FI62638C - Anordning foer framstaellning av ihaoliga orienterade kroppar av termoplastiskt material - Google Patents

Description

rU3t">*( ΓΒ1 ««KUULUTUSJULKAISU ,λ,,λ ^BA w <11) UTLÄGGNINOSSKRIFT 0 2 6 -5 b (51) Kv.Mc.Va3 B 29 c 17/07, B 29 D 23/03 SUOMI—FINLAND (21) f«t*nttiiwk,*mi«—ft*«nun*Minin| 770819 (22) H*k*mtapUvt— Anadfcnlnpdtg 15-03.77 (23) Alkupllvt—GMtl|h«ttdag 15.03.77 (41) Tulkit |ulklMk(l — Bllvk offwttllf 23.09*77

Patentti· ja rakirterlhallitu» N«htivik»ipM«i |« kuuLjufktisun pvm. —

Patent-och ragistarstyralaan Arnttkan utl«|d och utl.ikrlfun publicerad 29.10.82 (32)(33)(31) Pn«i*«y *t«oik*i*—e«fird prior*·* 22.03.76 Ranska-Frankrike(FR) 76o81*21 (71 ) Bolvay & Cie, Rue du Prince Albert 33» B-1050 Bryssel, Belgia-

Belgi en (BE) (72) lidrnond Michel, Bryssel, Marcel Duikers, La Hulpe, Andre Poty,

Lil Loir.-Witterzee, Belgia-Belgien(BE) (7*0 Oy KoInter Ab (5*+) Laitteisto onttojen orientoitujen kappaleiden valmistamiseksi termoplastisesta materiaalista - Anordning för framställning av ihaliga orienterade kroppar av termoplastiskt material

Keksinnön kohteena on laitteisto orientoitujen onttojen kappaleiden valmistamiseksi kestomuovista puhallussuulakepuristuksella, jossa on laite ainakin yhden letkunmuotoisen aihion suulakepurista-miscksi kestomuovista, jossa laitteessa on ainakin yksi asema, jossa on ainakin yksi esimuovausmuotti esipuristeiden puhallusmuovaamiseksi, jolloin esimuovausmuotti tarttuu letkunmuotoisen aihion osaan muotista ulostyöntyvällä avoimella leikkauspäällä ja tekee mahdolliseksi valmiilla kaulalla varustettujen esipuristeiden valmistuksen ja jolloin on sovitettu yksi muotista ulostyöntyvään aihionosan avoimeen päähän sisään vietävä puhallussuutin, jossa laitteistossa on ainakin yksi kiinteä asema esipuristeiden lämpökäsittelyä varten niiden orientoitumislämpötilassa ja jossa laitteistossa on ainakin yksi kiinteä asema lämpökäsiteltyjen esipuristeiden loppupuhallus-muovausta varten, joka asema on varustettu ainakin yhdellä puhallus-suuttimella ja ainakin yhdellä loppupuhallusmuotilla, jonka ontto 2 6 26 38 sisus on muodoltaan halutun orientoidun onton kappaleen muotoinen.

Tällaista tekniikkaa soveltavia menetelmiä ja laitteistoja tunnetaan alalla useita.

Esimerkkinä voidaan mainita FR-patenttijulkaisu 2 207 008, jossa on kuvattu laitteisto, jossa on esimuovausmuotti, joka liikkuu puristuspään alla olevan syöttöasennon ja puhallussuuttimen alla olevan valuasennon välillä. Lisäksi em. laitteistossa on kiinteä loppupuhallusmuotti. Esipuristeen siirtäminen esiinuovausmuotista loppupuhallusmuottiin tapahtuu loppupuhallussuuttimella, joka liikkuu näiden kahden muotin välissä. Tätä tekniikkaa, jolla pystytään tosin vähentämään vuotovirheitä onttojen valettujen kappaleiden kaulan tasossa ei kuitenkaan voida käyttää valmistettaessa onttoja, orientoituja kappaleita menetelmällä, joka edellyttää tiettyä väli-etappia 1. -asemaa, jossa esipuristeet voidaan vakioida niiden optimaaliseen orientointilämpötilaan, ennen loppupuhallusasemaa. Loppu-puhallussuutin on nimittäin voitava siirtää nopeasti esimuovausmuotin tasolle, niin että esipuristeiden valaminen tapahtuu jatkuvana toimintona, jolloin ei enää jää riittävästi aikaa niiden lämpötilan va-kioimiseen.

