FI84638C - Hybridformare foer en pappersmaskin. - Google Patents

Description

84638 Ί Paperikoneen hybridifonneri

Hybridformare for en pappersmaskin 5

Keksinnön kohteena on paperikoneen hybridifonneri, joka käsittää paperikoneen perälaatikon kanssa yhteistoiminnassa olevan alaviiran silmukan, joka muodostaa ensimmäisen yksiviiraisen, sopivimmin olennaisesti vaakasuoran, vedenpoistovyöhykkeen, jossa muodostuvasta rainasta poistetaan 10 vettä viirasilmukan sisäpuolisten vedenpoistoelimien avulla alaviiran läpi, ja yläviirayksikön, jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen ohjaama yläviirasilmukka, joka ensimmäisen vedenpoistovyöhykkeen jälkeen yhdessä alaviiran juoksun kanssa muodostaa kaksiviiraisen toisen vedenpoistovyöhykkeen ja joka former! käsittää onslpinnalla varustetun, ylä-15 viirasilmukan sisälle sovitetun ensimmäisen muodostuetelan, jonka kohdalla alkaa sanottu toinen kaksiviirainen vedenpoistovyöhyke, joka tämän muodostuetelan tietyllä sektorilla kaareutuu ylöspäin, sekä mainitun muodostustelan jälkeen sanottua toista vedenpoistovyöhykettä ohjaavan, alaviirasilmukan sisälle sovitetun muodostuskengän, jolla on alaviira-20 silmukkaa ohjaava kaareva kansi, jonka kaarevuuskeskiö tai -keskiöt ovat alaviirasilmukan puolella.

On tunnettua, että normaalin Fourdrinier-paperikoneen tasovilraosalla muodostuvasta rainasta vedenpoisto tapahtuu yksinomaan alaspäin, jol-25 loin hieno- ja täyteaineita poistuu rainasta viiran puolelta joko stationääristen vedenpoistoelimien esim. foilien tai pyörivien rekis-teritelojen pesuvaikutukeen johdosta. Tämän vuoksi Fourdrinier-koneella valmistettu paperiralna on aina anisotrooppinen sen kahden puolen ominaisuuksien suhteen niin, että rainan yläpinta on tasaisempi ja sisältää 30 enemmän hieno- ja täyteaineita kuin viiraa vastassa ollut pinta, jossa täten on vähemmän hieno- ja täyteaineita ja jossa on lisäksi nähtävissä ns. viiramarkkeeraus. Edellä esitetyistä syistä on kehitetty ns. kaksi-viiraformereita, joissa rainan muodostus merkittävältä osalta tapahtuu kahden viiran välissä niin, että rainan toispuolisuus ainakin osittain 35 saadaan eliminoiduksi. Tällaisilla koneilla valmistettua paperia pidetäänkin etenkin painatusomlnalsuukslen suhteen parempana kuin Fourdrinier-koneilla tehtyä paperia.

2 84638 ^ Sellaisissa ennestään tunnetuissa kaksiviiraformereissa, joissa ei käytetä stationäärisiä vedenpoistoelementtejä, on yleensä huono formaatio, sillä pyörivillä vedenpoistoelimillä ei voida saada aikaan sellaista vedenpoistopaineen pulsaatiota, joka on omiaan parantamaan formaatiota. 5 Lisäksi epäkohtana on ollut se, että nämä tunnetut formerit eivät ole sisältäneet mahdollisuutta ylä- ja alaviiran läpi tapahtuvan vedenpoiston määrän suhteen säätöön. Useissa tapauksissa paperikoneen käyttäjät ovat esittäneet toivomuksen tällaisen säädön aikaansaamisesta.

10 Paperikoneiden kaksiviiraisissa muodostusosissa käytetään ennestään tunnetusti stationäärisinä vedenpoistoelementteinä erityyppisiä ns. muodostuskenkiä, jotka tavallisimmin muodostuvat useista, viiran kulkusuuntaan nähden poikittaisista listoista. Vedenpoistoefektin lisäksi nämä listat aiheuttavat niitä kahden viiran välissä sivuavaan, 15 osittain muodostuneeseen ralnaan pulseerausta, jonka vaikutuksesta rainan kuidut siirtyvät toistensa suhteen niin, että rainassa olevat kuitukasautumat eli flokit jossain määrin hajoavat. Tällaisissa muo-dostuskengissä on viiraa vasten oleva ohjaus- tai liukupinta kaareva ja sen rakenne yleensä sama koko kengän pituudelta. On myös voitu to-20 deta, että tällainen muodostuskenkä toimii optimaalisesti vain varsin rajoitetulla paperikoneen nopeusalueella ja yleensä vain tietyllä valmistettavalla paperilaadulla.

