FI62787C - Kontrollsystem foer skrivhuvud - Google Patents

Description

R5Sr*l μ 01)κυϋ1ί·ϋΤϋ**ϋ··*Α,*υ ,9πβπ ffiTA lJ ' ' UTLAGGNINOSSKRIFT Olio! • C (45) Pj ten LIi cyör.rie Uy ID CD 1933 ^ ~ ^ (51) KY.tk?/lw.CL3 B 41 J 7/52 SUOM I —Fl N LAN D (21) N*w««wkemu·—htwcweknlng 17^/72 (22) HikemiipUv* — AMekntopdig 19 · 06.72 (23) Alkuptlvt—Glklgtaadai 19.06.72 (41) Tulkit )uHeltaksi — Mlvlt offantHg 22.12.72 FBtenttI-)a ralcirterihftllltu· (44) Nlhttvtkdpmon μ kuuL|ulk4i*in pvm. — 30.11.82

PfttMit* och ragiitaratyraJMn ' ' Aittakin uthgd och «MkrMUn pubiietrtd (32)(33)(31) Pyydtty «tuotte«Ui—kgtrd priorkat 21.06.71 USA(US) 155187 (71) Honeywell Information Systems Inc., 200 Smith Street, Waltham,

Massachusetts, USA(US) (72) Joseph P. Deyesso, Walpole, Massachusetts, Gaston A. Palombo, Chelmsford, Massachusetts, USA(US) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Kirjoituspään säätösysteemi - Kontrollsystem för skrivhuvud

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu painolaitteen säätösystee-miin ja erityisesti uuteen ja parannettuun säätösysteemiin, jolla ak-selinsuuntaisesti ja pyörimisliikkeen suunnassa asetellaan sarjatyyp-pisen painopään osa.

Sarjatyyppisen painolaitteen periaate voidaan yksinkertaisesti esittää siten, että siinä pyörittämällä ja akselin suunnassa siirtämällä siirretään usein kirjoitusmerkin kirjoituspäätä siten, että asetellaan oikein tietty merkki tällä kirjoituspään pinnalla. Tämä paina-tuspään pinta sisältää joukon vyöhykkeitä kunkin näistä vyöhykkeistä itsessään sisältäessä joukon eri kirjoitusmerkkejä. Tietyn erityisen merkin asettelemiseksi täytyy painatuspäätä siirtää tietyn erityisen vyöhykkeen kohdalle ja pyörittää tietyn merkin luo tässä välityssa vyöhykkeessä. Asetellun merkin painaminen toteutetaan sitten suorittamalla kertaisku sopivalla painatuslaitteella.

Kuten on jo aikaisemmin esitetty kohdistuu nyt kyseessä oleva keksintö loogiseen säätölaitteeseen, jolla painatuspäätä asetellaan siten että määrätty merkki kohdistetaan tällä painatuspään pinnalla tämän jälkeen tapahtuvaa painattamista varten oikein. Aikaisemmin on tämän tyyppinen asettelun säätölaitteisto usein vaatinut, että painatuspäätä 2 62787 ensinnä siirretään tietyn perusasennon kautta ennenkuin looginen säätö saattaa alkaa sen siirtämiseksi uuteen asentoon. Tähän yleensä liittyy liike ainoastaan yhteen ainoaan suuntaan, joka myös on yleistä useissa painolaitteen säätösysteemeissä. Tämä painopään liike itsessään toteutetaan yleensä tietyllä suurimmalla mahdollisella nopeudella, joka taas puolestaan aikaansaa ylitystä ja edestakaista värähtelyä vasta kohdalleen saapuneessa painoasemassa.

Nyt kyseessä olevan keksinnön tarkoituksena on tämän johdosta aikaansaada painopään asennon säätösysteemi, joka kykenee asettelemaan tämän painopään vain sen uuteen asentoon entiseen asentoon nähden verraten.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukaan on aikaansaatu systeemi painopään siirtymän säätämiseksi siirryttäessä aikaisemmasta painatus-asennosta uuteen painatusasentoon tämän sisältäessä: laitteet tietyn koodatun kuvauksen vastaanottamiseksi uudesta painatusasennosta uutta painettavana olevaa merkkiä varten, laitteet tämän painopään aikaisemmin painetun asennon koodatun kuvauksen varastoimiseksi, laitteet sekä numeerisen eroituksen määrän että painopään tarvittavan siirtymän suunnan laskemiseksi siirryttäessä aikaisemmasta painoasennosta uuteen painoasentoon tämän laskentalaitteen ollessa kytketty tähän vastaan-otinlaitteeseen ja väliaikaiseen varastointilaitteeseen, laitteet sarjan erilaisia siirtymänopeuksia määrittelemiseksi seurauksena eroituksen numeroarvosta sellaisena kuin se tulee ulos tästä laskulaitteesta sekä laitteet painopään siirtämiseksi seurauksena käsketystä siirtonopeuden määrästä sellaisena kuin tämä arvo tulee ulos määrittelylait-teista.

Tällä keksinnöllä aikaansaadaan edelleen painolaitteessa menetelmä painopään siirtämiseksi uuteen painatusasemaan aikaisemmasta pai-natusasemasta tämän menetelmän sisältäessä vaiheinaan asentojen eron arvon laskemisen aikaisemman painatusaseman ja uuden painatusaseman välillä, aluksi tapahtuvan siirtymisnopeuden valitsemisen joukosta mahdollisia siirtymänopeuksia lasketun asentoeron mukaisesti, painopään siirtämisen tällä aluksi valitulla siirtymänopeudella, siirtymä-matkan etäisyyden mittaamisen painopään liikkuessa kohden uutta paina-tusasemaa, asennon eron vähentämisen mitatun siirtymämatkan mukaisesti ja sen nopeuden säätämisen, jolla painopää liikkuu tämän nopeuden riippuessa vähennetystä asentoerosta.

Täten laskee painopään asennon säätösysteemissä tämän keksinnön mukaan säätölogiikka ensinnä pienimmät siirtymämatkat painopäätä varten kumpaankin kahdesta siirtymäsuunnasta, nimittäin akselin suuntaan 3 62787 ja pyörityssuuntaan. Pienimmät siirtymämatkat määritellään lähesty-missuunnan lausekkeina (toisin sanoen myötäpäivään tai vastapäivään \j pyörimisen suhteen) ja siirtymämatkana määrätyllä 3ähestymissuunnalla. Seuraavaksi säätölogiikka määrää tietyn portaattain valitun nopeus-kaavion alavirtaan päin siitä sijoitetulle suljetun silmukan nopeus-säätösysteemille eli servolle, joka toimii tarpeen olevan siirtymä-matkan perusteella niin että aikaansaadaan uusi painatusasema pienimmän mahdollisen siirtymän toteuttaen. Tämä alavirtaan päin kytketty suljetun silmukan nopeussäätimen systeemi eli servo toteuttaa sarjan tasaisesti tapahtuvia nopeusportaita näiden suuruuden sopeutuessa nopeuden porraskaavioon niin että painatuspää lopuksi saatetaan nolla-nopeuteen. Säätölogiikka kytkee sitten alavirtaan päin asetetun servon asennon suhteen suljettuun säätösilmukkaan lopullista hienosäätöä varten painatuspäässä.

Jotta nyt kyseessä oleva keksintö voitaisiin vieläkin paremmin ymmärtää tulisi viitata oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on perspektiivikuvanto sarjatyyppisestä painatuspäästä, jossa on osoitettu liikkeen suunnat tietyn kirjoitusmerkin asettele-miseksi.

Kuvio 2A on yläkuvanto kuvion 1 mukaisesta painatuspäästä, jossa nähdään kehänsuuntainen painatuspään jako kahteentoista yksittäiseen lohkoon.

Kuvio 2B on sivukuvanto kuvion 1 mukaisesta painatuspäästä, jossa nähdään akselinsuuntainen painopään jako kahdeksaan erilliseen vyöhykkeeseen .

Kuvio 2C on levityskuvanto tasoon sylinterimäisestä painopään pinnasta kuvion 1 mukaan sen vastaavasti esittäessä kirjoitusmerkkien USASCII binäärikoodattua järjestelmää.

Kuvio 3 on kaavamainen yleislohkokaavio painatuspään säätölogii-kasta ja servosysteemistä.

Kuvio 4 on kaavamainen esitys, jossa nähdään erilaisia merkkejä, jotka liittyvät kuvion 3 mukaiseen vyöhykkeiden kanavan logiikkaan.

Kuvio 5 on kaavamainen esitys erilaisista merkeistä, joita liittyy kuvion 3 mukaiseen lohkon kanavan logiikkaan ja ajoituksen ja säädön logiikkaan.

Kuvio 6 on logiikkaosan lohkokaavio vyöhykkeen suunnan valinnan ja säätölogiikasta kuvion 3 mukaan.

Kuvio 7 on logiikkaosan lohkokaavio lohkon suunnan valinnan ja säätölogiikasta kuvion 3 mukaan.

Kuvio S on yksityiskohtainen logiikkaosan lohkokaavio eroituksen '· < 4 62787 valinnan logiikasta lohkon suunnan ja säätölogiikan sisällä kuvion 7 mukaan.

Kuvio 9 on yksityiskohtainen logiikkaosan lohkokaavio suunnan valinnan logiikasta lohkon suunnan valinnan ja säätölogiikan sisällä kuvion 7 mukaan.

Kuvio 10 on logiikkaosan lohkokaavio vyöhykkeen valinnan servo-systeemistä kuvion 3 mukaan.

Kuvio 11 on logiikkaosan lohkokaavio kuvion 3 mukaisesta ajoituksen ja säädön logiikasta.

Kuvio 12 on piirikaavio kuvion 3 mukaisesta vyöhykkeen funktio-generaattorista .

Kuvio 13 on ajoituskaavio, jossa havainnollistetaan erilaisia merkkejä, joita liittyy nousumerkin kehittävään osaan tässä vyöhykkeen funktiogeneraattorissa kuvion 12 mukaan.

Kuvio 14 on ajoituskaavio erilaisista merkeistä, joita liittyy summan muodostuksen kytkentäosaan vyöhykkeen funktiogeneraattorissa kuvion 12 mukaan.

Kuvio 15 on sähköinen kaavamainen esitys vyöhykkeen merkinvahvis-timesta kuvion 3 mukaan.

Kuvio 16 on ajoituskaavio niistä merkeistä, joita liittyy vyöhykkeen merkinvahvistimeen kuvion 15 mukaan.

Kuvio 1 esittää painatuspäätä 20, johon liittyy kaksinkertaisella nuolella varustettu akselinsuuntainen liike 22 ja kaksinkertaisella nuolella varustettu pyörimissuuntainen liike 24· On olemassa tietty määrä tunnettuja mekaanisia sovellutustapauksia esitettyjen suun-taliikkeiden toteuttamiseksi painatuspäässä 20.

Jotta voitaisiin määritellä painatuspään 20 liike esitettyihin suuntiin 22 ja 24 niin että voitaisiin tarkoin asetella kirjaimet tässä laitteessa, on tarpeen systeemi kirjoitusmerkkien asennon tunnistamiseksi painatuspäässä. Kuvion 1 mukaisessa painatuspäässä 20 kirjainmerkkien asennot on tunnistettu kuvioiden 2A ja 2B mukaan lohkon ilmaisimella 26 ja vyöhykkeen ilmaisimella 2Ö. Tämän lohkon ilmaisimen 26 nähdään muodostuvan kahdestatoista yksittäisestä lohkon asennosta, jotka sijaitsevat painatuspään 20 kehän ympäri, kun taas vyöhykkeen ilmaisimen 26 havaitaan sisältävän kahdeksan vyöhykettä sijoitettuna akselin suuntaan pitkin painatuspäätä 20. Nämä lohkon ja vyöhykkeen asennot ovat tunnistettavissa desimaalisessa muodossa lohkon ilmaisu-luvun 26 suuruudeltaan kasvaessa myötäpäivään ja vyöhykkeen ilmaisu-luvun 26 kasvaessa suunnassa alaspäin. Lohkon ilmaisinsuureet ovat lukuja 4-I5 (ja vaativat täten neljän bitin binäärisen ilmaisuluvun) ja vyöhykkeen ilmaisinluvut ovat lukuja väliltä 0-7 (tarviten kolmen '-v ! 5 62787 bitin binäärisen ilmaisinluvun). Vyöhykkeen ja lohkon ilmaisinluvut koodataan binäärisiksi tavanomaisen USASCII koodin mukaisesti kuten on esitettynä kuviossa 2C. Tämä koodi osoittaa nyt kyseessä olevassa painatuspään rakenteessa että alimmat kolme bittiä kuvaavat vyöhykkeen tunnuslukuja 0-7 ja suurempaan päähän järjestetyt neljä bittiä kuvaavat lohkon tunnuslukuja i+-15· Tämä USASCII koodi määrää edelleen, että lohkon kuvausluku luetaan alkaen suurimmaksi järjestetystä bitistä. Täten kun kyseessä on kuvion 2C mukainen USASCII koodi voidaan nähdä, että kirjainmerkki A painatuspäällä 20 koodataan muotoon 1001000, jossa alimpana olevat kolme bittiä määrittelevät vyöhykkeen tunnusluvun 1 ja suuremman järjestyksen neljä bittiä määrittelevät lohkon tunnusluvun β.

Siirtyen nyt kuvioon 3 on siinä esitetty kokonaislohkokaavio logiikasta ja servosäätimestä painatuspään 20 asettelemiseksi juuri esitetyn USASCII koodatun merkin mukaan, joka syötetään sisään pitkin seitsemän bitin johdinta 30. Tieto tässä seitsemän bitin johtimessa 30 tunnistetaan päteväksi USASCII koodatuksi merkiksi kun läsnä on koodin pätevöivä merkki VC, joka on esitettynä kuviossa 4A, tämän tullessa pitkin johdinta 32. Seitsemän bitin johdin 30 syöttää tietonsa ajoituksen ja säädön logiikkalohkoon 40, joka taas puolestaan jakaa sisääntulevat seitsemän bittiä kolmen tatin kuvaukseen uudesta vyöhykeasennosta joka joutuu johtimeen 42 sekä neljän bitin esitykseen uudesta lohkon asennosta tämän tullessa johtoon 44· Tässä vaiheessa tulee todeta, että erillisten vyöhykkeen ja lohkon kanavien pari eli osat 46 ja 43 (hahmoteltuna katkoviivoilla kuviossa) on laitteessa mukana niiden uusien vyöhykkeen ja lohkon tietojen käsittelemiseksi, jotka tulevat sisään johtimia 42 ja vastaavasti 44 pitkin. Nämä vyöhykkeen ja lohkon kanavat 46 ja 43 sisältävät kumpikin erityiset logiik-kaosat ja niihin liittyvät suljetun silmukan takaisinkytkennän servot, joilla toteutetaan säädetty akselinsuuntainen ja pyörittävä liike eli 22 ja 24 seurauksena näistä vyöhykkeen ja lohkon kuvauksista 23 ja 26 jotka tulevat sisään pitkin johtimia 42 ja vastaavasti 44 niin että voidaan sijoittaa painatuspää 20 oikeaan asemaansa minkä tahansa määrätyn kirjainmerkin painamiseksi.

