FI62807C - Spolningsmaskin saerskilt foer traodar av termoplastiskt material - Google Patents

Description

Γβΐ /«vKUULUTUSJULKAISU /Ληοη JESTjf l8J UTLÄGGNINGSSKRIFT OZöU7 5¾¾ Cj. Patentti Eyon^c11 ty 10 03 1933 ^ Patent :;-ecdel- t \£δ£/ , , B 65 H 5V56 ^ (51) Kv.lk./lntC1. // B 65 H 5V52 SUOMI —FINLAND (21) fWnlhak«mn~PM«NaiwBknlric 782359 (22) Hak«mltpt>vi — Anrtknln|tdt« 28.07.78 (23) Alkupiivl—GHtl|h«tadt( 28.07.78 (41) Tulkit julklMkal — Bllvlt offamllg 04.02.79 htmtti· ia rckitterlhallitua _ ..... .. , , . , _ ' (44) Nihtlvikalpanon |a kuuLjulkalsun pvm. —

Patent· och r*gi«terstyr«lMn 1 AnaPkan utlarl och utl.akrMtan publicarad 30.11.82 (32)(33)(31) Pyydetty atuolkaut—Bagtrd priorltat 03.08.77

Ranska-Frankrike(FR) 7723947 (71) Gaint-Gobain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, 92209 Neuilly sur Seine,

Ranska-Frankrike(FR) (72) Georges Fromaget, La Motte Servolex, Jean Raymond Nicoulaud, Challes les Eaux, Ranska-Frankrike(FR) (74) Berggren Oy Ab (94) Puolauskone varsinkin lämpöplastista ainetta olevia lankoja varten -Spolningsmaskin särskilt för trddar av termoplastiskt material

Esillä oleva keksintö koskee yleisesti lankojen puolaustekniikkaa ja kohdistuu erityisesti puolauskoneisiin, jotka on tarkoitettu lämpöplas-tista ainetta olevien lankojen kuten suukappaleista venytettyjen la-silankojen puolaamiseen.

Tunnettua on, että lankapuolia etenkin lasilangoista muodostettaessa on olennaista, että puolan ulkopinta on niin yhdenmukainen kuin mahdollista ja varsinkin että puolattu lanka ei edes pienessäkään määrin ylitä puolan päätypintoja langan vahingoittumisen estämiseksi puolan myöhempien käsittelyvaiheiden aikana.

Sylinterimäisten puolien valmistamiseksi on jo aikaisemmin käytetty puolauskoneita, jotka on varustettu haarukan muotoisella langanohjai-mella, jonka haarukan kautta kulkee puolattava lanka, joka voi lähteä etenkin venytyssuulakkesta. Langanohjain on sijoitettu mahdollisimman lähelle sitä käämiä, josta puola on tarkoitus muodostaa, ja sitä liikutetaan edestakaisessa liikkeessä suunnassa, joka sylinterinmuotoisten puolien tapauksessa on yhdensuuntainen sen karan keskiviivan kanssa, jonka ympärille puola muodostetaan. Edestakaisen liikkeen laajuus vastaa likimäärin valmistettavan puolan korkeutta, so. tämän 2 emäviivan pituutta. 6 2 8 O 7

Puolan muodostumisen aikana sen säde kasvaa vähitellen, joten langan-ohjainta ja sitä yksikköä, johon se on liikkuvaksi asennettu, on siis loitonnettava karasta langanohjaimen ja muodostumassa olevan puolan ulkopinnan välisen relatiivisen asennon säilyttämiseksi.

Tämän tyyppisiä puolauskoneita on selitetty seuraavissa asiakirjoissa: US-patenttijulkaisuissa 3 367 587, 3 371 877, 3 498 550, 3 547 361, 3 717 311, 3 897 021, 3 801 032, 3 819 122, 3 838 827 ja 3 845 912.

Näiden patenttijulkaisujen joukosta voidaan tunnettua tekniikkaa parhaiten edustavana asiakirjana mainita US 3 547 361, jossa on selitetty puolauskone, johon kuuluu kiinteä runko, johon on pyöriväksi asennettu kara, joka on tarkoitettu vastaanottamaan puolattava lanka. Tämä kara on kytketty pyörityslaitteeseen, joka vaikuttaa myös langan-ohjausyksikköön langanohjaimen liikuttamiseksi edestakaisessa liikkeessä, joka yksikkö on asennettu heilahtelemaan alustaan nähden. Puolaus-koneeseen kuuluu lisäksi säätölaite, joka on tarkoitettu aiheuttamaan langanohjainyksikön heilahdusliike karasta loittonevaan suuntaan muodostumassa olevan puolan säteen kasvun funktiona. Tämä säätölaite käsittää säätöpiirin, jonka muodostavat kosketuselin, joka on tarkoitettu havaitsemaan puolan kasvu, liikutuslaite, joka on tarkoitettu kääntämään vartta sekä liikutuslaitteen herätyselin, joka aktivoi lii-kutuslaitteen kosketuselimen aseman funktiona.

Kosketuselimenä on rulla, joka joutuu kosketukseen puolan kanssa silloin kun langanohjain sijaitsee välittömästi rullan yläpuolella. Lanka kulkee ohjaimessa ja sitten rullan alitse, jonka se jättää kääriy-tyäkseen puolalle.

Rullaa, joka on kiinnitetty heilahtelevaan varteen, pyrkii työntämään puolaa kohti joustinlaite, joka koostuu useista pneumaattisista toimi-sylintereistä. Heilahteleva varsi voi puolan suurenemisen aiheuttamassa paluuliikkeessään saattaa toimintaan sähkökoskettimen tai läheisyyden havaitsimen, joka muodostaa aktivoimiselimen ja joka vaikuttaa suljettuna ollessaan liikutuslaitteeseen niin, että se panee heilahte-levan varren paluuliikkeeseen.

US-patenttijulkaisun 3 547 361 mukaisessa puolauskoneessa on haittapuolena heilahteleva varren loittonernisliikkeen epäjatkuva luonne, koska 3 62807 tämä varsi voi siirtyä vain askeleittain, jotka käytännössä eivät voi olla niin pieniä kuin olisi toivottavaa. Heilahtelevan varren liikkeen askeleiden vaikutus, joka heijastuu myös langanohjaimeen, on se että se aikaansaa jaksottain vaihtelevat puolausolosuhteet. Tästä seuraa tapauksesta riippuen etenkin se, että langanohjaimen ja puolan välimatka ei voi olla vakio ja että erittäinkään kosketuselin ei pysty kohdistamaan vakiopuristusta puolaan.

