FI63004B - Foerfarande och anordning foer pelletering av partikulaert maengmaterial - Google Patents

Description

I- :.1 KUULUTUSJULKAISU

jST{& ^ UTLAGG N I NGSSKRI FT 63004 fcs) ' ' Λ A L>'^ ><“"v ^ (51) *r.fc.3/fcK.CL3 c 03 b 1/00 // b 29 B 1/03 SUO HI —FINLAND (ft 782006 (22) HalMmitpaiva—AMBMngri* 22.06.78 (23) AttwyUyt-ClWiMadM 22.06.78 (41) TullutJuIMmM — MMcoffmclig 25.12.78

Petentti-ja rekisterihallitus (44) Nlhttvikj|p*non )· ItUMtJulkftkwn prm. — 10 an

Patent- och registerstyreisen ΑικΜοη utlagd och utUkrtfM* peblissrsd ιι.ΐέ*oc.

(32)(33)(31) pyydetty muoUmim—4«gtri priortt* 2h. 06.77 USA(US) 809595 (71) Owens-Corning Fiberglas Corporation, Fiberglas Tower, Toledo, Ohio 1+3659» USA(US) (72) Stephen Seng, Frazeysburg, Ohio, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*+) Menetelmä ja laite hiukkasmaisen seosaineen pelletoimiseksi - Förfarande och anordning för pelletering av partikulärt mängmaterial Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta hiukkasmaisen seosaineen pelletoimiseksi, jossa hiukkasmainen seosaine syötetään pyörivälle pinnalle, jota pidetään pyörimässä ja syötetään nestettä pinnalle seosaineen muodostamiseksi rakeiksi (pellets), jolloin pinnalla olevan seosaineen fysikaalinen ominaisuus mitataan ja että nesteen ja seosaineen välistä suhdetta muutetaan riippuen mitatun fysikaalisen ominaisuuden muutoksesta.

On todettu, että on edullista koota palamistuotteet tai kuumat kaasut lasinsulatusuunissa tai -yksikössä olevan, sulan lasin päältä ja johtaa ne niin, että tapahtuu lämmönvaihto sulatusuuniin syötettävän täyttöaineen kanssa. Näin voidaan täyttöerä esikuumen-taa korotettuihin lämpötiloihin huomattavien energiamäärien säästämiseksi, joita tarvitaan myöhemmin täyttöerän sulattamiseksi. Muussa tapauksessa pakokaasut päästetään yksinkertaisesti ulos ulkoilmaan, jolloin monissa tapauksissa menetetään paljon lämpöä ja energiaa.

2 63004 Lämmössä pehmenevä seosaine on mieluiten kuulien tai rakeiden (pellets) muodossa lämmönvaihtokammiossa, jonka läpi kuumat kaasut johdetaan. On kuitenkin huomattu, että raekoon on oltava pääasiallisesti yhdenmukainen. Muussa tapauksessa rakeilla, joilla on eri koot, on taipumus kasaantua yhteen ja estää suuresti kaasun virtausta rakeiden ohi kammiossa. Lisäksi on huomattu, että rakeiden yhdenmukaisuuden lisäksi raekoko on merkityksellinen. Jos rakeet ovat liian pieniä, tulee kuumien kaasujen virtaus estetyksi liian suuressa määrin. Jos rakeet ovat liian suuria, pienenee niiden pinnan ja painon välinen suhde vastaavasti, jolloin niihin siirtyvä lämpö vähenee. Lisäksi isompiin rakeisiin jäävä kosteus voi muuttua höyryksi ja aiheuttaa rakeiden räjähtämisen. Erityisesti on todettu, että rakeiden 12,7 mm:n nimellishalkaisija on raja, jolloin halkaisijan vaihtelu on 9,5...15,9 mm, suurimman lämmönsiirron saavuttamiselle kuumista pakokaasuista rakeisiin.

