FI63629C - Foerfarande och anordning foer temperaturhaollning - Google Patents

Description

@ SUOMI — FINLAND patenttijulkaisu-patentskrift 63629 rg) Kv.ikvflnt.CI.3 F 24 ? 5/00, 7 24 D p/1 —' ' ' \ ^ Patenttihakemus — Patentansökning .ΠΙΒυ * j ®

j @ Hakemispäivä—Ansökningsdag :.0 . OU. -U'C

· @ Alkupäivä — Giltighetsdag _.7.C'-.-j

@ Tullut julkiseksi — Blivit offentlig XP.10.jC

@ Nähtäväksipanon ia kuul.julkaisun pvm.—

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 73.-22-3/

Patentti- ja rekisterihallitus @ patentti myönnetty — Patent meddelat 11. C ;. "

Patent- och registerstyrelsen , ^32) (3^ (5j) Pyydetty etuoikeus—Begärd priortet -1. -.·* y 02-03.30 Ruotsi-Sverige(SE) 79020:31-2,

3C0l61v-C

(T7) Aerornator Trading Company AB, Birger Jarlsgatan lr3, S-lll k s Stockholm,

AB öträngb^rong, Box 30079, 10“ <j "tockho.3 r., Ruorni-Sverige (BE J

(7?) Lars 23togslröm, Alta, Bengt Bergcvist, Stockholm, Buotri-Svcrige f 013; (Tl) Oy Kolster Ab (5‘4) Menetelmä ja järjestely lämpötilan ylläpitämiseksi - För farar.de o cl arorbr.ing för temperatnrhällning Tämä keksintö koskee menetelmää ja järjestelyä lämpötilan säilyttämiseksi kokonaan tai osittain tiloissa, joihin kuuluu kattorakenne, jonka läpi temperoivaa ilmaa johdetaan ympäristön ja tilan välillä jompaan kumpaan suuntaan siten, että kattorakenne saatetaan toimimaan regeneroivana lämmönvaihtinena.

Tämän keksinnön tarkoituksena on ottaa talteen lämpö ilmasta, jonka jossain tiloissa ovat lämmittäneet ihmiset ja/tai koneet sekä valaisimet, mutta joka ilma muutoin on käytettyä ja tuuletettava pois. Keksinnön mukaan voidaan myös käyttää hyödyksi se lämpö, joka nousee kattorakenteen alapintaan ja joka muutoin poistuu katto-rakenteen lämpöhäviöinä tai on tuuletettava pois. Eräs keksinnön mukainen mahdollisuus on lisäksi käyttää hyväksi se lämpö, joka voidaan tuottaa auringon vaikuttaessa kattorakenteen pintaan. Keksinnön mukaan johdetaan tiloihin temperoidun ilman lisäksi myös raitista ilmaa, ja keksinnön avulla saadaan tiloissa aikaan jatkuva 2 63629 ilmanvaihto ilman vetoa tai muita haittoja. Tunnettua esimerkiksi on FI-patentti^ulkaisusta 56746, että poistoilman lämpö siirretään tuloilmaan jonkinlaisessa tavanomaisessa lämmönvaihtimessa, joka koostuu betonielementeistä. Lisäksi FI-patenttijulkaisusta 55404 on tunnettu iImastointimenetelmä, jossa seinissä ja/tai katossa käytetään huokoista materiaalia olevaa lämmönvaihtopintaa, joka toimii regeneratiivisena lämmönvaihtimena, jolloin ilma johdetaan tämän pinnan läpi vuoronperään sisään ja ulos. Keksinnön mukaisesti käytetään sitä vastoin betonielementtejä regeneratiivisina lämmönvaih-timina. Betonielementeillä on huomattavasti parempi lämmönvara.stoin-tikyky kuin eristysmateriaaleilla, joten vältetään kondensoituminen sekä jäännuodostus kanavissa ja painehäviö pysyy vakiona ilmakanavien puhtaanapysymisen vuoksi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja järjestelylle on tunnusomaista se, mikä ilmenee vastaavasti patenttivaatimusten 1 ja 6 tunnusmerkkiosista.

