FI64032C - Spis med flera elkokplattor - Google Patents

Description

i j

[B] (11) ULUTUSJ ULKAISU / Λ n 7 n jMjft LJ 1 ' UTLAGGNINGSSKRIFT o4U0Z

c (4¾ \^yv, v 12 “9 19:3

(51) Kv.ik.Va.3 H 05 B 3/68, F 24 C 7/08 SUOMI—FINLAND (”) PiMnttJhtkMTMM — RKMtaMBknlAg 7Ö268U

m01·09·78 V / (23) AlkupUvt—GlMghmdag 01.09.78 (41) Tullut JulklMkal — WlvH off«ntN( 0¾.03.79

Patentti- Ja rekisterihallitus .... ....__________ 1αιιΛΛΛιΛκΛ --.

Patent· och reglsterstyrelsen ^ ^ Amafciw utiigd o& Jtu^rwun puMkfd 31.03.83 (32)(33)(31) Pyy^««r tuolksu» »«gird prforkat 03.09.77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 2739760.0 (71)(72) Karl Fischer, Am Gaensberg 8, 7519 Oberderdingen, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5U) Usealla sähkökeittolevyllä varustettu liesi - Spis med flera elkok-plattor j »

Keksinnön kohteena on liesi, jossa on useita sähkökeitto-levyjä, joissa on keittoastian tai keittoaineksen lämpötilaa tunnustelevat lämpötila-anturit.

Tällaiset sähkökeittolevyt, joista käytetään nimitystä auto-maattikeittolevyt, ovat oikein käytettyinä ihanteellisia useimpiin keitto- ja paistotoimenpiteisiin. Ne ovat erinomaisen joustavia ja takaavat optimaalisen nopean kuumennuksen säädettyä lämpötilaa ylläpitämällä erityisesti silloin, kun länpötilansäädin on tehty kaksipiirisäätimeksi, ts. kun lämpötilansäädin voi sulkea keitto-levyn kaksi eri tehon astetta suhteellisen lähekkäin toisiaan seu-raavissa lämpötiloissa. Valitettavasti tällaisia keittolevyjä käytetään usein virheellisesti, koska asteittaiseen tai asteettonaan tehon säätöön tottuneet kodinhoitajat säätävät keittolevyt liian korkeaan lämpötilaan, koska heidän mielestään kiehuminen tällä alkaisi nopeammin. Tällöin keitettävä aines kuumenee aina liian voi- 64C32 makkaasti, mikä saattaa johtaa ylikiehumiseen tai pohjaanpalami-seen. Erityisesti yläpinnoiltaan suljetuissa keittolevyissä, joilla luonnollisesti on tietty lämpökapasiteetti, kestää jonkin aikaa, kunnes saavutettu ylilämpötila on jälleen alentunut. Tämä virheellinen käyttö huonontaa automaattikeittolevyjä oikeinkin käytettäessä niiden hyötysuhdetta. Toisaalta olisi myös väärin pienentää keittolevyjen tehoa, koska kiehumisen alkamiseen tällöin kuluisi tarpeettoman pitkä aika.

Keksinnön tehtävänä on sen tähden saada aikaan alussa mainitunlainen liesi, jossa virheellisen käytön mahdollisuus on entista pienempi ja jossa energian säästö niin ollen on mahdollinen.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnölle tunnusomaisesta siten, että siinä on kaksi aluetta, joista toinen (paistoalue) sisältää aina kin yhden pääasiassa paistamiseen sovitetun keittolevyn ja toinen (keittoalue) sisältää ainakin yhden pääasiassa vettä sisältävien aineiden keittämiseen sovitetun sähkökeittolevyn, ja että lämpöti-lansäätimet on tehty sellaisiksi, että keittoalueen kunkin sähkökeittolevyn kunkin lämpötilansäätimen säätöalue rajoittaa anturin enimmäislämpötilan alle 150°C:seen, kun taas paistoalueen kukin lämpötilansäädin sallii yli 220°C:n enimmäislämpötilat anturissa.