Lämmössä pehmenevän seosaineen rakeet valmistetaan lähinnä muunnetussa, kaupallisesti saatavassa rakeistuskoneessa. Täyttö-erän aineosat sekoitetaan yhteen ja syötetään sitten rakeistusko-neeseen. Kun aine-erä syötetään rakeistuskoneeseen, sen aineosilla on taipumus erota toisistaan, niin että koneeseen todellisuudessa syötetty erä vaihtelee, vaikka valmistetut, lopulliset rakeet, jotka syötetään sulatusuuniin tai -yksikköön, tulevat tasoistetuiksi niin, että lyhyet vaihtelut eivät ole oleellisia. Täyttöerän aineosien lyhyillä vaihteluilla on kuitenkin taipumus vaikuttaa haitallisesti täyttöerän rakeenmuodostuskykyyn ja tehtyjen rakeiden kokoon, mutta muut tekijät eivät muutu. Nopeus, jolla erä syötetään rakeistuskoneeseen, tulee myös vaihtelemaan ja siten myös vaikuttamaan haitallisesti rakeenmuodostukseen ja raekokoon. Nestettä ja erityisesti vettä syötetään myös rakeistuskoneeseen lähellä sitä kohtaa, jossa tapahtuu täyttöerän syöttö. Kun erän aineosat tai määrä vaihtelee, on tuloksena erikokoisia rakeita, kun vesimäärä pidetään muuttumattomana. On kuitenkin todettu, että vesimäärä tai täyttöerän ja veden välinen suhde tulee vaikuttamaan haitallisesti raekokoon, sillä suurempi vesimäärä johtaa isompiin rakeisiin ja pienempi vesimäärä johtaa pienempiin rakeisiin ainakin useimmissa tapauksissa.

Lisäksi on huomattu, että kun mitataan fysikaalinen ominai- 63004 suus rakeistuskoneen saamassa täyttöerässä rakeiden valmistuksen aikana, voi tuloksena olla raekoon ennustus, niin että veden määrää tai täyttöerän ja veden välistä suhdetta voidaan muuttaa, jolloin vältetään raekoon haitallinen kasvu tai pienentyminen ennen kuin tämä tapahtuu. Lähemmin määriteltynä voidaan seosaineen syvyys rakeistuskoneessa sen tietyissä osissa mitata ja veden virtausta muuttaa mittauksen mukaisesti. Seosaineen hiukkasten kasvava syvyys merkitsee suurempaa vesipitoisuutta, koska vesi saa hiukkaset tarttumaan enemmän yhteen ja siten kasaantumaan korkeammiksi. Näin ollen vähennetään rakeistuskoneeseen syötettävän veden määrää, kun tuntolaite osoittaa, että täyttöerän syvyys on saavuttanut ennalta-määrätyn arvon. Ylimääräinen vesi antaisi muutoin vähemmän rakeita, joiden halkaisija on suurempi, ellei vesimäärää vähennettäisi. Jos vettä on liian vähän, pienenee samalla täyttöerän hiukkasten syvyys, jolloin vesimäärää lisätään. Pienempi vesimäärä johtaisi muutoin siihen, että yksittäiset lopulliset rakeet tulevat pienemmiksi, mutta niitä saadaan suurempi määrä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite rakeiden (pellets) valmistamiseksi, joilla on yhdenmukainen koko, mittaamalla sen seosaineen eräs fysikaalinen ominaisuus, josta rakeet valmistetaan rakeistuskoneessa.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Keksinnön muut tarkoitukset ja edut käyvät ilmi sen parhaina pidettyjen toteutusmuotojen seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaista, pystysuoraa projektiokuvantoa kokonaisena näytetystä laitteesta, jolla käsitellään lämmössä pehmenevää seosainetta; kuvio 2 esittää edestä pystysuoraa projektiokuvantoa kuvion 1 rakeistuslaitteesta; 4 63004 kuvio 3 esittää pohjakuvantoa kuvion 2 laitteesta; kuvio 4 esittää kaaviomaista kuvantoa suuremmassa mittakaavassa rakeistuslaitteen osasta; ja kuvio 5 esittää kaaviomaista kuvantoa säätöelimistä, joilla mitataan seosaine rakeistuslaitteessa ja säädetään veden virtaus laitteeseen.

Kuvion 1 mukaisesti hiukkasmainen, lämmössä pehmenevä seos-aine kuljetetaan syöttötaskuun 10 ja syötetään rakeistuslaittee-seen 12. Hiukkasmainen seosaine muodostetaan rakeiksi (pellet), jotka päästetään kaukaloon 14, jossa on aukkoja 16 (kuviot 2 ja 3), joiden kautta voidaan erottaa pienemmät tai murskautuneet rakeet. Rakeet syötetään vaakasuoraan kuljettimeen 1Θ ja kuljetetaan ylös pystysuoran kuljettimen 20 avulla lämmönvaihtokammion muodostavan lämmönvaihtotaskun 22 yläpäähän. Rakeet kulkevat sitten alas syöt-töputken 24 kautta syÖttimeen 26, joka vie rakeet sulatusyksikköön tai -uuniin 28.