Ensi silmäyksellä tämä vaikutus näyttää mitättömältä, mutta käytännössä, etenkin jos kyseessä on lasilankojen puolaus, hakija on todennut, että saaduissa puolissa on erilaisia vikoja seuraavien puutteiden johdosta : - langanohjaimen ja kosketusrullan välimatka on tekijä, joka vaikutta* puolan korkeuden (sen emäviivan pituuden) tarkkuuteen. Ellei tämä ole ehdottoman vakio, puolan sivutasot ovat epäsäännölliset, ja niissä näkyy samankeskisiä ulkonemia, jotka koostuvat lankakierroksista, jotka ovat enemmän tai vähemmän ulonneet puolan rungosta. Tästä seuraa näiden kulumismahdollisuus myöhemmissä käsittelyvaiheissa juuri näissä kohdissa.

- Jos kosketusrulla kohdistaa epäsäännöllisen puristuksen puolaan, lar gan vahingoittuminen noudattaa näitä puristuksen vaihteluita. Tästä seuraa, että puolatun langan laatu ei ole vakio.

- Aktivoimiselimen muodostavan sähkökoskettimen kytkentäkynnyksessä nykyisin esiintyvä tarkkuuden puute saattaa aiheuttaa heilahtelevan varren liikkeissä epäsäännöllisiä ja verraten suuria liikeaskeleita, mikä ilmenee puolassa pieninä puolatun pituuden vaihteluina ja siitä johtuu puutteita myös puolan päätyjen säännöllisyydessä. Jos aktivoi-miselin koostuu sähköisestä mikrokoskettimesta, kosketuselimen täytyy lisäksi voittaa tämän koskettimen aktivoimisen loisrasitus. Tämä aiheuttaa rullan puolan lankaan kohdistaman voiman häiriintymisen, mikä vielä kärjistää puolan vahingoittumisia. Näiden voimien ja liikkeen epäjatkuvasta luonteesta johtuu, että saadun puolan laatu ei ole yhdenmukainen, koska tietyillä hetkillä lanka on alttiina vain varsin heikolle kosketukselle.

Jotta kosketusrulla pystyisi vaikuttamaan sähköisestä mikrokoskettimesta koostuvaan aktivoimiselimeen, on välttämätöntä, edellyttäen, että kosketusrulla on osana kalustossa, joka on kiinnitetty heilahtele-vaksi varteen, joka itsekin on heilahteleva ja joka kannattaa langanoh jainta ja mikrokosketinta, että puolan pinta kohdistaa kosketuseli-meen verraten suuren viiman, joka on esimerkiksi suuruusluokkaa 4,5-22, edullisesti 4,5-9, Newtonia US-patenttijulkaisun 3 547 361 tapauksessa. Tämän voiman 4 62807 pienentämiseksi mainitun patentin mukaan käytetään sarjaa toiroi-sylintereitä, jotka on asennettu liikkuvan kosketuselinkaluston ja heilahtelevan varren väliiin. Tämä järjestelmä on kuitenkin verraten monimutkainen ja joka tapauksessa erittäin vaikea säätää toimisylinterien sisäisestä hankauksesta aiheutuvien loisvas-tusten johdosta.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan puolauskone, joka on edellä selitettyä tyyppiä, mutta jota eivät vaivaa ne haitat, jotka juuri on selitetty.

Niinpä keksintö kohdistuu puolauskoneeseen, etenkin lämpöp.las-tista ainetta olevia lankoja kuten venytyssuulakkeista venytettyjä lasilankoja varten, johon kuuluu kiinteä runko, runkoon pyöriväksi asennettu kara, joka on tarkoitettu vastaanottamaan puolattava lanka, laitteita karan saattamiseksi pyörimään, langan ohjausyksikkö, joka on asennettu rungossa kääntyvälle varrelle, varrelle asennettu langanohjausmekanismi, jossa langan-ohjain on tarkoitettu siirtymään edestakaisin, sekä ohjauslaite, joka on sovitettu saattamaan langanohjausyksikön siirtymään muodostumassa olevan lankapuolan säteen kasvun mukaan, joka ohjauslaite käsittää ohjauspiirin, joka koostuu kosketusrul-lasta, joka havaitsee puolan kasvun, käyttölaitteesta, jonka tarkoituksena on saattaa varsi kääntymään, ja aktivoimiseli-mestä, joka aktivoi käyttölaitteen kosketusrullan sijainnin funktiona ja keksintö on tunnettu siitä, että aktivoimiselin on jatkuvasti ohjaava elin, jonka käynnistää elin, joka jatkuvasti siirtyy puolan säteen kasvusta aiheutuvan kosketuseli-men liikkeen mukaan siten, että elin lähettää jatkuvasti käyttölaitteelle signaalin, joka on verrannollinen puolan säteen ksvunopeuteen.

Tämän tunnusmerkin ansiosta käy mahdolliseksi muodostaa langanoh jaimen peräytymisliikkeen ohjausta varten säätöpiiri, jonka sisääntulomuuttujana ei, niin kuin ennestään tunnetussa tekniikassa ole puolan kosketuselimeen kohdistama verraten suuri mi-nimivoima, vaan siirtymä, toisin sanoen puolan säteen yksinkertainen kasvu sen muodostuessa. Näin ollen heilahtelevan varren ja kaikkien sen kannattamien elinten yhdistelmä loittonee puolaa kannattavan karan keskiviivasta ankarasti jatkuvassa 5 62 80 7 liikkeessä, joka on riippuvainen välittömästi puolan säteen suurenemisesta, jolloin kosketusrullan kehittämää siirtymäsig-naalia käsitellään säätöpiirissä ja muunnetaan vasta sitten voimaksi, joka on tarpeen heilahtelevan varsiyhdistelmän loitontamiseen karan keskiviivasta.

Keksinnön erään toisen tärkeän tunnusmerkin mukaan kosketus-rullasta ja sen kannattimesta koostuva yhdistelmä on tasapainotettu yksinkertaisesti painovoimalla ja siihen liittyy yksinkertainen laite, jolla voidaan tarkasti säätää kosketusrullan puolan ulkopintaan kohdistamaa puristusta.

Tämän tunnusmerkin ansiosta voidaan huomattavasti pienentää kosketusrullan puolaan kohdistamaa puristusta, minkä ansiosta langan vahingoittuminen vältetään käytännöllisesti katsoen kokonaan. Lisäksi voidaan suurentaa kosketuselimen muodostaman heilahtelevan yksikön inertiaa, minkä ansiosta voidaan välttää kosketusrullan kimmahtelut ja siten tehdä säätöpiirin si-sääntulosignaali säännölliseksi. Täten heilahtelevan varren siirtymäliike voi olla niin säännöllinen kuin mahdollista, mikä myötävaikuttaa puolan päätyjen tarkkaan säännöin- 6 6 2 8 0 7 syyteen.