Seuraavassa selitetään keksinnön erästä suoritusmuotoa viitaten oheisiin piirustuskuvioihin. Kuvio 1 esittää leikkausta kat-topalkista sekä kaaviota siihen kuuluvasta ohjausvarustuksesta keksinnön toteuttamiseksi erään suoritusmuodon mukaisesti. Kuvio 2 esittää kaavamaisesti kahta erilläänolevaa seinänosaa sekä ilman-siirron ohjausjärjestelmää erään toisen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuviossa 1 esitetään periaatteellinen luonnos ja siinä kattorakenteen poikkileikkaus siihen kuuluvine ohjausvarustuksineen keksinnön toteuttamista varten. Tilojen ajatellaan olevan kaavamaisesti esitetyn kattorakenteen alla.

Tilan kattava kattorakenne 1 käsittää sinänsä tunnetulla tavalla kanavilla 2 varustetut betonipalkit 3. Kanavat 2 kulkevat pitkin poikkileikkausta sopivalla cc-välillä. Sopivin välein lähtee kanavista 2 haarakanavia 4, jotka ulottuvat ylös ilmarakoon 5, joka on betonipalkin 3 päällä olevan eristyskerroksen 6 ja katon ulkopinnoitteen 7 välissä. Kattorakenteen voidaan sen mukaan sanoa käsittävän ylhäältä alaspäin pinnoitteen 7, ilmaraon 5, eristyksen 6 sekä palkin 3. Betonipalkki 3 on itsekantava ja käsittää mieluimmin laattoja, joissa on kantavat palkkirakenteet tai laipparaken-teet (ei näkyvissä).

Ilmanvaihto rakoon 5 ja sieltä pois voi tapahtua katonrajassa olevan aukon 8 kautta. Ilma voi siten virrata ympäristöstä aukon 8 ja raon 5 kautta haarakanaviin 4 ja ontelokanaviin 2 sekä edelleen kanavajärjestelmään, jota seuraavassa selitetään.

3 63629

Kuten kuviosta käy ilmi, on katon vasen puoli samanlainen kuin oikea. Vasemman puolen kanavat 2 ulottuvat kokoojakanavan 9 kautta nelitieventtiiliin 10. Oikean puolen kanavat 2 ulottuvat kokoojakanavan 11 kautta myös nelitieventtiiliin 10, mutta liittyvät porttiin 12, kokoojakanavan 9 liitosportin 13 vastakkaisella puolella. Nelitieventtiilissä 10 on lisäksi portti 14, joka imukanavan 15 ja imun 25' välityksellä on yhteydessä sisätiloihin. Porttiin 14 on lisäksi liitetty välitön otto ulkoilmasta, joka on varustettu läpällä 19. Neljännessä portissa 20 puhalluskanava 21, joka avautuu ilmankäsittelylaitteen 22, imutuulettimen 23 ja läpän 24 kautta sisätiloihin kohdassa 25. Ympäristöön avautuva otto 26 on johdon 27 ja läpän 28 kautta myös yhteydessä porttiin 20. Kanava 21 on haara-johdon 29 ja läpän 30 välityksellä yhdistetty kokoojakanavaan 11 ja kokoojakanavaan 9.

Nelitieventtiili 10 käsittää poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisen venttiilipesän, jossa on kiertoläppä 31, jota käyttää kaavamaisesti esitetty, tunnusnumerolla 32 merkitty moottori, aika-releen 33, joka säätää moottoria 32 ja siten läpän 31 kiertymistä, niin että tämä voi olla eri asennoissa tiettyinä aikavälleinä, esimerkiksi yhdistäen viereiset portit 14 ja 12 tai 13 ja 14 tai sulkien vastakkaiset portit 14 ja 20 tai 13 ja 12. Läppää 31 voidaan käyttää joko jaksoittaisin liikkein tai hitaasti liikkuvana haluttujen avaustoimintojen aikaansaamiseksi. Tästä enemmän seuraavassa.

Aikarele 33 on kytketty säätökeskukseen RC2 ja lisäksi on olemassa säätökeskus RCl ja säätökeskus RC3. Säätökeskus RCl ohjaa siis läppää 19 ja läppää 28 sekä aistii lämpötilan tulokanavan 21 suuaukossa 25. Säätökeskus RC2 ohjaa aikareleen 33 lisäksi läppää 30, tuuletinta 23 sekä läppää 24. Säätökeskus RC3 ohjaa myös läppää 30 ja läppää 24 sekä läppää 28. Lisäksi aistii säätökeskus RC3 paine-eron läpän 31 kummallakin puolella läpän ollessa tietyssä asennossa.