Kaksiviiraformereilla tapahtuu huomattava osa vedenpoistosta muodostus-25 kengän alueella. Täten muodostuskengällä on huomattavat potentiaaliset vaikutusmahdollisuudet sekä vedenpoistokapasiteettiin että formaatioon. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan aiemmin ole oivallettu käyttää hyväksi kuin rajoitetusti. Lisäksi on huomattava, että muodostuskenkä toimii viirojen yhteistä juoksua ohjaavana elementtinä täten vaikuttaen 30 osaltaan viirojen kulun stabilisuuteen.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan hakijan FI-patenttihakemukseen n:o 771364 (jätetty 28.04.1977), jossa on esitetty monikerroskartongln valmistusmenetelmä ja rainanmuodostus-35 yksikkö, jossa käytetään kaksivliraisella osuudella sellaista muodos-tuskenkää, jonka avonaisen ja umpinaisen ohjauspinnan pituus on järjestetty säädettäväksi täytelistoilla, joilla muodostuskengän rakopintaa 3 84638 1 voidaan muuttaa kokonaan umpinaiseksi ohjauspinnaksi. Kyseinen muodos-tuskenkä on tarkoitettu nimenomaan monikerroskartongin valmistukseen.

Viitataan myös hakijan FI-patenttihakemuksiin 820742 (vast. US-pat.

5 4 614 566) ja 821531, jossa viimemainitussa on esitetty muodostuskenkä- rakenne, joka koostuu kahdesta tai useammasta eri kaarevuussäteen omaavasta listapintaosasta, joiden keskinäiset pituussuhteet ovat säädettävissä.

10 Viime aikoina ovat yleistyneet vanhojen fourdrinier-koneiden sellaiset modernisoinnit, joissa tasoviiraosan päälle, sen kanssa yhteistoimintaan on sijoitettu tavallisimmin yksi yläviirayksikkö, jonka alueella vedenpoisto saadaan tapahtumaan myös ylöspäin. Tällä pyritään sekä nostamaan vedenpoistokapasiteettla että parantamaan retentiota.

15 Tällaisia viiraosia nimitetään hybridiformereiksi. Täysin uudetkin paperikoneen viiraosat voidaan alusta alkaen suunnitella hybridi-tyyppisiksi.

Vedenpoistokapasiteetin lisääminen yleensä mahdollistaa paperikoneen 20 nopeuden lisäämisen tai ainakin nopeuden pysyessä ennallaan mahdollistaa perälaatlkosta syötettävän massan sakeuden alentamisen, millä on sinänsä suotuisia vaikutuksia. Eräissä tapauksissa on edellä esitetyillä ylä-vilrayksiköillä vanhoja hitaita sanomalehtipaperikoneita modernisoitu kanrtonkikoneiksi koneen nopeutta nostamatta.

25

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen hybridiformereissa sovellettava vedenpoistojärjestely, jolla aikaansaadaan entistä parempi rainan formaatio. Toisena erityistarkoituksena on kyseisen vedenpoistojärjestelyn avulla säätää vedenpoistotapahtu-30 maa niin, että sillä voidaan vaikuttaa rainan täyte- ja hienoaine-jakautumaan.

Keksinnön yhtenä erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen hybridiformereissa sovellettava vedenpoistojärjestely, jonka avulla kaksivii-35 raisella vedenpoistovyöhykkeellä saadaan aikaan viiroille entistä parempi tuenta ja kulun stabiilisuus. Tällä pyritään formaation parantamiseen 4 84638 ^ ja viirojen epästabiilista kulusta johtuvan poimuilun aiheuttaman rainan juovaisuuden vähentämiseen.