Uunista 28 johdetaan kuumat pakokaasut tai palamistuotteet savupiipun 30 kautta taskun 22 pohjaan. Sitten pakokaasut imetään taskun 22 läpi tuulettimella 32 ja ne saavat poistua. Lämmönvaih-totasku 22 on niin iso, että sen läpi kulkevilla pakokaasuilla on pieni nopeus eivätkä ne vie mukanaan rakeita ulos tuulettimen 32 kautta. Huomattava osa pakokaasujen lämmöstä siirtyy rakeisiin läm-mönvaihtotaskussa 22, niin että rakeilla on korotettu lämpötila, kun ne tulevat uuniin 28. Näin saavutetaan uunille 28 paljon korkeampi vaikutusaste.

Itse rakeiden yhdenmukainen koko on hyvin tärkeä. Jos raekoko vaihtelee liiaksi, on rakeilla taipumus kasaantua yhteen taskussa 22 ja rajoittaa huomattavasti pakokaasujen virtausta taskun läpi. Jos rakeilla on kuitenkin tarpeeksi yhdenmukainen koko, on niiden välillä riittäviä ontelolta, niin että pakokaasut voivat kulkea läpi tulematta liiaksi estetyiksi. Myöskin rakeiden nimellinen halkaisija on tärkeä, koska liian pienet rakeet estävät pakokaasujen virtausta liiaksi. Jos rakeet sitä vastoin ovat liian suuria, niin niiden pinnan ja painon välinen suhde on pienempi ja lämmön siirtyminen niihin on pienempi. Lisäksi kosteudella on taipumus jäädä suuriin rakeisiin, jolloin kosteus saa rakeet räjähtämään, kun pakokaasut muuttavat sen höyryksi. Lähemmin määriteltynä 63004 on todBttu, että esim. rakeet, joiden nimellishalkaisija on 12,7 mm, jolloin vaihtelu on alueella 9,5 - 15,9 mm, muodostavat rajan, jonka sisällä saavutetaan suurin lämmönsiirto pakokaasuista rakeisiin lämmönvaihtotaskussa 22.

Rakeistuslaite 12 on tarkoitettu muodostamaan hiukkasmai-sen seosaineen rakeiksi (pellets), joiden nimellishalkaisija on 12,7 mm. Valitettavasti rakeistuslaitteeseen 12 ja erityisesti syöttötaskuun 10 syötettävän seosaineen aineosilla on taipumus erota toisistaan kuljetuksen aikana. Tällainen eroaminen ei ole vaarallinen uunin 2Θ käytön kannalta, koska vähän syötettyjen rakeiden aineosat tasoittuvat aikajakson kuluessa, mutta seoksen aineosien lyhyet vaihtelut vaikuttavat haitallisesti seosaineen rakeen-muodostuskykyyn. Rakeistuslaitteeseen 12 syötetyn seosaineen aineosien vaihtelut johtaa ts. raekoon muutokseen, kun muut tekijät pidetään muuttumattomina. Nopeus, jolla täyttöerä syötetään rakeistuslaitteeseen, tulee myös vaihtelemaan ja muuttamaan rakeenmuo-dostuskykyä ja raekokoa, kun muut tekijät eivät muutu.