Keksinnön pääperiaatteena on ohjata nelitieventtiilin 10 avulla ilmavirtaa, joka kulkee kattorakenteen oikean ja vasemman puolen kautta, toisin sanoen kanavien 2 kautta siten, että katto-rakenne toimii regegeneroituvana lämmönvaihtimena. Pinsimmäisen aikajakson kuluessa imetään siis ulkoilmaa katonrajan 8 kohdalta haara~ johto jen 4 kautta helonipa1 kkikerroksessa oleviin kunav i i n 2. h itä 6 3 6 2 9 ennen on ilma voinut kulkea kattopinnoitteen ja eristyksen välisen kanavan 5 kautta, mutta tämä ei ole välttämätöntä keksinnön toiminnalle. Kun ilma on kulkenut kanavien 2 läpi, kerääntyy se kokooja-kanavaan 11 ja tulee portin 12 kautta nelitieventtiiliin 10. Läppä 31 on sellaisessa asennossa, että ilma suuntautuu oikealle kuviossa, koska tuuletin 23 imee. Läppä 28 ja läppä 30 ovat kiinni, kun taas läppä 24 on auki, minkä vuoksi ilma virtaa poiston 25 kautta sisätiloihin. Saman ajanjakson aikana imetään imukanavan 15 kautta tuulettimen 17 avulla lämmintä ilmaa sisätiloista ja painetaan edelleen portille 14 nelitieventtiilissä 10. Läppä 19 on kiinni. Ilma johdetaan läpän 31 asennon vuoksi portille 13 ja ulos kokoojakanavan 9 kautta sekä edelleen ontelokanavien 2, haarakanavien 4 ja raon 5 kautta vasemmassa katonrajassa olevaan aukkoon 8. Johtuen tämän ilman lämpösisällöstä, akkumuloituu lämpö kattopalkkikerrokseen ja siis sementtilevyihin 3. Seuraavan ajanjakson aikana, joka voi olla 30 min myöhemmin, muutetaan läpän 31 asentoa ja sitä kierretään 90° myötäpäivään, kuviossa katkoviivalla merkittyyn asentoon. Tällöin huomataan, että imukanavan 15 kautta sisäänvirtaava lämmin ilma poistuu nyt portin 12 kautta ulos kokoojakanavan 11 kautta edelleen kattorakenteen oikealla puolella oleviin ontelokanaviin 2. Vastaavalla tavalla tulee tuuletin 23 imemään ilmaa kokoojakanavasta 9 portin 13 ja portin 20 kautta, sen sijaan, että se imisi kanavasta 11. Sen lämpösisällön, joka aikaisemmin varastoitiin vasempaan kattorakenteeseen, ottaa tällöin raitis ilma, jota imetään ulkoa kattorakenteen läpi ja se johdetaan tiloihin poiston 25 kautta. Samanaikaisesti tulee sisätiloista imukanavan 15 kautta ilmaa johdettavaksi ulos kattorakenteen oikean puolen kautta kattorakenteen tämän osan lämmittämiseksi. Tämä ajanjakso voi myös kestää 30 min, minkä jälkeen virtaussuunnat jälleen vaihdetaan. Huomataan siis, että puolet kattorakenteesta lämmitetään ja vuorotellen jäähdytetään ja ilmamäärän tasapainottamiseksi sisätiloissa imetään aina yhtä paljon ilmaa kuin lisätään, koska kattorakenne on jaettu kahteen yhtä suureen osaan. Paitsi että kattopalkkikerros tällä tavoin lämmitetään ja tämä lämpö siirretään raittiiseen ilmaan, joka myöhemmässä vaiheessa johdetaan sisään, voidaan rakennuksesta kattoon siirtynyt lämpö ja aurinqon vaikutuksesta kattorakenteeseen säteiliyt lämpö ottaa talteen.