Tämän epäkohdan poistamiseksi voidaan FR-patenttijulkaisun 2 121 541 mukaan käyttää hyväksi valuyksikköjä, joissa jokaisessa on esimuovausmuotti ja loppupuhallusmuotti, jotka liikkuvat kahden kiinteän puhallussuuttimen alla. Näistä toinen suorittaa esipuristeen valamisen ja toinen taas sen loppupuhalluksen. Tällaisessakin laitteistossa esipuristeiden lämpötilan vakiointi on vielä varsin rajoitettua, koska se tapahtuu pääasiassa esipuristeen ollessa esi-muovausmuotissa, po. vaiheen kestoaika on tällöin putkenmuotoisten sulatemateriaalitankojen puristusnopeuden funktio. Sen vuoksi puristetun sulatetangon paksuus ja lämpötilan vakiointiin liittyvät eri parametrit on syytä valita em. puristusnopeuden funktiona, niin että päästään haluttuun orientointiasteeseen. Tällaisen laitteiston käsittely on siis pakostakin hyvin tarkkaa ja kaikki tuotantonopeuden vaihtelut aiheuttavat säätövaikeuksia. Ja vielä koska esipuristeiden lämpötilan vakioinnin kestoaika on lyhyt, ei koskaan saada täysin yhtenäistä lämpötilaa esipuristeen seinämän koko vahvuudella, mikä on luonnollisesti epäedullista, kun valmistetaan korkealaatuisia onttoja, orientoituja kappaleita.

Tähän mennessä ei olekaan vielä onnistuttu kehittämään yksinkertaista ja jatkuvatoimista laitteistoa ko. kappaleiden valmistusta 62638 varten, jolla esipuristeiden vakiointi pystyttäisiin suorittamaan täydellisesti.

Tämän patenttihakemuksen mukainen laitteisto on nyt korjannut em. epäkohdat varsin yksinkertaisella tavalla.

Nyt käsiteltävä keksintö koskee siis laitteistoa, joka on tarkoitettu onttojen, orientoitujen kappaleiden sarjavalmistukseen käyttämällä termoplastista materiaalia ja puhalluspuristusmenetclmää. Keksintö on täsmällisesti sanottuna tunnettu siitä, että useita tar-tuntatyökaluja esipuristeiden siirtämiseksi asemalta toiselle on sovitettu yhteiselle liikkuvalle ohjauslaitteelle.

Esipuristeiden valuasemat ja samoin esipuristeiden lämpövaki-ointiasemat ja lopullisen valun suorittavat asemat ovat peräkkäin, mieluimmin samassa linjassa ja samalla etäisyydellä toisistaan. Tällöin tartuntalaitteet voidaan asentaa saman liikkuvan ryhmän päälle, ja ne voivat siirtyä tämän kanssa samanaikaisesti. Em. liikkuvan ryhmän päälle järjestettyjen tartuntalaitteiden keskinäinen etäisyys vastaa siis peräkkäisten asemien keskinäistä etäisyyttä. Myös niiden lukumäärä vastaa asemien lukumäärää. Liikkuvan ryhmän siirtymisliik-keet ovat taas sellaiset, että jokainen tartuntaosa liikkuu kahden peräkkäisen aseman välillä edestakaisin.

Jokaisen työjakson päättyessä liikkuva ryhmä tulee sellaiseen asentoon, että tartuntaosat ovat aseman yläpuolella, mutta kuitenkin taaksepäin vetäytyneinä.

Jotta esipuristeiden siirtymisliikkeet kahden peräkkäisen aseman välillä saataisiin aikaan, liikkuva ryhmä saa aikaan tartunta-osien siirtymisen kuljetusasentoon suunnilleen kohtisuorassa suunnassa asemarivistöön nähden, minkä jälkeen tapahtuu poikittaissiirty-minen asemarivistön suunnassa ja lopuksi vielä tartuntaosien siirtyminen palautusasentoon, ts. vastakkaiseen suuntaan kuljetus- eli syöttöasentoon nähden.

