FI62735C - Anordning foer framkallning av en latent bild av ett ljushaerdat och med ljus haerdbart material - Google Patents

Description

·4«*»·| fal KUULUTUSjULKAISU /ηπ^ρ JSilA ' 1) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 62/^5 q patentti työnnetty 10 C2 1933 (4¾ Patent ueddslat ^ ^ (51) Ky.ik?/inca.3 G 03 F 7/00, G 03 D 13/00 SUOMI —FINLAND (21) feewttlhaliemus—hwwwineOknlni 793956 (22) Hik*ml*pll*l--An»Bluitaf»d*g 17*12.79 * ' (23) Aikupitvt—GUttgtiucadag 15.08.73 (41) Tullut JulktMkaJ — Uhrit offuncHg 17.12.79

Fetenttl-|a rekisterihallitut ... ._. . , _ , . . (44) NihdvaksIpMtM |s kuuL|ulluliun pvm. — pq in ftp

Patent· oeh registerstyrelsen ' ' Ajelun utl«*d och utl.ikrtfMn puMicend 2y ‘10 ’02 (32)(33)(31) Pyy**«y Stuelkw·—Begird prtarltet 18.12.72 l6.0li.73 USA(US) 316253, 351*+15 (71) W.R. Grace & Co., Grace Plaza, lllH Avenue of the Americas, New York,

New York 10036, USA(US) (72) Forrest Ashton Wessells, Baltimore, Maryland, John Edvard Pickard,

Ellicott City, Maryland, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Laite latenttikuvan kehittämiseksi valokovetetusta ja valokovetettavasta aineesta - Anordning för framkallning av en latent bild av ett ljushärdat och med ljus härdbart material (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 256U/73 (kuulutusjulkaisu 6273*0 -Avdelad frän ansökan 2561/73 (utläggningsskrift 62731) Tämä keksintö kohdistuu valokovetettavasta ja -kovetetusta aineesta tehdyn latenttikuvan kehittämiseen, erityisesti painelevyjen valmistuksen yhteydessä.

Laite sisältää nestemäisen valokovetettavan aineen peittämät alueet ja valokovetetun aineen käsittävät kuva-alueet, jotka muodostavat latentin kuvan, joka laite käsittää alustan levyn kannattamiseksi, kaasuterän, jossa on raon muotoinen purkausaukko kaasun johtamiseksi kerroksena poikittain alustan suhteen, kehyksen, joka kannattaa alustaa ja joka on sovitettu aikaansaamaan alustan ja kaasuterän välisen eteenpäin tapahtuvan liikkeen ainakin alustan pituussuunnassa, jolloin alustan kannattama levy on pyyhkäistävissä kaasulla terävässä kulmassa alustaan nähden, ja laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää imulaitteen, joka on sovitettu kaasuterän jälkeen ja joka voidaan puristaa alustalla olevan levyn pintaa vasten imemään sillä olevan nesteen, ja käyttölaitteen, joka on sovitettu käyttämään kehystä ja vastaavasti kaasuterää.

Alkulevy, so. valotettu levy, joka on määrä kehittää, voi olla tyypiltään valokuvauslevy. Toisin sanoen, se on saatu aikaan prosessin avulla, joka käsittää kuvakohtaisen valotuksen valokemi- 2 6 2 7 3 5 allisen säteilyn kautta kohdistuen levyyn, joka sisältää tukile-vyn ja sen päällä olevan kerroksen nestemäistä valokovetettavaa ainetta.

Nimitys "valokovetettava aine" sisältää valopolymerisoita-vat, valovulkanoitavat ja valoristikytkentäaineet. Osapuilleen mitä tahansa nestemäistä valokovetettavaa ainetta voidaan käyttää tämän keksinnön yhteydessä, esimerkiksi jo mainittuja aineita ja US-patenttijulkaisuissa 3 556 791 ja 3 66l 7^^ selostettuja aineita .

"Kaasuveitsi" on laite, jonka avulla voidaan aikaansaada ohut kerros ilmaa tai muuta kaasua, edullisesti jatkuvana rakona tai tasona. Laite, jonka avulla saataisiin epäjatkuva kaasuvirta, esim. sellainen, jossa on sarja pitkähkön välimatkan päässä toisistaan olevia ilma-aukkoja, antaisi tuloksena huonon ilmatason, koska polymeeri ei tulisi täydellisesti poistetuksi aukkojen välisiltä aueilta. Laite voidaan kuitenkin konstruoida siten, että apäjatkuvuudet suihkussa ovat mitättömiä ja/tai päällekkäisiä kaiken kovettumattoman materiaalin levyn poikittaista linjaa pitkin (jättäen vain ohuen kalvon). Täten se voidaan varustaa ulos-tuloaukolla, jossa on epäjatkuvuuksia, kuten reikiä ja ristikolta, rakorivejä tai -saroja, halkeamia ja aukkoja (joko yhdensuuntaisia tai toisiinsa nähden vinottain olevia); edellyttäen aina, että ne saavat yhdistelmänä aikaan jatkuvan kaasuvirran painole-vyn kuvamuodostuspinnan poikki.

Nimitys "terä" on havaittu sopivaksi, koska sitä käytetään "leikkaamaan" poistettava nesteaine, jolla on usein korkea viskositeetti, pois levystä. Sanan "terä" käyttö ei edellytä, että kerros on välttämättä paksumpi välittömästi tullessaan ulos poistoraosta kuin saapuessaan levyn pinnalle.