63629

Huomataan, että poistoilma tiloista voi olla likaista ja se voi kerrostaa epäpuhtauksia ontelokanaviin 2. Tästä syystä voidaan kanavat ja jopa ilmarako puhaltaa puhtaiksi. Tämä puhdistuspuhallus tapahtuu siten, että läppä 31 saatetaan kiertymään tietyllä alhaisella nopeudella, niin että sulkupinnat ohittavat portit tietyllä viiveellä. Tämä aikana ovat siis kaikki portit 12, 13, 14 ja 20 suljettuina toisiltaan. Siinä yhteydessä on kohtaan 34 sijoitettu painekytkin. Tämä aistii paineennousun läpässä ja avaa säätökeskuk-sen RC3 kautta läpän 28 ja läpän 30, samanaikaisesti kuin läppä 24 sulkeutuu. Tuuletin 23 puhaltaa nyt aukkokanavat 2 puhtaiksi, koska ympäristöstä tuleva ilma imetään tuloaukosta 26 ja johdetaan läpän 30 ohi kokoojakanaviin 9 ja 11. Paitsi, että ilma puhaltaa ontelo-kanavat 2 puhtaiksi, puhdistuvat myös haaroituskanavat 4 ja rako 5. Puhdistuspuhallukseen käytettävä aika voi olla esimerkiksi kaksi minuuttia, mutta on selvää, että säätämällä läpän nopeutta, tätä aikaa voidaan pidentää tai lyhentää. Sitä vastoin seuraa täysin automaattisesti, että kun läppä tiivistyspintöineen on sivuuttanut portit 12 ja 20, esimerkiksi, vähenee paineen aleneminen ja aikaisemmin mainittu painekytkin antaa signaalin säätökeskukselle RC3, jolloin läpät 28 ja 30 sulkeutuvat, samalla, kun läppä 24 aukeaa. Tavanomainen, aikaisemmin selitetty, ilmanvirtaus aukkokanavissa voidaan aloittaa uudelleen.

Joinakin aikoina vuodessa ja kun esimerkiksi syksyllä ja keväällä korvausilman lämpötila ulkoa sisätiloihin tulee liian korkeaksi, hälyyttää termostaatti GTl tästä ja läppiä 19 ja 28 Käännetään säätökeskuksen RCl kautta niin, että raitista ilmaa sekoitetaan muuhun korvausilmaan ja poistoilmaan.

Kesäaikaan ovat läpät 19 ja 28 auki. Jos ilman lämpötila sisätiloissa nousee tällöin liian korkeaksi, aistii lämpötilananturi GT2 tämän ja antaa signaalin säätökeskukselle RC2, niin että läppä 31 siirtyy asentoon, jossa portit 14 ja 20 ovat kiinni. Samanaikaisesti avautuu läppä 30 ja tuuletin 23 käy korkeimmalla tehollaan. Ulkoilma otetaan nyt läpän 28 kautta ja johdetaan läpän 24 kautta sisätiloihin poiston 25 kohdalla sekä läpän 30 kautta reikäpalkki-kerroksen kanaviin 2, jotka tämän johdosta jäähtyvät ja tekevät mahdolliseksi sen, että huoneilmasta kattoon siirtynyt lämpö voidaan poistaa. Katto voi siis tällä tavoin jopa toimia säteilyjääh-dyttimenä.

6 63629

Keksinnön toiminnan suhteen on erityisesti huomatta, että yllä selitetyssä suoritusmuodossa on otettu mukaan rako katteen 7 ja eristyksen 6 välillä. Suoritusmuodon toimintaa ja arvoa ei kuitenkaan ole rajoitettu tämän raon olemassaoloon.

Kuviossa 2 ajatellun tilan tai rakennuksen, jonka lämpötila on säilytettävä, ajatellaan olevan ei-esitetyn katon ja lattian rajoittama. Kaksi seinää on esitetty kaavamaisesti seinäelementtien 101 ja 102 muodossa, jolloin esimerkiksi seinäelementti 101 voi olla pöhjoisfasadi ja seinäelementti 102 eteläfasadi. Molemmat seinät on siis tehty useista seinäelementeistä, joissa on pituussuunnassa yhdensuuntaisia kanavia 103. Kanavat 103 voi olla kytketty sarjaan tai rinnakkain, tarpeen mukaan, mutta esitetyssä piirustuksessa edellytetään, että kanavat kulkevat samansuuntaisina seinäeiementin päästä päähän ja ne on kytketty yhdessä päässä yhteen jakokanavalla 104 seinäelementissä 101 ja jakokanavalla 105 seinäelementissä 102. Seinäelementin toisessa päässä voivat kanavat 103 virrata vapaasti ulkoilmaan ei-esitetyn kokoojakanavan kautta tai olla yhteydessä seuraavaan elementtiin, riippuen elementin ja rakennuksen koosta. Kummankin seinäelementin 101 ja 102 sisäpinnalla on lämpöeristys.