Liikkuva ryhmä palaa lähtöasentoonsa siirtymällä poikittais-suunnassa esipuristeiden siirtymissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

Keksinnön erään edullisen rakennemuunnelman mukaan laitteistossa voi olla kaksi sarjaa esipuristeiden valuasemia samoin esipuristeiden vakiointiin tarkoitettuja asemia myös kaksi sarjaa vakioitujen esipuristeiden lopullisen valun suorittavia asemia. Nämä on tällöin järjestetty riviin molemmille puolille putkenmuotoisen sulate-tangon puristuslaitetta. Kumpaankin tällaiseen yksikkösarjaan syötetään 6 2 6 3 8 vuoron perään ainakin yksi sulatetanko, joka on tullut puristus-laitteesta. Tässä tapauksessa ko. laitteistossa voi olla myös kaksi liikkuvaa ryhmää, jotka on järjestetty puristuslaitteen molemmille puolille. Nämä kaksi ryhmää toimivat edellä mainitun vuorosyöttöperi-aatteen mukaan.

Liikkuvan ryhmän liikkeitä voidaan ohjata esimerkiksi hydraulisilla tai pneumaattisilla nostolaitteilla, jotka on puolestaan ohjelmoitu tai joiden ohjaus tapahtuu mikrokytkimien avulla.

Tartuntaosat ovat mieluimmin pihtilaitteita. Leukojen ne pinnat, jotka koskettavat termoplastiseen materiaaliin, on varustettu kohokuvioinnilla, niin että ne painavat tietyn kohokuvion vielä kuumaan termoplastiseen materiaaliin silloin, kun esipuristeet vedetään ulos esimuovausmuotista. Po. pinnat ovat mieluimmin uritettuja. Pihtien avautuminen ja sulkeutuminen voidaan myös järjestää joko ohjelmoituna tai mikrokatkaisijoiden avulla. Po. liikkeet saadaan aikaan joko hydraulisilla tai pneumaattisilla nostolaitteilla.

Tartuntaosat on järjestetty siten, että ne tarttuvat esipuris-teisiin tasossa, joka vastaa sulatetangon sitä osaa, joka on esipu-risteiden kaulan takana, kun tämä on valettu lopulliseen muotoonsa esimuovausmuotissa.

Kun em. pihdit tarttuvat esimuovausmuotissa olevaan esipuris-teeseen, niin että se voidaan siirtää vakiointiasemalle, ne voivat liittyä tällöin toiminnallisesti esipuristeen puhallussuuttimeen, joka on siirtynyt esipuristeen avoimeen päähän. Tätä varten leukojen väliin jää niiden ollessa kiinni lieriönmuotoinen tila, jonka halkaisija on hieman pienempi kuin po. putkenmuotoisen sulatetangon halkaisija. Tämän vuoksi suuttimen ja pihtien välissä oleva, vielä lämmin muovimateriaali puristuu kokoon samaan aikaan, kun pihtien leukojen kohokuvio painuu esipuristeen ulompaan seinämään. Kohokuvion avulla esipuristeet voidaan keskittää automaattisesti silloin, kun muut tartuntaosat (liikkuvan ryhmän osat) tarttuvat niiden ulkopintaan. Leukojen korkeus ei ole ratkaiseva. Yleensä se vastaa suunnilleen esimuovausmuotin reunan yli tulevan sulatetangon osan korkeutta ts. n. 2-20 mm.

Keksinnön mukaisen laitteen esimuovausmuottiin voi myös kuulua kaksi erillistä muottilohkoa (-puoliskoa). Muotti liikkuu edestakaisin kahden asennon välillä, joista toinen puristuspään alla , (jatkuvan sulatetangon syöttö) ja toinen taas esipuristeiden puhal-lussuuttimen alla kiinteällä esipuristevaluasemalla.

5 62638

Esimuovausmuotti on auki puristuspään alla ja sulkeutuu siinä. Tällöin sen sisään jää osa katkaisulaitteella yhtäjaksoisesta sulate-tangosta katkaistua sulatetta. Katkaisulaite on järjestetty siten, että osa muotin sisään jäävää sulatetankoa tulee sen reunan yli n. 10-20 mm pituudella, niin että em. liikkuvan ryhmän tartuntaosat tarttuvat tämän sulateosan ulkopintaan, jolloin siirtovaihe voidaan suorittaa.

Esimuovausmuotin siirtymistä voidaan ohjata ns. heilurilait-teella tai ohjausosilla.

Valetussa esipuristeessa on lähinnä puolipallon muotoinen pohja ja suunnilleen lieriönmuotoinen runko. Esipuristeen pituus on mieluimmin pienempi kuin lopullisen onton kappaleen korkeus esipuristeen halkaisijan ollessa vain hieman suurempi kuin putken muotoisen sula-tetangon halkaisija.