Kaasukerroksen syöttämiseksi sopivan terävässä, 20-90°:een, edullisesti 70°:een, kulmassa levyn pituussuuntaan nähden on kaasun poistolaite sopivimmin muodostettu 3 62735 ja asetettu syöttämään kaasu alustapöydän eteenpäinsuunnassa, yhden komponentin kulkiessa alustapöydän ja kaasuterän suhteellisen liikkeen pituussuunnassa ja toisen komponentin kulkiessa kohtisuoraan tätä pituussuuntaa vastaan.

Laite on sopivimman rakennettu sisältämään kehyksen kiinnitettynä kaasuterän suhteen alustapöydän ollessa kiinnitetty liikkuvasti kehykseen ja ollen siirrettävissä edestakaisin kaasuterän alla. Riippuen halutusta erityisasennostaan kaasuterän suhteen voi alusta-pöytä olla liukuvasti tai kääntyvästi siirrettävissä kehyksen päällä. Kun on suositeltavaa kaupallisessa yhteydessä käyttää ajolaitteita alustapöydän ja kaasuterän suhteellisen liikkeen suorittamiseksi kaasuterän toiminnan aikana, niin ei ole aina suositeltavaa käyttää ajo-laitteita alustapöydän tai kaasuterän palauttamiseksi alkuasentoonsa kaasuterän käytön jälkeen. On kuitenkin tavallisesti suositeltavaa käyttää tällaisia ajolaitteita.

Esillä olevan keksinnön mukaista laitetta kuvataan seuraavassa ainoastaan esimerkin vuoksi, oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: kuvio 1 esittää tämän keksinnön suositeltavan sovellutus-muodon mukaista täydellistä yhdistelmää perspektiivikuvana, kuvio 2 esittää kuvion 1 yhdistelmää vastakkaiselta puolelta kuitenkin vähäisin muutoksin, kuvio 3 esittää sivupystykuvaa kaasuterästä. Koska kyseinen kaasu on käytännössä ilmaa, tätä terää kutsutaan seuraavassa "ilmate-räksi", kuvio 4 esittää ilmaterän poikkileikkausta otettuna kuvion 3 linjaa 4-4 pitkin, kuvio 5 esittää osittaista sivupystykuvaa kehittämistä varten valmiina olevasta valotetusta levystä, kuvio 6 esittää osittaista sivupystykuvaa kuvion 5 levystä nestemäisen aineen ollessa poistettuna valottamattomilta alueilta huolellisesti suunnatun .ilmavirran avulla, kuvio 7 esittää osittaista sivupystykuvaa kuvion 6 levystä kehittämisen jälkeen, kuvio 8 esittää perspektiivikuvaa laitteesta, jossa imujär-jestelmän paino tukeutuu ohjauskiskoihin.

62735

Kuvioihin 3 ja 4 viitaten on ilmaterän rakenne seuraava. On huomattava, että ilmaterä (jota yleensä on merkitty numerolla 2) on pääosaltaan ontto lieriö. Käytännössä tämä lieriö muodostetaan sopivasti kahdesta puolilieriön muotoisesta valuosasta 2-a ja 2-b, kuten erityisesti kuviosta 4 näkyy. Kuvion mukaisesti kulkee joukko pultteja *1 laipan 6 lävitse pitäen nämä ilmaterälieriön 2 kaksi osaa yhdessä. Yhdistelmään saadaan lisävahvistusta lisäpulttien 8 avulla, jotka kiinnittävät ilmaterälieriön 2 molemmat puolikkaat 2-a ja 2-b yhteen poikittain keskuksen, kautta. Ilmaterän kärkeä, joka kulkee lieriön pituussuunnassa, on yleensä merkitty numerolla 10. Kärjen 10 molemmat puoliskot 12 eivät sovi täysin yhteen. Niiden välissä oleva rako (joka on liian pieni, että sitä näkyisi kuvioissa) sallii ilman poistumisen. Tämä ilmavirta kärjen 10 kautta saa aikaan ilmaterävai-kutuksen. Ilmaterälieriössä on ilman tuloaukot IM, 16 kummassakin päässä. Ilmaletku BU (katso kuvio 1) tai vastaava on yhdistetty ainakin yhteen tuloaukkoonsopivinta on yhdistää ilmaletkut molempiin tuloaukkoihin.

Kuvio 1 esittää järjestelyä, jossa ilmaterä 2 ja imuyhdistel-mä 30 on asennettu edestakaista liikettä varten peräkkäin valotetun levyn 96 yläpuolelle, joka sisältää kovetettua polymeeristä ainetta valotetuilla alueilla ja nestemäistä ainetta valottamattomilla alueilla. Levyn 96 tukipinta (kuviossa osittain poistettuna) sisältää ristikkorakenteen, jossa on ristikkolevy johon levy 96 tukeutuu. Ristikkolevyn 9^ alapinta voidaan yhdistää tyhjiölähteeseen levyn 96 pitämiseksi levyllä 9**· Alustapöytä 92, joka on sopivimmin valmistettu lujasta, eri suuntiin jäykästä aineesta, esim. valetusta alumiinista, tukee ristikkolevyä 91*· Alustapöydän 92 koko ei ole kriittisen tärkeä, tässä erikoisesimerkissä sen mitat olivat ^8 x 66 cm.