Muita keksinnön tunnusmerkkejä käy selville seuraavan selityksen edistyessä.

Oheisessa piirustuksessa, joka esitetään pelkästään esimerkkinä: - Kuvio 1 on kaaviollinen perspektiivikuvanto keksinnön mukaisesta puolauskoneesta kokonaisuudessaan.

- Kuvio 2 ja 3 ovat osittaisia leikkauskuvantoja, jotka esittävät puo-lauskoneen eräiden elinten muotoa puolauksen alkaessa ja vastaavasti tietyn ajan kuluttua tämän alun jälkeen.

- Kuvio 4 esittää leikkauskuvantona, suuressa mittakaavassa, kosketus-rullan ripustusta.

- Kuvio 5 on yksinkertaistettu kaavio puolauskoneen koko ohjausjärjestelmästä, johon sisältyy etenkin säätöpiiri, keksinnön erään ensimmäisen sovellutusmuodon mukaan, ja - Kuvio 6 on kuvion 5 kaltainen kaavio, mutta esittää erästä toista keksinnön sovellutusmuotoa.

Kuviossa 1 esitetyn sovellutusmuodon mukaan puolauskone liittyy veto-levyyn A, joka tuottaa jatkuvasti tietyn lukumäärän filamenttejä B, jotka päällystetään päällyslaitteessa C ja kootaan rullan D avulla, ja saatu lanka E johdetaan puolauskoneelle.

Puolauskone käsittää rungon 1, johon keskiviivan X-X ympäri pyörimään, on asennettu kara 2, joka on tarkoitettu vastaanottamaan holkeeja F, joita pujotetaan tälle karalle ja jotka on kukin vuorollaan tarkoitettu muodostamaan muodostettavan puolan sydän. Karaa 2 pyörittää käyttölaite, jonka ulostulo näkyy kohdassa 3.

Akseli 4, jonka keskiviivaa Y-Y on vaakasuora ja joka on asennettu heilahtelevaksi laakereihin 5, jotka on kiinnitetty runkoon 1, ja jota jousi 4a pyrkii palauttamaan, kannattaa toisessa päässään heilah-televää vartta 6, jonka alapäähän on kiinnitetty langanohjausyksikkö 7. Tämä yksikkö on sijoitettu kappaleen 8 sisään, jossa on vaakasuora rako 9, jonka läpi pistää haarukan muotoinen langanohjain 10.

Lanka E kulkee langanohjaimen 10 kautta ennen kuin se kääriytyy karalle 2 pujotetun hoikin F ympäri. Niin kuin sinänsä on tunnettu, langan-ohjainta 10 kuljettaa edestakaisessa liikkeessä nuolen suunnassa mekanismi, johon kuuluu pääosana ristikierteinen ohjausnokka, niin että langanohjain 10 siis joutuu kulkemaan jatkuvasti, edestakaisessa, karan 2 keskiviivan X-X suuntaisessa liikkeessä. Koska langanohjaimen 7 6 2 8 O 7 10 käyttölaite on ennestään tunnettu, sitä ei tässä yksityiskohtaises ti selitetä.

Kappaleessa 8 on kaksi laakeria 11, yksi sen kummassakin päässä. Ne on esitetty kaaviollisesti kuviossa 1 ja yksityiskohtaisemmin kuviossa 4, johon palataan jäljempänä.

Heilahteleva kannatin 12, joka on haan muotoinen, on asennettu heilah televaksi laakeritappien 13 varaan, jotka ulkonevat sen sivuhaaroista laakereihin 11, ja kannattaa mainittujen sivuhaarojensa vapaiden päiden välillä kosketusrullaa 14, joka on asennettu vapaasti pyöriväksi akselille 15. Se laakeritappi 13, joka sijaitsee kappaleen 8 vapaan pään puolella, jatkuu laakerin 11 läpi ja on vapaasta päästään kiinnitetty vipuun 16, joka tarkasti noudattaa heilahtelevan kannattimen 12 heilahdusliikkeitä. Tämän vivun 16 tappiin 13 nähden vastakkainen pää on haarukan muotoinen ja lonistuu hakaan 18 kiinnitettyyn sokkaan 17 Haka 18 on kiinnitetty säätöventtiilin 20 (katso myös kuvioita 2 ja 3 luistiin 19, joka muodostaa puolauskoneen ohjauspiirin aktivoimiseli-men.

Jousi 21, joka toisaalta on kiinnitetty vivun 16 tappiin 22 ja toisaa ta jännityksen säätölaitteseen 23, joka on kiinnitetty kappaleen 8 päätypintaan, on sovitettu sillä tavoin, että se pyrkii liikuttamaan kannattimen 12 ja vivun 16 yhdistelmää suuntaan, joka lähentää kosketusrullaa 14 karan 2 pyörintäkeskiviivaan.

Kuvioista 1-3 näkyy myös, että kara 2 on varustettu kehänmyötäisel-lä kauluksella 24, joka on tarkoitettu toimimaan yhdessä esimerkiksi jotakin elastomeeria olevan, kosketusrullaa 14 ympäröivän kauluksen kanssa, ja niin kuin jäljanpänä nähdään, näiden kaulusten 24 ja 25 joutuminen keskinäiseen kosketukseen on tarkoitettu helpottamaan rullan 14 liikkeellelähtöä. Kaulusten 24 ja 25 läpimitat on laskettu niin, että puolauksen alussa kosketusrullalle saadaan kehänopous, jok; on enintään yhtä suuri kuin, tai mieluimmin hiukan pienempi kuin hoikin F kehänopeus.

Huomattakoon, että kannattimen 12 ja kosketusrullan 14 yhdistelmä on tasapainotettu keskiviivaan Z-Z nähden, mikä on helppo saada aikaan asettelemalla kannattimen 12 vaakasuoran osan 12a massaa kosketusrullan 14 massan funktiona. Jousen 21 säätölaite 23 on tarkoitettu asettelemaan sitä puristusta, jolla kosketustela 12 nojaa puolaan tämän 8 muodostumisen aikana. 6 2 8 0 7

Vipu 26, joka pyörii heilahtelevan varren 6 mukana, on vapaasta päästään yhdistetty toimisylinterin 27, joka muodostaa puolauskonccn säätöpiirin liikutuslaitteen, männänvarteen. Toimisylinteri 27 on kiinnitetty kääntyväksi asennuslaattaan, joka on asennettu kiinteästi runkoon 1 ja kannattaa erilaisia ohjauselimiä, jotka yksityiskohtaisesti on esitetty kuviossa 5. Kuviosta 1 voidaan nähdä, että jos toimisylinterin 27 männänvarsi peräytyy, heilahteleva varsi 6 liikkuu keskiviivan Y-Y ympäri nuolen fl suuntaan loitontaen kannattamaansa liikkuvaa kalustoa puolauskoneen karan 2 keskiviivasta.