Siirtyen nyt vyöhykkeen kanavalle 46 voidaan havaita, että uusi vyöhykkeen kuvaustieto on kolmen bitin johtimessa 42 tullen syöttötieto nauhan eroituksen ja suunnan logiikkaosaan 50. Tämä vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikka 50 suorittaa sekä eroarvon laskennan uuden vyöhykkeen tieto-osan 2Ö, joka syötetään sisään johdinta 42 pitkin ja olemassaolevan vyöhykkeen asennon tiedon välillä tälle paina-tuspäälle 20, joka tieto on jo aikaisemmin ollut varastoitunut nykyisen 6 62787 aseman muistiin. Tämä., samoinkuin vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikkaosan 50 sisäiset toiminnat tullaan vielä yksityiskohtaisemmin selostamaan alla. Tässä vaiheessa riittää todeta, että vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikkaan 50 sisältyy binäärinen vähennyslaskuosa uuden vyöhykkeen tieto-osan 26 johdossa 42 ja varastoidun sen hetkisen vyöhykkeen asennon painopäälle 20 välille. Näin tuloksena oleva kolmen bitin vyöhykkeen eroitustieto syötetään ulostulona johtoon 52. Tämän vyöhykkeen suunta lasketaan myöskin tässä vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikassa 50 ja se tulee ulostulona johtoon 54· Tämä kolmen bitin vyöhykkeen eroitus johdossa 52 ja vyöhykkeen suuntatieto johdossa 54 syötetään sisääntuloksi vyöhykkeen servosääti-men logiikkaan 56. Tietyn viiveen jälkeen Te vaiheen VC alusta lukien kuten on esitettynä kuviossa 4A jotta sallittaisiin vyöhykkeen eroituksen ja suunnan laskeminen oikeaan arvoonsa syötetään sisään paina-tuskäskyn toimintamerkki XP, mikä on esitettynä kuviossa 4B, tullen se vyöhykkeen servosäätimeen 56 pitkin johdinta 56. Täten vaikka vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikka 50 saattaa ulostuloonsa saada merkityksettömiä signaaleja johtamille 52 ja 54 niin vain XP merkin aikana (joka seuraa VC merkkiä) pätevä vyöhykkeen eroituksen ja suunnan arvo sitten syötetään tähän vyöhykkeen servon säätimeen 56. Välittömästi tämän painatuskäskyn toimintamerkin XP jälkeen kuvion 4B mukaan tulee rummun asettelun käynnistysmerkki SDP kuvion 4C mukaan, joka syötetään vyöhykkeen servosäätimeen 56 pitkin johdinta 59· Tämä rummun asennon käynnistysmerkki SDP esiintyy painatuksen toimintakäs-kyn XP jälkeen niin että voidaan määritellä onko vyöhykkeen eroitus johtimessa 52 nollan suuruinen vai ei. Mikäli sisääntuleva vyöhykkeen erotus on nollan suuruinen syöttää vyöhykkeen servosäädin 56 merkin SDP vaikutuksesta ulos "vyöhyke valmiina" merkin, kuten on esitettynä kuviossa 4D, pitkin johdinta 9Ö, mikä osoittaa, että painatuspää 20 on oikeassa vyöhykkeen asennossaan painatusta varten ja että mitään muuta liikettä ei tässä tarvita. Mikäli toiselta puolensyntyy nollasta poikkeava vyöhykkeen eroitus johtoon 52 tämä merkki SDP aikaansaa vyöhykkeen servosäätimen 56 valitsevan tietyn nopeustason, joka on joko korkea, keskinkertainen tai alhainen, riippuen siitä vyöhykkeiden lukumäärästä, joka tulee ylittää siirrettäessä painatuspäätä 20 sen nykyisestä vyöhykeasennosta uuteen vyöhykeasentoon. Tämä saadaan ulostuloksi loogisesti päälläolevana merkkinä johtoon 60, joka osoittaa "vyöhykkeen nopeus suuri" tilannetta, johtoon 62, joka osoittaa "vyöhykkeen nopeus keskinkertainen" tilannetta sekä johtoon 64, joka osoittaa "vyöhykkeen nopeus alhainen" tilannetta. Kaikki nämä kome merkkiä 7 62787 ovat keskenään toisensa poissulkevia.

Viitaten seuraavassa kuvioihin 4E-4G esitetään näissä tilanne, jossa vyöhykkeen servosäädin 56 syöttää ulos kaikki kolme erilaista nopeustasoa erilaisina aikahetkinä. Tämä tilanne siintyy kun vyöhykkeen servosäädin 56 määrittelee, että vyöhykkeiden erotus on riittävän suuri, se tahtoo sanoa 7 vyöhykkeen suuruinen jotta tarvittaisiin suuren nopeuden liiketyyliä tätä servosysteemin toimintaa varten. Ne ajanjaksot, jolloin käsketty nopeustaso pysyy korkeana ovat funktio siitä, kuinka kauan vaatii vyöhykkeiden määritellyn lukumäärän ylittäminen. Sitä mukaa kun vyöhykkeiden kokonaislukumäärän erotus pienenee, käsketään vuorostaan seuraavat nopeuden tasot kuvioiden 4F ja 4G mukaan. Yksityiskohtainen tapa, kuinka ja koska nopeuden tasot tullaan käskemään, tullaan selostamaan myöhemmin. Tämä vyöhykkeen servosäädin 56 syöttää myöskin ulostuloonsa loogisesti päälläolevan merkin, joka osoittaa "vyöhykkeitä eteenpäin" tai "vyöhykkeitä takaisinpäin" suuntaa tietylle sarjalle johtimia 66 ja vastaavasti 66 tämän "vyöhykkeen suunnan" merkin mukaisesti, joka tulee johtoon 56. Merkit näissä asiaankuuluvissa johtimissa ovat täten päällä vyöhykkeen funktiogeneraattorin 70 sisäänsyöttöpuolella.

Käsketyt nopeuden määrät johtimissa 60-64 syötetään sisääntuloina vyöhykkeen funktiogeneraattoriin 70, joka sisäisesti kehittää nousevan vyöhykkeen servon käyttömerkin BSD kuten on esitettynä kuviossa 4N. Tämän BSD merkin nähdään ensin kiihtyvän korkean nopeuden käyttötasol-le ja tämän jälkeen alentuvan ensin keskinkertaisen nopeuden käyttö-tasolle ja lopuksi alhaisen nopeuden käyttötasolle kun kukin peräkkäin sijaitseva nopeuden taso käsketään laitteistossa kuten on esitettynä kuvioissa 4E-4G. Tämä BSD merkki summataan yhteen takaisinkytketyn nopeusmerkin kanssa vyöhykkeen funktiogeneraattorin sisällä. Näin tuloksena oleva virhemerkki tulee johtimeen 72 ja se vahvistetaan te-hovahvistimella 74 ja syötetään tämän jälkeen käyttövirtana vyöhykkeen servomoottoriin 76. Takometri 7β, joka on asennettu servomoottorin 26 ulostuloakseliin syöttää takaisinkytkevän "takometri nopeuden" merkin, joka lasketaan yhteen BSD merkin kanssa vyöhykkeen funktiogeneraattorin 70 sisällä, johtimeen 60. Asennonilmaisin 62, joka myös on asennettuna ulostuloakseliin tässä vyöhykkeen servomoottorissa 76 kehittää asennon merkin, joka syötetään takaisin johtimessa 64 asennon merkinvahvistimeen 66. Tämä merkinvahvistin 66 taas puolestaan syöttää takaisin "analooginen asento" merkin johtimeen 66 vyöhykkeen funktiogeneraattorille. Merkinvahvistin 66 syöttää myös takaisin pitkin johtimien 90 ja 92 paria sarjan eteenpäin ja taaksepäin viittaavia β 62787 johdinpulsseja, jotka osittavat vyöhykkeen asentoa aina näitä ylitettäessä. Tarve eteenpäin ja taaksepäin kulkevien johdinpulssien kehittämiseksi käy ilmi kun merkinvahvistin 06 tullaan yksityiskohtaisemmin alempana esittämään. Riippuen siitä onko osoitettu eteenpäin ja taaksepäin siirtyvää vyöhykkeen suuntaa sisääntulevassa johtimessa 54 on asiaankuuluva johtimien pulssien sarja johtimissa 90 tai johtimessa 92 käytössä binäärisen vyöhyke-eron laskemiseksi kohden nollaa, joka ero oli aikaisemmin varastoitu tiettyyn eroituslaskimeen vyöhykkeen servosäätimen 56 sisällä. Tämä kaikki tullaan esittämään myöhemmin kun vyöhykkeen servosäädintä 56 tullaan yksityiskohtaisesti kuvaamaan. Tässä vaiheessa tulee todeta, että vyöhykkeen eroitusta tämän vyöhykkeen servosäätimen 56 sisällä pienennetään yksiköittäin sitä mukaa kun kukin vyöhykkeen ylitys toteutetaan, mikä osoitetaan johdinpulsseilla asiaankuuluvassa johtimessa 90 tai 92. Sitä mukaa kun vyöhykkeiden eroitusta täten yksiköittäin pienennetään, valitaan myöskin asiaankuuluva nopeuden tason johdin valittuna johtimista 60-64 loogisesti päälle kytketyksi. Kun vyöhykkeen servosäädin 56 määrittelee, että eroi-tuksen laskin on nollattu, mikä osoittaa että painatuspäätä 20 on siirretty tarpeellinen määrä asentoja laskee suure BSD alas nollaan alhaisesta nopeudesta, kuten on esitettynä kuviossa 4H. Kun merkki BSD saavuttaa nolla-arvon kehitetään silloin "liike valmis" merkki kuten on esitettynä kuviossa 41 vyöhykkeen funktiogeneraattorissa 70 ja se syötetään takaisin vyöhykkeen servosäätimeen 56 johdinta 96 pitkin.

Vyöhykkeen servosäädin 56 käskee sitten vyöhykkeen funktiogene-raattoria 70 siirtymään tietystä nopeustyypistä "asettelutoimintaan" aikaansaamalla loogisesti päälläolevan merkin johtimeen 94, kuten on esitettynä kuviossa 4J. Painatuspää 20 tullaan tämän jälkeen lopullisesti asettelemaan suljetun takaisinkytkentäsilmukan avulla analoogi-sen vyöhykkeen asettelijan tiedon perusteella käyttäen johdinta 33. Ulostuloon saadaan "vyöhyke valmiina" merkki vyöhykkeen servosäätimestä 56 johtimeen 9Ö, mikä osoittaa, että vyöhykkeen asettelu on suoritettu loppuun kuten on esitettynä kuviossa 4K.

Kuten on jo aikaisemmin esitetty muodostuu lohkon kanava 4Ö samanlaisesta sarjasta logiikan ja servosäätimen osia näiden alkaessa neljän bitin johtimesta 44, joka määrittelee uuden lohkon asennon lohkon kuvailijatiedon 26 mukaan, joka saapuu lohkon erotuksen ja suunnan logiikkaosaan 100, joka laskee lohkon eroituksen ja lohkon suunnan käyttäen edellisessä tapauksessa kolmen bitin lohkoeroituksen johdinta 102 ja viimemainitun suureen lohkon suuntajohdinta 104 käyttäen. Tämä 9 62787 lohkon eroituksen ja lohkon suunnan johtimet 102 ja 104 on kytketty-lohkon servosäätimeen 106, joka seurauksena painatuskäskyn toiminta-merkistä XP on esitettynä kuviossa 5B ja kulkee johtimessa 53 sekä rummun asennon käynnistysmerkin SDP perusteella, joka on esitettynä kuviossa 5C ja kulkee johtimessa 59, valitsee asiaankuuluvan loogisen merkin päälle tämän ollessa yksi sarjasta käskettyjä nopeustason johtimia 103-112, kuten on esitettynä kuvioissa 4L-4G. Viitaten seuraa-vassa lyhyesti kuvioon 5A nähdään merkin XP seuraavan VC merkkiä kuten on jo aikaisemmin esitetty kuvion l+A yhteydessä· "Lohko valmiina" merkki kuvion 5D mukaan on myös samanlainen kuin "vyöhyke valmiina" merkki kuviossa 4D siinä suhteessa, että se esiintyy kun painatuspää 20 jo on oikein aseteltuna. Tämä lohkon servosäädin 106 aikaansaa myös loogisesti päällä olevan merkin jompaan kumpaan parista johtimia 114 tai 116 riippuen siitä, onko tämän lohkon suunta eteenpäin tai vastaavasti taaksepäin. Asiaan kuuluvat nopeuden tasot syötetään sisääntuloina lohkon funktiogeneraattoriin 113, joka kehittää nousevan lohkon servokäyttömerkin SSD kuten on esitettynä kuviossa 5H, tämän tullessa johtimeen 120, josta se sitten vahvistetaan tehovahvistimella 122 ja sitä käytetään tämän jälkeen käyttämään lohkon servomoottoria 124* Tämän lohkon moottorin 124 ulostuloakselille kytketty takometri 126 kehittää johtimeen 123 "takometrinopeus" merkin, joka syötetään takaisin lohkon funktiogeneraattoriin 113 ja jossa sitä verrataan nopeustasoon, jossa SSD merkki tämän lohkon funktiogeneraattorin 113 sisällä on määritellyt. Asennon ilmaisin 130, joka on myös asennettu tämän lohkon moottorin 124 ulostuloakselille kehittää asentomerkin johtoon 132, joka merkki syötetään merkinvahvistimeen 134· Tämä mer-kinvahvistin 134 syöttää ulos "analooginen asento" merkin johtimeen 136, joka tulee sisääntuloksi lohkon funktiogeneraattoriin 113. Tämä merkinvahvistin 134 syöttää myös ulotuloksi sarjan johdinpulsseja, jotka osoittavat suuntaa eteenpäin ja taaksepäin. Nämä eteenpäin ja taaksepäin suunnan johdinpulssien sarjat syötetään sisääntuloina lohkon servosäätimeen 106 johtimien 133 ja 140 parin kautta. Tämä lohkon servosäädin 106 toimii samalla tavoin kuin vyöhykkeen servosäädin 56 siinä suhteessa, että se laskee alaspäin vähentäen kolmen bitin loh-koeroitusta ja valitsee vastaavan nopeustason johtamista 103-112. Kun lohkon servosäädin 106 määrittelee, että eroituksen laskin on nollassa, mikä osoittaa, että painatuspää 20 on liikkunut tarvittavan lukumäärän asentoja verran,merkki SSD laskee alas no11asuuruuteen pienen nopeuden tasosta, kuten on esitettynä kuviossa 5^. Kun SSD merkki saavuttaa nollasuuruuden kehitetään "liike valmis" merkki kuten on esitettynä 10 62787 kuviossa 51 tämän lohkon funktiogeneraattorin 118 sisällä ja se syötetään takaisin lohkon servosäätimeen 106 johtoa 144 pitkin. Tämä lohkon servosäädin 106 käskee sitten lohkon funktiogeneraattoria 118 kytkemään tilanteen nopeustoiminnasta asennon asettelutoimintaan kehittämällä "asentotoiminta" merkin kuten on esitettynä kuviossa 5J tämän merkin tullessa johtoon 142. Painatuspää 20 tullaan lopuksi asettelemaan suljetun silmukan takaisinkytkennällä analoogisen lohkon asennon tiedon mukaan johtimessa 136. Kun lopullinen suljetun silmukan asettelu on suoritettu loppuun tämä lohkon servosäädin 106 kehittää "lohko valmiina" merkin (kuten on esitettynä kuviossa 5K) johtimeen 146.