Rakeistuslaitteeseen syötetään nestettä ja varsinkin vettä, ja on todettu, että veden määrä tai veden ja seosaineen välinen suhde vaikuttaa haitallisesti raekokoon. Vesimäärän lisäys tai veden ja seosaineen suhteen suurentaminen johtaa suurempien rakeiden valmistumiseen, kun taas pienempi vesimäärä johtaa pienempiin rakeisiin ainakin useimpien seosaineiden kohdalla. Keksinnön mukaisesti on myös huomattu, että on mahdollista mitata seosaineen tietyt fysikaaliset ominaisuudet rakeistuslaitteessa 12 vesivirtauk-sen tai veden ja seosaineen välisen suhteen säätämiseksi raekoon pitämiseksi halutulla alueella. Tarkemmin määriteltynä voidaan mitata seosaineen tai rakeistuslaitteen tietyissä osissa muodostuvien rakeiden syvyys, minkä jälkeen veden virtaus säädetään tämän mukaisesti. Hiukkasten suurempi syvyys seosaineessa, josta rakeet muodostetaan, osoittaa että hiukkasilla on suurempi taipumus tarttua yhteen, jolloin niiden syvyys suurenee. Tämä tapahtuu silloin, kun suurennetaan vesimäärää tai veden ja seosaineen välistä suhdetta. Kun syvyys kasvaa, vähennetään rakeistuslaitteeseen syötettävän veden määrää, koska jatkuvasti liian suuri vesimäärä muuten johtaisi harvempien, mutta suurempien rakeiden muodostumiseen. Kun hiukkasten syvyys on pienempi, niillä on myös pienempi taipumus 63004 tarttua yhteen, mikä osoittaa, että vesipitoisuus on pienentynyt ja että raekoko näin ollen pienenee. Tämän estämiseksi lisätään tällöin vesimäärää.

Kuvioiden 2-4 mukaisesti rakeistuslaite 12 sisältää liikkuvan pinnan 34, jonka erityisesti tässä tapauksessa muodostaa pyöritettävä elin tai lautanen. Liikkuvalla pinnalla voi kuitenkin olla myös toinen muoto, rakeiden valmistamiseksi. Lautanen 34 on pyörivästi laakeripesän 36 varassa (kuvio 1), joka on asennettu kääntyvästi varsille 3Θ, jotka ovat akselin 40 varassa, joka on asennettu jalustalle 42. Lautanen 34 pannaan liikkumaan tai sitä pyöritetään sopivan moottorin 44 avulla. Pyöritettävää elintä 34 ympäröi rengasmainen seinä 46, jonka yli rakeet vierivät alas kaukalon 14 suppiloon 47, kun niillä on valmis koko. Ulompi puhdis-tusaura 4Θ (kuviot 2 ja 3) ja sisempi puhdistusaura 49 puhdistavat pyörivän elimen 34 pinnan.

Syöttötaskusta 10 syötetään seosaine pyörivän elimen 34 alempaan keskiosaan kuvion 4 mukaisesti sopivalla syöttimellä 50. Tässä tapauksessa näytetään syötin 50 varustettuna nauhakuljettimella 52 (kuvio 2), jota käyttää moottori 54, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää muita kuljettimia, kuten täryku1jettimia. Syötin on tarkoitettu syöttämään muuttumattoman seosainemäärän, mutta käytännössä esiintyy tietty vaihtelu miltei jokaisen syöttimen syöttöno-peudessa. Tämä vaatii veden syötössä muutoksia, vaikka seosaineen aineosat eivät muutu. Lisäksi syötetään vettä pyörivän elimen 34 alempaan keskiosaan kuvion 4 mukaisesti syöttöjohdon 56 avulla. Kun pyörivä elin 34 pyörii myötäpäivään kuviossa 4 nähtynä, tulee seosaine viedyksi mukana oleellisen elliptisissä radoissa, kun se liikkuu pintaa pitkin, jolloin pinta pidetään ennaltamäärätyssä kulmassa suhteessa vaakatasoon, kuten 45° kulmassa, jonka määrää jalkojen 38 säätö.

Todellisuudessa märkä seosaine liikkuu kolmena melko selvänä virtauksena tai kolmessa radassa, kun se viedään ylös liikkuvaa pintaa pitkin ja se putoaa takaisin. Ulommassa radassa on seosaineen sydämiä, joiden päällä rakeet muodostuvat. Keskiradas-sa on osaksi muodostuneita rakeita, joiden halkaisijat ovat alueella 6,4 - 9,5 mm, kun valmistettavien rakeiden nimellishalkaisija on 12,7 mm. Sisäradassa on valmiita rakeita, jotka vierivät ahdas- 7 63004 ta elliptistä rataa pitkin, kunnes ne vierivät rengasmaisen seinän 46 yli.

