 10 läpi.

Kuviossa 5 on esitetty katkoviivalla normaali kaksiviiraformerilla aikaansaatu hienoainejakautuma. Kuviossa 5 esittää koordinaatti H rainan paksuussuuntaa ja Q täyte- ja hienoainepitoisuutta. Rainan kanta-25 van viiran puolta on merkitty A:11a ja peittävän viiran puolta B:llä.

Kuten kuviosta 5 näkyy (kokoviiva), on rainan pinnoilla A ja B hienoja täyteainepitoisuus normaalisti, ilman keksinnön vaikutusta, pienempi kuin vastaavan keskimääräinen pitoisuus. Keksinnön mukaisesti saadaan rainan molemmille pinnoille hieno- ja täyteainelisäykset 30 Afi ja Α^ niin, että rainan pinnoille saadaan hieno- ja täyteainepi-toisuudet Q. ja Q„, jotka ovat suuremmat kuin kyseinen pitoisuus Q_, rainan paksuussuunnassa keskimäärin.

Keksinnön mukaisesti (kuvio 1) muodostustelan 12 jälkeen syötetään 35 tasoimulaatikoiden 19 alueella jakoputkesta 31 levityshuulen 35 kautta yhden tai useamman täyteaineen ja/tai hienoaineen vesilietettä tasaisena kerroksena rainan W koko leveydelle peittävän viiran 11 pääl- 64210 8 le. Tasoimulaatikoiden 19 tai muiden vastaavien vedenpoistoelimien vedenpoistosuunnan ja -paineen vaikutuksesta huulen 35 kautta syötetty täyteainesuspensio imeytyy viiran 11 silmistä rainaan W ainakin sen yläosan alueelle niin, että rainan W yläpinnan täyteainepitoisuuteen 5 saadaan kuviossa 5 ristiviivoitettu lisäys A^.

Kuvion 1 mukaisesti on ennen muodostustelaa 12 sijoitettu täyteaine-lietteen syöttölaitteet, jotka käsittävät jakoputken 30 ja levitys-huulen 36 tai levityslanmikon, joka avautuu kantavan viiran 10 ala-10 pinnan yhteyteen. Kun vedenpoisto muodostustelan sektorilla a tapahtuu keskipakovoimien avustamana viiraan 10 nähden ulospäin ja peittävän viiran 11 läpi, tämä vedenpoisto suuntansa ansiosta saa aikaan täyte-ainelietteen syötön rainan W viiran 10 puoleisen pinnan alueelle siten, että saadaan aikaan rainan W alaviiran 10 puolen A täyteainelisäys, 15 jota kuviossa 5 on merkitty ristiviivoitetulla alueella A .

SL

Kuvion 2 mukaisesti telaa 18a edeltämään on järjestetty keksinnön mukainen täyte- tai hienoaineen syöttökaukalo 32, jossa on syöttölammik-ko S ja levityskaavari 37. Levityskaavarina 37 vastassa on imulaatik-20 ko 33, joka saa aikaan vedenpoiston peittävän viiran 11 suuntaan ja täten levityskaavarilta 37 tuleva täyteaine- ja/tai hienoaine lisää viiran 10 puolen A täyteainepitoisuutta.

Kuvion 3 mukaisesti käytetään kaarevaa muodostuskenkää 22, jonka kan-25 tavaa viiraa 10 vasten oleva ohjaava pinta on sopivimmin sileä. Muodostus kengän 22 kaarevalla pinnalla on tarvittaessa ultraääniantureita 23, joiden "ravistusvaikutuksella" edistetään kenkää 22 edeltävän kaukalon 34 kautta syötetyn täyteaineen ja/tai hienoainelietelisäyksen tunkeutumista rainan puolelle A. Ultraääniantureiden 23 vaikutuksen ja 30 toiminnan osalta viitataan hakijan FI-patenttihakemukseen n:o 802180 (jätetty 7.7.1980). Levityskaukalon 34 levityshuulen alaeeinämän muodostaa kengän 22 kaareva etuosa 22a. Viiran 10 ja kengän etuosan 22 kidan painamana saadaan aikaan täyteainelietteen tehokas tunkeutus. Muodostuskengän 22 jälkeen seuraavat normaalit tasoimulaatikot 24, 35 joilla aikaansaadaan jonkin verran vedenpoistoa, mutta joiden pääasiallinen tarkoitus on varmistaa se, että raina W seuraa kantavaa viiraa 10, jolta se irrotetaan sinänsä tunnetusti pick-up-huovalle

6421 O

9 16 pick-up-telan 15 imuvyöhykkeellä 15a. Laatikoiden 24 yläpuolella voidaan käyttää tarvittaessa kuviossa 1 esitettyjä syöttölaitteita 31,35.