Nyt on huomattava, että "vyöhyke valmis" ja "lohko valmis" merkit kuvioiden 4K ja 5K mukaan saattavat esiintyä eri ajanhetkinä ja että molemmat tarvitaan, jotta ajoituslogiikka 40 saattaisi olettaa, että painatuspää 20 on aseteltu kumpaankin kahdesta suunnasta 22 ja vastaavasti 24 nähden. Kun nämä kaksi vastaavaa merkkiä on vastaanotettu ajoituslogiikkaan 40, aloitetaan iskevä painatusliike IPS kuten on esitetty kuviossa 5L, tämän tapahtuessa ajoituslogiikan 40 avulla.

Tämä iskevä painatustoiminta ei itsessään ole esitetty tai kuvattu tässä yhteydessä koska sellainen on alalla tunnettua eikä se muodosta osaa nyt kyseessä olevasta keksinnöstä. Välittömästi toiminnan IPS jälkeen aikaansaadaan painatus jakso valmis merkki PCC johtoon 147 ja nykyisen asennon sisäänsyöttävä merkki LPP aikaansaadaan johtoon 148. Tämä PCC merkki valmistelee servosäätimet 56 ja 106 seuraavaa painatus-jaksoa varten. LPP merkki syöttää vyöhykkeen ja lohkon kuvaustiedot 26 ja 28 nykyisen asennon muisteihin näissä eroituksen ja suunnan lo-giikkaosissa 50 ja 100 täten täydentäen sen hetkisen painatus jakson varastoimalla sen hetkisen asennon painatuspäästä 20. Vyöhykkeen ja lohkon kanavat 46 ja 4β ovat nyt valmiina seuraavaa sarjaa vyöhykkeen ja lohkon kuvaustietoja varten, mikä kuvaa seuraavaa asentoa, johon painatuspää 20 tulee siirtää.

Edellä mainittu selitysosa on peittänyt tämän painopään 20 logiikan rakenteen ja servosäätimen yleisen toiminnan ja rakenteen. Yksittäisiä toimivia logiikkaosia tullaan nyt esittämään sellaisena kuin ne esiintyvät vyöhykkeen ja lohkon kanavilla 46 ja vastaavasti 48. Ensimmäisenä logiikkaosana vyöhykkeen kanavan 46 sisällä on vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikka 50, joka on esitettynä kuviossa 6. Nyt voidaan muistaa, että vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikka 50 laskee sekä sen eroituksen että suunnan johon painatuspään 20 tulee liikkua akselin suunnassa. Tämä laskutoimenpide suoritetaan vähentämällä sen hetkinen vyöhykkeen asento, joka on varastoituna sen hetkisen asennon muistissa sisääntulevasta vyöhykkeen esitysluvusta johti- 62787 mella 42. Sen hetkisen vyöhykkeen asennon tieto on, kuten voidaan muistaa, jo aikaisemmin varastoitu nykyisen asennon muistiin edellisen painatus jakson kuluessa.

Siirtyen nyt kuvioon 6 esitetään siinä nykyisen asennon muisti 150, jossa on nykyisen asennon tieto, joka on aikaisemmin syötetty siihen kun aikaisempi vyöhykkeen kuvausosa 26 bitti johtimia 152, 154 ja 156 pitkin saatettiin sinne syötettäväksi seurauksena LPP merkistä johtimessa 146. Nyt tarkasteltavalla hetkellä, joka on ajallisesti myöhemmin tuodaan uusi vyöhykkeen kuvausluku sisään pitkin johdinta 142 ja tämän johdosta pitkin bitti johtimia 152-156. Tämä uusi vyöhykkeen kuvausluku esittää seuraavan asennon painatuspäälle 20, johon se tulee liikkumaan ja sitä voidaan sen johdosta nimittää vyöhykkeen se-litysluvuksi 26. Tämä vyöhykkeen selitysluku 26 säilyy johtimissa I52-I56 kunnes syntyy LPP merkki johtimeen I46. Näin ei tapahdu kunnes se sen hetkinen painatus jakso on päättynyt, jota vaihetta tässä seuraavassa tullaan nyt kuvaamaan.

Sen hetkinen vyöhykkeen asennon tieto, joka on nykyisen asennon muistissa 150 syötetään vähentäjän puolelle täydellisestä vähennyslas-kuelimestä 156 pitkin bittijohtimia 160, 162 ja vastaavasti 164. Samat kolme bittiä edustavat vyöhykkeen asentoa ja syötetään ne myös toiselle puolelle kolmen bitin vertailijaosaa 166 pitkin johtimia 166, 170 ja vastaavasti 172.

Vyöhykkeen kuvausluku 26 (joka nyt on johtimis sa 152, 154 ja 156) syötetään vähennettävän puolelle täydellisestä vähennyslaskuosasta 156 pitkin johtimia 174, 176 ja vastaavasti 176. Numeerinen eroitus ND1, ND2 ja ND3 tulee ulostulona täydellisestä vähennyslaskuosasta 156 johtimiin 166, 166 ja vastaavasti 190.

Vyöhykkeen esitysluku 26 syötetään myös toiselle puolelle kolmen bitin vertailijaosaa 166 pitkin johtimien 1Ö0, 162 ja vastaavasti I64 sarjaa. Tämä kolmen bitin vertailijaosa 166 on sovitettu joutumaan loogiseen päällesaatettuun tilaan johtimen 192 suhteen kun uusi vyöhykkeen esitysluku on suurempi kuin sen hetkinen vyöhykkeen asento. Viitaten kuvioon 2 voidaan nähdä, että kun uusi vyöhykkeen esitysluku on suurempi kuin sen hetkinen asento tulee painatuspää 20 käskeä liikkumaan alaspäin lisääntyvien vyöhykkeiden suuntaan.

Lohkon eroituksen ja suunnan logiikka 100 sisältää ylimääräisen laskentalogiikan tämän vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikan 50 lisäksi. Tämä ylimääräinen logiikka on tarpeen sen tosiasian johdosta, että on olemassa kaksi suuntaa painatuspään 20 pyörittämiseksi uuteen lohkoasentoon. Viitaten seuraavassa kuvioon 2A voidaan nähdä, että 62787 12 painatuspää 20 voidaan siirtää lohkon 4 asennosta lohkon 12 asentoon siirtymällä vastapäivään neljän lohkoasennon yli uuteen lohkon 12 asentoon tai voidaan siirtyä kahdeksan lohkon asennon yli myötäpäivään uuteen lohkon asentoon 12. On olemassa ylimääräistä laskentalogiikkaa tämän lohkon eroituksen ja suunnan logiikan 100 sisällä jolla määritellään liikkeen lyhin suunta uuteen lohkoasentoon ja suunta, johon lyhin liikesuunta on toteutettavissa. Toisin sanoen nyt kyseessä olevassa tapauksessa tämä logiikka määrittelee, että lyhin matka uuteen lohkon asentoon 12 on neljän lohkoasennon yli ja lyhin suunta on vastapäivään. Ilmeisestikin suurimman etäisyyden tulisi suuruudeltaan olla kuuden suuruinen tai sitä pienempi.

Lohkon eroituksen ja suunnan logiikka 100 on esitettynä kuviossa 7. Ne neljä bittiä lohkon esitysluvusta 26, jotka esiintyvät johtimissa 194, I96, I9Ö ja 200 syötetään nykyisen asennon puskurimuistiin 202 aina kun johtimeen 12+6 tulee "syötä sisään nykyinen asento" merkki. Nykyisen lohkon asennon tiedon neljä bittiä, jotka sijaitsevat nykyisen asennon muistissa 202 syötetään myöskin täydelliseen vähennys-laskuelimeen 204 pitkin johtimia 206, 206, 210 ja vastaavasti 212.

Samat neljä tiedon bittiä syötetään edelleen vertaili jaan 214 pitkin bittijohtomia 216, 216, 220 ja vastaavasti 222. Uusi neljän bitin lohkotieto 26 tulee pitkin neljää bittijohdinta 44 kun uusi USASCII koodattu merkki syötetään sisään johtimiin 30 kuten jo aikaisemmin on esitetty. Uusi lohkon esitysluku 216 esiintyy neljän bitin johtimissa 194, I96, 196 ja 200. Uusi lohkon esitysluku 216 syötetään myös vähennettävän puolelle täydellisestä vähennyslaskuelimestä 204 pitkin johtimia 224, 226, 220 ja 236 tullen ne vertailijaan 214·

Vertailija 214 vertailee uutta lohkon esityslukua vasemmalta puolelta nykyiseen lohkon esityslukuun oikealta puolen ja syöttää ulostulona joko loogisesti päällä olevan merkin johtoon 240 tai loogisesti päällä olevan merkin johtoon 242 riippuen siitä onko uusi lohkon ku-vausluku suurempi kuin sen hetkinen lohkon asento eli N J> P vai onko sen hetkinen lohkon asento suurempi kuin uusi lohkon esitysluku eli P > N. Asiaankuuluva päällä oleva merkki syötetään sisääntulona suunnan valintalogiikkaan 244» joka tullaan alempana kuvaamaan.

Palataan nyt täydelliseen vähennyslaskuelimeen 204, jossa sen hetkinen lohkon asento vähennetään uudesta lohkon esitysluvusta ja laskettu numeerinen eroitus ND tulee ulostulona johtoihin 246, 246, 250 ja vastaavasti 252. Laskettu numeerinen eroitus ND syötetään ensinnä binääriseen kuutosvertailijaan 254, joka syöttää joko päälläolevan merkin kun NDl> 6 johtimeen 256 tai päällä olevan merkin kun tilanne on ND < 6 tämän tullessa johtimeen 256. Nämä numeeriset eroitusvertai- 13 62787 lut lukuun 6 nähden syötetään sekä eroituksen valintalogiikkaan 260 että jo aikaisemmin mainittuun suunnan valitsijalogiikkaan 244· Molemmat näistä valintalogiikkaosista tullaan kuvaamaan myöhemmin. Laskettu numeerinen eroitus ND syötetään myös vähentäjän puolelle täydellisestä vähennyslaskuelimestä 262 pitkin johtimien 264, 266, 266 ja 2?0 sarjaa. Täydellinen vähennyslaskuelin 262 vähentää numeerisen eroituksen ND binäärisestä luvusta 12 ja se syöttää ulostulona korjatun eroitusarvon CD johtoihin 272, 274 ja 276. Koska on mahdollista saada numeerinen eroitus ND suuruudeltaan välillä 7-11 tästä täydellisestä vähennyslaskuelimestä 204 on tarpeen suorittaa tämä laskutoimen-pide 12-ND. Tämä korjattu eroitus CD edustaa sitä eroitusta, joka tullaan myöhemmin valitsemaan tämän eroituksen valinnan logiikassa 260 kun numeerinen eroitus ND on suurempi kuin 6. Näin tuloksena oleva korjattu eroitus CD tarvitsee vain kolme bittijohdinta 272-276 koska kolmen bitin binäärinen arvo, joka on pienempi kuin luku 6 on ainoa järjellinen ja käsiteltävä tapaus eroituksen valintalogiikalle 260. Vastaavasti ensimmäiset kolme bittiä numeerisesta eroituksesta ND syötetään ainoastaan pitkin johtimia 27Ö, 2Ö0 ja 2Ö2 eroituksen valinta-logiikkaan 260.

Siirtyen nyt eroituksen välinnan logiikkaan 260, joka on yksityiskohtaisesti esitettynä kuviossa 6 toteuttaa eroituksen valinnan logiikka 260 seuraavat algoritmit: (1) mikäli ND <6 on suure ND todellinen eroitus, (2) mikäli ND6 on tällöin CD todellinen eroitus.