Puhallusvaluna valmistetussa esipuristeessa on lisäksi lopullinen valettu kaula, jonka päällä voi mahdollisesti olla ns. valekau-la. Se voi myös olla valettu ja sitä voidaan käyttää apuna poistettaessa valmiin onton kappaleen kaulan ulkopuolen valujäysteet.

Tässä valekaulassa voi olla uria, jotka pitävät sen paikallaan valujäysteen poistamisen aikana ja ohjaavat katkaisuterää.

Suoritettaessa esipuristeiden puhallusvalua on edullista suorittaa myös niiden pohjan valujäysteen poistaminen. Tätä varten pu-hallusmuottiin järjestetään sopiva jäysteenpoistolaite. Tämäntyyppistä laitetta selostetaan ranskalaisessa patenttihakemuksessa 74.09380, jonka tämän keksinnön omistaja on jättänyt 15. maaliskuuta 1974. Se on tarkoitettu nimenomaan puolipallon muotoisen pohjan käsittävien esipuristeiden käsittelyyn.

Esipuristeet, jotka on tartuntaosien avulla otettu ulos esi-muovausmuotista, kun puhallussuutin on vetäytynyt takaisin, siirretään niiden lämpövakiointiasemalle. Esipuristeiden ollessa tällä asemalla ne joko jäähdytetään tai niitä lämmitetään lisää ts. etukäteen määrätyn ohjelman mukaan, niin että niille saadaan optimaalinen lämpötila loppupuhalluksen aikana vetämällä tapahtuvaan ori-entointiin nähden. Lämpövakiointiasema voi käsittää esimuovausmuot-tia vastaavan muotin, jossa on lämpövakiointilaitteet. Tällöin voidaan käyttää suutinta, niin että voidaan suorittaa esipuristeiden sisäpuolen lämpötilan vakiointi tarkoitukseen sopivaa nestettä käyttäen. Esipuristeen eri osiin voidaan myös järjestää erilaisia lämpötiloja (kaulaan, runkoon, pohjaan) sijoittamalla vakiointimuotin 6 62638 sisäpuolelle useita kanavia lämpöä siirtävää nestettä varten. Po. asema voi käsittää aivan yksinkertaisesti kaksi metallilevyä, jotka toimivat esipuristeiden kaulan tasossa ja pitävät ne ripustettuina ao. vakiointitilassa.

Keksinnön mukaisella laitteistolla voidaan lämpövakiointiaikaa helposti pidentää ja lisätä samalla myös tämän käsittelyn tehoa, laitteistoon voidaan järjestää useita kiinteitä lämpövakiointiasemia, mieluimmin samalle etäisyydelle toisistaan. Tartuntaosat siirtävät esipuristeet tällöin peräkkäin näille asemille. Kun esipuristeet ovat viimeisellä asemalla, ne käsitellään siellä mieluimmin siten, että niiden lämpötila on sama niiden koko seinämävahvuudella.

Tämän jälkeen tartuntaosat siirtävät esipuristeet loppupuhal-lusmuottiin, jossa ne saavat lopullisen muotonsa tämän muotin kanssa yhdessä toimivan puhallussuuttimen avulla. Loppupuhallussuutin voi olla mitä tahansa sopivaa rakennetta.

Keksinnön mukaista laitteistoa selostetaan lähemmin seuraa-vassa selityksessä, johon liittyy myös sovellutus käytäntöön. Nyt on kuitenkin huomattava, että tämä selostus on tarkoitettu vain asian havainnollistamiseksi, joten se ei pyri rajaamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella eri tavoin kuten edellä on jo todettu .

Selostuksessa viitataan tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteiston vasempaa puolta; kaksi asemariviä puristuslaitteen molemmin puolin, kuvio 2 on perspektiivi ja havainnollistaa kuvion 1 esittämän laitteiston päälle sijoitetun ns. liikkuvan ryhmän osia, kuviot 3-6 esittävät joitakin rakenneyksityiskohtia, ja kuviot 7-20 ovat po. laitteiston toimintaperiaatekaavioita. Selostuksessa käsitellään vain laitteiston vasenta puolta. Oikea puoli, joka ei näy kuvioissa on täysin symmetrinen vasemman puolen kanssa ja toimii sen kanssa symmetrisesti ja vuorotellen.