Venttiili 20 (kuviot 2 ja 3)käsittää venttiilin pesän 28, joka on esimerkiksi valurautaa ja johon on teht poraus 29. Venttiilin luisti 19 liukuu tässä porauksessa 29 hyvin pienin välyksin (esim. noin 3 mikronia) ja tämä luisti 19 on mieluimmin terästä. Huomattakoon, että venttiiliin ei kuulu mitään liitosta, kaiken loistovastuksen välttämiseksi, joka voisi heijastua kannattimesta 12, kosketusrullas-ta 14 ja vivusta 16 koostuvan yhdistelmän liikkeeseen. Luistissa 19 on lähes sen keskikohdalla leveä uurre 30, joka on tarkoitettu joutumaan yhteyteen kahden reiän 31 ja 32 kanssa, jotka pesään 28 on tehty kohtisuoraan porauksen 29 keskiviivaan nähden. Tämä poraus on suljettu pesän 28 molemmista päistä tulpilla 28a ja 28b, joista alisessa tulpassa 28b on reikä luistin 19 varren läpikulkua varten.

Kuviosta 4 näkyy, että heilahtelevan kannattimen 12 niveltapit 13 on laakeroitu osan laakereista 11 muodostaviin pallolaakereihin 33, jotka vierintälaakerit on otettu mukaan kannattimen 12 täysin vapaan heilahtelun takaamiseksi vähimmättäkään holkeetta. Laakereita 33 suojaavat tomulta ynnä muulta puolauksesta mahdollisesti aiheutuvalta lialta estelevyt 34.

Laakereiden 33 ja estelevyjen 34 liettymisen tai liimautumisen välttämiseksi kappaleeseen 8 molemmin puolin kannatinta 12 on asennettu suuttimet 35, jotka on yhdistetty painevesipiiriin 36. Tällä tavoin on mahdollista jatkuvasti ruiskuttaa painevettä estelevyille. Suihkutettu vesi on mieluimmin pehmennetty kattilakiven muodostumisen suut-timiin 35 välttämiseksi. Huomattakoon lisäksi, että kaikki osat, mukaan luettuina vierintälaakerit, on mieluimmin tehty ruostumattomasta teräksestä.

62807

Niin kuin kuviosta 5 näkyy, venttiili 20 on reikiensä 31 ja 32 ja asianomaisten johtojen 37 ja 38 välityksellä yhdistetty hydrauliseen piiriin, johon sisältyy toirnisylinteri 27.

Viimeksimainittu on mäntänsä vapaan pinnan puolelta yhdistetty johtoon 39 ja mäntänsä vastakkaiselta puolelta ilman/öljyn-vaihtimeen 40. Johto 39 on yhdistetty öljy/ilmaventtiilin 41 sisääntuloon jonka ulosme-no on yhdistetty toisaalta johtoon 37 ja toisaalta johtoa 42 myöten toiseen ilman/öljyn-vaihtimeen 43. Vaihdinten 40 ja 43 ilmantuloaukot on yhdistetty viisireikäiseen jakelimeen 44 ja paineilman säätimeon, joiden avulla vaihtimet 40 ja 43 voidaan saattaa yhtyteen joko ilmanpaineen lähteen tai ilmakehän kanssa putkessa 45 vallits evän paineen ohjauksella.

Öljy/ilmaventtiili 41 on johtoa 46 myöten yhteydessä "TAI"-toimintai-sen pneumaattisen loogisen portin 47 ulostulon kanssa, jonka ensimmäinen sisäänmeno on yhdistetty johtoon 45 johdolla 48. Sen toinen sisäänmeno on johtoa 49 myöten yhteydessä toiseen loogiseen "TAI"-porttiin 50, jonka ensimmäinen sisäänmeno on yhdistetty muistielimeen 51 ja toinen sisäänmeno on johtoa 52 myöten yhteydessä käsisäätöventtii-liin 53, joka on tarkoitettu aiheuttamaan varren 6 ja kappaleen 8 muodostaman yksikön loitontuminen karan 2 keskiviivasta X-X. Venttiili 53 on yhteydessä sähköventtiilin 54 kanssa, joka automaattisesti ohjaa tätä loittonemisliikettä ja on yhteydessä muistielimen 51 toiseen ohjaussisääntuloon 55, jonka elimen toinen sisääntulo 56 on johtoa 57 myöten yhdistetty loittonemisiskun pääteventtiiliin 58, joka on sovitettu saattamaan johto 57 paineenalaiseksi silloin kun toimi-sylinterin 27 mäntä on alisessa ääriasemassaan.

Johto 48 on yhdistetty myös paineilma-"TAI"-portin 59 ulostuloon, jonka ensimmäinen sisäänmeno on johtoa 60 myöten yhteydessä käsisäätö-venttiilin 61 kanssa, jolla voidaan kytkeä irti edellä mainitun liikkuvan kaluston lähestymisliike karan 2 keskiviivaa x-χ kohti. Venttiili 61 on yhdistetty tämän saman liikkeen automaattiseen ohjausvent-tiiliin 62, joka puolestaan on yhdistetty muistielimen 64 yhteen oh-jaussisäänmenoon 63, jonka elimen toinen ohjaussisäänmeno 65 on johtoa 66 myöten yhteydessä liikkuvaan yksikköön 68 lähestymisiskun päättymisen havaintiventtiilin 67 kanssa. Venttiili 69 aktivoituu siis silloin kun toimisylinterin 27 mäntä saavuttaa ylisen ääriasemansa, saattaen johdon 66 paineenalaiseksi. Muistielimen 64 ulostulo on johdolla 68 yhdistetty TAI-portin 59 toiseen sisäänmenoon.

62807 10

Puolauskone toimii seuraavasti.

Karan 2 valmistamiseksi kappale 8, joka sisältää langanohjainta 10 edestakaisin kuljettavan mekanismin, on loitonnettava mahdollisimman kauaksi. Tätä varten koneen käyttäjä vaikuttaa loitonnuksen käsioh-jausventtiiliin 53.

Ennen puolauksen aloittamista langanohjain 10 on vietävä karan 2 välittömään läheisyyteen. Tämä toiminto tapahtuu automaattisesti silloin kun puolauskone käynnistetään, lähestymisen sähköventtiilin G2 ansiosta .