Kun rakeet muodostuvat, kerääntyy hiukkasmainen seosaine jatkuviksi kerroksiksi osittain muodostuneiden rakeiden halkaisijoiden suurentamiseksi vähitellen, kunnes haluttu koko on saavutettu. Kun syötetään kosteutta tai vettä hiukkasmaisen aineen muodostamaan, liikkuvaan massaan, saavat veden kapillaarivoima ja mekaaninen voima hämmennetyssä hiukkasaineessa liikkuvaa pintaa vasten aikaan sen, että aine tulee pakatuksi ja se kasvaa kokoon kiinteiksi kappaleiksi.

Ulomman virtauksen ja tietyssä määrin myöskin keskivirtauk-sen seosaineella on taipumus tarttua enemmän yhteen, kun seosaineessa on enemmän kosteutta tai vettä, jolloin virtauksen syvyys kasvaa vastaavasti. Kun tämä syvyys saavuttaa ennaltamäärätyn arvon kuristetaan veden tulo, jolloin seosaineen kasaantuminen näin ollen jälleen vähenee. Kun vesipitoisuus on suurempi, on seosaineella sitä vastoin taipumus kasaantua helpommin olemassa oleville sydämille sen sijaan, että se muodostaisi uusia sydämiä, mistä seuraa vähemmän ja isompia rakeita. Kun kosteutta tai vettä on vähemmän, pienenee sitä vastoin hiukkasmaisen seosaineen kasaantu-mistaipumus, jolloin muodostuu enemmän sydämiä, mistä on seurauksena enemmän, mutta pienempiä rakeita, koska on enemmän sydämiä, joiden päällä tietty määrä seosainetta voi kasvaa, ja seosaineella on pienempi yhteenkasaantumistaipumus.

Veden syöttöä johdon tai suuttimen 56 kautta liikkuvalle pinnalle 34 voidaan säätää kuvion 5 kaaviomaisesti näyttämällä järjestelmällä. Tämän mukaisesti syötetään vettä suuttimen 56 ensimmäisen haarajohdon 58 kautta, joka sisältää käsin ohjattavan venttiilin 60. Vesi voidaan myös syöttää suuttimeen 56 toisen haara-johdon 62 kautta, jossa on solenoidin ohjaama venttiili 64 ja käsin ohjattava venttiili 65 säätöä varten. Sekä johtoa 58 että johtoa 62 varten voidaan syöttää vettä sopivan syöttöjohdon 66 kautta. Veden virtaus johdon 58 kautta suuttimeen 56 on sovitettu siten, että se on pienempi kuin määrä, jota tarvitaan rakeiden valmistamiseksi halutunkokoisina rakeistuslaitteessa 12. Kun venttiili 64 on avoin, on kuitenkin veden virtaus johtojen 58 ja 62 kautta suurempi kuin se määrä, jota tarvitaan halutunkokoisten rakeiden valmistamiseksi .

63004

Esimerkkinä voidaan mainita, että kun rakeistuslaitteeseen 12 syötetään tyypillistä seosainetta ennaltamäärätyllä 907 kg/h virtausmäärällä, voi vaadittu veden syöttö olla esim. 151 1/h rakeiden valmistamiseksi, joilla on tietty nimellishalkaisija. Seosaineen aineosien lyhyitä vaihteluja varten on ehkä kuitenkin muutettava vesimäärää ehkä 132:sta 170:een 1/h raekoon pitämiseksi suhteellisen vakiona. Tällöin voidaan veden virtaus ensimmäisen haarajohdon 58 kautta säätää 114 1/h arvoon, mikä on alle vaaditun vähimmäisarvon. Sitten voidaan veden syöttö toisen haarajohdon 62 kautta säätää arvoon 76 1/h. Tällöin yhteinen virtaus kahden johdon 58 ja 62 kautta on 190 1/h, mikä ylittää vaaditun enimmäisvesimää-rän. Täten täydennetään johdon 58 kautta tapahtuvaa nesteen virtausta aika ajoin virtauksella johdon 62 kautta rakeiden saamiseksi, joilla on haluttu nimellishalkaisija.