Kuvion 4 mukaisesti muodostustelan 12 jälkeen seuraa kaksiviiraisel-5 la osuudella imutela 40 viiran 11 silmukan sisällä. Imutelan 40 imu-vyöhykettä 40a vastaan viiran 10 puolelle on järjestetty syöttökauka-lo 41, jossa on täyte- ja/tai hienoaineen syöttölammikko S, josta syöttökaavari 42 levittää lietettä viiran 10 silmiin, joista se imeytyy rainaan W telan 40 vyöhykkeen 40a imun vaikutuksella. Vyöhykkeen 10 40a alipaineen säädöllä voidaan hallita imeytystapahtumaa eli tunkeu tua ta.

Monet variaatiot ovat keksinnöllisen ajatuksen puitteissa mahdollisia.

Esim. kuviossa 2 telaa 18 tai muita vastaavia teloja voidaan käyttää 15 aplikaattoritelana, jonka yhteydessä on lietteen syöttökaukalo. Kuviossa 3 voidaan kaareva kenkä 22 varustaa levityshuulella, josta lietettä syötetään ylipaineella, mistä on etuna mm. se, että ylipainesyöttö ei aiheuta kaarelle pingoitettuihin viiroihin 10,11 radan muodon muutosta, kuten suoraan kulkevaan viiraan, joten rainalle haitallinen 20 äkillisestä suunnanmuutoksesta johtuva pulssi jää pois.

Keksinnön kohteena on myös keksinnön mukaisella menetelmällä tai laitteella valmistettu paperi, jonka täyte- ja/tai hienoainejakautuman osalta viitataan kuvioon 5, josta selviää, että keksinnön mukaisessa 25 paperissa paksuussuuntainen hienoainejakautuma on sellainen, että hienoainepitoisuudet Q^»Qg paperin pinnoilla tai läheisyydessä ovat olennaisesti suurempia kuin keskimääräinen täyte- ja/tai hienoaine-pitoisuus Q^. Kuvion 5 mukaiseesti minimipitoisuus Q^jN sijaitsee olennaisesti rainan W paksuuden keskikohdalla. Maksimaaliset rainan täyte-30 ja/tai hienoainepitoisuudet saadaan joko toisella tai molemmilla pinnoilla A,B tai välittömästi näiden pintojen läheisyydessä. Tällä tavoin voidaan paperin laatuominaisuuksia, etenkin sen painatusominai-suuksia, olennaisesti parantaa ja voidaan tehdä mahdolliseksi valmistaa kakeoisviiralla moniin käyttötarkoituksiin soveltuvaa paperia.

35 Näin voidaan antaa rainan pintojen huuhtoutua tai tehdä pinnoiltaan korkeatuhkaieta (tuhka = täyteaine) paperia. Täten laajennetaan kak-soisviiraformerin sovellutusaluetta.

6421 0 10

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

Claims (10)