Puolauksen päätyttyä langanohjain 10 on loitonnettava. Tämä toiminto voidaan suorittaa automaattisesti tai käsin venttiilien 53 ja 54 avulla .

Langanohjaimen 10 ja sen liikkuvan kaluston, johon se on kiinnitetty, lähentämiseksi, toimisylinterin 27 männänvarsi on pantava liikkeelle. Tämän johdosta vaihdin 40 on saatettava tyhjenemään, kun taas vaihdin 40 on saatettava paineenalaiseksi. Jakelin 44 on siis aktivoitava, samoin kuin öljy/ilmaventtiili 41, joka on kytkettynä rinnan ohjaus-piirin venttiilin 22 kanssa. Näin saadaan nopea lähestymisliike.

Kun puolaustoiminto alkaa, kosketusrulla 14 ei vielä ole kosketuksessa karalla 4 sijaitsevan hoikin F kanssa (katso kuviota 2), mutta edellyttäen, että käyttölaite 3 on saattanut karan 2 pyörimään, karan kaulus 24 saattaa kosketusrullan 14 kauluksen 25 pyörimään.

Kun hoikille F puolattu paksuus saavuttaa 1-2 mm, so. kaulusten 24 ja 25 yhteispaksuutta suuremman paksuuden, muodostumassa olevan puolan pinta tulee kosketukseen kosketusrullan 14 kanssa. Paksunemista jatkaen puola sitten työntää rullaa 14 kauemmaksi, joka rulla pysyvästi nojaa vetojousen 21 vaikutuksesta puolaan ennaltamäärätyllä muutaman newton'in voimalla.

Siirtymän vaikutuksesta, joka voi olla suuruusluokkaa 1 - 1,5 mm, rulla 14 saattaa heilahtelevan kannattimen 12 kääntymään tappionsa 13 ympäri samoin kuin vivun 16, joka on kiinnitetty toiseen näistä tapeista.

Tästä seuraa, että vipu 16 vetää venttiilin 20 luistin 19 alas, niin että tämän venttiilin 22 reiät 31 ja 32 alkavat tulla yhteyteen keskenään.

62807 11

Vaihtimen 40 sisältämä paineöljy pääsee tällöin palauttamaan toimisy-linterin 27 männänvarren, koska toimisylinterissä männänvarron vastakkaisella männän puolella oleva öljy pääsee poistumaan johtoa 38 myöten, venttiilin 20 kautta ja johtoja 37 ja 42 myöten, ja virtaamaan vaihtimeen 43, joka on saatettu yhteyteen ilmakehän kanssa.

Tästä seuraa, että heilahtelevan varren 6 ja kappaleen 8 muodostama kalustoyhdistelma kääntyy niin, että langanohjain 10 ja siihen liittyvä sitä edestakaisin liikuttava mekanismi loittonee muodostumassa olevasta puolasta.

Kun venttiili 20 alkaa avautua, edellä selitetyn loittonemisliikkcen nopeus on pienempi kuin puolan säteen kasvun nopeus. Näissä olosuhteissa puola jatkaa kosketustelan 14 työntämistä luotaan, mikä aiheuttaa venttiilin 20 reikien 31 ja 32 välisen yhteyden suurenemisen. Kaluston 6, 8, 10 loittonemisnopeus suurenee tällöin kunnes se saavuttaa puolan säteen kasvun nopeuden. Kun nopeuksien yhtäsuuruus on saavutettu, näin säädetty järjestelmä säilyttää stabiilin aukon venttiilin 20 läpi.

Venttiilin 20 reikien 31 ja 32 läpimitta on laskettu niin, että se sallii (täydellä aukolla) öljyn virtausnopeuden, joka on tarpeen kyseeseen tulevan suurimman kasvun nopeuden eli esimerkiksi noin 0,2 imi/sek. seuraamiseen.

Kun puola jatkaa kasvuaan, puolan säteen kasvun nopeus pienenee. Kos-ketusrulla 14 palaa siis vähitellen alkuperäiseen relatiiviseen asemaansa vetojousen 21 vaikutuksesta, josta on seurauksena luistin 19 työntyminen takaisin venttiilin 20 sisään ja reikien 31 ja 32 osittainen sulkeminen, kuitenkin pysyvästi varmistaen kosketustelan loittonemisnopeus ja puolan säteen kasvun nopeuden yhtäsuuruus.

Kun puolaus on päättynyt, liikkuva kalusto 6, 8, 10 loittonee karan 2 keskiviivasta X-X sähköventtiilin 54 automaattisen syötön ansiosta, joka saattaa venttiilin 20 kanssa rinnan kytketyn öljy/ilmavcnttiilin 41 avautumaan.

Kun kosketusrulla 14 ei enää ole kosketuksessa puolan kanssa, se palaa alkuperäiseen asemaansa jousen 21 vaikutuksesta, mikä aiheuttaa venttiilin 20 sulketumisen.

, / 12 62807

Eri ohjauselimet 53, 54, 61 ja 62 vaikuttavat puolauskoneeseen seuraa-vaan tapaan.

- Käsiloitonnus: käsiohjausventtiilin 53 aktivoiminen lähettää ilmaa TAI-porttien 50 ja 47 kautta Ö1jy/ilmaventtiiliin 41, mikä aiheuttaa toimisylinterin 27 männänvarren peräytymisen ja siten loittonemisliik-kecn.

- Automaattinen loittoneminen: sähköventtiiliin 54 kohdistunut sähkö-impulssi lähettää paineilmaa muistielimen 51 sisäänmenoon 55 muisti-elimen avaamiseksi. Tässä asennossa pysyen muistielin 51 lähettää ilmaa porttien 50 ja 47 kautta venttiiliin 41, millä on sama vaikutus kuin edellä. Kun loittonemisliike on päättynyt, toimisylinteri 27 aktivoi iskun päättymisen havaintiventtiilin 58, joka johtoa 57 myöten saattaa muistielimen 51 sisäänmenon 56 paineenalaiseksi, mikä palauttaa tämän elimen sen alkuperäiseen suljettuun tilaan. Tästä on tuloksena venttiilin 41 sulkeutuminen.

- Käsilähentäminen; käsiohjausventtiilin 61 aktivoiminen lähettää paineilmaa portin 59 kautta jakelimen 44 ohjaus-sisäänmenoon johtoa 45 myöten. Paineilmaa virtaa myös venttiiliin 41 TAI-porttien 59 ja 47 kautta johtoja 48 ja 46 myöten. jakelin 44 muuttaa tällöin suuntaansa mahdollistaen sen, että paineilmaa kohdistuu vaihtimeen 43, kun taas vaihdin 40 tulee yhteyteen ilmakehän kanssa. Tästä on tuloksena toimisylinterin 27 liikkeellelähtö.