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen 5 hybridiformerin kaksiviiraisella osalla käytettävä vedenpoistoelin ja -järjestely, jota käyttäen paperikoneen viiraosa voidaan säätää toimimaan optimaalisesti sekä sen vedenpoistokapasiteet- ti että rainan formaatio huomioon ottaen paperikoneen eri nopeuksilla ja eri laatuja valmistettaessa.

10

Kaksiviiraisella kaarevalla muodostusvyöhykkeellä tapahtuvan vedenpoiston teorian osalta viitataan seuraaviin julkaisuihin: Papper och Trä 1972, n:o 4, ss. 137-146, Jouni Koskimies, Jorma Perkinen, Heikki Puolakka, Eero Schulz, Björn Wahlström: "A drainage Model for the Forming 15 Zone of a Two-wire Former" ja Pulp and Paper Magazine of Canada, vol. 74, n:o 2/February 1973, ss. 72-77, E.G. Hauptmann ja J. Mardon: "The Hydrodynamics of Curved Wire Formers".

Keksinnön mukaiselle hybridiformerille on pääasiallisesti tunnusomaista 20 se, että mainitun ensimmäisen muodostustelan ja mainitun muodostuskengän väliselle kaksiviiraiselle vedenpoistovyöhykkeelle on sovitettu sekä alaviirasilmukan että yläviirasilmukan sisälle deflektoriyksiköt, joilla aikaansaadaan muodostuvaan rainaan molemmin puolin vaikuttavia, riittävän voimakkaita formaatiota parantavia impulsseja, ja että mainitun muodos-25 tuskengän kaarevan listakannen jälkeen seuraa muodostustela, jonka tietyllä sektorilla kaksiviirainen vyöhyke kaartuu alaspäin tai ylöspäin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellutusko esimerkkiin, jonka yksityiskohtiin keksintö ei mitenkään ahtaasti ole rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana hybridiformeria, joka on toteutettu olemassa olevan tasoviiraosan modernisoinnissa ja jossa on sovel-35 lettu keksinnön mukaista vedenpoistojärjestelyä.

i 5 84638 1 Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavasti mutta kaaviollisemmin erästä keksinnön toista sovellusesimerkkiä.

Kuvio 3 esittää yleiskuvana keksinnön mukaisen vedenpoistojärjestelyn 5 pääosat ja sijoituksen kuvion 1 mukaisen hybridiformerin kaksiviirai-selle toiselle vedenpoistovyöhykkeelle.

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 3 mukaisen rainanmuodostus-ja vedenpoistojärjestelyn deflektoriosaa.

10

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti Fourdrinier-paperikoneen tasoviiraosa on varustettu yläviirayksiköllä 50 ja näin muunnettu hybridiformeriksi. Alkuperäisen Fourdrinier-osan viiratasoa on merkitty viitteellä T-T. Hybridiformeri käsittää vanhan viiraosan rungon 95, alkuperäiseen viira-15 osaan kuuluneet tasoimulaatikot 16, viiran imutelan 17 ja vetotelan 18 sekä viiran 10 alajuoksua ohjaavat johtotelat 19.

Sovellettaessa keksintöä kuvioiden mukaisiin hybridiformereihin on viira-osan ulkopuolelta tuetun tai vanhan runko-osan 95 varaan sijoitettu tä-20 män keksinnön mukaisesti alempi deflektoriyksikkö 100.

Yläviirayksikköön 50 kuuluu kuviossa 1 esitetty runko-osa 45, johon eri osat, myös yläpuolinen deflektoriyksikkö 110, on kiinnitetty. Yläviira-silmukan 20 kulkua ohjaa kaksiviiraisen osuuden alusta lähtien sopivim-25 min onsipinnalla 21' varustettu ensimmäinen muodostustela 21, sen jälkeen keksinnön mukaisen vedenpoistoelementit 100 ja 110 ja yläviira-siImukan 20 sisällä oleva ensimmäinen kääntötela 22, jonka alueella tai läheisyydessä kaksiviiraisen osuuden juoksu yhtyy alaviiran 10 alkuperäiseen tasoon T-T. Kaksiviirainen vedenpoistovyöhyke päättyy ennen 30 ylävirran 20 vetotelaa 23. Yläviiran 20 yläpuolisia johtoteloja on merkitty viitenumerolla 24. Telat 22,23 ja 24 on varustettu kaapimilla 31. Telalla 21 on myös sinänsä tunnetut puhtaanapitolaitteet (ei esitetty) ja vedenkeräyslaitteet.