Ylläolevat kaksi algoritmia toteutetaan eroituksen valinnan logiikassa 260 ja todellinen eroitus TD tulee ulostulona kolmen bitin johtimeen 102 kuten on esitettynä kuviossa 3· Ensimmäisen algoritmin nähdään toteutuvan kuvion 6 tapauksessa kun numeerinen eroitus ND1, ND2 ja ND3, jotka tulevat sisään pitkin johtimia 276, 2Ö0 ja 2Ö2 por-titetaan kun ND < 6 merkki tulee sisään johdinta 256 pitkin sen haarautuessa JA portteihin 264, 266 ja 266 haarajohto ja 290 ja 292 pitkin. Mikäli ND < 6 merkki on päällä johtimessa 256 joutuu tällöin tämä suure ND JA porttien 2Ö4, 266 ja 266 kautta sekä TAI porttien 290, 292 ja 294 sarjan kautta niin että siitä tulee todellinen eroitus TD johtamiin 296, 29Ö ja 300. Toisena mainittu algoritmi toteutetaan por-tittamalla korjattu eroitus CD, joka tulee sisään pitkin johtimia 302, 304 ja 306 kun ND 6 merkki tulee sisään johdinta 256 pitkin josta se haarautuu JA portteihin 30Ö, 310 ja 312 haara johtoja 314 ja 3I6 pitkin. Mikäli ND .> 6 merkki on päällä on korjattu eroitus portitetta-vissa TAI porttien 290, 292 ja 294 kautta ja siitä tulee tällöin todellinen eroitus TD johtimiin 296, 296 ja 300. Nämä suureet TD > 6 sekä 4 .

14 62787 ND <6 ovat keskenään loogisia vastakkaissuureita sitä tapausta lukuunottamatta jolloin ND = 6, missä tapauksessa ne molemmat ovat loogisesti päällä. Tämä tilanne ei kuitenkaan vaikuta tilanteeseen koska tallon CD myös on suuruudeltaan =6.

Siirtyen nyt suunnan valinna logiikkaan 290, joka on yksityiskohtaisesti esitettynä kuviossa 9, toteuttaa tämä suunnan valinnan logiikka seuraavat algoritmit:

Mikäli ND < 6 ja N > P tai mikäli ND 6 ja P > N on silloin siirryttävä myötäpäivään.

Tämä toteutetaan tuomalla porttiin yhdessä JA portissa 320 suureet ND <T 6 johtimesta 25β sekä N >· P johtimesta 266 ja tämän lisäksi tuomalla yhteen JA porttiin 322 suureet ND > 6 johtimessa 256 sekä suure P> N johtimesta 266. Nämä kaksi JA portitettua tilannetta syötetään sisääntulona TAI porttiin 324 ja näin tuloksena oleva merkki syötetään ulostulona johtoon 104 sen toimiessa "lohkon suunta" merkkinä tälle lohkon servosäätimelle 106.

Viitaten jälleen kerran uudestaan kuvioon 3 voidaan todeta että eroituksen ja suunnan merkit, jotka saadaan eroituksen ja suunnan lo-giikkaosista 50 ja 100 syötetään kumpikin vastaaviin vyöhykkeen ja lohkon servosäätimiin 56 ja 106. Vyöhykkeen servosäädin 56 tullaan ensinnä kuvaamaan kuvion 10 mukaisen yksityiskohtaisen logiikkakaavion perusteella. Aloittaen bitti johdoista 162-166 syötetään rinnakkais-syöttönä kolmen bitin vyöhyke eroitus (joka on laskettu vyöhykkeen eroituksen ja suunnan logiikassa 50) JA porttien 326, 326 ja 330 kautta laskimeen 332, joka laskee alaspäin, syötön toteutuessa seurauksena painatuksen käskymerkistä XP, joka syntyy johtimeen 56. Nyt laskimessa 332 varastoituna olevaa kolmen bitin vyöhykkeen eroitusta tulee vähentää yksiköittäin joka kerta kun vyöhykkeen asento painatuspäässä 20 ylitetään.

Nyt tulee muistaa, että numerolliset osoitukset peräkkäisistä vyöhykkeiden ylityksistä syötetään takaisin toisistaan erillisinä puis-seinä johtimilla 90 ja 92 vastaavasti. Kahden tällaisen johtimen olemassaolon tarve toisistaan erillään olevia pulsseja varten tullaan kuvaamaan myöhemmin kun päästään merkinvahvistimen selitykseen. Tyydyttäköön tällä kertaa sanomaan, että esitetyt johdinpulssit johdossa 90 ovat osoituksena vyöhykkeen asennon ylityksistä kun painatuspää 20 liikkuu alaspäin ja että esitetyt johdinpulssit johtimessa 92 ovat osoituksena vyöhykkeen asennon ylityksistä kun painatuspää 20 liikkuu ylöspäin. Oikea sarja johdinpulsseja valitaan valitsemalla ensin vuo-rottelija 336 päälle tai poissa päältä olevaksi riippuen "vyöhykkeen suunta" merkistä sisääntulevassa johtimessa 54 kun painatuksen käsky- r··· 15 62787 merkki XP johdossa 5Ö vastaanotetaan. Mikäli "vyöhykkeen suunta" merkki on päällä (mikä osoittaa "vyöhyke alaspäin" käskyä vyöhykkeen eroi-tuksen ja suunnan logiikasta 50) ovat tämän vuorottelijän 336 ykkös-tilan ulostulot päällä johdossa 33β, joka haarautuu johdon 340 kautta JA portille 342. Johdinpulssit "vyöhyke alaspäin" laskua varten por-titetaan tämän johdosta JA portin 342 kautta TAI portille 344 ja syötetään sieltä alaspäin laskevaan sisääntuloon laskimessa 332. Mikäli sisääntulevan vyöhykkeen suunnan merkki johdossa 54 tai poissa päältä (mikä täten osoittaa "vyöhyke ylöspäin" tilaa) ovat silloin vuorotte-lijan 336 nollaulostulot päällä johdossa 346 joka haarautuu johdon 346 kautta JA portille 350. Tämän johdosta johdinpulssit tilanteen "vyöhyke ylöspäin" laskemiseksi portietaan JA portin 350 kautta sekä TAI portin 344 kautta syötettäväksi tämän jälkeen vähentävälle sisääntulon puolelle eroituksen laskimessa 332.

Eroituksen laskimen 332 voidaan täten havaita sisältävän kaikkina ajanhetkinä jäljellä olevan vyöhykkeideneroituksen lausuttuna tiettynä numeerisena painatusasennon vyöhykkeiden numeroarvona, jotka vielä tulee ylittää siirrettäessä painatuspäätä 20 oikeaan vyöhykkeen paina-tusasentoon. Tätä vyöhykkeiden eroitusta (eli numeerista arvoa) vähennetään yksiköittäin joka kerta kun portin kautta tuleva johdinpuls-si syötetään siinä pienentävälle sisääntulopuolelle. Täten vähennetty kolmen bitin vyöhykkeen eroitus tässä eroituksen laskimessa 332 tulee ulos bittijohtimiin 352, 354 ja 356 ja se tulee täten puolestaan sisääntuloksi määrän tulkitsijaan 35β. Tämä määrän tulkitsija 35Ö syöttää ulos yksiköiden kymmeneroituksen, mikä vastaa kolmea binääristä sisääntuloa johdoissa 352, 354 ja vastaavasti 356. Kuten voidaan nähdä kuviosta 10 sisältää tämä alueen tulkki yksiköitä kummenestä ulostuloja arvoja 0-7 varten nämä mukaanluettuna, tämän vastatessa kahdeksaa vyöhykettä kuviosta 2B. Nämä yksiköiden 10 ulostulot ovat normaalisti päällä paitsi se yksi ulostulo, joka osoittaa sen hetkistä yksiköiden kymmeneroitusta.

Täten on tulkittua eroitusta varten, joka poikkeaa nollasta,johtimen 360 nollaulostulo normaalisti päällä. Tämä on osoitettuna kuviossa 10 siten että "laskutila = 0" merkki tulee johtoon 362 tämän haarautuessa johtimesta 360. Tässä johtimessa 360 oleva merkki käännetään myöskin inverterissä 363 ja se tulee ulos johtoon 364. Kun alueen tulkki 35β osoittaa eroitukseksi suureen 0 johdossa 360, jolloin tähän tulee poissa päältä oleva merkki, on invertoitu taso johdossa 364 päällä täten osoittaen että laskentatilana on 0. Täten päällä oleva merkki johdossa 362 edustaa tilaa "laskenta 0" ja päällä oleva merkki johdossa 364 edustaa tilaa "laskenta = 0". Binäärisesti 16 62787 päällä oleva merkki "laskenta 0” joka tulee johtoon 362 syötetään D sisääntuloon monitilaisesta vuorottelijasta 366. Tämä vuorottelija 366 on "D tyyppinen" vuorottelija, jollaista valmistaa Texas Tntruments ja jonka tunnusnumero on malli 747*+· Kun johdossa 362 oleva "laskenta 0" on päällä sillä hetkellä kun SDP pulssi saadaan tulevat moninkertaisen vuorottelijän 366 ykkösulostulot asetetuiksi päälle. Nämä ykkösulostulot tulevat johtimeen 366 ja niitä käytetään portittamaan sekä suuntamerkit johtimista 336 ja 346 että vielä myöhemmin kuvattavat nopeuden tason merkitkin.

Loogisesti päällä olevan merkin merkitys johtimessa 366 on, että vyöhykkeen servosäädin 56 kokonaisuudessaan on nyt sisäisesti saatettu oikeaan tilaan, jotta se valitsisi asiaankuuluvan nopeustason ja suunnan käskyt tälle vyöhykkeen funktiogeneraattorille 70 johtimien 60-66 kautta. Toisin sanoen tähän hetkeen mennessä vyöhykkeen servo-säädin 56 on pelkästään kysynyt kysymykseen onko olemassa eroa nykyisen vyöhykkeen asennon painatuspäälle 20 ja uuden vyöhykkeen kuvaus-luvun välillä. Kun tähän kysymykseen vastataan myöntävästi saatetaan nopeuden toimintatavan portti vyöhykkeen servosäätimen 56 ulostulon puolella päälle. Koska servosysteemi alavirtaan päin vyöhykkeen servo-säätimestä 56 toimii määrätyn nopeuden toimintatavalla siirtäessään painatuspäätä 20 uuteen vyöhykkeen asentoon, voidaan merkki johtimessa 366 asianmukaisesti merkitä suureeksi "nopeustoiminta". Se portti, johon tänä "nopeustoiminta" merkki tuodaan sallii asiaankuuluvan nopeustason ja suuntakäskyjen tulevan ulostuloina vyöhykkeen funktio-generaattoriin 70. Esimerkiksi asiaan kuuluvat suunnan päälläolevat merkit jommassa kummassa johtimista 336 tai 346 portitetaan joko JA portin 370 tai JA portin 372 kautta riippuen siitä, tuleeko painatus-pään 20 liikkua "vyöhyke eteenpäin" tai "vyöhyke taaksepäin" suuntaan.

Tämä "nopeustoiminta" merkki johtimessa 366 syötetään myös kolmen JA porttien 374, 376 ja vastaavasti 376 joukkoon. Nämä kolme JA porttia toimivat niin että ulostulona on yksi kolmesta nopeustason käskystä tälle tästä alavirtaan päin olevalle vyöhykkeen funktiogeneraattorille 70 seuraavaan tapaan. Kun yksikköjen kymmeneroitus lasku-tuloksena tästä alueen tulkista 356 on suuruudeltaan joko 5, 6 tai 7, on tällöin yksi näistä kolmesta alueen tulkista ulostuloltaan poissa päältä. Yksi ainoa poissa päältä oleva tulkinnan ulostulo näistä kolmesta saattaa JA portin 360 joutuvan pois päältä, ja kun tulos tämän jälkeen invertoidaan kääntäjälaitteella 362, on tuloksena päällä oleva merkki johtoon 364. Tämä päälläoleva merkki johdossa 364 yhdessä nopeustoiminta merkin kanssa johdossa 366 sovitetaan JA portin 376 17 62787 kohdalla loogiseen toimintaan ja se saadaan "korkea nopeus" suureena johtoon 60. Tämä merkki kuten sen nimikin osoittaa käskee vyöhykkeen funktiogeneraattoria kehittämään korkean nopeustason alavirtaan päin olevalle servosysteemille. Tämä alavirtaan päin oleva servosysteemi toimii ainoastaan tällä korkealla nopeustasolla niin kauan kuin paina-tuspään 20 ylitettävänä olevien vyöhykkeiden välimatka on tulkittavissa suuruudeltaan vyöhykkeiden määräksi 5, 6 tai 7 kuten tämä luku voidaan tulkita vastaavista alueen tulkkilaitteiden ulostuloista. Nyt voidaan muistaa, että vyöhykkeiden laskumäärä muuttuu ajan mukana ja että se osoittaa pelkästään sen hetkistä vähennettyä eroitusta eroituk-sena laskimessa 332 kuten jo aikaisemmin on esitetty. Samalla tavoin kuin edellä mainittu "korkea nopeus" merkin aikaansaanti»kehitetään "keskinkertainen nopeus" merkki kun kyseessä on alueet suuruudeltaan 3 tai 4 käyttäen JA porttia 366, kääntäjälaitetta 2ββ ja johdinta 390 sekä kehitetään "alhainen nopeus" merkki toimialueen laskumäärien ollessa 1 tai 2 käyttäen JA porttia 392, kääntäjälaitetta 394 ja johdinta 396.

Tämä sanottu ^alhainen nopeus" merkki johdossa 396 muuttuu suuruudeltaan nollaksi kun laskentamäärä toimialueen tulkissa 356 muuttuu arvosta 1 arvoon nolla. Nollan suuruinen laskenta-arvo tässä alueen tulkissa 356 johtaa "laskentaluku = 0" merkkiin johdossa 364.

Tämä "laskenta-arvo =0" merkki syötetään JA porttiin 396, jota käytetään portittamaan se "liike loppuunsuoritettu" merkki, joka tulee sisään pitkin johdinta 96 vyöhykkeen funktiogeneraattorista 70. Tämä "liike loppuunsuoritettu" merkki täytyy loogisesti kertolaskea "laskentamäärä — 0" merkin kanssa JA elimessä niin että saadaan todellinen "liike loppuunsuoritettu" merkki muista erilaisista ylimääräisistä pulsseista johtuen, joita myös esiintyy johtimessa 96. Tämä tullaan kuvaamaan myöhemmin. Tämä todellinen "liike loppuunsuoritettu" merkki portitetaan JA portista 396 johtoa 400 pitkin palauttamaan vuorittelija 366 ja tämän jälkeen pakoittamaan "nopeustoimintapa" merkki pois päältä. Samalla kertaa nollaulostulo tästä moninkertaisesta vuorottelijasta 366 joutuu päälle johtimessa 94 ja se aikaansaa tällöin "asettelutoi-minta" käskyn tähän vyöhykkeen funktiogeneraattoriin 70. Tämä "aset-telutoiminta- merkki mahdollistaa painatuspään 20 suljetun silmukan asettelun asennon takaisinkytkentää käyttäen tähän ensimmäiseen vyöhykkeen funktiogeneraattoriin 20, kuten tullaan selittämään myöhemmin.