- Automaattinen lähentyminen: sähköventtiiliin 62 kohdistettu sähköimpulssi lähettää paineilmaa muistielimen 64 sisäänmenoon 63, jolloin muistielin avautuu ja pysyy avoinna lähettäen paineilmaa toisaalta porttien 59 ja 47 kautta ja johtoa 48 ja 46 myöten venttiiliin 41 ja toisaalta portin 59 kautta ja johtoja 48 ja 45 myöten jakelimeen 44.

Kun lähentymisliike on päättynyt, toimisylinteri 27 aktivoi iskun päättymisen havaintiventtiilin 67, joka palauttaa muistielimen 64 sen alkuperäiseen tilaan johtoa 66 myöten. Kun tämä elin sulkeutuu, jakelin * 44 ja venttiili 41 siirtyvät myös suljettuun asentoon.

Kuvion 5 yhteydessä vasta selitetty ohjauslaite voidaan erään toisen sovellutusmuodon mukaan korvata elektronista tyyppiä olevalla ohjauslaitteella .

Tässä tapauksessa (kuvio 6) puolauskoneeseen kuuluu säätöpiirin akti-voimiselimenä siirtymän anturi 70, jonka sähköinen lähtösignaali on suhteellinen vipuun 16 samalla tavoin kuin edellisessä sovellutus-muodossa venttiilin 20 luisti 19, yhdistetyn uppomännäntäsydämen 87 13 62807 liikkeeseen. Tämä siirtymän anturi voidaan edullisesti toteuttaa differentiaalimuunninanturin muodossa, joita valmistavat esimerkiksi toiminimet Schaevitz tai Novotechnik (Saksan liittotasavalta). Näillä havaintikojeilla on se etu, että ne eivät vaadi käytännöllisesti katsoen mitään ohjailuvoimaa, mikä erittäin hyvin sopii tässä kyseessä olevaan sovellutukseen.

Kuvion 6 tapauksessa heilahteleva varsi 6 on vivulla 26 kytketty päättymättömän ruuvimekanismin 72, joka on kytketty puolauskoneen runkoon, kiinnitettyyn hidastinmoottoriin 73, mutteriin 71.

Siirtymän anturi 70 on kiinnitetty kappaleeseen 8 samalla tavoin kuin kuvioiden 1-5 mukaisen sove-lutusmuodon venttiili 20. Sitä syötetään sähköpiiristä 74, joka yleensä toimitetaan yhdessä siirtymän anturin 70 kanssa. Anturi 70 pystyy toimittamaan signaalin johtoa 75 myöten, joka on yhdistetty vahvistimen 76 sisäänmenoon, jonka vahvistimen ulostulo on johtoa 77 myöten yhdistetty hidastinmoottorin 73 syöttöyksik-köön 78. Hidastinmoottori voi olla tasavirtatyyppinen, nopeudeltaan vaihdeltavissa oleva moottori, joka pystyy pyörimään molempiin suuntiin esimerkiksi 0:n ja 3000:n kierroksen väliseinä minuuttinopeu-della. Syötön lähde 78 koostuu mieluimmin elektronisesta variaatto-rista. Koska sen kaikki osat ovat tavanomaiset, sitä ei tässä selitetä yksityiskohtaisesti. Niitä voidaan kaupallisesti saada esimerkiksi Nervus-yhtiÖltä.

Syöttoyksikössä 78 on kolme sisäänmenoa El, E2 ja E3, joiden tehtävät ovat seuraavat.

Sisäänmeno El: moottorin 73 ohjaus kokonaisuudessaan tai ei lainkaan, maksimi nopeudella, varren 6 lähestymisliikettä varten.

Sisäänmeno E2: moottorin ohjaus kokonaisuudessaan tai ei lainkaan, maksimi nopeudella, mainitun varren loittonemisliikettä varten.

Sisäänmeno E3: anturin 70 sigannliin suhteellinen ohjaus, niin että saadaan suhteellinen ja muuttuva varren 6 loitontumisnopeus.

Ohjauslaitteen juuri selitetyt elimet liittyvät lukuisiin loogisiin komponentteihin, joiden tarkoituksena on saada aikaan samat ohjaustoimet kuin niiden, jotka on selitetty kuvion 5 mukaisen sovellutusmuodon yhteydessä. Nämä toimet palautetaan tässä lyhyesti mieleen kuvion 6 yhteydessä: 14 62807 - Varren 6 käsin loitontaminen.

Käsiohjausnapin 79 painallus lähettää signaalin yksikön 78 sisäanme-noon E2 JA-portin 80 ja TAI-portin 81 kautta.

Kun loitontumisliike on päättynyt, vipu 26 aktivoi iskun päättymiskat-kaisimen 82, joka peruuttaa ohjausnapin 79 antaman signaalin suunnan-muutospiirin 83 kautta, pysäyttäen JA-portin 80 ulostulosignaalin. Tästä seuraa, että hidastinmoottori 73 ei enää saa virtaa.

- Automaattinen loitontuminen.

Muistin 85 sisääntuloon 84 kohdistuva impulssi lähettää signaalin yksikön 78 sisäänmenoon E2 TAI-portin 81 kautta.

Iskun päättymiskatkaisimen 82 toimittama signaali lähetetään muistin 85 nollaus-sisääntuloon 86, jolloin muisti palaa alkutilaansa ja siten katkaisee hidastinmoottorin 73 syötön.

- Suhteellinen loitontaminen.

Puolan vaikutus kosketusrullaan 14 aiheuttaa siirtymän anturin 70 sydämen 37 siirtymisen ja sijoittaa sen asemaan, joka sallii signaalin toimittamisen, joka vahvistimen 76 ja yksikön 78 välityksellä saa aikaan hidastinmoottorin 73 syötön. Yksikkö 6, 8, 10 loittonee tällöin puolasta pienellä nopeudella. Jos tämä nopeus on pienempi kuin puolan säteen kasvun nopeus, rulla aiheuttaa kääntymisliikkeen keskiviivan Z-Z ympäri, mikä siirtää anturin 70 sydäntä 87 niin, että se toimittaa korkeampitasoisen signaalin, joka vastaa suurempaa hidas-tinmoottorin 73 nopeutta ja niin ollen edellämainitun kalustoyksikön suurempaa loittonemisnopeutta. Stabiili tila saavutetaan, kun loitto-nemisnopeus on yhtä suuri kuin puolan säteen kasvun nopeus.