35 Uusinnan tuloksena saadussa hybridiformerissa on ennen sen kaksivii-raista osuutta alkuperäisen tasoviiran muodostama, yksiviirainen ensimmäinen vedenpoistovyöhyke 10a, jossa vedenpoieto tapahtuu sopivimmin 6 84638 1 alkuperäiseen tasoviiraosaan kuuluvilla vedenpoistoelimillä, kuten rinta-pöydällä ja foililistoilla (ei esitetty). Ensimmäisellä vedenpoistovyö-hykkeellä 10a vedenpoisto tapahtuu alaspäin alaviiran 10 läpi, kuitenkin sopivimmin verraten varovasti niin, että mahdollisuudet riittävään 5 retentioon säilyvät ja että ylöspäin tapahtuvalle vedenpoistolle jää riittävä osuus hyvän formaation aikaansaamiseksi.

Muodostuselimien 100,110,14,15 jättöviivan C jälkeen seuraa alaviistoon suuntautuva suora viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu telalle 22 asti, 10 jolla viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu suuntautuu loivasti ylöspäin yhtyen lopuksi alaviiran 10 alkuperäiseen tasoon T-T.

Alaviiralta 10 raina W irrotetaan telojen 17,18 välisellä alaviistolla juoksulla pick-up-telan 40 imuvyöhykkeen 40 vaikutuksella ja siir-15 retään pick-up-kudokselle 41, joka siirtää rainan W edelleen puristin-osaan (ei esitetty).

Seuraavassa selostetaan kuvioiden 1 ja 2 toisistaan poikkeavat rakenne-piirteet. Kuvion 1 mukaisesti seuraa deflektoriyksikkÖjen 100 ja 110 20 jälkeen listakannella 14a varustettu muodostuskenkä 14, jonka alueella viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kulkee koko ajan ylöspäin verraten suurella kaarevuussäteellä R, joka on luokkaa R 2,5-5 m.

Edelleen kuvion 1 mukaisesti muodostuskengän 14 kaarevan listakengän 14a jälkeen seuraa hyvin lyhyt viirojen 10,20 suora juoksu, minkä jäl-25 keen seuraa muodostustela 15, jonka sektorilla b viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kääntyy alaspäin. Tämän jälkeen seuraa edellä mainittu viiran 20 silmukan sisällä oleva sileäpintainen tela 22, jonka sektorilla c viirojen yhteinen juoksu kääntyy ja yhtyy alaviiran 10 tasoon T-T. Kuviossa 1 on esitetty vedenpoistokaukalo, jonka pohjatason etu-30 reuna 30 on telan 15 sektorin b tuntumassa. Vedenpoistokaukalo 36 on kiinnitetty vaaka-akselein 37 runkoon 45 ja sitä voidaan kääntää ruuvi-vaihteella 37 varsien 38 välityksellä. Vedenpoistokaukalon 36 avulla yläviiran 20 läpi poistuneet vedet johdetaan paperikoneen sivulle. Kaukalossa 36 olevan veden pintaa on merkitty S:llä.