Tämä todellinen "liike loppuunsuoritettu" merkki, joka tulee johtoon 400 saattaa myös vuorottelijän 402 päälle, niin että se tällöin kehittää "vyöhyke valmiina" käskyn johtimeen 9Ö. Tämä "vyöhyke valmis" merkki lähetetään nyt takaisin ajoituslogiikkaan k0 kuten jo aikaisemmin ^ .5 ·* 1 t’ id 62787 on esitetty kuvioon 3 viitattaessa. Nyt voidaan havaita, että ajoituksen ja säädön logiikka 40 kehittää iskevän painatuksen liikkeen markin OPS, minkä vaikutuksesta painatuspää 20 iskemällä painaa, merkin ollessa seurauksena samanaikaisesta "vyöhyke valmiina" ja "lohko valmiina" merkkien läsnäolosta. Välittömästi painatusiskun jälkeen tulee "painatusjakso loppuunsuoritettu" merkki ajoituksen säätimen logiikasta 40 johtimeen 99 ja se palauttaa vuorottelijän 402 pois "vyöhyke valmiina" tilasta.

Moninkertainen vuorottelija 402 suorittaa vielä yhden tehtävän. Tulee näet muistaa, että vyöhykkeen servosäädin 56 aluksi kysyy kysymyksen onko vyöhykkeiden laskentamäärä tämän toiminta-alan tulkin 356 ulostulossa suuruudeltaan jokin muu kuin nolla vai eikä se ole. Kun vastaus oli myönteinen käynnistettiin mainittu "nopeustoimintatapa" merkki päälle. Mikäli nyt vyöhykkeiden eroituksen laskentaluku on jo aluksi suuruudeltaan nolla ei tätä "nopeustoiminta" jne. toimintaa koskaan saateta päälle ja sen sijaan "laskentaluku = 0" on päällä johti-messa 364 kuten jo aikaisemmin on esitetty. Tämä "laskentamäärä = 0" haarautuu moninkertaisen vuorottelijän 402 "D" sisääntuloon, joka saattaa ykkösulostulon päälle kun SDP merkki johtimessa 51 myös on olemassa. Tämä ykkösulotulo päällä muodostaa "vyöhyke valmiina" merkin johtimeen 9Ö. Tämän jälkeen moninkertainen vuorottelija 402 palautetaan takaisin nollatilaan "painatusjakso loppuunsuoritettu" merkillä, joka tulee johtimeen 247·

Lohkon servosäädin 106 on lähes täydelleen samankaltainen kuin vyöhykkeen servosäädin 54 eikä sitä sen johdosta tulla erityisesti kuvaamaan. Lohkon eroituksen suuruus syötetään sisään lohkon servosää-timeen 106 pitkin johtoja 250-254 (vastakohtana johtimille 162-166 kun kyseessä oli vyöhykkeen servosäädin 54) ja lohkon "suunta" syötetään johtoon 296 (vastakohtana johtimella 54 kun kyseessä oli vyöhykkeen suunta). Ulostulojohtimessa 114 oleva "lohko myötäpäivään" merkki vastaa "vyöhyke alaspäin" merkkiä, "lohkon laskija myötäpäivään" merkki taas puolestaan johtimessa 116 vastaa "vyöhyke ylöspäin" merkkiä edellisessä tapauksessa. Ainoa todellinen eroitus tässä lohkon servosää-timessa 106 on olemassa lohkon toiminta-alan tulkkilaitteessa (joka vastaa toiminta-alan tulkkilaitetta 356 vyöhykkeen servosäätimessä 56). Toiminta-alan tulkin eroituksen laskentaulostulot lohkon servo-säätimelle 56 ovat lukuja nolla - kuusi (mikä vastaa suurinta liikemäärää kuuden lohkon asennon yli joko myötäpäivään tai vastapäivään liikkuen). Lohkon eroituksen laskentaluvut 4, 5 ja 6 ryhmitellään yhteen niin että tällöin aikaansaadaan "suuri nopeus" käsky, lohkon eroituksen laskentamäärät 2 ja 3 ryhmitellään yhteen aikaansaaden * 19 62787 "keskinkertainen nopeus" käskyn ja lohkon eroituksen laskentaluku 1 yksinään aikaansaa "alhainen nopeus" käskyn. Tämä lohkon servosäädin 106 toimii muutoin samalla tavoin ja samalla porttisysteemillä kuin sen vyöhykkeen vastinosakin.

Koko sekä eroituksen ja suunnan logiikkaosien 50 ja 100 kuvauksen että servosäätimen 56 ja 106 kuvauksen aikana on jatkuvasti viitattu ajoutuksen ja säädön logiikkaan 40. Tulee muistaa, että useat merkeistä, joita kuvioissa 4 ja 5 esiintyy joko ovat peräisin tai päättyvät ajoituksen ja säädön logiikkaan 40. Sitä paitsi on nämä merkit esitetty siten että ne esiintyvät tietyin välitiloin ajallisesti niin että ne aloittavat tiettyjä toimenpiteitä edellä mainitun eroituksen ja suunnan logiikkaosissa ja servosäätimissä. Ajoituksen ja säädön logiikasta voidaan täten havaita ettei sillä ole mitään erityistä merkitystä itsellään ja että se tulee käsitellä ainoastaan sen toiminnan perusteella yhteistoiminnassa alavirtaan päin olevien loogisten säätimien kanssa.

Siirtyen nyt kuvioon 11 havaitaan ajoituksen ja säädön logiikan 40 sisältävän kaksi perusosaa: (1) alkuperäisen käskylogiikan 406 sekä (2) toimilogiikan 40Ö. Alkuperäinen käskylogiikka 406 liittää painatuksen käskymerkin XP (kuviot 4B ja 5B) sekä rummun käynnistyksen asen tomerkin SDP (kuviot 4C ja 5C) seurauksena koodin pätevöivästä merkistä VC kuvioiden 5A ja 5B esittämällä tavalla. Merkki VC tulee sisään pitkin johdinta 32 kuten on esitettynä kuviossa 11 ja sitä viivytetään ajan Tc verran viive-elimessä 410 ja sitten se puolestaan syötetään liipaisulaitteeseen 412. Tämä liipaisuelin Hipaisee VC merkin T verran viivytetyn nousuosuuden kohdalla ja aikaansaada tällöin XP merkin johtimeen 56 kuten on esitettynä kuvioissa 4B ja 5B. Tämän XP merkin voidaan havaita kestävän ajan TQ verran minkä jälkeen se laskee takaisin nollaan ja liipaisee tällöin liipaisulaitteen, joka on saatettu toimimaan merkin XP alaspäin laskevan reunan perusteella. Tämä liipaisulaite 414 kehittää SDP pulssin johtimeen 59 kuten on esitettynä kuvioissa 4D ja 5D. Ne toiminnat, jotka toteutetaan aikaansaaduilla pulsseilla XP ja SDP on aikaisemmin kuvattu vyöhykkeen ja lohkon kanavan 46 ja vastaavasti 46 yhteydessä. Siirtyen siis nyt seuraavak-si toimilogiikkaan 406 voidaan havaita, että "vyöhyke valmiina" ja "lohko valmiina" merkit syötetään sisään pitkin johtimia 96 ja 146 vyö hykkeen ja lohkon kanavilta 46 ja 46. Nämä merkit lasketaan yhteen JA portissa 416 niin että tuloksena on merkki johtimessa 416, joka osoittaa että sekä "vyöhyke valmiina" että "lohko valmiina" suuruus ovat loogisesti päällä. Päällä oleva tilanne johtimessa 416 liipaisee 20 62787 liipaisulaitteen 420 niin että kehitetään IPS merkki kuvion 5L mukaan, tämän kestäessä aikavälin Tp^ verran, joka aikaväli on riittävän suuri sille ajalle, joka on tarpeen painatuspäälle 20 iskunsa suorittamiseen ja palautumiseen. Tämä IPS merkki suunnataan iskun kehittimeen ja se haarautuu myös johtimeen 422, joka syöttää sen toiselta puolen liipaisuosaan 424» joka on sovitettu liipaisemaan IPS merkin alaspäin kulkevalla osuudella. Ulostulo tästä liipaisuosasta 424 haarautuu välittömästi johtimiin 147 ja 14Ö. Merkki johtimessa 147 on kuvion 5M mukainen "painatusjakso valmis" ja merkki johtimessa 143 on "syötä sisään nykyinen asento" kuviosta 5N. Nämä kaksi merkkiä valmistelevat vyöhykkeen ja lohkon kanavat 46 ja 46 sitä seuraavaa sisääntulevaa merkkiä varten joka tulee painaa.

Siirtyen nyt alavirtaan päin olevaan servo-osuuteen tässä vyöhykkeen kanavassa 46 ja erityisesti vyöhykkeen funktiogeneraattoriin 70, joka on esitettynä kuviossa 12, voidaan havaita, että kolmen eri nopeuden käskyt vyöhykkeen servo säätimestä 56 tulevat tähän vyöhykkeen funktiogeneraattoriin 70 pitkin johtimia 60, 62 ja 64* Tämä vyöhykkeen generaattori 70 toimii ensinnä niin että aikaansaadaan analoogi-nen merkki seurauksena digitaalisista numerollisista käskyistä, joita tulee pitkin johtimia 60-64· Tämä vyöhykkeen funktion generaattori toteuttaa tämän oleellisesti ottane kahdessa vaiheessa: ensinnäkin se aikaansaa porrasmerkin 423 askelgeneraattorin osuudesta 430 ja toisekseen se kehittää nousumerkin 432 muodostaen tämän nousevan merkin osuudella 434· Askelmerkki 423 osoittaa pelkästään nykyistä nopeus-tasoa, jonka vyöhykkeen servosäädin 56 on käskenyt tämän tullessa määrättyä sen hetkisen laskueroituksen suuruuden perusteella. Nouseva merkki 432 edustaa tasaista vakinaista kiihdytystä tai jarrutusta erilaisiin nopeustasoihin, jonka porrasmerkki 423 on määritellyt. Sen lisäksi että aikaansaa nousevan merkin 432 tämä vyöhykkeen funktioge-neraattori valinnaisesti syöttää eteenpäin merkin lohkon alueella 436. Lopullinen toiminta lohko tässä vyöhykkeen funktiogeneraattorissa 70 on yhteenlaskeva piste eli osuus 433. Lohkon alue 436 syöttää nousevan merkin 432 sisään siten, että se tulee oikein yhteenlaskettua erillisten takaisinkytkentöjen kanssa nopeuden ja asennon ilmaisimista, jotka sijaitsevat yhteenlaskevan liitososuuden 436 sisällä. Näiden myöhempien kahden lohkoalueen täydellisempi kuvailu samoin kuin merkin kehittimen osuuden kuvailu tästä vyöhykkeen funktiogeneräättorista 70 on heti alla.

Tämän porrasfunktion souuden 430 voidaan havaita alkavan sarjalla, johon sisältyy kolme kytkentätransistoria 440, 442 ja 444, joista kukin on liitetty yhteen käsky johdoista 60—64· Nämä kolme transistoria toimivat siten että aikaansaadaan kolme erillistä virtatietä vertailu- ’ 21 62787 jännitteen Vcc tietyssä pisteessä 446 ja ulostulopisteen 446 välille. Merkki ulostulopisteessä 446 vastaa puolestaan porrasmerkkiä 42Ö sellaisessa tilanteessa, jossa kaikki kolme nopeustasoa johtimissa 60-64 on erikseen käsketty eri ajanhetkinä. Erilaiset jännitteen tasot tässä porrasmerkissä 42Ö riippuvat siitä mikä virtateistä on käännettynä päälle sillä hetkellä. Esim. kun "korkea nopeus” käsky johtimessa 60 on loogisesti päälle, on kytkevä transistori 440 kytkettynä päälle mikä taas puolestaan kytkee päälle transistorin 450 ja täten muodostuu virtatie pisteestä 446.vastuksen 452 ja transistorin 450 kollektorin ja emitterin välisen tien kautta ulostulopisteeseen 446. Merkin 426 jännitteen tason ulostulopisteessä 446 voidaan havaita riippuvan vastuksen 452 arvosta. Zeener diodi 454 toimii aikaansaaden vakiovirran vastuksen 452 läpi. Vastaavalla tavalla toinen virtatie vastuksen 456 ja transistorin 456 kautta saadaan aikaan kun "nopeus keskinkertainen" käsky kytkee päälle'kytkentätransistorin 442. Jälleen toimii Zeener diodi 460 pitäen\akinaisen virran kulkemassa tämän vastuksen 456 kautta. Lopuksi kolmas virtatie vastuksen 462 ja transistorin 464 kautta aikaansaadaan silloin kun "nopeus alhainen" käsky on loogisesti päällä täten kytkien päälle kytkentätransistorin 444· Zeener diodi 446 on jälleen mukana ja sen tehtävänä on aikaansaada vakiovirta vastuksen 462 läpi. Täten voidaan havaita, että riippuen siitä mikä virtsfcie on saatettu johtavaksi eräs kolmesta vastuksesta 452, 456 ja 462 tullaan sijoittamaan vertailujännitteen pisteen 466 ja ulos-tulopisteen 446 välille. Käytössä olevien kolmen vastuksen arvot on valittu siten, että aikaansaadaan alaspäin porrastetusti kulkevat jännitetasot merkkiin 456. Lopuksi voidaan havaita, että kun "alhainen nopeus" joutuu loogisesti poiskytkettyyn tilaan viimeinenkin saatavissa oleva virtatie avautuu ja aikaansaa täten jännitteen tason merkissä 426 laskevan nollan suuruuteen.