Kun molemmat alueet on merkitty vastaavasti, kodinhoitaja ei enää keittoalueella työskennellessään voi säätää liian korkeita lämpötiloja. Keittoalueen koko lämpötilansäätö on tämän ansiosta saatu entistä herkemmäksi, niin että myös ruokien lämmitykseen voidaan säätää hyvin alhaisia, esim. 40°C:n lämpötiloja. Sitä vastoin paistoalueen keittolevyille voidaan säätää täydet lämpötilat kuten ennenkin, niin että myös korkeita lämpötiloja vaativia toimenpiteitä voidaan ilman muuta suorittaa. Tämä keittoalueen enimmäislämpötilojen rajoitus voidaan toteuttaa ilman muuta, koska normaalissa taloudessa ei juuri tule kysymykseen, että naistotoimenpiteisiin tai muihin korkeampia lämpötiloja vaativiin toimenpiteisiin tarvitaan enemmän kuin kaksi keittolevyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että normaalien keittolevyjen kokonaiskäyttöajasta noin 90 % kuluu lämmitys- ja keittovaiheisiin, kun taas vain noin 10 % ajasta kuluu paistovaiheisiin. Niin ollen esimerkiksi normaalissa liedessä jako kahteen keittolevyyn keittoalueella ja kahteen levyyn paistoalueella on täysin realistinen ja johtaa osaltaan huomattavaan energian säästöön.

3 64032

Keksinnön lisäedut ja tunnusmerkit käyvät ilmi alivaatimuk-sista ja selityksestä sekä siihen liittyvistä piirustuksista. Keksinnön eräs suoritusesimerkki on esitetty piirustuksessa ja sitä selitetään seuraavassa lähemmin. Piirustuksessa kuvio 1 esittää ylhäältä katsottuna lietettä sekä sen sää-tövääntimiä ja kuvio 2 esittää kaaviollisena leikkauksena kahta sähkökeit-tolevyä ja niihin liittyviä säätimiä.

Kuviossa 1 esitetyssä liedessä 11 on yhteensä neljä keitto-levyä 12, 13, 14, 15 ja tarkemmin sanottuna pieni keittolevy 12, jonka halkaisija on esim. 115 mm ja asennettu teho 1000 W, kaksi keskikokoista keittolevyä 13, 14, joiden halkaisija on esim. 145 mm ja asennettu teho 1500 W, ja suuri keittolevy, jonka halkaisija on 180 mm ja asennettu teho 2000 W. Keittolevyt 12 ja 13 kuuluvat pais-toalueeseen 17. Kuviossa 1 molemmat alueet on erotettu toisistaan katkopisteviivalla 18. Tämä erotus voidaan tehdä näkyväksi eri tavoin, esimerkiksi lieden yläpinnan eri värillä tai rakenteella kummallakin alueella, lieteen tosiasiallisesti piirretyllä viivalla, merkinnällä, anturirasioiden, keittolevyjen tai niiden asennusren-kaiden erilaisella rakenteella jne. Esitetyssä esimerkissä neljän keittolevyn säätimet 22, 23, 24, 25 on sovitettu vastaavaan järjestykseen kuin keittolevyt lieden yläpinnan alueelle, joka liittyy varsinaiseen keittolieteen. Tällöin on molempien alueiden 16, 17 sovitelmaa vastaavasti myös oikeanpuoleiset säätimet 22, 23 sovitettu keittoalueen molempia keittolevyjä varten, kun taas vasemmanpuoleiset säätimet 23, 25 on sovitettu paistoaluetta varten.

Kuten kuviosta käy ilmi, paistoalueen vääntimien lämpötilaa vastaava jako on valittu tavalliseen tapaan (l:stä 12reen), kun taas keittoalueen käyttöolosuhteita varten riittää jako vain lrstä 6 reen.