Veden säätö johtojen 58 ja 62 kautta saadaan aikaan sopivalla tunto- eli mittauslaitteella, joka mittaa hiukkasmaisen seos-aineen fysikaalisen ominaisuuden pinnalla 34. Mittauslaite voi mitata vesipitoisuuden, kuten edellä on selitetty, ja se voi tehdä tämän mittaamalla niiden sydämien tai osaksi muodostuneiden rakeiden syvyyden, jotka kulkevat ulommissa tai keskimmäisissä virtauksissa pinnalla 34. Näytetyssä erikoisessa esimerkissä säädetään so-lenoidiventtiiliä 64 aikakellon 68 avulla, joka aktivoituna antaa virran venttiilin 64 solenoidille kellon kontaktien kautta ennal-tamäärättynä ajanjaksona, esim. 4 sekunnin aikana. Kello saa puolestaan virran virtakytkimen 70 kautta. Vitakytkimellä 70 on vai-kutustappi 72, joka on yhdistetty varren 74 kanssa, joka kantaa tuntoelimen tai airon 76. Varren 74 kantaa vuorostaan kääntyvästä ylhäällä sijaitseva tanko 7B, joka on yhdistetty pystykappaleen 80 kanssa rakeistuslaitteen seinän 46 toisella puolella. Jousi 82 pitää normaalisti varren 74 tappia 72 vasten virtakytkimen 70 pitämiseksi poiskytkettynä.

Airo 76 on sijoitettu lähelle rengasmaista seinää 46 rakeistuslaitteen pinnan 34 ylemmän ulko-osan yläpuolelle. Se on mieluiten asennossa, jossa se määrittää sydämien syvyyden seosaineen ulommassa radassa liikkuvalla pinnalla 34, mutta se voi nyös mitata osaksi muodostuneiden rakeiden syvyyden. Kun seoaineen, siis joko sydämien tai rakeiden (pellets) syvyys saavuttaa ennaltamäärä- 9 63004 tyn arvon tai tason, tulee aine kosketukseen airon 76 kanssa ja siirtää tätä vastapäivään nähtynä kuviossa 5. Seosaine saavuttaa ennaltamäärätyn syvyyden, kun vesipitoisuus kasvaa, kuten edellä on selitetty, ja saa aineen tarttumaan yhteen ja kasvamaan. Kun tämä tilanne syntyy, on siis suotavaa vähentää vesimäärää täyttö-erässä tai pienentää veden ja täyttöerän välistä suhdetta. Tätä varten airo 76, kun se pannaan liikkumaan, vetää virtakytkimen 70 vaikutustapin 72 ulospäin virtakytkimen kytkemiseksi ja virran syöttämiseksi kelloon 6Θ sen ennaltamäärättynä ajanjaksona. Kun kello saa virtaa, se sulkee venttiilin 64, mistä seuraa, että vain vettä johdosta 5Θ tulee syötetyksi suuttimeen 56. Joka kerta, kun airo 76 tulee liikutetuksi, se palauttaa kellon 66, niin että venttiili 64 pysyy suljettuna, kunnes airo ei enää ole kosketuksessa seosaineen kanssa ajanjaksona, joka on pitempi kuin kelloon säädetty ajanjakso. Tällä järjestelyllä voidaan vesipitoisuus pitää oleellisen vakiona täyttöerissä, niin että saadaan aikaan rakeiden haluttu nimelliskoko.

Haluttaessa voidaan tuntoelintä tai airoa käyttää syöttimen 50 avulla aikaansaadun seosaineen virtauksen säätämiseksi. Näytetyssä järjestelyssä moottori 54 voi olla moottori, jolla on kaksi kierroslukua nauhan 52 vetämiseksi eri nopeuksilla. Jos käytetään tärykuljet intä, voidaan värähtelynopeus säätää samaan tarkoitukseen. Veden virtauksen lisäämisen asemesta voidaan siis pienentää seosaineen syöttöä ja päinvastoin.

Airon asemesta voidaan myös käyttää erilaisia tuntoelimiä. Rakeiden syvyys voidaan esim. mitata valokennolla. Tähän tarkoitukseen voidaan myös käyttää ultraääniaaltoja tai mikroaaltoja. Lisäksi mittauslaite voi mitata suoraan hiukkasmaisen seosaineen vesipitoisuuden esim. infrapunasäteiden avulla.

Alan asiantuntijalle lienevät keksinnön kuvattujen toteutusmuotojen erilaiset muunnokset selviä, ja nämä voidaan tietenkin tehdä keksinnön ajatuksesta poikkeamatta, jos ne ovat patenttivaatimusten asettamissa rajoissa.