Laitteiston vasen puoli, josta käytetään seuraavassa nimitystä laitteisto, käsittää (kuvio 1) kiinteän rungon. Se sijaitsee sivuttain puristuspäähän 2 nähden, joka syöttää ulos kahta yhtäjaksoista, putkenmuotoista sulatemateriaalitankoa. Runkoon 1 on asennettu esipuristeiden valuyksikkö 3, joka liikkuu ja käsittää kaksi vierekkäistä esimuovausmuottia 4 ja 5. Edelleen runkoon kuuluu kiinteä yksikkö, jossa on kaksi esipuristeiden puhallussuutinta 6, kaksi kiinteää lämpötilan vakiointiasemaa 7 ja 8, edelleen puhallussuuttimilla 10 7 62638 varustettu kiinteä loppupuhallusasema 9, kiinteä valujäysteen poisto-asema 11 (onttojen kappaleiden kaulaosa) ja liikkuva ryhmä 12.

Esipuristeiden valuyksikkö 3, johon kuuluu kaksi erillistä esi-muovausmuottia ja niiden aukaisu- ja sulkemismekanismi, on asennettu heilurirakenteeseen 13 ja sitä voidaan siirtää kaksitoimisella hydraulisella nostolaitteella 14 syöttöasennon (puristuspään alla), joka on esitetty pisteviivoilla kuviossa 1, ja suuttimien 6 alla olevan esi-puristevaluaseman välillä (esitetty yhtenäisillä viivoilla kuviossa 1). Laitteiston eri asemat, ts. eripuristeiden valu, lämpötilan vakiointi, loppupuhallus ja kaulaosan valujäysteen poisto, on järjestettu tasaisin välein samaan linjaan.

Kiinteä loppupuhallusasema käsittää kaksi loppupuhallusmuottia, jotka on sijoitettu vierekkäin, sekä lisäksi näiden aukaisu- ja sulkema smekanismin .

Liikkuva ryhmä, joka nähdään selvimmin kuviossa 2, käsittää kaksi yhdensuuntaista laippaa 15 ja 16, jotka on yhdistetty toisiinsa kiskolla 17 (näkyy vain osittain) ja kahdella ohjaustangolla 18 ja 19. Tangot 18 ja 19 liikkuvat kahdessa laakeriosassa 20, jotka on liitetty yhteen poikittain tangolla 21 ja tuettu kahdella ohjausvarrella 22, jotka liikkuvat laakeriosissa 23.

Laippojen 15 ja 16 välissä on lisäksi akseli 24, joka kääntyy niihin kiinnitetyissä holkeissa. Akselin 24 toisessa päässä on vipu 25. Laippaan 16 asennettu nostolaite 26 käyttää vipua 25, jolloin akseli 24 kääntyy tiettyyn asentoon.

Poikkitankoon 17 on järjestetty pihtiosat 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33 ja 34; jokaisessa on kaksi leukaa, jotka on nivelletty akseliin 24- Kumpaakin leukaa vastaa akseliin 24 järjestetty vipu 36-37, joka on kiinnitetty ao. leukaan kiertokangella 38.

Pihtiosien 27 ja 28 vivut 36 on kiilattu akseliin 24 kuviossa 6 näkyvällä tavalla, niin että akselin 24 kääntyessä nostolaitteen 26 vaikutuksesta pihtiosat 27 ja 28 avautuvat tai sulkeutuvat vipujen ja kiertokankien 38 avulla.

Sen sijaan pihtiosien 29-34 vipuja ei ole kiilattu akseliin 24. Lisäksi, kuten kuviosta 5 voidaan nähdä, akseliin 24 kiinnitetty tappi 39 menee jokaiseen vipuun 37 tehtyyn loveen 40. Loven 40 mitat ja sen asento tappiin 39 nähden ovat sellaiset, että vipu 37 ja kiertokanki 38 ohjaavat varmasti pihtiosien 29-34 avautumista. Avautuminen tapahtuu siis akselin 24 ja nostolaitteen 26 vaikutuksesta.

6 2 6 3 8

Sitä vastoin, koska nostolaite 26 käyttää akselia 24, niin että pihdit sulkeutuvat, vain tappi 39 siirtyy lovessa 40, ja vipu 37 pysyy paikallaan. Ao. jousi 41 yhdistää jokaisen vivun 37 akseliin 17 ja ohjaa jokaisen pihtiosan 29-34 sulkeutumista erikseen.

Pihtien 27 ja 28 sulkeutumisen on oltava varmaa siitä syystä, että niiden on puristettava kuumaa termoplastista materiaalia olevat tangot, jotka menevät esimuovausmuottien 4 ja 5 yli, suuttimia vasten, niin että materiaalitankoihin tulee pihtien leukoihin tehty kohdis-tusuloke 42.