6421 O

1. Menetelmä paperirainan paksuussuntaisen täyte- ja/tai hienoaine-jakautuman hallinnassa, jota menetelmää sovelletaan kaksiviiraforme-rissa, jossa vedenpoisto tapahtuu molempien viirojen (10,11) läpi, jossa menetelmässä syötetään täyte- ja/tai hienoaineen vesilietettä 5 muodostusosan kaksiviiraisella osuudella tai vähän sitä ennen toisen tai molempien viirojen (10,11) silmukan sisä- ja/tai ulkopuolelle sovitetuilla syöttölaitteilla (30,31,32,34,35,36,37;41,42), tunnettu siitä, että mainittua täyte- ja/tai hienoainelietettä syötetään toisen tai molempien viirojen (10,11) silmiin ja sitä kautta 10 edelleen rainan (W) pintaan tai pintoihin (A,B) ottaen huomioon mainittuja syöttölaitteita rainan (W) kulkusuunnassa seuraavan veden-poistotapahtuman suunta ja käyttämällä tämän vedenpoistovaiheen ve-denpoistoelementtejä ja niiden aiheuttamaa painevoimaa apuna hieno-ja/tai täyteaineen saattamisessa rainaan (W). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijoitetaan täyte- ja/tai hienoaineiden syöttölaitteet sekä kantavan viiran (10) silmukan sisälle että peittävän viiran (11) silmukan sisälle siten, että molempia syöttölaitteita rainan (W) jälkeen 20 seuraa vedenpoistovyöhyke ($) tai vedenpoistolaitteet (19;20;24;33,35), joiden avulla saadaan aikaan täyteainetta rainan (W) pintaan imevä vedenpoistovaikutus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jota sovelletaan 25 sellaiseen kaksiviiraformeriin, joka käsittää yksiviiraisen suotautu- misalueen alkuosuuden (10a), joka muodostuu kantavan viiran (10) perä-laatikkoa seuraavalle, sopivimmin vaakatasoiselle, juoksulle, jonka jälkeen seuraa kantavan viiran silmukan (10) sisällä oleva muodostus-tela (12) tai muodostuskenkä (22), jonka telan (12) tai kengän (22) 30 alueella vedenpoisto tapahtuu keskipakovoiman vaikutuksesta peittävän viiran (11) läpi ja jonka telan (12) tai kengän (22) jälkeen seuraa kaksiviirainen osuus, jolla vedenpoistoa tapahtuu erityisten veden-poistoelimien (19;20;24) vaikutuksesta kantavan viiran (10) läpi, t u >n> n e t t u siitä, että mainitun muodostustelan (12) tai muodos-35 tuskengän (22) edelle ja/tai sen jälkeen on järjestetty täyte- ja/tai 6421 0 hienoaineiden syöttölaitteet (30,36;32,37;34;41,42), jotka on sijoitettu kantavan viiran (10) silmukan sisälle siten, että täyte- ja/tai hie-noainetta imeytetään rainan (W) kantavan viiran (10) puoleiselle pinnalle sen vedenpoiston aiheuttaman imuvaikutuksen avulla, joka aikaansaa-5 daan erityisillä imulaitteilla (33;40a) ja/tai peittävän viiran (11) läpi viirojen (10,11) muuttaessa suuntaansa mainitun muodostustelan (12) tai muodostuskengän (22) ohjaamana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että peittävän viiran (11) silmukan sisälle on sovitettu täyte- ja/tai hienoaineen syöttölaitteet (31,35), joiden avulla rainan (W) peittävän viiran (11) puoleiselle pinnalle syötetään täyte- ja/tai hienoaineli-säys käyttäen hyväksi niitä vedenpoistoelimiä (19), joilla aikaansaadaan vedenpoisto kantavan viiran (10) läpi. 15

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että mainittu täyte- ja/tai hienoainelisäys saadaan aikaan erityisellä kaavarilaittee11a (37;42), joka syöttää täyte- ja/tai hienoainetta syöttökaukalon (32;41) lammikosta (S) viiran (10,11) 20 silmiin ja sitä kautta vedenpoiston ja/tai erityisen imulaitteen (33;40a) vaikutuksesta edelleen rainan (W) toiseen tai molempiin pintoihin (A,B).

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukaisen menetelmän toteuttami-25 seen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että laite käsittää täyte- ja/tai hienoainelietteen syöttöputken (30), joka on tuettu viiran (10,11) tuntumaan poikkisuuntaisesti ja että mainittuun syöttö-putkeen on yhdistetty levityshuulirakenne (35,36), joka ulottuu rainan (W) koko leveydelle ja jonka suuaukko avautuu viiran (10,11) pin-30 nalle.

7. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että laite käsittää täyte- ja/tai hienoaineen levityskaavarin (37;42), jonka levitysterä 35 on viiraeilmukan (10,11) pintaa vasten ja jonka levityskaavarilaitteen yhteydessä on syöttölaitteet tai syöttölammikko (S), joilla täyte- ja/tai hienoainetta syötetään kaavarin levitysterän yhteyteen. 6421 O

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun levityshuulen (35,36) tai levityskaavarin (37;42) kohdalle vastakkaisen viiran (11) silmukan sisälle on sovitettu erityiset imulaitteet (33;40a), joiden pää- tai lisätarkoituksena on imeä 5 mainituilla syöttölaitteilla tuotua täyte- ja/tai hienoainelisäystä rainan (U) kuituverkoston sisälle.

9. Patenttivaatimuksen 1-5 mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että laite käsittää täyte- 10 ja/tai hienoainelietettä sisältävän syöttölammikon, josta lietettä syötetään viiran ja/tai telan pinnan kuljettamana viiran ja telan tai viiran (11) ja jonkin muun elementin kuten kaarevan kengän (22), väliseen sulkeutuvaan kitaan, jossa syntyvä paine tunkeuttaa täyte-/hienoainelietteen paperirainaan (W) kiinni. 15

10. Patenttivaatimusten 1-5 mukaisella menetelmällä ja/tai patenttivaatimusten 6-9 mukaisella laitteella valmistettu paperi, tunnettu siitä, että paperin paksuussuunnassa sen täyte- ja/tai hienoainepitoisuus (Q^iQg) paperin pintojen (A,B) läheisyydessä on 20 suurempi kuin mainittu pitoisuus (Qg) paperin paksuussuunnassa keskimäärin (kuvio 5). 6421 0