Siirtyen nyt nousuosuuden muodostavaan osaan 434 vyöhykkeen funk-tiogeneraattorissa 70 havaitaan askelfunktion 426 syöttävän jännitteen invertoivaan sisääntuloon suuren vahvistuksen differenttiaalivahvisti-mesta 466. Porrasfunktio 426 esitetään kuviossa 13A suurimman portaan tapahtuessa ajanhetken T1 ja ajanhetken välillä. Tämä korkea porras aloittaa aluksi negatiivisen kyllästetyn virhemerkin ulos korkean vahvistuksen differenttiaalivahvistimesta 466 kuten on esitettynä kuviossa 13B. Tämä negatiivinen jännitevirhe ulos korkean vahvistuksen differenttiaalivahvistimesta 466 kytkee päälle kantakytketyn transistorin 470, joka taas puolestaan aikaansaa vakiovirran lähteen tien vertailujännitteen pisteestä 472 alaspäin vastuksen 474 ja kyseisen kollektori-emitterin välisen tien kautta ja sitten kapasitanssiin 476.

22 62787 Tämä kapasitanssi 476 latautuu täten suoraviivaisella nopeudella kuten on esitettynä kuviossa 4C ajanhetkien ja välillä. Jännitteen tason pisteessä 476 voidaan täten havaita nousevan sitä mukaa kun kapasitanssi 476 latautuu sillä aikaa kun puskurivahvistin 4Ö0 varmistaa kaiken huomattavamman virtavuodon estämisen. Merkin ulostulo tästä puskurivahvistimesta 4Ö0 on jo aikaisemmin mainittu nousu-merkki 432. Tämän nousumerkin 432 voidaan täten havaita olevan puskuroitu ulostulo tapasitanssin jännitemerkistä kuvion 13C mukaan. Tämä nouseva merkki syötetään ulostulona johtimeen 462 ja syötetään sitten takaisin johtoon 434 kääntämättömälle puolelle differenttiaalivahvis-timesta 463, jossa se sitten yhteenlasketaan porrasfunktion inverssin kanssa kuviosta 13A. Nyt voidaan todeta, että negatiivinen kyllästetty virhemerkki kuvion 13B mukaan jatkaa esiintymistään aikaan T^ saakka, jolloin puskuroitu kapasitanssijännite (joka on pelkästään heijastus kuvion 13C mukaisesta kapasitanssijännitteestä) johtimessa 464 on noussut tiettyyn vakinaiseen porrasmerkin jännitteen tasoon, joka tällä hetkellä vallitsee. Tänä ajanhetkenä Tg nämä kaksi sisääntulojännitettä differenttiaalisessa vahvistimessa 466 ovat keskenään yhtä suuria, jonka johdosta kyllästetty virhejännite muuttuu nollaksi, mikä taas puolestaan katkaisee pois päältä transistorin 470, mikä estää täten kaikkinaisen kapasitanssin 476 lisää lataamisen. Tämä nollavir-heen tilanne jatkuu tilanteena ajanhetkeen T^ saakka, jolloin kuvion 13A mukainen porrasmerkki laskee pienemmälle jännitteen tasolle. Tästä on tuloksena korkean jännitteen takaisinkytkentä differenttiaali-seen vahvistimeen, jossa se tulee invertoituun porrasmerkin 426 sisääntuloon. Näin tuloksena oleva ulostulo differenttiaalisesta vahvistimesta 463 on positiivinen kyllästetty virhe ajanhetkenä . Tämä positiivinen kyllästetty virhejänniteulostulo kytkee nyt päälle transistorin 466, joka taas puolestaan aikaansaa vakiovirtanielun tien kapasitanssin 476 ja jännitepisteen 473 välille takaisin transistorin 436 kollektorin ja emitterin välisen tien kautta, alas vastuksesta 433 ja sitten negatiiviseen vertailujännitteen pisteeseen 490. Tämän kapasitanssin 476 voidaan täten nähdä purkautuvan ajanhetkeen T^ saakka, jolloin takaisinkytkentä puskuroidun kapasitanssin vyöhykkeestä johtimessa 434 on suuruudeltaan yhtä suuri kuin mitä on jännitteen alemmat portaat. Ajanhetkenä T^ tämä positiivinen kyllästetty virhejännite muuttuu nollan suuruiseksi kuten on esitettynä kuviossa 13B. Tämä nollavirhejännite ulos differenttiaalisesta vahvistimesta 463 kytkee päälle transistorin 436 ja pysäyttää tällöin kaikkinaisen edelleen tapahtuvan virran poistamisen ladatusta kapasitanssista 476. Tämä 23 62787 kapasitanssin purkamisen menetelmän voidaan havaita tapahtuvan ajan-hetkien , T^ ja kohdalla, jolloin kuvion 13Λ mukainen porrasjännite saatetaan alaspäin toiseen jännitetasoon. Tällä tavoin erilaiset nousuosuudet tästä nousujännitteestä 432 muodostetaan seurauksena porras jännitteestä 426. Nämä erilaiset nousuosuudet sallivat tasaisen vakion hidastumisen tässä painatuspäässä 20 seuraavalle nopeustasolle, joka taas puolestaan saattaa pienimpään mahdolliseen määrään voimakkaat värähtelyt, joita syntyisi pelkkien porrasmerkkien perusteella. Tämä on huomattavan tärkeätä lopullisen laskun nollaksi nopeudeksi yhteydessä kuten tullaan kuvaamaan myöhemmin.

Siirtyen seuraavaksi lohkon alueelle 436 havaitaan nousumerkin 432 tulevan sisään kenttäilmiötransistoreiden (FET) pariin 492 ja 494 kulkien johtimien 496 ja 49Ö parin kautta. Nämä FET osat 492 ja 494 toimivat siten että nousumerkki 432 pystyy kulkemaan toisen näistä vastaavista syöttölähteistä kautta vuototielle, riippuen siitä kumpi näistä laitteista on päälle kytkettynä. Nämä FET osat 492 ja 494 ovat kumpikin kytketty yhteen parista kytkentäpiirejä 500 ja 502, jotka taas puolestaan on ehdollisesti saatettu toimimaan "vyöhyke ylöspäin" merkin perusteella joka tulee sisään johtimessa 66 kytkentäpiiriin 500 tai "vyöhyke alaspäin" merkin perusteella joka tulee sisään pitkin johdinta 66 kytkentäpiiriin 502. Tämän johdosta siitä riippuen kumpi suuntamerkeistä on loogisesti päällä olevassa tilassaan on vastaava kytkentäpiiri ja FET osa tehollisena ja se sallii täten syötön eteenpäin nousumerkissä 432. Kytkentäpiiri 500 on esitettynä yksityiskohtaisesti ja tulee huomata, että sama piiristö on myös olemassa mitä tulee kytkentäpiiriin 502. Tämän kytkentäpiirin 500 voidaan havaita sisältävän transistorin 504, jonka kanta pidetään normaalisti alhaisessa jännitteessä syöttöjännitteen -V avulla pisteestä 506,

C V

mutta joka saatetaan päälle käyttäen "vyöhyke ylöspäin" merkkiä, joka tulee sisään johdinta 66 pitkin. Mukaankytketty diodi 506 takaa pelkästään, että tämä kanta normaalisti pysyy tässä alhaisessa jännitteessä. Kun transistori 504 on kytkettynä pllee johtuen "vyöhyke ylöspäin" merkistä johtimessa 66 on FET transistori 492 kytkettynä päälle sen virran johdosta, joka nyt kulkee johtimessa 510. Positiivinen syöttöjännite pisteessä 512 takaa pelkästään, että FET transistori 492 on poiskytkettynä kun transistori 504 ei ole kytkettynä päälle käyttäen "vyöhyke ylöspäin" merkkiä johtimessa 66. Täten kun FF.T transistori 492 on kytkettynä päälle tämän "vyöhyke ylös" merkin avulla syötetään nousumerkki 432 suoraan yhteenlaskevaan liitospistee-seen 436 tässä vyöhykkeen funktiogeneraattorissa 70.

Yhteenlaskevan kytkentäpisteen osuus 436 alkaa johtimien 514 ja 9 * 24 62787 516 parista, jotka on virtaa kuljettaen yhdistetty johtimiin 496 ja 493 lohkon 436 sisällä käyttäen FET transistoreita 492 ja 494· Johtimen 514 voidaan täten havaita syöttävän nousumerkin 432 invertoivalle puolelle vahvistimesta 516 kun FET transistori 492 saadaan johto-tilaan seurauksena "vyöhyke ylöspäin" merkistä. Vastaavasti voidaan johtimen 516 havaita syöttävän nousumerkin 432 invertoimattomalle puolelle vahvistimesta 513 kun tämä FET transistori saatetaan johtotilaan seurauksena "vyöhyke alaspäin" merkistä. Nousumerkki 432 pysyy täten positiivisena tämän vahvistimen 513 lävitse kulkiessaan kun kyseessä on "vyöhyke alaspäin" suunta kun taas se invertoidaan vahvistimen 51Ö avulla kun kyseessä on "vyöhyke ylöspäin" suunta.

Olettaen nyt hetkeksi, että kuvion 14A mukainen nousumerkki aluksi syötetään sisään vahvistimen 51Ö kautta ja ulos johtimeen 72 ja viitaten kuvioon 3 tulee johtimessa 72 oleva merkki vahvistetuksi te-hovahvistimella 74 ja se syötetään vyöhykkeen servomoottorille 76.

Se takometri, joka on mekaanisesti kytketty servomoottoriin 76 syöttää nyt ulos "takometrinopeus" merkin tätä "vyöhyke alaspäin" tilannetta varten kuten on esitettynä kuviossa 14B. Tämä "takometrinopeus" merkki syötetään takaisin yhteenlaskevaan liitospisteeseen osuudessa 433 johtimen ÖO kautta, joka haarautuu johtimeen 514 pisteessä 520. Tämä takaisinkytketty merkki syötetään tämän jälkeen takaisin sisään vahvistimeen 513, jossa se ensinnä invertoidaan ja lasketaan sitten yhteen nousumerkin 432 kanssa, joka tulee sisään pitkin johdinta 516. Näin tuloksena on "nopeusvirhe" merkki, joka esiintyy johtimessa 72 ja se on esitettynä kuviossa 14C. Kuten nähdään tästä kuviosta 140 tämä "nopeusvirhe" merkki nousee ensinnä ajanAT verran, joka vastaa viiveaikaa T tässä "takometrinopeus" merkissä kuvion 14B mukaan. Koska nopeudella eronaan ainoastaan viive Δ T tässä "takometrinopeus" tulee "nopeusvirhe" suure olemaan vakinainen ajan Z4 T jälkeen. Kun "takometrinopeus" edelleen nousee ajan T^ jälkeen aikavälin Δ T verran, tulee kuvion 14C mukainen virhemerkki laskemaan alaspäin (johtuen "takometrinopeus” merkin inversiosta kuvion 14C mukaan vahvistimen 513 sisällä). Kuvion 14D mukaisen "nopeusvirhe" merkin havaitaan täten muuttuvan negatiiviseksi ajanhetkinä T^, T,- ja T^ johtuen niistä laskuosuuksista, joita esiintyy nousumerkissä kuvion 14A mukaan ennenkuin vastaanotetaan mitään samanlaista takaisinkytkentää kuvion 14B mukaisesta merkistä. Tämän "nopeusvirhe" (kyseessä "vyöhyke alaspäin" tilanne) merkin havaitaan palaavan nollasuuruuten joka kerta kun viivytetty alaspäin laskeva osuus kuviosta 14 esiintyy ajanhetkinä T^, T^ ja Tg. Nämä viivytetyt laskuosuudet kuvion 14B mukaan aikaansaavat vastaavan ylöspäin suuntautuvan virhenousun kuvion 14C mukaan johtuen * · 25 62787 kuvion 14B mukaisen merkin inversiosta vahvistimen 516 sisällä.

Oletetaan nyt että "vyöhyke alaspäin" liikkeen sijaan käsketään suorittamaan "vyöhyke ylöspäin" liike, jolloin nyt syötetään johtimer 514 kautta nousumerkki 432. Tämä nousumerkki 432 tullaan invertoima* vahvistimen 51Ö sisällä niin että täten aluksi aikaansaadaan ajan Δ1 verran negatiiviseen suuntaan kulkeva "nopeusvirhe” merkki kuten on esitettynä kuviossa 14D. Tämä aluksi vallitseva nousuvirhe kuvion 12 mukaan tasoittuu kun kuvion 14E mukainen "takometrinopeus" merkki las ketään yhteen nousumerkin 432 kanssa pisteessä 520. Tämän yhteenlas-kevan pisteen "vyöhyke ylöspäin" tilannetta varten voidaan täten sane muodostuvan pisteestä 520. Yhteenlaskettu virhe syötetään tämän jälkeen invertoivan sisääntulon kautta vahvistimeen 51β ja siitä tulee täten "nopeusvirhe" merkki "vyöhyke ylöspäin" tilannetta varten kuter on esitettynä kuviossa 12*D. Tämän "nopeusvirheen" kuviosta 14D voidaan havaita nousevan positiiviseen suuntaan ja palaavan nollasuuruu-teen johtuen alaspäin laskevista osuuksista kuviossa 12+A, mikä johta* vastaavaan viivästyneeseen alaspäin laskevaan osuuteen kuvion 14E mukaan .

Vyöhykkeen funktiogeneraattorin 70 voidaan täten havaita toimivi nopeustoiminnassa kuten käsketyt nopeustasot ovat määränneet näiden tullessa sisään johtimia 60-64 pitkin vyöhykkeen servosäätimeen 56.

Ny voidaan havaita, että vyöhykkeen funktiogeneraattori 70 kykenee k« hittämään "liike loppuunsuoritettu" merkin, mikä osoittaa vyöhykkeen servosäätimelle 56, että nyt kehitetään par'aikaa nollanopeuden tasoa tähän yhteenlaskevan kytkentäpisteen alueeseen suljetun silmukan no-peusservossa. Tämä kyky on toteutetty pisteessä 522 yhdessä tietyn logiikan kanssa tämän vyöhykkeen servosäätimen 56 sisällä, kuten tullaan kuvaamaan alempana.