Sitä vastoin jouset 41, jotka liittyvät pihtiosiin 29-34, sulkevat nämä (jokaisen erikseen), niin että yhden pihtiyksikön jäädessä jostain syystä hieman auki muut pihdit sulkeutuvat kokonaan ja hoitavat siis tehtävänsä.

Hydraulinen nostolaite 43, joka on kiinnitetty laakeripukkiin 20, pystyy laippaan 15 kiinnitetyn vartensa 44 avulla ohjaamaan liikkuvan ryhmän 12 kahden vierekkäisen aseman välillä sivusuunnassa tapahtuvaa siirtymisliikettä.

Toinen hydraulinen nostolaite 45 on kiinnitetty laitteiton runko-osaan 1 ja sen varsi 46, joka on kiinnitetty keskelle akselia 21# päästää liikkuvan ryhmän siirtymään pystysuunnassa.

Laitteiston asemat, ts. esipuristeiden valuasemat 3, lämpövaki-ointiasemat 7 ja 8, loppupuhallusasema 9 ja valujäysteen poistoasema 11, sijaitsevat samalla etäisyydellä toisistaan. Liikkuva ryhmä 12 on säädetty siten, että kun se siirtyy nostolaitteen 43 vaikutuksesta, jokainen pihtipari 27-28, 29-30, 31-32 ja 33-34 ohjautuu aina yhteen asemaan nähden.

Lämpövakiointiasemat 7 ja 8 käsittävät kaksi laippaa 47 ja 48, joiden reunoissa on, kuten kuviossa 2 esitetystä asemasta 7 voidaan todeta, levyt 49, jotka liikkuvat ohjaimissa 50. Levyjen 49 siirtyminen ohjaimissa 50 tapahtuu laitteella, jossa on puristus jouset 51 ja ohjausnostolaite 52. Tämä (52) siirtää levyä 53, jossa levyjen 49 ohjaustapit 54 liikkuvat. Jouset (51) ovat yhteydessä levyyn 53 ja levyihin 49. Tästä on taas seurauksena, että nostolaite 52 pystyy jousien 54 avulla puristamaan levyt 49 pehmeästi esipuristeisiin. Laipoissa 47 ja 48 voi olla lämpövakiointilaitteet (ei esitetty kuvissa) .

Kuviossa 1 näkyvä kaulajäysteen poistoasema 11 voi olla mitä tahansa tähän sopivaa rakennetta.

9 62638

Edellä selostetun laitteiston toimintaa havainnollistetaan kuvioissa 3 ja 4 sekä kuvioissa 7-20. Viimeksi mainituissa esitetään kaavioina laitteiston pääosien asennot yhden täydellisen toimintajakson aikana.

Laitteiston käynnistyessä esimuovausmuotit 4 ja 5 ja samoin loppupuhallusmuotit 9 ovat auki, levyt 49 ovat erillään toisistaan, ja liikkuva ryhmä 12, jonka kaikki pihdit ovat auki, on tällöin sellaisessa asennossa, että pihdit 27-28 ovat taka-asennossa ja esi-muovausmuottien päällä kuvion 7 esittämällä tavalla.

Kun laitteisto on käynnistynyt, heiluriosa 13 siirtää nostolaitteen 14 avulla auki olevat esimuovausmuotit 4 ja 5 puristuspään 2 alle, josta tulee jatkuvana syöttönä kaksi putkenrauotoista sulate-materiaalitankoa 54 ja 55 (kuv. 8).

Kun esimuovausmuotit ovat puristuspään alla, niiden ohjausmekanismi puristaa ne kiinni sulatetankoihin, minkä jälkeen katkaisu-laite (ei esitetty kuvioissa) katkaisee muotteihin suljetet sulate-tangot. Katkaiseminen tapahtuu siten, että muottien reunaan jää 10-20 mm mittainen ylimääräinen sulatemateriaalipala. Samanaikaisesti nostolaitteet 52 ohjaavat levyjen 49 siirtymistä lähemmäksi, ja loppupuhallusmuotti 9 sulkeutuu ohjausmekanisminsa vaikutuksesta. Tällöin laitteisto on siis kuviossa 9 näkyvässä asennossa.

Tämän jälkeen esimuovausmuotit siirtyvät nostolaitteen 14 ja heiluriosan 13 vaikutuksesta alkuasentoonsa puhallussuuttimien 6 alle (kuv. 10).