Kuviossa 2 esitetty hybridi formeri poikkeaa deflektoriyksikköjen 100 ja 110 jälkeisen kaksiviiraisen vedenpoistovyöhykkeen osalta edellä esite- 35 i, 7 84638 ^ tystä. Kuvion 2 mukaisesti deflektoriyksikköjen 100 ja 110 jälkeen viirojen 10,20 juoksu on olennaisesti suora ja näiden alueella se kaartuu imu-lähteeseen 13 esim. imujalkaan yhdistetyn muodostuskengän 14 kaarevan listakannen 14a ohjaamana alaviistoksi juoksuksi. Mainittu alaviisto 5 juoksu on niin jyrkkä tai niin pitkä, että kaksiviirainen vedenpoisto-vyöhyke ulottuu telan 22 sektorilla c tason T-T alapuolelle korkeuseron verran. Tällä järjestelyllä tehdään tilaa kuviossa 2 esitetylle erityiselle vedenpoistokaukalolle 28, joka käsittää viirojen 10 ja 20 alaviiston juoksun tuntumaan sovitetut seinämät 26 ja 27, joiden välitse 10 yläviiran 20 läpi poistuva vesi sinkoutuu liike-energian vaikutuksesta nuolen F suunnassa ja poistuu tämän sekä korkeuseron johdosta ilman että on tarpeen käyttää mitään erityisiä imulaitteita kuten tunnettuja AUTO-SLICE^™^-laitteita. Tämä yksinkertaistaa ja halventaa rakennetta. Kuvion 2 mukaisesti telan 22 sektorilla c viirojen 10,20 yhteinen juoksu 15 kääntyy ylöspäin ja loivasti yläviistoksi juoksuksi, minkä jälkeen seuraa johtotela 16a, jonka sektorilla d kaksiviirainen 10,20 muodostus-vyöhyke yhtyy alaviiran 10 tasoon T-T ja jossa viivan B alueella ylä-viira 20 eroaa rainasta W, joka seuraa alaviiraa 10.

20 Keksinnön kombinaatioon kuuluu olennaisena osana deflektoriyksiköt 100 ja 110, jotka ohjaavat viirojen 10 ja 20 yhteistä juoksua ylöspäin muo-dostustelan 21 sektorilta a alkaen muodostuskengän 14 listakannen 14a tuloreunaan saakka.

25 Kuviot 3 ja 4 esittävät tarkemmin lähinnä kuvion 1 toteutusesimerkkiä ja kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti alaviiran 10 silmukan sisällä on deflektori-yksikko 100, joka käsittää peräkkäiset keskinäisellä etäisyydellä K^ olevan deflektorit 101,102 ja 103, joista ensimmäinen 101 on lähellä muodostustelan 21 sektoria a (etäisyydellä Kq) ja viimeinen 103 lähellä 30 muodostuskengän 14 ensimmäistä listaa 14aj (kuvio 4). Vastaavasti yläviiran silmukan sisällä on deflektoriyksikkö 110, joka käsittää kaksi peräkkäistä deflektoria 111 ja 112, joiden tasomaiset otsaplnnat ovat yläviiran 20 sisäpintaa vastassa.

35 Alapuolinen deflektoriyksikkö 100 on soplvimmin kiinteä, mutta sen deflektorit 101,102 ja 103 voidaan järjestää myös johteissa 105 tai vastaavissa siirrettäväksi lähinnä viirojen 10 ja 20 kulun suunnassa. Yläpuo- 8 84638 ^ linen deflektoriyksikkö 110 on järjestetty säädettäväksi joko kokonaisuudessaan tai erikseen nuolten A suunnassa, siis viirojen 10 ja 20 tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa siten, että deflektorien 111 ja 112 otsapinnat ohjaavat viirojen juoksua yhdessä yksikön 100 deflekto-5 rien 101 ja 102 kanssa siten, että saadaan suora tai hyvin matalalla aallonkorkeudella aaltoileva viirojen 10,20 yhteinen juoksu, jolla saadaan aikaan voimakkaita impulsseja rainaan W sen molemmin puolin. Näiden impulssien vaikutuksesta rainan W formaatio paranee. Yläpuolisten deflektorien 111 ja 112 asentoa suunnassa A säätämällä voidaan mainittujen 10 impulssien suuruutta säätää optimaaliseksi valmistettavan paperin laatu, koneen nopeus ja muut olosuhteet huomioonottaen. Koko yläpuolisen def-lektoriyksikön 110 asennon säädön asemesta voidaan deflektorit 111 ja 112 kiinnittää runko-osaan, joka on järjestetty johteilla 113,114 def-lektoriyksikön 110 runko-osan yhteydessä säädettäväksi nuolten A 15 suunnassa. Täten voidaan tarvittaessa ensimmäistä ja toista yläpuolista deflektoria 111 ja 112 säätää toisistaan riippumattomaksi. Joissakin sovelluksissa myös alapuoliset deflektorit 101,102 ja/tai 103 voidaan järjestää asennoltaan viirojen 10 ja 20 tasoon suuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa aseteltaviksi.