Levystä 96 ylävirran suuntaan on asetettu ilmaterä 2 ja imuyhdistelmä 30 edestakaista liikettä varten levyn yläpuolelle, kun taas alavirtaan levystä 96 sijaitsee kokoojakouru eli -kaukalo 98 sisältäen laskuaukon 112 ja roiskelevyn 100. Kouru rajoittaa sopivimmin alustapöytää ainakin sen yhtä reunaa, parhaiten ainakin alusta-pöydän poikittaista etureunaa pitkin, niin että kouru on vastaan- 5 62735 ottoasennossa siinä suunnassa, jossa nestemäinen aine pyyhkiytyy ilmaterän avulla.

Kuvioihin 1 ja 2 viitaten on ilmaterä 2 asennettu alaraken-teiden 18a ja l8b varaan pulttien 20 avulla ja toimien lukkojärjeste Imien 22a ja 24a sekä vastaavasti 22b ja 24b välityksellä, näiden osien yhdessä muodostaessa ensimmäisen kehyksen. Alarakenteet l8a ja l8b on asetettu holkeille 26a ja vastaavasti 26b, jotka on uurrettu toimiakseen ruuvipyörien 28a ja vastaavasti 28b avulla. Jälkimmäisten rakennetta selostetaan seuraavassa. Alarakenteisiin 18a ja l8b tukeutuu myös imuyhdistelmä, jota yleensä on merkitty numerolla 30 ja joka sisältää telapyyhejärjestelmän nestemäisen aineen imuroine seksi levyltä 96. Yhdistelmä sisältää kaksi erillistä telasarjaa. Yksi sarja käsittää syöttötelan 32, vastaanottotelan 36, puristustelan 40 ja kelaustelan 44. Toinen sarja käsittää syöttötelan 34, vastaanottotelan 38, puristustelan 42 ja kelaustelan 46. Kaikki nämä telat on asetettu päätelevyjen 48 ja 50 välissä oleville akseleille, päätelevyjen ollessa yhdistettyinä keskenään vaakasuoran liitoskappaleen, esim. hitsatun kulmaraudan 52, ja hitsatun etulevyn 49 avulla. Telat 40 ja 42 ovat alimmaisia ja suorittavat imutoimenpiteen. Pystysuorat tangot 54 ja 56 alarakenteisiin 18a ja 18b kiinnitettyinä on liukuvasti liitetty päätelevyihin 48 ja 50 päätelevyssä 48 olevien sinkilöiden 58 ja 60 ja päätelevyssä 50 olevia sinkilöiden 62 ja 64 välityksellä. Tankojen 54 ja 56 kärjet on vastaavasti kiinnitetty vaakasuoraan liitoskappaleeseen, jonka muodostaa kulmarauta 66. Kulmarautä 66 on joustavasti kiinnitetty alempaan samansuuntaiseen kulmaraudan muodostamaan liitöskappaleeseen 52 pulttien 68 ja 70 ja jousien 72 ja 74 välityksellä. Tämä yhdistelmä muodostaa laitteen telojen 40 ja 42 korkeuden säätelemiseksi levyn 96 pinnan yläpuolella ja siten sen puristuksen säätämiseksi, jonka ne saavat aikaan imuroinnin kuluessa, tiukentamalla (tai höllentämällä) pultteja 68 ja 70. Kuviossa 1 on esitetty eräs laite pulttien 68 ja 70 tiukentamiseksi (tai höllentämiseksi); kukin pultti on varustettu erillisillä muttereilla 69 ja vastaavasti 71. Kuvio 2 esittää erästä muunnelmaa, jossa mutterit on korvattu holkeilla 77 ja 79a jotka on kiinnitetty ketjupyöriin 76 ja 78, ketjupyörien ollessa yhdistetyt toisiinsa ketjun 80 kautta, joka käynnistyy toimimaan kämmen 82 avulla. Ketjupyörät 76 ja 78 ovat sisäkierteisiä, ja nojaavat holkkeihin 77 ja 79 niitä kierrettäessä kohdistaen siten puristuksen (tai lievittäen sitä) kulmarau-taan 66, ja vaikuttaen siten teloihin 40 ja 42. Jälkimmäinen järjestelmä (joka toimii kämmen avulla) näkyy parhaiten kuviossa 2, kun 6 62735 taas edellinen (mutteri- ja pulttijärjestelmä) on esitetty kuviossa 1. Kampijärjestelmää (kuvio 2) käytetään, kun tahdotaan kohottaa imu-rointiyhdistelmää (painolevystä imuroinnin jälkeen) ennen sen palauttamista alkuasentoonsa. Kuvion 1 esittämää puoliksi kiinnitettyä mutteri- ja pultti järjestelmää voidaan parhaiten käyttää silloin, kun ilmaterä ja imuyhdistelmä siirretään kohopainolevyn päälle ja levy sitten vedetään pois yhdistelmästä (takaapäin) ennen yhdistelmän palauttamista. Näissä kummassakin tapauksessa puristustelat 40 ,ja 42 irrotetaan kitkayhteydestä levyn 97 kanssa eikä niitä päästetä kulke- maan takaisin alkuasentoon.

Telaparit 40-44 ja 42-46 on varustettu ketjupyörillä ja ket-jukäytöllä, joita yleensä on merkitty numeroilla 101 ja 103 ja jotka ajavat vastaavia telojaan liukukytkinten, eivät näy, kautta. Tämä järjestelmä takaa, että ’'käytetty" imupaperi pidetään tiiviisti te-lattuna vastaanottoteloissa 44 ja 46.

Telat 40 ja 42 voidaan valmistaa mistä tahansa joustavasta aineesta, esim. neopreenistä, polyuretaanista, elastomeereistä, kuten yleensä kumista, jäykästä vinyyliputkesta (polyvinyylikloridista).