Ilmaisupiiri 522 on kytketty differenttiaalivahvistimen 466 ulos tuloon johtimen 542 kautta ja se on rakennettu siten, että sillä havaitaan negatiivinen jännitesiirtymä tässä vahvistimen virheulostulos sa kuviosta 13B. Tämän ilmaisupiirin voidaan havaita kehittävän puis seja, kuten on esitettynä kuviossa 13D, näiden vastatessa negatiivisi jännitesiirtymiä N kuvion 13B mukaan. Tämä toteutetaan transistorilla 626, joka on normaalisti virtaa johtava kollektorilta emitterille, koska jännite V vaikuttaa pisteessä 526, mutta on tämä kytkettynä poissa negatiivisella jännitteen siirtymäarvolla kapasitansissa 530. Tämä kapasitanssin 530 negatiivisen jännitesiirtymän voidaan havaita tapahtuvan joka kerta kun tapahtuu negatiivinen jännitesiirtymä tässä vahvistimen ulostulossa kuten näkyy kuviosta 13B. Joka kerta kun transistori 526 kytketään päälle johtuen jännitteen negatiivisesta • '* 62787 26 siirtymämuutoksesta vahvistimen 460 ulostulossa, muuttuu jännite ulostulo johtimessa 96 päälläolevaan tilaan eli korkeammaksi ja aikaansaa täten mitkä tahansa niistä pulsseista, jotka on esitettynä kuviossa 13D.

Nyt tulee huomata, että ainoa merkityksellinen negatiivinen jän-nitesiirtymä tässä vahvistimen virhemerkissä kuvion 138 mukaan esiintyy ajanhetken Tg kohdalla. Tänä ajanhetkenä nousuosuuden merkki 432 kuviosta I4A (mitä osoittaa kapasitanssin jännite kuviosta 13C) osoittaa par’aikaa nollanopeutta vyöhykkeen servomoottorille 76. Tämä erityinen pulssi eroitellaan muista pulsseista kun se syötetään takaisin ulostulojohtimeen 96 vyöhykkeen servosäätimessä 56, joka on esitettynä kuviossa 10. Koko pulssisarja, jota tähän mennessä on nimitetty "liike loppuunsuoritettu" merkiksi portitetaan yhdessä merkin "lasken-tamäärä = 0" kanssa JA portista 390 ja täten aikaansaadaan todellinen "liike loppuunsuoritettu" merkki johtimeen 400. Täten voidaan havaita, että vyöhykkeen servosäädin 56 saattaa tehokkaasti eroitella niiden pulssien joukosta, joita esiintyy johtimessa 96 ja valita vain ne pulssit, jotka esiintyvät kun laskentamäärä = 0. Todellisen "liike loppuunsuoritettu" merkin johtimessa 400 voidaan nähdä palauttavan moninkertaisen vuorottelijän 366 "asettelutoiminta" käskyyn, joka syötetään sinne ulos johdinta 94 pitkin ja takaisin vyöhykkeen funktiogene-raattoriin 70.

Tämä "asettelutoiminta" käsky tulee sisään yhteenlaskevaan osuuteen 43S johtimessa 94 ja kytkee päälle kytkinpiirin 540, joka poistaa hilavirran FET transistorista 542 täten muodostaen johtotien virtalähteestä nieluun. Tämä kytkinpiiri 540 on sama kuin piiri 500. Tämä FET transistori 542 yhdistää johtavasti sisääntulevan johtimen 88 johtimeen 544, joka haarautuu johtimeen 514 pisteessä 546. Kun FET transistori 542 saatetaan johtavaksi virtalähteestä nieluun saakka, syötetään johtimessa 88 oleva "analooginen asento" takaisinkytkentäsuure ulos johtimeen 544 pisteeseen 546 ja sieltä pitkin johdinta 514 vahvistimen 516 invertoivalle puolelle. Vyöhykkeen servomoottori 76 tulee täten lopullisesti asetelluksi kun nollataan mikä tahansa asennon analooginen takaisinkytkentäarvo johtimesta 88 vahvistimeen 518. Nyt tulee huomata, että tämän lopullisen asettelun aikana johtimessa 80 on edelleen mukana "takomerkinen nopeuden sisääntulo", mutta se on pieni verrattuna asennon takaisinkytkentäsuureeseen johtimessa 88.

On edelleen huomattava, että minkä tahansa asennon takaisinkytkentä-arvon nollaus vaikuttaa painatuspään 20 kiinnittämiseksi paikalleen lopulliseen painatusasemaan.

’ U ( » 27 62787

Lohkon funktiogeneraattoria 113 ei tulla kuvaamaan tarkemmin, koska se on täsmälleen sama kuin vyöhykkeen funktiogenenaattori 70. Positiiviseksi määritelty lohkon liike tässä tapauksessa on "lohko myötäpäivään" suure, joka vastaa "vyöhyke alaspäin" suuntamerkkiä vyöhykkeen funktiogeneraattorin sisällä. Näitä kolmea lohkon nopeuden käskyä käsitellään täsmälleen samoin kuin mitä tehtiin kolmen vyöhykkeen nopeuden käskyn tapauksessa. Samat yhteistoiminnassa tapahtuvat siirtymäkohdat nopeustoiminnasta asentotoimintaan suljetun silmukan säätösysteemeineen kuin vyöhykkeen servomoottorin 76 tapauksessa pätevät myös lohkon servomoottorille 124· Nämä vyöhykkeen ja lohkon servomoottorit 76 ja 124 ovat tasajän-niteservomoottoreita, jotka toimivat nopeasti suljetun takaisinkytken-täsilmukan nopeussäädön mukaan. Muuttuvan nopeuden ominaisuudet näissä moottoreissa täydentävät nopeuden määrittelyä suljetun silmukan nopeussäädössä ja sallivat täten äärimmäisen nopean ja tarkan paina-tuspään 20 asettelun. Takometrit 76 ja 126 ovat kaksisuuntaisia tasa-jännitelaitteitä ja tämän johdosta ne syöttävät takaisinkytkentään oikeamerkkisen merkin summattavaksi yhteen tarvittavan nopeustason kanssa, joka vaikuttaa tietyn kyseisen funktiogeneraattorin sisällä. Tulee näet muistaa, että nopeuden takaisinkytkentä on automaattisesti vähennettävissä määritellystä liikkeen positiivisesta suunnasta.

Asennon ilmaisimet 62 ja vastaavasti 130 muodostuvat magneettisten vastuksien (mistoreiden) parista, jotka ilmaisevat hammaspyörä-hampaita kiekossa, joka on mekaanisesti kytkettynä servomoottoreiden akseleille. Kukin asennon ilmaisimista on kytketty vastaavaan merkin-vahvistimeen. Merkinvahvistin 36 vyöhykkeen kanavalla 46 on yksityiskohtaisesti esitetty kuviossa 15· Mistoreiden 550 ja 552 pari, jotka tämän asennon ilmaisimen 32 muodostavat on kytkettynä siltaan 554-Tämän sillan 554 ulostulo vahvistetaan vahvistimen 556 avulla, joka taas puolestaan kehittää lähes sinimuotoisen merkin johtimeen 553 kun servomoottorin akseli pyörii vakinaisella nopeudella. Tämä lähes sinimuotoinen merkki on esitettynä kuviossa 16A, jossa kukin negatiiviseen suuntaan siirtyvä nollanylityspiste P edustaa tietyn vyöhykkeen asennon täsmällistä keskipistettä painatuspäällä 20 kun kyseessä on "vyöhyke alaspäin" suunta. Johdinpulssien generaattori 560 kehittää sarjan eteenpäin suuntautumisen johdinpulsseja johtimeen 90 kuten on esitettynä kuviossa 16B. Tämän johdinpulssien generaattorin 560 voidaan havaita liipaisevan kullakin positiiviseen suuntaan siirtyvällä nollakohdan ylityshetkellä tämän vaiheen sijaitessa puoli jaksoa pisteiden P edellä. Tämä jaksonpuolikas edustaa siirtymämatkaa, joka on 2β 62787 yhtä suuri kuin puolet kokonaismatkasta vyöhykkeiden asentojen välillä.

Johdinpulssigeneraattorin 560 Hipaiseminen puolen etäisyydestä päässä vyöhykkeiden välisistä asennoista mahdollistaa sisäisen puolen aseman suuruisen ennakon määrän digitaalisessa logiikassa tämän vyöhykkeen servosäätimen 56 sisällä. Toisin sanoen digitaalinen eroitus sellaisena kuin se on varastoituna eroituksen laskimen 332 sisällä vyöhykkeen servosäätimessä 56 (kuten on esitettynä kuviossa 11) ilmaisee aine seuraavaksi alemman eroitusmäärän tässä toiminta-alan ilmaisimessa 356 jo kun painatuspäällä 20 edelleen on puolet asentojen välisestä etäisyydestä kuljettavanaan tähän asentoon. Tätä seikkaa käytetään erituisesti eduksi lopullisessa painatuspään 20 asettelussa, jota nyt tullaan kuvaamaan. Kun vyöhykkeen servosäädin 56 vastaanottaa viimeisen johdinpulssin johtimeen 90 vähennetään eroituksen laskin 332 nollaan ja toiminta-alan ilmaisimen 350 ulostulo muuttuu laskenta-arvosta 1 laskenta-arvoon nolla. Tänä ajanhetkenä siirretään johti-messa 64 vaikuttava "alhainen nopeus" merkki pois päältä, mikä taas puolestaan saattaa porrasfunktion 42β vyöhykkeen funktiogeneraattorin 70 sisällä muutuvan pienen nopeuden tilanteesta nolla nopeuteen. Viitaten seuraavassa kuvioon I3A voidaan nähdä, että porrasmerkki 4 28 muuttuu nollanopeuteen ajanhetkenä Ty. Nyt voidaan muistaa, että mikä tahansa aleneminen kuvion I3A mukaisen merkin nopeustasossa aikaansaa vastaavan vahvistinvirheen kuvion 13B mukaan. Se vahvistinvirhe, joka on olemassa ajanhetkien Ty ja Tg välillä kehittää alaspäin laskevan jännitteen kapasitansissa kuvion I3C mukaan saman ajan kuluessa. Nyt tulee muistaa, että kuvion 13c mukainen kapasitanssin jännite on puskuroitu ja että se tulee ulos nousumerkkinä 432 kuvion 14A mukaan.

Tämä kuvion I4A nousumerkki ajanhetkien *7 ja Τβ välillä voidaan havaita kehittävän vastaavan "nopeusvirhe" suureen, joka alkaa ajanhetkenä Ty, kuten on esitettynä kuviossa 14C, kun kyseessä on "vyöhyke alaspäin" suunta. Tämän "nopeusvirhe" suureen "vyöhyke alaspäin" merkkiä varten voidaan havaita jatkuvan ajanhetkeen T^ saakka jolloin kuvion 14B mukainen "takometrinopeuden" takaisinkytkentä laskee nolla-suuruuteen. Voidaan myös nähdä tästä "takometrinopeus" merkistä, että painatuspää 20 siirtyy nopeudessaan tasaisesti nollanopeuteen. Tämä tasainen nopeuden siirtyminen nollanopeuteen on ajoitettu siten, että painatuspää 20 on liikkunut jäljellä olevan puolen asentojen välisen matkan verran lopulliseen paiantusasemaansa joutuen.

Vaikkakin voidaan nähdä, että painatuspää 20 on nyt likimäärin sijoiteltu jo äsken esitetyn lopullisen nopeussuureen laskuosan perusteella niin tulee kuitenkin muistaa, että vyöhykkeen funktiogeneraat-tori 70 kytkeytyy nyt asentotoimintaan ajanhetkenä Tg jolloin "liike 29 62787 loppuunsuoritettu" pulssi kuvion 13D mukaan syötetään takaisin vyöhykkeen servosäätimeen 56. Nyt tulee huomata, että tämä "liike loppuunsuoritettu" nimitys on tietyssä mielessä harhaanjohtava, koska paina-tuspää 20 on edelleen aseteltava paikalleen viimeisen puolen asento-välin suuruisen etäisyyden verran. Joka tapauksessa tämä "liike loppuunsuoritettu" merkki aiheuttaa aikanaan tapahtuvan "asettelutoiminta" tapahtuman tiettynä ajanhetkenä, joka on hetken Tg jälkeen, niin että vyöhykkeen funktiogeneraattori saattaa toimia suljetun takaisinkyt-kentäsilmukan mukaisena. Analooginen asennon takaisinkytkentä tätä silmukkaa varten voidaan nähdä kuviosta 15 joutuvan ulostulona johti-meen 562 vastuksen 564 kautta ja sitten johtimeen 88. Täten voidaan havaita, että painatuspää 20 siirretään asteettain nollanopeuteen ja samalla kertaa aikaansaadaan asennon kytkentäsilmukka mitä tahansa lopullista hienoasettelua varten johtimen 88 kautta, joka syöttää takaisin yhteenlaskevaan kytkinpisteosaan tässä vyöhykkeen funktiogeneraat-torissa 70.

Edellä on nyt esitelty poikkeutuspään 20 asettelu "vyöhyke alaspäin" suuntaan ja tulee muistaa, että vastakkainen liikesuunta on myös mahdollinen. Jotta vyöhykkeen merkin vahvistin 86 pystyisi aikaansaamaan digitaalisia osoituksia päinvastaisesta liikkeen suunnasta, nimittäin "vyöhyke ylöspäin" on tarpeen kääntää sillan ulostulon merkki invertoijän 566 kautta ja viedä se sitten johdinpulssigeneraatto-riin 568. Ulostulo tästä invertteristä 566 on esitettynä kuviossa 16C ja ulostulo johdinpulssigeneraattorista 568 on esitettynä kuviossa 16D. Näiden kuvion 16D mukaisten johdinpulssien havaitaan Hipaisevan positiiviseen suuntaan tapahtuvan nollan ylityshetken kohdalla ja vyöhykkeen asentojen P voidaan havaita tapahtuvan puolen asennon välisen etäisyyden verran myöhemmin. Koska merkinvahvistin 86 ei tiedä kumpaan suuntaan painatuspää 20 todella liikkuu syötetään joh-dinpulssit johtimista 90 ja 92 takaisin vyöhykkeen servosäätimeen 54, jossa oikea pulssisarja valitaan siitä riippuen, kumpaan suuntaan ser-volaitteen tiedetään silloin toimivan. Nyt tulee huomata, että samanlainen asennon takaisinkytkentä lohkon kanavalla 48 on olemassa merkin-vahvistimen I34 perusteella, joka syöttää ulos sarjan johdinpulsseja johtimiin 138 ja 140 ja syöttää analoogisen asennon johtimeen 136.