20

Yläpuolisten deflektorien 111 ja 112 keskinäistä etäisyyttä on merkitty K^:llä. Vastaavasti alapuolisten deflektorien 101,102 ja 103 keskinäistä etäisyyttä on merkitty Karila ja esim. Κο^· ^ “ 150...300 mm, sopivimmin Kq = 200...250 mm.

25

Yläpuolisten deflektorien 111,112 otsapinnan pituutta on merkitty Leiliä ja vastaavasti alapuolisten deflektorien 101,102,103 vastaavaa otsapinnan pituutta on merkitty L^slla, yleensä = 10...40 mm, sopivimmin = 20...30 mm.

30

Yläpuolisten deflektorien 111,112 terä- tai deflektorikulmaa on merkitty a^:llä, ja esim. kulma a^ * 15°...40°, sopivimmin a^ * 20°...25°. Vastaavasti alapuolisten deflektorin 101,102 ja 103 deflektorikulmaa on merkitty a2:lla. On yleensä edullista, että a^ < a^, ja an = 30°...60°, sopi-35 viramin a^ ** 40°...45°. Eri deflektorien 111 ja 112 kulmat a^ voivat olla keskenään eri suuruiset. Vastaavasti eri deflektorien 101,102,103 kulmat a^ voivat olla keskenään jossain määrin poikkeavia.

9 84638 1 Deflektorien sijoitus on sopivimmin sellainen, että yläviirasilmukan 20 sisällä olevien deflektorien 111 ja 112 teräsärmä on alaviiran 10 sisällä olevien deflektorien 101,102,103 puolivälissä. Deflektorien otsapin-tojen tasot ovat olennaisesti samassa tasossa kuin se tangenttitaso, 5 joka sivuaa toisaalta muodostustelan 21 pintaa ja toisaalta muodostus-kengän 14 ensimmäistä listaa 14a^. Deflektorien otsapinnat voivat olla myös pienellä etäisyydellä viirojen 10 ja 20 sisäpinnoista näiden kulumisen välttämiseksi. Deflektorilistat ovat sopivimmin keraamista materiaalia tai muuta vastaavaa kulutuksen kestävää materiaalia.

10

Seuraavassa esitetään hakijan koepaperikoneella tehdyissä koeajoissa saatujen vertailujen tulokset. Seuraavassa taulukossa on esitetty ensimmäisellä rivillä perälaatlkon huuliaukko (mm), toisella rivillä Beta-formaatio kuvion 1 mukaisella formerigeometrialla ilman deflek-15 toriyksikköjä 100 ja 110 ja kolmannella rivillä vastaavat Beta-formaa-tiolukemat käytettäessä kuvion 4 mukaisesti sovitettuja ja mitoitettuja deflektoreja.

TAULUKKO

20

Huuliaukko (mm) 12 14 16 std. kenkä 3,50 3,28 25 defl. + std. kenkä 3,16 2,94 3,03

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaih-30 della ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

35

Claims (9)