Aine on sopivimmin kovuudeltaan 10-50 Shore A:ta, kovuuden ollessa edullisimmin 20 Shore A:ta. Neopreeni on parhain aine.

Ilmaterä 2 on asetettu vaakasuoraan alarakenteelle 18a ja l8b eteenpäin (ylävirtaan) imuyhdistelmästä 30. Ilmaterän pituus on suurempi kuin levyn 96 pituus samassa suunnassa,· mutta vähäisempi kuin alustapöy.dän 92 pituus.

Ilmaletku 84 on yhdistetty ilmaterän ilmantuloaukkoon 14. Samanlainen ilmaletku voidaan yhdistää ilmaterän toisella puolella olevaan vastakkaiseen ilmantuloaukkoon 16, vaikkakin tämä ei ole täysin välttämätöntä.

Ajolaitteet ensimmäisen kehyksen (18a, 18b, 20, 22a, 22b, 24a, 24b) siirtämiseksi alustalevyn poikki ja sen palauttamiseksi alkuasentoonsa käytön jälkeen, ovat seuraavat. Ruuvipyörää’28a käyttää moottori 86 hammasvaihteen 88 ja akselin 90 välityksellä. Ruuvipyö-rien 28a ja 28b hammasjako on noin 4 2,5 cm kohden, ja tietenkin hol-keilla 26a ja 26b on täsmälleen sama sisäinen hammasjako. Ruuvipyö-rässä 28a oleva 1ieriöhammaspyörä 106 käyttää ruuvipyörässä 28b olevaa samanlaista lieriöhammaspyörää (ei näy) ketjun 108 kautta hoikin 28b liikuttamiseksi samalla nopeudella kuin hoikkia 28a.

Kuten kuviosta 1 näkyy, on alustapöytä 92 asetettu toiselle, sekundääriselle kehykselle 102 tukien 104 avulla. Ensimmäinen kehys liikkuu siten alustapöytää kannattavan kiinteän kehyksen poikki.

7 62735 .

Kuvio 5 esittää levyä 96 suurennettuna leikkauksena, sisältäen alustavahvisteen 106 ja sen päällä olevan valokovetettavan kerroksen, jossa on kovetetut alueet 108 ja kovettamattomat alueet 110, viimeksimainittujen ollessa nestemäisen valokovettavan aineen täyttämiä .

Kuvio 6 esittää ilmaterää 2 sen liikkuessa levyn 96 poikki ja puhaltaen edellään kovettamatonta polymeeriä 110.

Kuvio 7 esittää levyä 96 puhallustoimenpiteen jälkeen.

Painolevy valmistetaan seuraavalla tavalla: (1) Nestemäinen valokovetettava seos levitetään alustalle ohueksi kalvoksi.

(2) Tämä alustalla oleva kalvo valotetaan sitten kuvakohtaisesti valokemiallisen säteilyn avulla, esim. valokuultokuvan kautta.

(3) Jäljelle jäävä nestemäinen aine poistetaan ilmaterän avulla ja suositeltavimmin myös kuvatunlaista imujärjestelmää käyttäen.

Sopiva menetelmä tämän keksinnön toteuttamiseksi on asettaa kuvaa kannattava viiva- tai autotypiavahas tai positiivinen tai negatiivinen kuultokuva samansuuntaisesti valokuvattavan aineseoksen muodostaman kerroksen pinnan kanssa, joka on valettu suoraan alustalle. Kuvaa kannattava kuultopinta ja seoksen pinta voivat olla yhteydessä toistensa kanssa tai niiden välillä voi haluttaessa olla ilma-rako. Valokovetettava kerros valotetaan kuultokuvan kautta valokemiallisen valolähteen avulla, joka sopivimman on pistemäinen tai säteiltään yhdensuuntaistettu, kunnes kerros on kovetettu tai poiyme-risoitu liukenemattomaan muotoon valotetuilla alueilla. Lopullisen korkokuvan paksuutta tällaisen menetelmän yhteydessä voidaan tavallisesti valvoa vaihtelemalla seoskerroksen paksuutta. Valokuvattavan aineen ollessa polyeeni/polytiolia valotetaan kerros sopivimmin uudelleen, valikoimattomalla tavalla, ultraviolettisäteilyn avulla yleensä noin yhden minuutin ajan. Täten valotettu levy asetetaan sitten ilmaterästä tulevan ilmavirran alaiseksi siinä määrin kuin on tarpeellista kovettamattoman polymeerin poistamiseksi. Tuloksena oleva painolevy on valmis käytettäväksi painamisen yhteydessä, esim. korkokuvapainolevynä, tai kuten US-patentissa n:o 3 666 461 on kuvattu, mallina muiden levyjen tekemistä varten.

Kehittämisvaihetta kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin piirustuksiin viitaten. Valotettu levy 96 asetetaan alustapöy-dälle 92 (katso kuvio 1), ja kiinnitetään siihen tyhjöjärjestelmän 94 käytön avulla. Tämän jälkeen käynnistetään ilmateräyhdistelmä.