Betonielementtien ontelot muodostavat kanavat 103 siten, että kanavien kautta virtaavan ilman lämpösisältö voidaan siirtää betonimassaan ja kanavien luku ja niiden poikkipinta on sovitettu niin, että ilmasta ja kanavien seinistä betonimassaan tapahtuva lämmönsiirto vaikuttaa koko betonimassaan. On siis huomattava, että vaikka kuviossa kaavamaisesti esitetään, että kaikki kanavat 103 yhdessä elementissä on kytketty rinnan jakokanavasta 104, voidaan ne tehdä niin, että useammat yhdessä elementissä olevat kanavat on kytketty sarjaan, niin että ilmaa johdetaan edestakaisin samassa elementissä, ennen kuin se virtaa ulos elementin toisessa päässä.

Ilmajärjestelmään kuuluu johtojärjestelmä, joka esitään kuviossa kaavamaisesti ja joka käsittää seuraavaa. Tiloissa on tulo-ilmaistukka 107. Lisäksi on siellä poistoilmaistukka 108. Nämä on sijoitettu mieluimmin korkealle 3a etäälle toisistaan. Ne pyritään sijoittamaan siten, että tiloissa esiintyy mahdollisimman vähän vetoa. Istukat toimivat siten, että raitista tuloilmaa johdetaan tu-loilmaistukan 107 kautta ja käytettyä poistoilmaa ohjataan pois poi-toilmaistukan 108 avulla. Tuloilmaa syötetään puhaltimen 109 63629 avulla, joka on yhdistetty tuloilmaistukkaan 107 ja poistoilma poistetaan puhaltimen 110 avulla, joka on yhdistetty poistoilmaistukkaan 108. Puhallin 109 on johdon 125 välityksellä liitetty järjestelmän yhdellä puolella oleviin neljään läppään Λ ja B, jotka on kytketty parittain rinnan. Puhallin 110 on johdon 126 välityksellä liitetty mainitun järjestelmän toisella puolella rinnankytkettyihin läppiin. Elementin 101 jakoputki 104 on johdolla 127 yhdistetty mainitun rinnankytketyn läppäjärjestelmän yhteen päähän. Toisen elementin 102 jakoputki 105 on johdon 128 avulla yhdistetty mainitun rinnankytketyn läppäjärjestelmän toiseen päähän.

Johtoon 125 on edelleen suoraan liitetty läppä Dl, joka on suoraan yhteydessä ympäristöön. Samalla tavoin on johtoon 126 suorassa yhteydessä ympäristöön. Kuten on esitetty, on johdossa 125 lämmönlähde 129, joka voi tulla käyttöön tietyissä olosuhteissa ja samanlainen lämmönlähde 130 on sijoitettu johdon 126 yhteyteen. Lisäksi on johtojen 127 ja 128 väliin järjestetty poikittaisyhteys läpän C avulla ja tämä poikittaisyhteys on myöskin yhteydessä tuloilmaistukkaan 107 johtavan tulojohdon kanssa johdon 131 ja toisen läpän C välityksellä.

Menetelmää, jossa seinäelementit 101 ja 102 toimivat regeneroituvina lämmönvaihtimina talvisaikaan, selitetään seuraavassa. Ensimmäisen ajanjakson aikana ajatellaan läppien Λ olevan auki ja läppien 3 kiinni. Puhallin 11.0 imee nyt ilmaa nuolen 115 kohdalla, ja ilma virtaa johdossa 126 nuolen 116 suunnassa, läpi vasemmanpuoleisen A-läpän nuolen 117 suunnassa alas pitkin johtoa nuolen 118 suunnassa ja sitten jakokanavaan 105. Tämän jälkeen jakautuu ilma, joka siis on poistoilmaa, kanaviin 103 ja virtaa siis elementin 102 elementtien 102 läpi siten, että tietty seinän osa, esimerkiksi eteiäseinä lämpiää poistoilman lämpösisällön vaikutuksesta. Poistoilma virtaa tästä seinänosasta ulos nuolien 119 mukaisesti, toisin sanoen kaikkien kanavien 103 poistopäästä.