Kun esimuovausmuotit ovat alkuasennossaan, suuttimet 6 laskeutuvat ja menevät po. muotteihin suljetun sulatemateriaalitangon vapaisiin päihin, jotka ovat muottien ulkopuolella ja kahden ensimmäisen esipuristeen puhallusvalu voi siis alkaa. Valun aikana liikkuva ryhmä 2 siirtyy nostolaitteen 45 vaikutuksesta eteenpäin ja pihdit 27, 28, jotka ovat auki, menevät suuttimien 6 ympärille (kuv. 11).

Seuraavan työvaiheen aikana (kuv. 12) liikkuvan ryhmän 12 pihdit sulkeutuvat nostolaitteen 26 vaikutuksesta, ja nimenomaan pihdit 27 ja 28, joiden on pakko sulkeutua, puristuvat esipuristeiden päihin suuttimien 6 lieriönmuotoisen osan ja pihtien leukojen alaosan välissä, kuten kuviossa 3 esitetään. Kuten kuviosta 3 voidaan havaita, valetuissa esipuristeissa on lopullinen kaula 57, jonka yläpuolella on ns. valekaula 58. Pihdit 27 ja 28 sekä suutin 6 voidaan varustaa jäähdytyslaitteilla, niin että sulatemateriaalitangon ao. osa 1 o 6 2 6 3 8 voidaan jäykistää niillä nopeasti niin että pihtien leukojen painama kohokuvio jää pysyväiseksi.

Kun esipuristeiden puhallusvalu on päättynyt, suuttimet 6 siirtyvät lepoasentoon ja esimuovausmuotit avautuvat, jolloin esipuris-teet 59-60 jäävät riippumaan pihteihin 27, 28 (kuv. 13). Samanaikaisesti levyt 49 siirtyvät erilleen toisistaan ja loppupuhallusmuotti 9 on auki.

Seuraavan työvaiheen aikana (kuv. 14) avoinna olevat esimuovausmuotit siirtyvät nostolaitteen 14 avulla puristuspään alle ja liikkuva ryhmä 12 siirtyy poikittaissuunnassa nostolaitteen 43 vaikutuksesta, niin että esimuotit 59-60 siirtyvät ensimmäisellä lämpöva-kiointiasemalla 7 olevien levyjen 49 kohdalle.

Kun laitteisto on juuri selostetussa asennossaan, esimuovausmuotit sulkeutuvat jälleen ja sulkevat sisäänsä seuraavan osan syötetystä sulatemateriaalitangosta, kuten jo edellä mainittiin. Loppupuhallusmuotti sulkeutuu myös, ja levyt 49 siirtyvät lähemmäksi nostolaitteen 52 vaikutuksesta sekä puristuvat esipuristeiden 59-60 valekaulan 58 kurkkuun (kuv. 4). Kuviossa 15 esitetään laitteiston eri osien sijainti tuolla hetkellä.

Tämän jälkeen heilurilaite 13 siirtää esimuovausmuotit 4 ja 5 puhallussuuttimien 6 alle, ja liikkuvaan ryhmään 12 asennetut pihdit avautuvat. Tämän vuoksi esipuristeet 59-60 jäävät riippumaan ensimmäisen lämpövakiointiaseman 7 levyjen 49 varaan. Kuviossa 16 nähdään tämän työvaiheen päättyminen.

Suuttimien 6 valaessa kaksi uutta esipuristetta, liikkuva ryhmä 12 siirtyy nostolaitteen 45 avulla paluuasentoon (kuv. 17) ja siirtyy sitten nostolaitteen 43 avulla poikittaissuunnassa, jolloin pihdit 27, 28 tulevat esimuovausmuottien eteen (kuv. 18).

Tämän jälkeen liikkuva ryhmä 12 siirtyy nostolaitteen 45 vaikutuksesta eteenpäin, ja pihdit 27, 28 tulevat suuttimen 6 ympärille, kun taas pihdit 29 ja 30 tulevat esipuristeiden 59-60 ympärille (kuv. 19). Tämän jälkeen po. pihdit sulkeutuvat nostolaitteen 26 avulla (kuv. 20).