Sen suorittamiseksi ilmanpainetta syötetään letkuun 84 ja moottori 8 6 2 7 3 5 86 käynnistetään toimimaan. Tämän seurauksena koko ilineteräyhdisteiniä liikkuu suhteessa alustalevyyn, hitaasti tämän poikki, lepoasennostaan, jossa se on vapaa kaasukerrossuhteesta kehitettävään kerrokseen nähden, toiminta-asentoonsa, jossa alustalevy varustetaan kaasukerrok-sella. Ilmaterästä tuleva ilmanpaine puhaltaa edellään pääasiassa kaiken levylle jääneen nestemäisen aineen jättäen taakseen kovetetun polymeerin alkuperäisen kuvan korkokuviointia myöten. Imupaperitelat 40 ja 42 puristuvat levyn korkokuvaosia vasten imien eli poistaen täten kaiken painopinnoilla jäljellä olevan nesteseoksen, puolisävyte-tyiltä varjostetuilta alueilta, pienten kirjaimien muodostamista kuopista, ja muilta matalilta korkokuva-alueilta, jotka eivät mahdollisesti tule täysin puhtaiksi yksinomaan ilmaterän toiminnan avulla. Ilmateräyhdistelmä (kuvioon 1 viitaten) siirtyy alustalevyn 92 vasempaan reunaan työntäen kokoojakouruun eli -kaukaloon 98 kaiken levyltä poistetun nestemäinen, aineen. Täten koottu nestemäinen aine vuotaa pois kourusta 98 laskuaukon 112 kautta lisäkokoojalaitteisiin (esim. ämpäriin tai jätevesiviemäriin). Ilmanpaine poistetaan sitten letkusta 84. Imupaperiyhdistelmä irrotetaan levystä jomman.Jcumman kuvatunlaisen menetelmän avulla, so. poistamalla levy tai siirtämällä imupaperiyhdistelmää kämmen ayulla ylöspäin (katso kuvio 2). Moottori alkaa nyt käydä taaksepäin ja yhdistelmä palaa alkuasentoonsa jättäen jälkeensä kohopainolevyn. Kehittämisen jälkeen on sopivinta_asettaa levy valikoimattoman "jälkivalotuksen" eli ns. "äkkivalotuksen" alaiseksi noin minuutin säteilylle polytiolieetterin kiinteiden alueiden kovettamiseksi. Tämän valotuksen yhteydessä kaikki jäljellä olevat pienet nestemäärät, esim. ohuena kalvona painopinnalla, kovettuvat.

Kuviossa 8 on esitetty eräs keksinnön suositeltava sovellu-tusmuoto. Tässä kuviossa imuyhdistelmän koko paino ei lepää lieriömäisen tuen 26a varassa, vaan pikemminkin ohjaustangolla 124. Ohjaustanko 124 on kiinnitetty pidikkeiden 114 ja 116 avulla kehyksen 102 päihin. Liukutuki 118 liukuu pitkin ohjaustankoa 124. Liukutuki 118 lepää kuulalaakereilla (eivät näy)'kulkiessaan pääasiassa kitkattomasti ohjaustankoa 124 pitkin. Liukutuen 118 yläpintaan on kiinnitetty U-muotoinen pidin 120, jonka varret on kiinnitetty päätelevyn 50 sivuihin, päätelevyn ollessa vuorostaan yhdistetty ilmaterän tukeen 22a metallikaistaleen 122 avulla. Täten ilmaterä, lieriömäisen tuen 26a tukemana ja ajamana, vetää perässään koko imuyhdistelmää imutoiminnan aikana. Palatessaan alkuasentoon ilmaterä työntää imu- 9 62735 yhdistelmää. Tämän sovellutuksen etuna on se, että vähemmän painoa kohdistuu ruuvipyöriin 28a ja 28b, jolloin vääristymistaipumukset vähenevät. Kuitenkin läpimitaltaan suuren ruuvipyörän yhteydessä tämä taipumus olisi mitätön joka tapauksessa. Tässä sovellutuksessa on huomattava, että telat 40 ja 42 on välttämättä pääasiassa kiinnitettävä paikoilleen, (mikä merkitsee sitä, että imuyhdistelrnä ei pääse kampeutumaan ylös- ja alaspäin, kuten se tekee kuviossa 2). Koska nämä telat liikkuvat kitkakosketuksen avulla yhdessä painelevyn pinnan kanssa puhallusvaiheen lopussa, olisi levy poistettava, esim. vetämällä sitä taaksepäin alasuuntaan ja pois ilmaterän ja imujärjestelmän muodostamasta yhdistelmästä, ennen kuin yhdistelmät palautetaan alkuasentoihinsa. Muussa tapauksessa, mikäli levy jätetään paikoilleen alustapöydälle 92, kulkevat imutelat taaksepäin, kun yhdistelmät palautetaan alkuasentoon. Tämä ei muodosta suurta haittaa, mutta se merkitsee sitä, että lisäpintaa on telattavn vas-taanottoteloissa 49 ja 45 ennen kuin imutoimenpidettä voidaan edelleen jatkaa.

Seuraavassa viitataan yksityiskohtaisemmin laitteen ominaispiirteisiin ja menetelmään, jota voidaan käyttää tämän keksinnön yhteydessä.

Kaasuterästä tulevan kaasuvirtauksen on oltava riittävä poistaakseen nestemäisen aineen, mutta ei niin suuri, että se siirtäisi paikaltaan kovetetut korkonumerot. Näiden kahden äärimmäisyyden välillä on mahdollista käyttää huomattavia muunnelmia. Tämän hakemuksen kuvioissa esitettyä ilmaterää pidetään yleensä 0,79 mm:n etäisyydellä syövytettävän levyn pinnasta. Letkun kautta syötettävä ilmavirta on nopeudeltaan yleensä 100 CFM:ää (2,8 kuutiometriä minuutissa) paineessa 0,4 kg/cm . Uudentyyppistä valokovetettavaa ainetta tai uutta ilmaterää otettaessa käyttöön on yksinkertainen asia kuljettaa ilmaterää muutamien koelevyjen ylitse, erilaisin ilmanpainein ja ilmavälein, kunnes sopivat käyttöarvot löydetään. Tällaiset arvot ovat yleensä suuruusluokkaa 0,2-1,3 kg/cm2 ilmaterän kautta tulevaa ilmanpainetta varten, 0,13-1 >9 mm kärkien 1.2 välistä, etäisyyttä varten. (Seuraavissa esimerkeissä selostetun ilmaterän rako on 0,38 mm).