Tuloilma sisätilaan, joka siis virtaa tuloilmaistukan 107 kautta, imetään puhaltimen 109 avulla toisesta seinänosasta, toisin sanoen scinäclcmentistä tai seinäelementcistä 101, jolloin nuolet .111 osoittavat, että tuloilma, joka on ympäristön ] ämpöt ilassa, virtaa betonielementin 101 kaikkiin kanaviin 103. Unia kerääntyy jakoputkeen 103 ja seuraa kanavaa 127 nuolen M2 mukaisesti sekä 63629 virtaa avoimen läpän A ohi johtoon 125 nuolen 113 mukaisesti ja edelleen puhaltimen 109 kautta ulos tuloilmaistukasta nuolen 114 mukaisesti. Tämä virtauskulku jatkuu tietyn ajan, joka lasketaan siten, että betonielementit 102 käsittävän seinänosan lämpötila on poistoilman vaikutuksesta noussut tietyllä määrällä. Tietyn ajanjakson jälkeen vaihdetaan nyt virtaussuuntaa elementtien 101 la 102 läpi. Tämä tapahtuu siten, että läppä A suljetaan ja läppä B avataan. Tällöin seuraa ilma nuolia 115, 116, 120, 121 jakoputkeen 104, seinänosan käsittävien betonielementtien 101 läpi ja ulos kanavista 103 nuolien 122 mukaisesti. Tuloilma johdetaan siis sen sijaan toiseen seinänosaan ja betonielementteihin 102 nuolien 128 mukaisesti, ja se virtaa betonielementtien 102 läpi ja kerääntyy jakoputkeen 105. Täältä seuraa ilma johtojärjestelmää nuolien 124, 132, 113 ja puhaltimen 109 kautta ulos tuloilmaistukan 107 kautta nuolen 114 mukaisesti. Siten nousee tuloilman lämpötila betonielementissä 102, koska poistoilma on edellisen ajanjakson aikana lämmittänyt sen. Toisaalta johdetaan poistoilmaa nyt ulos toisen seinänosan, toisin sanoen, betonielementin 101 kautta, niin että tämän lämpötila nousee ja tämä lämpö otetaan talteen seuraavan ajanjakson aikana siten, että ilman virtaussuuntaa muutetaan ja tuloilmaa johdetaan tähän seinänosaan, kuten edellä selitettiin. Tällä tavoin voidaan lämpö poistoilmasta ottaa talteen tuloilmaan siten, että seinänosat 101 ja 102 vuorotellen saavat lämpöä, joka vuorotellen niiltä taas otetaan.

Jos tällä tavoin ei saada aikaan riittävää lämmönsyöttöä, voidaan elementit 129 ja 130 aktivoida tuloilman lämmittämiseksi. Tämä voidaan ohjata automaattisesti anturilla, joka aistii, että tuloilman lämpötila on kyseessä olevaa tapausta varten oikea.

Yllä selitettyä tapahtumien kulkua, jossa seinäosien 101 ja 102 läpi kulkevan virtauksen suuntaa muutetaan, ohjataan esimerkiksi aikakojeella siten, että ylläpidetään tiettyä taajuutta. Taajuutta vuorostaan voidaan säätää esimerkiksi välillä 10-60 min ja ohjaus voi lisäksi olla sellainen, että tilojen lämpötila tai poistoilma säädetään pysymään 20°C:ssa, kun taas tuloilman minimi rajoitetaan 15°C:seen. Itse ohjaus tapahtuu siis siten, että läpät A ja B avautuvat tai sulkeutuvat automaattisesti säädetyn taajuuden mukaan. Kun lämmöntarve on maksimissa, ovat ilman esilämmittimet 9 63629 129 ja 130 toiminnassa ja läpät A ja B ovat vaihdellen täysin auki tai täysin kiinni asetetun taajuuden mukaisesti, toisin sanoen, läpät ovat joko täysin auki tai täysin kiinni tietyn aikavälin ajan. Läpät Dl ja D2 ovat sitä vastoin kiinni. Kun lämmöntarve pienenee, kytketään ilmanlämmittimet pois, ja tilojen koko lämmönsäilytys tapahtuu ottamalla lämpö talteen ilmasta. Jos lämmöntarve vielä vähenee, avataan tuloilmaläppä Dl ja poistoilmaläppä D2 tietyssä määrin, niin että tietty määrä tuloilmaa johdetaan ilman lämmönlisäystä tuloilmaistukkaan 107 tai että tietty määrä poistoilmaa poistoilmais-tukasta 108 johdetaan läpän D2 kautta pois, ilman että kumpikaan seinänosista ottaa vuorotellen talteen sen lämpöä. Jos lämmöntarve tulee niin pieneksi, että lämpöä ei tarvitse syöttää lainkaan, avataan läpät Dl ja D2 kokonaan, kun sen sijaan molempien ryhmien läpät A ja B suljetaan.