On esitetty sarja täydellisiä moninkertaisia suljetun silmukan servosysteemejä sekä akselin suuntaista että pyörivän liikkeen asettelua varten tässä sarjatyyppisessä painolaitteen painatuspäässä 20.

Nämä kaksi servosysteemiä sallivat kumpikin nopean ja suoran, parhaan mahdollisen suunnan määrittelyn kulkemista varten tämän painatuspään

Claims (12)

30 62787 20 asettelemiseksi. Nämä systeemit pystyvät myös määrittelemään sen järjestyksen, jossa portaittaisia nopeuksia tiettyyn suljettuun no-peussilmukan servoon toteutetaan tämän salliessa painatuspään liikkuvan erilaisilla nopeustasoilla riippuen sen etäisyydestä lopullisesta painatusasemasta. Näihin lopullisiin nopeustasoihin saavutaan kuhunkin sarjalla tasaisia vakinaisia kiihdytyksiä ja jarrutuksia aina seuraavaan nopeustasoon siirtyen, jolloin täten saatetaan minimiinsä ylitys ja tästä aiheutuva tärinä painatuspäässä 20. Tämän painatuspään 20 lopullinen asettelu toteutetaan likimäärin nollanopeudella asennonmäärittelysilmukan avulla, joka saatetaan toimintaan ainoastaan koko asettelujakson loppuvaiheiden aikana. Näin tuloksena oleva painatuspään 20 liike Mahdollistaa tämän johdosta aikaisemmin toteutumattomissa olevan nopeuden ja tarkkuuden tämän sarjatyyppisen paino-laitteen tapauksessa.

1. Laitteisto painatuspään siirtymisen säätämiseksi siirryttäessä aikaisemmasta painatusasemasta uuteen painatusasemaan, jonka määrää koodattu signaali, jossa laitteistossa aikaansaadaan erosignaali, joka edustaa mainittua siirtymistä ja signaali tulkitaan käyttösignaalin tuottamiseksi painatuspään siirtämistä varten tarkoitettuun suuntaan sen saattamiseksi vaadittuun painatus-asemaan, tunnettu siitä, että kyseinen laitteisto käsittää muistielimen (150 tai 202), joka hetkellisesti säilyttää koodatun signaalin, joka edustaa painatuspään edellistä painatusasemaa, jossa muistielimessä on kontrolloitu sisääntulo (42 tai 44), johon mainittu koodattu signaali johdetaan, sekä kontrollisisääntulo (148), laitteen (40) uuden painatusaseman koodatun signaalin aikaansaamiseksi, joka painatusasema vastaa seuraavaksi painettavaa merkkiä, jossa laitteessa on ulostulo (42 tai 44), joka on yhdistetty muistielimen sisääntuloon, ensimmäisen laskinlaitteen (158, 166 tai 204, 214, 244, 254 ja 262), joka aikaansaa ensimmäisessä ulostulossa (52 tai 102) ensimmäisen numeerisen erosignaa-lin, joka edustaa eroa muistielimissä olevien signaalien ja uuden painatusaseman signaalin välillä sekä toisessa ulostulossa (54 tai 104) suuntasignaalin, joka edustaa suuntaa mihin painatuspäätä on 31 62787 siirrettävä edellisestä painatusasemasta seuraavaan painatusase-maan, jolla ensimmäisellä laskinlaitteella on sisääntulot, jotka on yhdistetty mainittuun signaaleja tuottavaan laitteeseen (40) sekä mainittuun muistielimeen (150 tai 202), tuntolaitteen (86 tai 134) kytkettäväksi painatuspään käyttömoottoriin (76), joka tuntolaite aikaansaa signaaleja, jotka edustavat painatuspään kasvavaa siirtymistä, ainakin yhden käskylaitteen (56 tai 106), joka on yhdistetty ensimmäisen laskijalaitteen ensimmäiseen ja toiseen ulostuloon sekä mainittuun tuntolaitteeseen, joka käskylaite ensimmäisessä ulostulossa esiintyvää signaalia vastaavasti antaa käskyn yhdeksi useasta siirtonopeudesta (62-64 tai 108-112), joka käskylaite käsittää toisen laskijalaitteen (332, 336, 342, 344, 350), joka vastaanottaa mainitun ensimmäisen numeerisen ero-signaalin, signaalit jotka edustavat painatuspään kasvavaa siirtymistä ja mainitun suuntasignaalin, ja joka tulostaa toisen numeerisen erosignaalin, joka edustaa siirtymää senhetkisen painatuspään aseman ja tarvittavan uuden aseman välillä, ja loogisen alue-tulkitsi japiirin (358, 374-394), joka on yhdistetty toisen laski-jalaitteen (332) ulostuloon, joka tulkitsijapiiri valitsee kulloinkin yhden useammasta vakioisesta siirtonopeussignaalista (60, 62, 64), joista jokainen vastaa vastaavaa numeeristen eroarvojen jaksottaista aluetta toisen numeerisen erosignaalin senhetkisen arvon yhteydessä, jotka alueet ovat vierekkäisiä, käyttölaitteen (70, 74 tai 118, 122), joka tottelee valittua nopeussignaalia sekä suuntaa edustavaa signaalia painatuspään siirtämiseksi uuteen asemaan nopeudella, joka on suhteessa siirtymäetäisyyteen entisestä asemasta, sekä laitteesta (40, 148) uuden aseman koodatun tiedon syöttämiseksi ensimmäiseen muistiin silloin kun painatuspää on tullut vaadittuun uuteen asemaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tuntolaite (86 tai 134) aikaansaa vaiheeseen verrannollisia pulsseja kuhunkin ulostulojohdinpariin (90, 92 tai 138, 140), jolloin toisiaan seuraavat pulssit ilmaisevat painatuspään peräkkäisten painatusasentojen ylitykset painatusasennossa ja vastaavia pulsseja esiintyy kyseisissä kahdessa johtimessa kun painatuspää on kahden peräkkäisen painatusasennon puolivälissä, jolloin kukin johdin vastaa painatuspään tiettyä liikesuuntaa, 32 62787 ja että mainittu laskinlaite käsittää vähentävän laskimen (332), joka on kytketty varastoimaan aluksi mainitun ensimmäisen numeerisen erosignaalin ja vastaanottamaan pulssit yhden kyseisen johtimen välityksellä loogisen valintapiirin (336, 342, 350, 344) kautta, joka tottelee mainittua suuntasignaalia, että vähentävä laskin vähentää lukemaansa jokaista pulssia vastaavasti, jonka se saa loogisesta piiristä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kyseinen aluetulkitsijapiiri (358, 374-394) käsittää useita portteja (374, 376, 378), joiden lukumäärä vastaa mainittujen numeeristen eroarvojen alueiden määrää, tulkitsijan (358), jossa on vastaavat ulostuloliittimet (0-7), jotka vastaavat kutakin mainitun toisen numeerisen erosignaalin mahdollista arvoa, sekä logiikkaelimet (380-394), jotka on yhdistetty mainittuihin tulkitsijan liittimiin (0-7) yhden valitun portin aktivoimiseksi kyseisistä porteista siitä riippuvaisesti missä alueessa toisen numeerisen erosignaalin senhetkinen arvo ilmenee, joista porteista kukin aikaansaa sitä vastaavan siirtonopeuden kyseisistä vakioisista siirtonopeuksista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että käyttölaitteet sisältävät askelsignaaligeneraat-torin (430), joka tottelee vakioista ncpeussignaalia, joka on valittu kyseisillä porteilla (374, 376, 378) askelsignaalin tuottamiseksi, joka vastaa suuruudeltaan valittua nopeutta, sekä laitteen (434), joka modifioi kyseisen signaalin siirryttäessä nopeudesta toiselle siten, että askeleelta toiselle siirtyminen tapahtuu progressiivisesti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että kyseiset siirtymiset tapahtuvat toisella vakioisella nopeudella.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kyseinen modifiointilaite (434) koostuu ero-vahvistimesta (468), jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka on yhdistetty kyseisen askelsignaaligeneraattorin (430) ulostuloon sekä toinen sisääntulo, joka vastaanottaa takaisinsyöttösignaalin, vir-talähdepiiristä (472, 474, 470), jossa on kontrollisisääntulo, joka on yhdistetty kyseisen vahvistimen ulostuloon, virran alennus- 62787 33 piiristä (4&6, 488, 490), joka on yhdistetty virtalähdepiiriin, kondensaattorista (476), joka on myös kytketty virtalähdepiiriin, josta se saa varauksen, jonka varauksen purkaa kyseinen virran-alennuspiiri, puskurivahvistimesta (480), joka on kytketty kyseisen kondensaattorin yli sekä takaisinsyöttösilmukasta (484), joka on yhdistetty kyseisen puskurivahvistimen ulostulosta kyseisen ero-vahvistimen toiseen sisääntuloon, ja missä käyttövahvistin (518) on yhdistetty kyseisen puskurivahvistimen ulostuloon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että se edelleen käsittää takometrin (126) yhdistettäväksi painatuspään käyttömoottoriin (76), joka takometri aikaansaa nopeussignaalin, joka yhdistetään kyseisen puskurivahvistimen (480) ulostulosignaalin kanssa kyseisen käyttövahvistimen (518) sisääntulossa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainitussa tuntolaitteessa (86) on ulostulo (88), johon on aikaansaatu analogiasignaali, joka edustaa painatuspään etäisyyttä vaadittavasta painatusasemasta yhden painatusase-man rajoissa, ja että se edelleen käsittää havaitsemiselimen (363, 366, 398 ja 522), joka aikaansaa signaalin silloin kun tulkitsin (350) antaa ulostulon O-liittimessään, mikä ilmaisee, että numeerinen ero on nolla, sekä kytkinelimen, joka kytkee analogiasignaa-lin kyseisessä ulostulossa (88) käyttövahvistimen (518) sisääntuloon, jolloin kyseinen laitteisto muodostaa asemointiservon painatuspään käyttömoottorin (76) yhteyteen.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kyseinen ensimmäinen laskinlaite käsittää vähennyslaskimen (158) ja vertailijan (166), joissa kummassakin on ensimmäinen sisääntulo, joka on yhdistetty mainittuun muis-tielimeen (150) sekä toinen sisääntulo, joka on yhdistetty mainittuun signaaleja tuottavaan laitteeseen (40) koodattujen signaalien vastaanottamiseksi siitä, jotka signaalit edustavat uutta painatusasemaa, jonka vähennyslaskimen ulostulo koostuu mainitusta ensimmäisestä numeerisesta erosignaalista ja vertailijan ulostulo koostuu mainitusta suuntasignaalista.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kyseinen painatuspää koostuu 62787 34 rummusta (20), jossa painatusmerkit ovat ja joka on pyöritettävissä akselin ympäri ja kyseiset painatusasemat ovat yhdenmukaisesti jaettuja asemia rummun kehällä, ja jossa mainittu ensimmäinen las-kinlaite koostuu ensimmäisestä laitteesta (204, 214) ensimmäisen numeerisen erosignaalin laskemiseksi liikettä varten, jolloin rumpu pyörii ensimmäiseen suuntaan ja loogisten signaalien aikaansaamiseksi johdinpariin (286, 288), joka ilmaisee ovatko koodatut signaalit, jotka edustavat uutta painatusasemaa, suurempia arvoltaan kuin koodatut signaalit, jotka edustavat edellistä painatusasemaa, tai päinvastoin, toisesta laitteesta (262) ensimmäisen numeerisen erosignaalin laskemiseksi liikettä varten, jolloin rumpu pyörii toiseen suuntaan sekä loogisesta valintalaitteesta (244, 254, 260), joka on yhdistetty kyseiseen ensimmäiseen ja toiseen laitteeseen numeerisen erolukuarvon sekä vastaavan suunnan valitsemiseksi, joka antaa pienimmän painatuspään kulkuetäisyyden tämän kulkiessa uuteen painatusasemaan rummun kehän ympäri.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen laskinlaite ensimmäisen numeerisen erosignaalin laskemiseksi koostuu ensimmäisestä vähennyslaskijasta (204) ja ensimmäisestä vertailijasta (214), joilla kummallakin on ensimmäinen sisääntulo, joka on yhdistetty muistielimeen (202) sekä toinen sisääntulo, joka on yhdistetty signaaleja tuottavaan laitteeseen (40) koodattujen signaalien saamiseksi sieltä, jotka edustavat uutta painatusasemaa, että ensimmäisen vähennyslaskijän ulostulo koostuu ensimmäisestä numeerisesta erosignaalista ja ensimmäisen vertailijan ulostulo koostuu mainituista loogisista signaaleista kyseisessä johdinparissa (286, 288), että toinen laite ensimmäisten numeeristen singaalien laskemiseksi käsittää toisen vä-hennyslaskijan (262), jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka on yhdistetty ensimmäisen vähennyslaski jän ulostuloon ja toinen sisääntulo, joka saa ensimmäisen koodatun numeron, joka vastaa arvoltaan pai-natusasemien lukumäärää rummun ympäri, että kyseinen looginen valintalaite käsittää ensimmäisen loogisen erovalintapiirin (260), joka saa syötön sekä ensimmäiseltä että toiselta vähennyslaskijalta sekä toiselta vertaili-jalta (254), jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka on yhdistetty ensimmäisen vähennys laski jän ulostuloon ja toinen sisääntulo, joka on yhdistetty toisen koodatun numeron vastaanottamiseksi, joka on 35 62787 puolet ensimmäisestä koodatusta numerosta ja joka aikaansaa toisen numeerisen erosignaalin ulostulossaan, sekä suuntalogiikkavalinta-piirin (244), joka saa syöttöparin kummastakin vertailijasta ja aikaansaa ulostulossaan mainitun suuntasignaalin.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että painatusmerkit ovat sijoitetut riveihin ja palstoihin rummun kehälle ja että tämä on liikutettavissa sekä pyörimissuuntaan että aksiaalisesti tarvittavan painatusmerkin tuomiseksi painatusasemaan, joka laitteisto lisäksi käsittää järjestelmän painatuspään siirtämiseksi akseliaan pitkin jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukaisesti. Patentkrav;