62735 10

Ilmaterän kärkien tulee olla sangen lähellä syövytettävän levyn kuvanmuodostuspintaa, ne eivät kuitenkaan saa koskettaa levyä. Noin 0,4-12,7 mm etäisyys on sopiva, ja noin 0,79 mm etäisyys suositeltava. Suurempaa etäisyyttä kuin 12,7 mm voidaan käyttää, tällöin ilmanpainetta on kuitenkin lisättävä, ja voi esiintyä nestemäisen aineen huomattavaa roiskumista. Tästä syystä on suositeltavaa pitää etäisyytenä enintään 2,5 cm, ja tavallisesti paljon vähemmän kuin 2,54 cm.

Kovettumattoman nestemäisen aineen poistamiseksi on ilmaterän syötettävä ilma tasossa, joka on kulmassa valotetun levyn tason suhteen. Tämä kulma vaihtelee, mutta yleensä se on sopivimmin suuruusluokkaa 20-90°. Tämän hakemuksen piirustuksissa esitetyn ilmate- rän kulma on 70°>'joka on suositeltava arvo.

Piirustuksissa esitetty ilmaterä on yksinkertainen pitkulainen lieriö saaden aikaan suoraviivaisen ilmavirran (tai kerroksen, tai verhon), joka kulkee poikittain toimintasuuntaa vastaan. Tämän seurauksena pääasiassa kaikki kovettumaton nestemäinen aine liikkuu ilmavirran edellä alustapöydän kauimmaiseen päähän kokoamista varten. Tämä on kuitenkin vain yksi lukuisista tavoista muotoilla ja käyttää ilmaterää. Terä voi esimerkiksi olla kiilan tai auran muotoinen, tai eteenpäin kupera, jolloin nestemäistä ainetta ei puhalleta vain eteen vaan myös alustapöydän molemmille sivuille. Terä voi olla myös kovera.

Ilmaterän kulkunopeus valotetun levyn yläpuolella vaihtelee riippuen jonkin verran ilmaterän ilmanpaineesta, kärkien 12 välisestä raosta, ja ilmaterän kulmasta. On helppoa kokeilla eri nopeuksia muutamien koelevyjen yhteydessä suurimman nopeuden löytämiseksi, joka luotettavasti poistaa kaiken tai melkein kaiken nestemäisen aineen. Kuvatunlaisessa laitteessa nopeus oli 1,5 cm sekunnissa.

Tämän avulla saavutettiin melkoinen turvallisuusvara. Niinkin korkeat nopeudet kuin 7,6 c-m sekunnissa ja niinkin alhaiset nopeudet kuin 0,63 cm sekunnissa ovat käyttökelpoisia ja hyväksyttäviä. Myös alhaisempiakin nopeuksia voidaan käyttää, mutta tällöin kuluu kallista aikaa ja selvästikään ne eivät poista ylimääräistä valokovetettavaa ainetta.

Tämän keksinnön yhteydessä on suositeltavaa asettaa alusta-pöytä liikkumaan kaasuterän suhteen, niin että kaasukerrosta voidaan siirtää eteenpäin alustapöydän suhteen ja puhaltaa pois koko levyltä. Kuvioissa 1-8 alustapöytä on kiinteä ilmaterän liikkuessa sen päällä. Vaihtoehtoisessa sovellutuksessa ilmaterä 11 62735 on kiinteä alustapöydän liikkuessa sen alla. Eräässä toisessa sovellutuksessa (ei näy) sekä alustapöytä että ilmaterä liikkuvat, tietenkin toisiaan kohden, ja levy poimitaan pois liikkeen lakatessa. Laite sisältää siten välineet yhden tai useamman tämäntyyppisen liikkeen suorittamiseksi.

Alustapöytä voi olla tasainen tai lieriömäisen osan muotoinen (kupera tai kovera), ilmaterän ja imujärjestelmien sisältäessä kaarevuudeltaan yhtäläiset ohjaus- ja ajolaitteet.

Mikäli halutaan, voidaan laitetta käyttää pystysuorassa suunnassa; so. alustapöytä asetettuna kohtisuorasti lattiaan nähden ilmaterän ja imujärjestelmän liikkuessa pystysuorasti ja työntäen kovettamattoman polymeerin alaspäin kokoojalaitteisiin. Tämä sovellutus on edullinen silloin, kun käytettävissä on vähäinen lattiatila.

Erilaisia ajolaitteita voidaan käyttää ilmaterän (ja imu-yhdistelmän) liikuttamiseksi suhteessa alustapöytään tai päinvastoin. Esitetyn ruuvipyörän lisäksi voidaan käyttää yksinkertaista.päättymätöntä ketjua. Tällaisissa tapauksissa liikkuva elementti voidaan tukea ohjauskiskoihin, kuten on esitetty esim. kuviossa 8.