Jos paikallinen lämpötila on liian korkea, käy tuloilmapu-hallin 109 suurimmalla nopeudellaan, samanaikaisesti, kun molemmat läpät C avautuvat. Puolet ulkoilmavirrasta otetaan silloin tuloil-mapuhaltimen ja läpän C kautta jommankumman seinänosan läpi ja poistetaan sitten ulkoilmaan.

Menetelmä käsittää myös sen, että ainakin joskus poistoilman poisjohtamisajänjakson ja ympäristöilmansisäänjohtamisajanjakson välillä kanavien läpi johdetaan lyhyen aikaa ilmaa, joka otetaan ympäristöstä ja poistetaan ympäristöön tarkoituksella puhdistaa kanavat niistä epäpuhtauksista, jotka voivat tulla sisätiloista tulevan ilman mukana ensin mainitun ajanjakson aikana.

Keksintöä voidaan muuttaa pääasiassa sen suhteen, miten ilma johdetaan rakennuselementtien läpi. Aikaisemmin on esitetty, että kanavat 2 ja 103 voidaan kytkeä rinnan tai ne voivat olla yhdistetyssä rinnan- ja sarjakytkennässä tai ne voidaan ääritapauksessa kytkeä yksinomaan sarjaan. Keksintöä ei myöskään rajoiteta johtojär-jestelmän ja läppäjärjestelmän selitettyyn suoritusmuotoon, vaan keksinnön ajatuksen puitteissa voidaan näitä muuttaa sen mukaan, mitä seuraavat patenttivaatimukset määräävät. Edelleen on huomattava, että keksintöä on selitetty kahden erillisen keitto-osan tai seinäosan yhteydessä. Keksintöä sovellettaessa voidaan kuitenkin käyttää yhtä ja samaa osaa tuloilman ja poistoilman vuorottaiseen virtaukseen. Edelleen on tähdennettävä , että selitetyssä suoritus- 10 63629 muodossa ylläpidetään ilmatasapainoa tiloissa yllä siten, että ra-kennuselementit on jaettu kahteen samanlaiseen osaan, niin että tiloihin viedään sama määrä ilmaa kuin poistetaan. Keksinnön ajatuksen puitteissa on muitakin tapoja tasapainottaa tilojen ilmamäärä, kuten esimerkiksi raittiin ilman suora syöttö tai poisto, jolloin syöttö voi tapahtua tavanomaisen lämmityslaitteen kautta.

Claims (14)

1. Menetelmä lämpötilan säilyttämiseksi kokonaan tai osittain tiloissa, joihin kuuluu kattorakenne, jonka läpi temueroivaa ilmaa johdetaan ympäristön ja tilan välillä siten, että kattorakenne toimii regeneroivana lämmönvaihtimena, jolloin poistoilma, ennen kuin se johdetaan ympäristöön, johdetaan määrätyn ajanjakson aikana tilasta kattorakenteen läpi, jotta se luovuttaisi lämpöä sille, ja että seuraavan ajanjakson aikana tuloilma johdetaan ympäristöstä tilaan mainitun kattorakenteen läpi, jotta se vastaanottaisi lämpöä siitä, tunnettu siitä, että ilma kulkiessaan kattorakenteen läpi virtaa yhdensuuntaisissa ontelokanavissa (2), jotka sijaitsevat kattorakenteeseen sisältyvissä betonielementeissä, ja että ainakin silloin, kun ilma virtaa ympäristöstä tilaan, ilma, ennen kuin se kulkee kanavien (2) läpi, johdetaan raon (5) läpi, joka sijaitsee ulomman katteen (7) ja betonielementtien (3) päällä olevan eristyksen (6) välissä.

1 1 6 3 6 2 9

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ilmavirta jaetaan siten, että kun ilmaa johdetaan sisältä ulos kattorakenteen (1) tietyn osan kautta, johdetaan ilmaa samanaikaisesti ulkoa sisään kattorakenteen toisen ja yhtäsuuren osan kautta.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin joskus, poistoilman poiston ja ympäristöilman syötön ajanjaksojen välillä, ympäristöstä otetun ja ympäristöön palautettavan ilman annetaan virrata kanavien (2) läpi tarkoituksena puhdistaa kanavat epäpuhtauksista, joita saattaa tiloista tulla ilman mukana ensin mainitun ajanjakson aikana.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman virratessa ympäristöstä tiloihin, ympäristöstä johdetaan suoraan ilmaa sekoitettavaksi kanavista (2) tulevaan ilmaan, ennen kuin tämä johdetaan tiloihin.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ontelokanavien (2) ilmavirtoihin liittyen saatetaan ilma virtaamaan myös betonisten seinäelementtien (10i, 102) kanavien (103) läpi.