Loittonemisliikkeen pysäyttämiseksi silloin kun vipu 26 saavuttaa iskun päätöskatkaisimen 82, järjestelmään kuuluu ohjauslaite 88 kuten esimerkiksi kenttävaikutustransistori, joka on kytketty rinnan vahvistimen 76 kanssa ja joka täten kumoaa vahvistimen yksikön 78 sisäänmenoon E3 kohdistaman ulostulosignaalin silloin kun tämä rajakatkaisin 82 aktivoituu. Tästä seuraa, että hidastinmoottori 73 ei enää saa virtaa, minkä ansiosta vältetään moottorin vahingoittumisilta.

- Käsin lähentäminen.

Käsinohjausnapin 89 painallus lähettää signaalin yksikön 78 sisäänmenoon El JA-portin 90 ja TAI-portin 91 kautta.

62807

Kun lähestymisliike on päättynyt, vipu 26 saattaa toimintaan lähesty-misiskun päätekatkaisimen 92, joka kumoaa käsinohjausnapilla 89 annetun signaalin TAI-portin 93 ja suunnanvaihtimen 94 kautta, mikä pysäyttää JA-portin 90 toimittaman ulostulosignaalin.

- Automaattinen lähestyminen.

Muistin 96 sisäänmenoon 95 vaikuttava impulssi aiheuttaa signaalin Lähettämisen yksikön 78 sisäänmenoon El TAI-portin 91 kautta.

Kun tämä lähestymisliike on päättynyt, iskun päätekatkaisimen 92 muistin 96 nollaussisäänmenoon 97 TAI-portin 93 kautta toimittama signaali palauttaa tämän muistin sen alkuperäiseen tilaan ja katkaisee siten hidastinmoottorin 73 syötön.

On huomattava, että TAI-portin 93 läsnäolon ansiosta loittonemisliike on etuoikeutetussa asemassa lähestymisliikkeeseen nähden, mekanismin tapaturmaisen vahingoittumisen välttämiseksi siinä tapauksessa että loittonemis- ja lähestymisinformaatiot sattuisivat tulemaan annetuiksi yhtä aikaa.

Edellä selitetyissä kahdessa sovellutusmuodossa puolauskoneeseen kuuluu yksi kara, joka pystyy vastaanottamaan ainoastaan yhden hoikin, yhden puolan muodostamista varten. Keksintö soveltuu kuitenkin luonnollisesti myös puolauskoneisiin, joihin kuuluu kaksi tai useampia karoja asennettuina sinänsä tunnettuun tapaan rumpuun niin, että kukin kara voidaan valinnaisesti sijoittaa kappaleen 8 eteen.

Lisäksi jokainen kara voi olla suunniteltu vastaanottamaan useita puolia, jotka tällöin puolataan yhtä aikaa. Tässä tapauksessa kappaleen 8 sisällä olevan edestakaisin liikuttamismekanismin on pystyttävä liikuttamaan yhtä monta langanohjainta kuin muodostettavia puolia on.

Mitä tulee kuvioiden 1-5 mukaiseen ensimmäiseen sovellutusmuotoon, voidaan todeta, että käyttöväliaineena voi olla välittömästi jonkin hydrauliikkayksikön toimittama paineöljy. Tässä tapauksessa ilman/ öljyn-vaihtimet 40 ja 43 eivät tietenkään ole tarpeen. Sellaiset oh-jauselimet kuin venttiilit 54 ja 62 pysyvät kuitenkin sähkötyyppisinä hydrauliikan nykyisen tekniikan mukaan.

Edelleenkin kuvioiden 1 ja 5 mukaisessa sovellutusmuodossa pysyen voidaan todeta, että venttiilit 20 ja 41 voidaan sijoittaa muihinkin hyd- 16 62807 raulisen piirin kohtiin. Itse asiassa on mahdollista sijoittaa ne esimerkiksi rinnakkain vaihtiroen 40 ja toimisylinterin 27 vastaavan sisäänmeno aukon väliin. Tässä tapauksessa toimisylinterin 27 männän männänvarren vastakkaista pintaa vasten vaikuttava vastapaine on ilmakehän paine. Toimisylinterin läpimitta on siis mitoitettava sen mukaan, että ilmakehän paineen työntövoima kaikissa tapauksissa vastustaa kalusteyhdistelmän 6, 8, 10 jousesta 4a johtuvien karasta 2 ja puolasta loitontumisen voimia.

Edellä olevan keksinnön kahden sovellutusmuodon yksityiskohtaisen selityksen jälkeen nähdään, että keksintö saa aikaan puolauskoneen, joka tarjoaa etenkin seuraavat edut.

Langanohjaimen 10 mekanismi loittonee muodostamassa olevan puolan vastaanottavasta karasta jatkuvassa loittonemisliikkeessä. Tämä liike on erittäin tarkasti alistettu puolan säteen kehittymisnopeudelle joko venttiilin 20 tai siirtymän anturin 70 muodostaman aktivoimiselimen läsnäolon ansiosta, jotka elimet ovat jatkuvatoimisia säätöelimiä.

Langanohjaimen ja puolan välimatka voi olla täysin vakio, niin että se ei vaikuta langan puolalle asettumiseen.

Kosketusrullan 14 puristus muodostumassa olevaa puolaa vasten on niin pieni kuim mahdollista ja sitä voidaan mielen mukaan säätää asettelemalla jousen 21 jännitystä.

Kahden kauluksen 24 ja 25, jotka ovat kosketuksessa puolauksen käynnistyessä, läsnäolon ansiosta vältetään kosketusrullan 14 ja puolaholkin F kehänopeuksien väliset erotukset. Itse asiassa käynnistyksen hetkellä kosketusrulla käynnistyy sopivalla kehänopeudella ennen kuin se tulee kosketukseen muodostumassa olevan puolan pinnan kanssa.

Kosketusrullan puolaan vaikuttava puristusvoima voi olla hyvin pieni, so. suuruusluokka 1 newton, mikä on perin pientä verrattuna niihin voimiin, joita käytetään ennestään tunnetussa tekniikassa ja nimenomaan US-patenttijulkaisussa 3 547 361. Tästä seuraa, että keksinnön mukaisessa puolauskoneessa puolattu lanka ei ole alttiina käytännöllisesti katsoen minkäänlaisille muutoksille.

Kosketusrulla 14 on kiinnitetty heilahtelevalle kannattimelle 12, joka 17 6 2 8 0 7 muodostaa inertiamassan, mikä tekee mahdolliseksi pienentää niiden heilahdusten amplituudia, joita tämän kannattimen ja rullan muodostama järjestelmä saattaa tehdä ulkopuolisten voimien vaikutuksesta.