Imujärjestelmän sisältämä imuaine ei ole kriittisen tärkeä, sillä suurin osa nestemäisestä valokuvattavasta aineesta tarttuu mihin tahansa yksinkertaisesti kosketuksen avulla. On suositeltavaa käyttää huokoista käärepaperia, joka on halpaa, helposti saatavissa olevaa ja riittävän imukykyistä. Muuntyyppistä paperia (enemmän tai vähemmän imukykyistä) voidaan myös käyttää. Paperin sijasta voidaan käyttää myös kangasta (puuvillaa tai synteettistä), huopaa, tai syn-teettistä polymeeriä, kuten polyesteriä, polyetyleenia,sellofaania ja vastaavaa. Eräässä erittäin yksinkertaisessa sovellutuksessa levy "puhalletaan" käsinpideItävän ilmaterän avulla, ja sitten valoimu-alueen muodostama kerros painetaan käsin alas levylle. Tämä menetelmä vaatii pidemmän ajan ja enemmän huolellisuutta, mutta tulokset ovat erinomaisia.

Imuratoja ei tarvitse telata. Voidaan sen sijaan käyttää jatkuvia imuratoja. Nämä korvataan silloin, kun ne eivät enää kykene imemään.

62735

Joissakin tapauksissa on edullista lämmittää alusta-pöytä kovettamattoman aineen viskositeetin vähentämiseksi ja sen poistamisen helpottamiseksi tällä tavoin levystä. Alusta-pöytä voi olla varustettu erilaisilla lämmityslaitteilla, esim. lämpimän tai kuuman nesteen (ilman, veden, höyryn) kiertola.it-teilla alustapöydän rungossa tai sen alla olevan ristikon kautta; tai sähkövastuskierukalla alustapöydän rungossa tai sen alla. Tätä sovellutusta käytettäessä ei alustapöytää tule kuumentaa niin korkeaan lämpötilaan, että painolevyn kovetetut alueet muuttavat muotoaan. Muutamien kokeiden avulla voidaan määrittää yläraja tietylle valokovetettavalle aineelle. Huoneenlämpötilasta lähtien 93°C asti oleva lämpötila on yleensä sopiva useimmissa tapauksissa.

Erikoistapauksissa, esim. kun valokovetettava aine on liian nestemäistä huoneenlämpötilassa (ollen viskositeetiltaan alussa alle 100 senttipoisea), on suositeltavaa jäähdyttää alustapöytää ja/tai ilmavirtaa viskositeetin lisäämiseksi, niin että käyttöolosuhteissa tämä on suuruusluokkaa 100-10 000 senttipoisea .

Vaihtoehtoisissa sovellutuksissa voidaan ilmaterä tai siihen tuleva ilma lämmittää, kussakin tapauksessa samanlaisella lämpötila-alueella. Suositeltavassa sovellutuksessa sekä alusta-levy että ilmaletkuun tuleva ilma lämmitetään.

Lukuisat muunnelmat ovat mahdollisia tämän keksinnön yhtey- 13 62 7 3 5 dessä. Eräässä erittäin yksinkertaisessa sovellutuksessa ilmaterä liukuu kiskoja pitkin. Toiminta tapahtuu täysin käsin. Koneenkäyttäjä yksinkertaisesti työntää ilmateräyhdistelmän alustapöydän poikki halutulla nopeudella kiertäen siten imuteloja kitkan avulla. Tai vielä yksinkertaisemmin koneenkäyttäjä asettaa ilmaterän palauttamisen jälkeen imupaperiarkin kohopainolevylie ja imee jäljellä olevan nestemäisen aineen pois siitä käsin.

Kuten on mainittu, jättää ilmaterän käyttö ohuen kovettamatto-man aineen kalvon painolevyn pinnalle. Myös imutoimenpiteen jälkeen jää kalvo levyn painuneihin osiin, so. kirjaimien sisälle, niiden väliin, ja puolisävytyspisteiden väliin. Tämän kalvon olemassaolo saa aikaan parannetun levyn verrattuna samanlaisiin ultraäänen avulla nestekehittämismenetelmän mukaisesti kehitettyihin levyihin. Tämä parannus on erityisen selvä ns. "yhdistelmälevyn" kehittämisen yhteydessä, jossa on sekä autotypiakuvia että -kirjaimia (esim. säännöllisen tyyppisiä kirjaimia). Vanhempaa järjestelmää käytettäessä tällaista levyä valotettaessa hyvien rasterointien aikaansaamiseksi oli välttämätöntä suorittaa hieman pidempi valotus, kuin mikä oli optimivaatimus kirjaimia varten. Toisin sanoen rasteripis-teiden täydelliseksi valottamiseksi oli kirjaimet jossain määrin ylivalotettava. Tämä merkitsi sitä, että kirjaimen Qii välttämättä oltava poikkileikkaukseltaan leveämpi ja jokseenkin karkea ulkopinnaltaan. Toiselta puolen, mikäli valotusaikaa lyhennettiin optimiajan saavuttamiseksi kirjaimia varten, tulivat rasteripisteet ali-valotetuiksi. Tämä merkitsee sitä, että nestemäisessä syövytysjärjestelmässä oikea valotusaika pisteitä varten (rasterointi) saattoi olla yleensä 60 sekuntia. Tämä antoi tulokseksi pisteet, jotka kaartuivat pohjasta ylöspäin sisältäen kohtalaisen määrän polymeeriä pisteiden pohjien välillä. Tällainen muoto on edullinen pisteitä varten. Kuitenkin viivat ja kirjaimet ovat tällöin pohjaltaan paksuuntuneita ja ne ovat painotulokseltaan karkeampia kuin jos niitä olisi valotettu vähemmän aikaa, esim. 45 sekuntia (joka valotusaika antaisi yleensä selvän ja terävän viivan tai kirjaimen, poikkileikkaukseltaan ja pohjaltaan kapeampana). Toiselta puolen vain 45 sekunnin valotus (olettaen että olosuhteet ovat kauttaaltaan vertailukelpoisia) antaa tulokseksi pohjaleveydeltään riittämättömiä pisteitä, jotka ovat heikkoja ja ohuita. Lisäksi tällaisten pisteiden pintamitat ovat taipuvaisia huomattavasti kutistumaan verrattuna- sellaisten pisteiden pinta-alueisiin, joita on valotettu esimerkiksi 60 sekuntia. Käyttämällä esillä olevan keksinnön mukaista "kuivaa" menetelmää antaa 62735 14