Tämän viimeisen työvaiheen aikana pihtien 27-28 leuat painavat kohokuvion esimuovausmuoteissa valettuihin uusiin esipuristeisiin, ja pihdit 29-30 tulevat täsmälleen keskelle esipuristeiden 59-60 päälle, ts. esipuristeisiin ao. kohtaan painetun kohokuvion ansiosta (po. kohta on tarkoitettu juuri näiden pihtien tartuntaotetta varten). Nyt on vielä huomattava, että mikäli jompi kumpi pihdeistä 29, 62633 30 ei jostain syystä mene kiinni, toinen pihtiosa voi kuitenkin suorittaa oman työnsä loppuun. Laitteisto on tällöin kuviossa 20 esitetyssä asennossa, mikä muuten vastaa kuvion 12 asentoa.

Laitteisto on nyt valmis aloittamaan uuden työjakson, jonka aikana vanhat esipuristeet 59-60 siirtyvät toiselle lämpövakiointiasc-malle 8 uusien esipuristeiden siirtyessä taas ensimmäiselle lämpöase-malle 7. Seuraavassa vaiheessa esipuristeet 59-60, joiden lämpötila on vakioitu, siirtyvät loppupuhallusmuotteihin 9, joissa suuttimet 10 muodostavat ne ontoiksi orientoiduiksi kappaleiksi, jotka seuraavassa työjaksossa siirtyvät kaulaosien valujäysteen poistoasemalle 11. Tästä hetkestä lähtien laitteisto valmistaa joka työjakson aikana kaksi onttoa, orientoitua kappaletta, joista valujäyste on poistettu, niin että ne ovat täysin valmiita. Vielä on muistettava, että laitteistossa on edellä selostetun vasemman puoliskon kanssa symmetrinen oikea puolisko, joka toimii vuorotellen vasemman puoliskon kanssa, niin että joka työjakson aikana valmistuu neljä tuotetta.

Keksinnön mukaista laitteistoa voidaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi ns. kaksoisorientoitujen (biorientes) pullojen valmistamiseen runsaasti akryylinitriiliä sisältävästä muovimassasta, ko. pullot on tarkoitettu esimerkiksi oluelle ja muille hiilihappopitoisille juomille.

Claims (5)

12 6 2 6 3 8

1. Laitteisto orientoitujen onttojen kappaleiden valmistamiseksi kestomuovista puhallussuulakepuristuksella, jossa on laite ainakin yhden letkunmuotoisen aihion suulakepuristamiseksi kestomuovista, jossa laitteessa on ainakin yksi asema, jossa on ainakin yksi esimuo-vausmuotti esipuristeiden puhallusmuovaamiseksi, jolloin esimuovaus-muotti tarttuu letkunmuotoisen aihion osaan muotista ulostyöntyvällä avoimella leikkauspäällä ja tekee mahdolliseksi valmiilla kaulalla varustettujen esipuristeiden valmistuksen ja jolloin on sovitettu yksi muotista ulostyöntyvään aihionosan avoimeen päähän sisään vietävä puhallussuutin, jossa laitteistossa on ainakin yksi kiinteä asema esipuristeiden lämpökäsittelyä varten niiden orientoitumislämpötilas-sa ja jossa laitteistossa on ainakin yksi kiinteä asema lämpökäsiteltyjen esipuristeiden loppupuhallusmuovausta varten, joka asema on varustettu ainakin yhdellä puhallussuuttimella ja ainakin yhdellä loppupuhallusmuotilla, jonka ontto sisus on muodoltaan halutun orientoidun onton kappaleen muotoinen, tunnettu siitä, että useita tartuntatyökaluja (27-34) esipuristeiden siirtämiseksi asemalta toiselle on sovitettu yhteiselle liikkuvalle ohjauslaitteelle (12).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuljetussuuntaan liikkuvalle ohjauslaitteelle (12) sovitettujen tartuntatyökalujen (27-34) keskinäinen välimatka on sama kuin peräkkäisten asemien välimatka.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että liikkuvassa ohjauslaitteessa (12) on ohjaus-männät (43, 45), joiden avulla puristeiden (59, 60) siirtämiseen tarkoitettuja tartuntatyökaluja (27, 34) voidaan liikutella kahden peräkkäisen aseman välillä, asemien suuntaan nähden oleellisesti kohtisuoraan, sitten tähän suuntaan nähden poikittain ja lopuksi ensimmäiseen liikesuuntaan nähden päinvastaiseen suuntaan.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että tartuntatyökalut ovat liikkuvia pihtilaitteita (27-34) .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pihtilaitteiden (27, 28) leuat on varustettu kohokuvioinnilla (42) .