10 84638 ^ Patenttivaatimukset

1. Paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää paperikoneen perälaati-kon kanssa yhteistoiminnassa olevan alaviiran (10) silmukan, joka 5 muodostaa ensimmäisen yksiviiraisen, sopivimmin olennaisesti vaakasuoran, vedenpoistovyöhykkeen (10a), jossa muodostuvasta rainasta (W) poistetaan vettä viirasilmukan sisäpuolisten vedenpoistoelimien avulla alaviiran (10) läpi, ja yläviirayksikön (50), jossa on johto- ja rainanmuodostustelojen (21,22,23,24) ohjaama yläviirasilmukka (20), 10 joka ensimmäisen vedenpoistovyöhykkeen jälkeen yhdessä alaviiran (10) juoksun kanssa muodostaa kaksiviiraisen toisen vedenpoistovyöhykkeen ja joka formeri käsittää onsipinnalla (21') varustetun, yläviira-silmukan (20) sisälle sovitetun ensimmäisen muodostustelan (21), jonka kohdalla (A) alkaa sanottu toinen kaksivlirainen vedenpoisto-15 vyöhyke, joka tämän muodostustelan (21) tietyllä sektorilla (a) kaareutuu ylöspäin, sekä mainitun muodostustelan (21) jälkeen sanottua toista vedenpoistovyöhykettä ohjaavan, alaviirasilmukan (10) sisälle sovitetun muodostuskengän (14), jolla on alaviirasilmukkaa (10) ohjaava kaareva kansi (14a), jonka kaarevuuskeskiö tai -keskiöt ovat ala-20 viirasilmukan (10) puolella, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen muodostustelan (21) ja mainitun muodostuskengän (14) väliselle kaksiviiraiselle vedenpoistovyöhykkeelle on sovitettu sekä alaviirasilmukan (10) että yläviirasilmukan (20) sisälle deflektori-yksiköt (100,110), joilla aikaansaadaan muodostuvaan rainaan (W) 25 molemmin puolin vaikuttavia, riittävän voimakkaita formaatiota parantavia impulsseja, ja että mainitun muodostuskengän (14) kaarevan lista-kannen (14a) jälkeen seuraa muodostustela (15;22), jonka tietyllä sektorilla (b;c) kaksiviirainen vyöhyke kaartuu alaspäin (Fig. 1) tai ylöspäin (Fig. 2). 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen formeri, tunnettu siitä, että mainitun muodostuskengän (14) listakannen (14a) alueella viirojen (10,20) yhteinen juoksu kaareutuu alaspäin ja kulkee yläviirasilmukan (20) sisäpuolella olevalle muodostustelalle (22), jonka alin kohta 35 sijaitsee yksiviiraisen alkuosuuden (10a) määräämän tason (T-T) alapuolella (Hj). 11 84638

^ 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen former!, tunnettu siitä, että mainitun muodostustelan (22) jälkeen seuraa yläviisto juoksu, joka jatkuu alaviirasilmukan (10) sisällä olevalle johtotelalle (16a) saakka, jonka alueella (B) sopivimmin päättyy kaksiviirainen muodostusvyöhyke 5 (kuvio 2).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen formeri, tunnettu siitä, että mainitun, sopivimmin sileäpintaisen, muodostustelan (15) jälkeen seuraa alaviisto viirojen (10,20) yhteinen juoksu, joka kaartuu muo- 10 dostus- tai johtotelan (22) tietyllä sektorilla (c) ylöspäin yhtyen alaviiran (10) yksiviiraisen alkuosuuden (10a) tasoon (T-T) (kuvio 1).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen formeri, tunnettu siitä, että mainitun muodostuskengän (14) listakansi (14a) on yhdistetty 15 imulähteeseen (13).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen formeri, tunnettu siitä, että kummassakin deflektoriyksikössä (100,110) on vähintään kaksi deflektorilistaa (101,102,103,111,112), joiden tasomaiset otsapinnat 20 ovat viirojen (10,20) sisäpintaa vastassa ja olennaisesti siinä yhteisessä tangenttitasossa, joka on ajateltu deflektoriyksikköjä (100,110) edeltävän muodostelan (21) ja muodostuskengän (14) listakannen (14a) ensimmäisen muodostuslistan (14a^) välille.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen formeri, tunnettu siitä, että molempien tai toisen deflektoriyksikön (100,110) deflektori-listat (101,102,103,111,112) ovat asemaltaan säädettäviä ainakin kohdalla olevien viirojen (10,20) tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa (A) rainaan (W) kohdistuvien impulssien suuruuden säätämiseksi valmistet- 30 tavan paperin laadun, koneen nopeuden ja muiden vastaavien parametrien mukaisesti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen formeri, tunnettu siitä, että alapuolinen deflektoriyksikkö (100) on kiinteä ja että yläpuolinen def- 35 lektoriyksikkö (110) tai sen yksi tai sopivimmin kaikki deflektorit (111,112) ovat asemaltaan säädettäviä, sopivimmin viirojen (10,20) tason suuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa (A). i2 84638

^ 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen formeri, tunnettu siitä, että ensimmäisen muodostustelan (21) ja muodotuskengän (IA) välillä on yläviistoon olennaisesti suoraan juokseva kaksiviirainen vedenpoistovyöhyke. 5 10 15 20 25 30 35 i3 8 4638