Claims (9)

10 63004

1. Menetelmä hiukkasmaisen seosaineen pelletoimiseksi, jossa hiukkasmainen seosaine syötetään pyörivälle pinnalle (34) , jota pidetään pyörimässä ja syötetään nestettä pinnalle seosaineen muodostamiseksi rakeiksi (pellets), jolloin pinnalla olevan seosaineen fysikaalinen ominaisuus mitataan ja että nesteen ja seosaineen välistä suhdetta muutetaan riippuen mitatun fysikaalisen ominaisuuden muutoksesta, tunnettu siitä, että fysikaalisena seosaineen ominaisuutena mitataan seosaineen syvyys liikkuvan pinnan ennaltamäärätyllä osalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nesteen ja seosaineen välinen suhde muuttuu syötettäessä nestettä riippuen seosaineen mitatusta syvyydestä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa seosaine syötetään kaltevan, pyörivän pinnan (34) alaosalle ja neste syötetään tälle pinnalle lähelle seosainetta, jolloin seosaine ja rakeet saatetaan liikkumaan ylöspäin pintaa pitkin ja sitten putoamaan alas omasta painostaan niin, että aine ja rakeet liikkuvat pääasiallisesti elliptisiä ratoja pitkin, tunnett u siitä, että seosaineen syvyyden mittaus tapahtuu kaltevan, pyörivän pinnan (34) yläosassa.

4. Laite hiukkasmaisen seosaineen pelletoimiseksi patenttivaatimusten 1...3 mukaisen menetelmän soveltamisen yhteydessä, joka laite käsittää pyörivän pinnan (34) muodostavan laitteen, laitteen (44) pinnan pitämiseksi pyörimässä, laitteen (50) hiukkasmaisen aineen syöttämiseksi yhdelle pinnan osalle, laitteen (56) nesteen syöttämiseksi hiukkasmaisen aineen lähellä olevalle pinnan o-salle, laitteen (76) pinnalla (34) olevan hiukkasmaisen aineen fysikaalisen ominaisuuden mittaamiseksi ja laitteen (68, 70) nesteen ja hiukkasmaisen aineen välisen suhteen muuttamiseksi, riippuen mitatusta fysikaalisesta ominaisuudesta, tunnettu siitä, että tuntolaite (76) käsittää etukäteen sovitun välimatkan päässä pyörivän pinnan (34) yläpuolella olevan levymäisen elimen, joka on sovitettu mittaamaan seosaineen syvyyttä pyörivän pinnan etukäteen määrätyllä osalla, ja että laite (68, 70) joka muuttaa suhteen käsittää laitteen (64) sen nestemäärän muuttamiseksi, joka syötetään pinnalle (34), riippuen mitatusta seosaineen syvyydestä. 11 63004

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuva elin (76) on kääntyvästi sovitettu.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteensyöttölaite (56) käsittää ensimmäisen johtolaitteen (58) määrätyn nestemäärän syöttämiseksi pinnalle (34), joka määrä on pienempi kuin normaalisti tarvittava määrä, toisen johtolaitteen (62) joka syöttää lisänestemäärän pinnalle (34) sekä sähköohjatun venttiililaitteen (64) , joka sijaitsee toisessa johtolaitteessa sen läpi kulkevan nestevirran säätelemiseksi.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4...6 mukainen laite, tunnettu ajanviivästyslaitteesta (68), joka sulkee venttiililaitteen (64) etukäteen määrätyksi ajaksi tuntolaitteen (76) mitatessa etukäteen määrätyn materiaalisyvyyden suuruutta.

8. Patenttivaatimusten 4...7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että liikkuva pinta (34) on sovitettu pyörivälle elimelle.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4...8 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörivä pinta (34) muodostuu tasaisesta, ympyränmuotoisesta levystä, joka pyörii keskusakselin ympäri ja on sovitettu kaltevasti hiukkasmaisen aineen ottamiseksi mukaan ylöspäin kaltevaa pintaa piktin, aineen liikkuessa takaisin alaspäin pääasiassa elliptisiä ratoja pitkin, ja että laite (50) hiukkasmaisen aineen syöttämiseksi on sovitettu syöttämään ainetta pinnan (34) alaosalle, kun laite (76), joka mittaa aineen syvyyttä, on sovitettu suorittamaan tämän mittauksen pinnan yläosalla. 63004 12