6. Järjestely lämpötilan säilyttämiseksi kokonaan tai osittain tiloissa, joihin kuuluu kattorakenne (1), jonka läpi temneroi-vaa ilmaa johdetaan ympäristön ja tilan välillä jompaan kumpaan 12 63629 suuntaan siten, että kattorakenne saatetaan toimimaan regeneroivana lämmönvaihtimena, tunnettu siitä, että kattorakenteessa (1) on toisaalta rako (5), joka on yhteydessä ympäristöön ja joka sijaitsee ulomman katteen (7) ja eristeen (6) välissä, ja toisaalta yhdensuuntaisia ontelokanavia (2) betonielementeissä ilmavirtauksia varten, jotka ontelokanavat on liitetty sisätiloihin poistojohdoilla (15, 21), joista yhdessä (15) on tiloista imevä puhallin (17) ja toisessa (21) on kanavista imevä puhallin (23), jotka kaksi johtoa (15, 21) on ennen liitosta ontelokanaviin (2) varustettu venttiilijärjestelyllä (10), joka vuorotellen aikaansaa virtausyhteyden jommankumman johdon (15, 21) ja ontelokanavien (2) välille.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että aikarele (33) ohjaa venttiilijärjestelyä (10).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että venttiilijärjestely (10) muodostuu venttiilipesäs-tä, jossa on vähintään kolme liitäntää (12, 13, 14, 20), joiden aukot venttiilipesään tiivistävästi erottaa kaksi kolmannesta kcne-käyttöisen liikkuvan venttiililuistin (31) avulla.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että ontelokanavat (2) on jaettu parilliseen lukumäärään ryhmiä, joista toinen puoli voidaan vuorotellen liittää jompaankumpaan mainituista johdoista (15, 21) ja toinen puoli voidaan liittää toiseen johdoista (15, 21).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että mainittu liitos käsittää nelitieventtiilin, jonka muodostaa venttiilipesä, jossa on neljä liitäntäaukkoa (12, 13, 14, 20) ja moottorikäyttöinen venttiilirunko (31), jolloin mainitut johdot (15, 21) on yhdistetty kukin omaan liitäntäaukkoonsa (14 tai 20) ja että ryhmien kumpikin puolisko on liitetty kukin omaan liitäntäaukkoonsa, jolloin venttiilirunkoa (31) kierretään jaksoittain, niin että se yhdistää vuorotellen yhden johdon (esim. 151 liitäntäaukon (esim. 14) ryhmien yhden puoliskon liitäntäaukkoon (esim. 13), samalla kun toisen johdon (esim. 21) liitäntäaukko (esim. 20) on yhdistetty ryhmien toisen puoliskon liitäntäaukkoon (esim. 12) ja kääntäen.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että ontelokanavissa (2) on suljettava suora yhteys (29) ympäristön tuloaukkoon (26), ympäristöstä imevän puhaltimen (23) kautta. Il 13 63629

12. Patenttivaatimusten 10 ia 11 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu yhteys (29) käsittää ontelo-kanavista (2) imevän puhaltimen (23), jolloin sen imupuoli voidaan nelitieventtiilin (10) avulla sulkea ontelokanavien (2) suuntaan ja läpän (28) avulla avata ympäristön suuntaan, minkä lisäksi paine-puoli voidaan läpän (24) avulla sulkea sisätilojen suuntaan (kohdassa 25) ja yhdistää ontelokanaviin läpällä (30) varustetun johdon (29) kautta.

13. Patenttivaatimksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että nelitieventtiili (10) käsittää poikkipinnaltaan ympyränmuotoisen venttiilipesän ja siinä kiertyvän moottorikäyttöisen läpän (31) sekä neljä liitäntäporttia (12, 13, 14, 20), jotka on sijoitettu pareittain poikkimittaisesti toisiaan vastapäätä, niin että läppä (31) poikkimittaisasennossa kahta porttia vastapäätä sulkee nämä, mutta yhdistää muutoin virtauksellisesti läpän samalla puolella olevat kaksi porttia.

14. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että ontelokanavat (2) ovat yhteydessä vastaaviin kanaviin (103) eri seinäosissa (101, 102). 14 63629