Lopuksi huomattakoon, että vaikka puolauskone edellä on selitettu sovellettuna venytyssuulakkeista lähtevän lasilangan puolaukseen, on ilmeistä, että sitä voidaan yhtä hyvin käyttää kaikissa muissakin sovellutuksissa, joissa on kyseessä puolien valmistaminen hauraasta, etenkin hankaukselle arasta tekstiilituotteesta suurilla puolausnopeuksil-la (50 m/sek tai ylikin) jotka vaativat tarkkuuspuolausta. Tietenkin puolauskonetta voidaan käyttää kaikissa sellaisissa sovellutuksissa, joissa toimintaehdot ovat vähemmän ankarat. Lisäksi, nimenomaan kuviossa 4 esitetyn heilahtelevan kannattimen 12 heilahduslaakereiden sovituksen ansiosta puolauskonetta voidaan käyttää kaikissa niissä tapauksissa, joissa toimintaolosuhteet ovat voimakkaasti likaavia. Tällöin riittää, kun käytetään jotakin sopivaa liuotinta nivelten pesemiseen.

Claims (9)

62 807 18

1. Puolauskone, etenkin lämpöplastista ainetta olevia lankoja kuten venytyssuulakkeista (A) venytettyjä lasi lankoja (B) varten, johon kuuluu kiinteä runko (1) , runkoon (.1) pyöriväksi asennettu kara (2) , joka on tarkoitettu vastaanottamaan puolattava lanka (E), laitteita karan (2) saattamiseksi pyörimään, langan ohjausyksikkö (7), joka on asennettu rungossa (1) kääntyvälle varrelle (6), mainitulle varrelle (6) asennettu langan-ohjausmekanismi (8, 10), jossa langanohjain (10) on tarkoitettu siirtymään edestakaisin, sekä ohjauslaite, joka on sovitettu saattamaan langanohjausyksikön (7) siirtymään muodostumassa olevan lankapuolan säteen kasvun mukaan, joka ohjauslaite käsittää ohjauspiirin, joka koostuu kosketusrullasta (14), joka havaitsee puolan kasvun, käyttölaitteesta (27), jonka tarkoituksena on saattaa varsi (6) kääntymään, ja aktivoimiselimestä (20, 70), joka aktivoi käyttölaitteen (27) kosketusrullan (14) sijainnin funktiona, tunnettu siitä, että aktivoimiselin (20, 70) on jatkuvasti ohjaava elin, jonka käynnistää elin (16), joka jatkuvasti siirtyy puolan säteen kasvusta aiheutuvan kosketuseli-men (14) liikkeen mukaan siten, että elin (16) lähettää jatkuvasti käyttölaitteelle signaalin, joka on verrannollinen puolan säteen kasvunopeuteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puolauskone, tunnet-t u siitä, että kosketustela (14) on asennettu kannattimelle (12), joka vuorostaan on kiinnitetty langanohjausmekanismiin (8, 10) heilahtelevaksi vaakasuoran akselin (Z-Z) ympäri, ja siitä että kannatin (12) ja kosketusrulla (14) on painoltaan tasapainotettu vaakasuoraan akseliin (Z-Z) nähden ja joustavasti säädettävästi kuormitettu suuntaan, joka painaa kosketusrul-laa (14) muodostumassa olevan puolan pintaa vasten säädettävänä ja verraten pienellä voimalla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen puolauskone, tunnet-t u siitä, että heilahtelevaan kannattimeen (12) kuuluu haaru-kanmuotoinen elin, jonka kanta (12a) on asennettu vaakasuoraksi ja jonka ylöspäin suuntautuvat haarat on kiinnitetty niveltyvästi langanohjausmekanismiin (8, 10) ja kannattavat vapaassa päässään kosketusrullaa (14). 19 62 807

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puolauskone, tunnet-t u siitä, että heilahteleva kannatin (12) on kiinnitetty toiseen vivun (16) päistä, jonka vivun vastakkainen pää on kytketty aktivoimiselimeen (20, 70) ja johon vipuun on kiinnitetty säädettävä vetojousi (21), joka toisesta päästään on kiinnitetty lan-ganohjausmekanismiin (8, 10).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen puolauskone, tunnettu siitä, että kosketusrullaan (14) kuuluu kaulus (25), joka on yhteistoiminnassa karassa (2) olevan kauluksen (24) kanssa, ja siitä että kaulusten (24, 25) läpimitat on valittu siten, että puolauksen alussa kosketusrullalle (14) saadaan ke-hänopeus, joka on enintään yhtä suuri tai mieluimmin hiukan pienempi kuin karalle (2) pujotettavaksi, puolaa vastaanottamaan tarkoitetun hoikin (F) kehänopeus.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen puolauskone, tunnettu siitä, että ohjauspiiri on hydraulispneumaattist.a tai hydraulista tyyppiä, että heilahtelevan varren (6) käyttölaite (27) on toimisylinteri ja että aktivoimiselin on toimisy.1 interin syöttöpiiriin asennettu hydraulinen venttiili (20) jossa on kanava, jonka kokoa voidaan vaihdella jatkuvasti kosketusrullan (14) aseman funktiona, toimisylinterin ohjaamiseksi suunnassa, joka loitontaa vartta (6) karasta (2).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen puolauskone, tunnettu siitä, että ohjauspiiri on sähkömekaanista tyyppiä, että heilahtelevan varren (6) käyttölaite käsittää sähkö-moottorin (73) ja että aktivoimiselin on siirtymän anturi (70) joka ohjaa sähkömoottorin (73) syöttöpiiriä (76, 78), johon anturiin kuuluu liikkuva elin (87), joka on kytketty kosketusrullaan (14) ja kehittää anturin ulostuloon jatkuvasti muuttuvan ohjaussignaalin moottorin (73) ohjaamiseksi varren (6) .loittonemissuun-nassa karasta (2).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen puolauskone, tunnet-t u siitä, että aktivoimiselimen muodostaa venttiili (20) , johon kuuluu venttiilinpesä (28), joka on kiinnitetty langanohjausmekanismiin ja jossa on sylinterimäinen poraus (29), jossa on kosketus-rullaan (14) kytketty luisti (19) ja johon poikittain avautuu 20 62807 kaksi ojennuksessa olevaa reikää (31, 32) , jotka ovat yhteydessä toimisylinterin (27) hydrauliseen piiriin, jossa luistissa (19) on uurre (30) joka on tarkoitettu jatkuvaan tapaan määräämään reikien (31, 32) toisiinsa yhteydessä olon aste kosketusrullan (14) sijainnin funktiona.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen puolauskone, tunnet- t u siitä, että luisti (19) on sovitettu venttiilin (20) pesään hyvin pienin, esimerkiksi 3 ^um suuruusluokkaa, olevin välyksin.