Samanpituinen valotus (esimerkiksi 45 sekuntia) tulokseksi pisteet, joiden pohjan ympärillä polymeeri kaartuu ylöspäin ja joissa on täydet pintamitat, niiden muistuttaessa muissakin suhteissa niitä pisteitä, jotka on saatu aikaan 60 sekunnin valotuksen avulla käyttäen märkäsyövytysmenetelmää.

Aikaisemmin tunnettuja nestekehittämismenetelmiä, joiden suhteen esillä oleva keksintö muodostaa parannuksen, käytettäessä tehtiin yleensä sellainen kompromissi, että kirjaimet hieman yli-valotettiin (sopivassa määrin) ja rasteroidut alueet lii emän ai 1-valotettiin (sopivassa määrin). Tämän keksinnön sisältämän uuden menetelmän yhteydessä on mahdollista tehdä paljon parempi kompromissi. Ilmaterän jättämä kalvo pisteiden välissä puolisävytetyillä alueilla saa aikaan "lisäkehityksen" pelkästään fyysisellä olemassaolollaan pisteiden välissä. Kuten yleensä on asianlaita, rasteri-pisteet ovat lähempänä optimikehittämistään samassa valotusajassa, jota käytetään kirjainten optimikehittämiseksi. Täten levyn laatu on itsessään suoraan ja välittömästi parantunut. Ja tämä johtuu mainitun tasapainoitetun valotuksen aikaansaamasta ilmiöstä, että tietyn yhdistelmälevyn valotusajat olennaisesti pienenevät verrattuina vanhan nestekehittämismenetelmän vaatimiin aikoihin. Syynä lyhyempään kehittämisaikaan on se, että niin pian kuin kirjaimet on täysin kehitetty voidaan valotus keskeyttää, sillä myös rasteroinnit tulevat kehitetyiksi tässä ajassa. Vanhan menetelmän yhteydessä valotusta oli jatkettava kunnes rasterit tulivat kehitetyiksi hyväksyttävälle tasolle. Säästön valotusajassa on huomattu olevan suuruusluokkaa 25 %. Tämä on erittäin merkityksellistä sanomalehtien korkeanopeuksisessa tuotannossa.

Toisena etuna ilmaterän jättämän ohuen kalvon suhteen, kuten on havaittu monissa tapauksissa tämän keksinnön toteuttamisen yhteydessä, on se, että ohut kalvo sekoittuu kirjainten pohjiin ja rasteripisteisiin ylöaspäin kaartuvina käyrinä osina lujittaen kirjaimia ja pisteitä ja saaden siten aikaan kestävämmän paino-levyn, jonka avulla kyetään painamaan enemmän kuvia kuin levyjen avulla, joita ei ole näin vahvistettu.

Claims (4)

62735 15

1. Laite latenttikorkokuvan kehittämiseksi levyllä, joka sisältää nestemäisen valokovetettavan aineen peittämät alueet (11.0) ja valokovetetun aineen käsittävät kuva-alueet (108), jotka muodostavat latentin kuvan, joka laite käsittää alustan (92) levyn (96) kannattamiseksi, kaasuterän (2), jossa on raon muotoinen purkaus-aukko kaasun johtamiseksi kerroksena poikittain alustan suhteen, kehyksen (102), joka kannattaa alustaa ja joka on sovitettu aikaansaamaan alustan ja kaasuterän (2) välisen eteenpäin tapahtuvan liikkeen ainakin alustan pituussuunnassa, jolloin alustan (92) kannattama levy (96) on pyyhkäistävissä kaasulla terävässä kulmassa alustaan nähden, tunnettu siitä, että laite käsittää imulaitteen (30), joka on sovitettu kaasuterän (2) jälkeen ja joka voidaan puristaa alustalla (92) olevan levyn (96) pintaa vasten imemään sillä olevan nesteen, ja käyttölaitteen (28a, 28b, 90, 88, 86), joka on sovitettu käyttämään kehystä ja vastaavasti kaasuterää (2).

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasun purkausaukko on sovitettu siten alustan (92) suhteen, että kaasu voi pyyhkäistä levyn (96) 70°:n kulmassa siihen nähden.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että imulaite (30) käsittää ainakin yhden puristustelan (40, 42), joka pitää imurataa levyn (96) kuvapintaa vasten, sekä elimet (5*1, 56,66,69,71,68,70,72,74,52; 54,56,66,77,79,76,78,80,82,52) imu-laitteen siirtämiseksi kosketukseen levyn kuvapinnan kanssa ja pois siitä.

4. Vaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että imulaite (30) käsittää imuradan syöttötelan (32), puristustelan (40), joka puristaa imuradan kuvapintaa vasten, ja vastaanottotilan (44), joka kelaa käytetyn imuradan.