Samoin on asianlaita säädettävien lämpötilojen kohdalla. Keittoalueen säätimet on säädetty siten, ettei keittoastian tai anturin enimmäislämpötila ylitä 150°Crta, kun taas paistoalueen lämpötilansäätimet sallivat anturin tai astian yli 220°Crn lämpötilan. Edulliset säätöalueet ovat keittoalueella 40-140°C, ts. läm-pöalueesta kiehumisalueelle tietyllä varmuusvaralla, ja paisto-alueella 80rsta 250reen tai 270°Crseen. Tämä vastaa keittolevyn lämpötilaa 320-350°, jonka keittolevy toisaalta vielä hyvin kestää ja joka toisaalta varmistaa, että kaikki mahdolliset paisto- tai friteerausvaiheet voidaan vielä suorittaa.

6 4 G 3 2

Kuviossa 1 on vielä esitetty, että kutakin lämpötilansäädin-tä 22-25 varten on järjestetty merkkilamppu 26, jolloin lamput on järjestetty lieden jonkin keittolevyn käytön yleismerkkilampun 27 lisäksi ja osoittavat, milloin keittolevy on itse asiassa kytketty lämpötilansäätimensä avulla. Tällöin keittoalue ja paistoalue voidaan erottaa erivärisillä merkkivaloilla, jolloin esim. keitto-alueen merkkilamput palavat sinisinä ja paistoalueen merkkilamput punaisina.

Keitto- ja paistoalueen jako voi olla millainen hyvänsä. Keittoalueen tulisi kuitenkin edullisesti sijaita siten, että se sijaitsee lieden sellaisella alueella, johon helpoimmin päästään käsiksi, koska keittotoimenpiteet ovat kaikkein yleisimpiä, kuten edellä jo todettiin. On myös mielekästä sijoittaa keittoalueelle pienet ja keskikokoiset keittolevyt ja paistoalueelle useimmiten vain yksi tarpeellinen suurempi keittolevy, koska näin otetaan parhaiten huomioon kaikki käyttöolosuhteet.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti molempien alueiden keitto-levyjen ja niiden säätimien edullista rakennetta. Erityinen etu on se, että säätimet voidaan kummallakin alueella tehdä samanlaisiksi niiden erilaisesta toimintatavasta huolimatta. Tässä tarkoitettua säädintä on selitetty yksityiskohtaisesti esim. DT-hakemus-julkaisussa 25 40 499. Siinä on kotelo 30, johon on laakeroitu säätöruuvitappi 31, joka mahdollistaa säätimen säädön vääntimen 32 avulla. Se painaa paisuntanokkaa 33, joka on täytetty paisunta-; nesteellä ja kiinnitetty kiinteästi kääntyvään siirtovipuun 34, joka painekappaleen 35 välityksellä vaikuttaa pikakytkimeen 36, jossa on kaksi kosketinparia, jotka ohjaavat keittolevyn molempia kuumennusvastuksia.

Tässä kaaviollisesti leikkauksena esitetyt keittolevyt 13 ja 14 ovat samanlaiset. Niissä on valoksesta muodostuva keittolevy-runko 39, jonka uriin kuumennusvastukset on upotettu. Keittolevyillä on keittoastiat, tarkemmin sanottuna paistoalueella paistinoannu 41 ja keittoalueella 16 kattila 42. Kunkin keittolevyn pohjaan on kuumentamattomaan keskivyöhykkeeseen sovitettu lämpötila-anturit 43, 44, joita jouset 45 painavat ja jotka on yhdistetty kapillaariput-kella 46 säätimen paisuntanokkaan 33. Lämpötilansäätimet eroavat toisistaan vain lämpötila-antureiden täyttötilavuuden suhteen. Paistoalueen lämpötila-anturilla 43 on pieni täyttötilavuus, kun taas 5 64032 keittoalueen lämpötila-anturi11a 44 on suurempi täyttötilavuus. Koska anturissa 44 on enemmän paisuntanestettä, keittoalueen läm-pötilansäädin 23 reagoi voimakkaammin lämpötilaan, jolloin tuloksena on alempi ja paistoalueeseen verrattuna laajempi lämpötila-alue.

Esitettyä ja selitettyä suoritusmuotoa voidaan keksinnön puitteissa muunnella monin tavoin. Niinpä voidaan esimerkiksi käyttää myös muunlaisia säätimiä, esimerkiksi elektronisia säätimiä, jotka toimivat sähkövastusanturien kanssa, tai myös muuntyyppisiä mekaanisia lämpötilansäätimiä. Elektronisia säätimiä käytettäessä voidaan perussäätöä muuttamalla tai lämpötila-antureita vastaavasti sovittamalla säätöaluetta vastaavasti muuttaa erityisen helposti. Vaikka tässä onkin kuvattu erityisen tarkkaa ja herkkää säätöä, jossa käytetään keittoastian pohjaa vasten painettuja lämpötila-antureita, keksintöä voidaan myös käyttää antureihin, jotka tunnustelevat keittoastian tai sen sisällön lämpötilaa muulla tavoin, esimerkiksi lämpötila-antureita, jotka on samoin asennettu keittolevyn keskustaan, mutta jotka on kuitenkin suljettu metalli-kalvolla, niin että ne tunnustelevat keittoastian pohjan lämmön konvektio- tai säteilylämmönsiirrolla eikä kosketuslämmönsiirrolla.

Keksinnön avulla saadaan siis liesi, joka sen monipuolista käyttökelpoisuutta rajoittamatta johtaa huomattavaan sähkövirran säästöön. Lisäksi estetään keitettävän tuotteen ylikiehuminen tai pohjaanpalaminen virheellisen käytön takia, jos vain noudatetaan yksinkertaista sääntöä, että keittotoimenpiteet suoritetaan pääasiassa keittoalueella. Lisäksi lämpöalueella saadaan aikaan entistä suurempi säädön herkkyys, niin että suorituskykyä voidaan tässäkin parantaa.

Claims (4)

6 64032

1. Liesi, jossa on useita sähkökeittolevyjä, joissa on läm-pötilansäätimet, joissa on keittoastian tai keittoaineksen lämpötilaa tunnustelevat lämpötila-anturit, tunnettu siitä, että siinä on kaksi aluetta (16,17), joista toinen (paistoalue 17) sisältää ainakin yhden pääasiassa paistamiseen sovitetun keittolevyn (14,15) ja toinen (keittoalue 16) sisältää ainakin yhden pääasiassa vettä sisältävien aineiden keittämiseen tarkoitetun sähkökeitto-levyn (12,13), ja että lämpötilansäätimet (22,23,24,25) on tehty sellaisiksi, että keittoalueen (16) kunkin sähkökeittolevyn (12,13) kunkin lämpötilansäätimen (22,23) säätöalue rajoittaa anturin (44) enimmäislämpötilan alle 150°C:een, kun taas paistoalueen (17) kukin lämpötilansäädin (24,25) sallii yli 220°C:n enimmäislämpötilat anturissa (43).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liesi, jonka lämpötilan-säätimissä on lämpötila-anturit, jotka on täytetty.paisuntanesteel-lä, tunnettu siitä, että molempien alueiden (16,17) lämpö-tilansäätimien rakenteen ollessa muuten samanlainen keittoalueen kunkin lämpötila-anturin (44) tilavuus on suurempi kuin paisto-alueen (17) kunkin anturin (43) tilavuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liesi, tunnet-t u siitä, että paistoalueen (17) kunkin lämpötilansäätimen (24, 25. säätöalue käsittää lämpötila-alueen 80-250°C ja keittoalueen (16) kunkin lämpötilansäätimen (22,23) säätöalue käsittää lämpötila-alueen 40-140°C.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liesi, tunnettu siitä, että keittoalue (16) sijaitsee käyttäjän kannalta parhaiten ulottuvissa olevalla lieden (11) alueella.