FI62632C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av byggelement som innefattar ett par parallella laengsstavar och stegartat mellan dessa fastsvetsade tvaerstag - Google Patents

Description

R5P1 ΓΒ1 (11)*CUUI.UTUSjULKAISU Ä o , ~ JKTa 1 j ' ' utlAggnINGSSKKIFT οέοοέ C Γΰ tontti ryS’-no i1;· 10 02 1933

Vg§ =cuao: = t.

^ ^ (51) r»*.V«.a3 B 23 K 31/00 SUOMI —FINLAND (21) ht*nttH»lwmii» — PMwwamBknlni 2112/7^ - (22) H«k*ml«pttvl — Ar*Oknln|«dt( 12.07-7^

' * (23) AlkupUvt—GHtl|h*t»d»i 12.07.7U

(41) Tullut luikituksi — Bllvtt ofUntHj 13.01.76

Patentti- j· rakisterihallitua a . ......

e . . _ , (44) Nlhtivtkslpsnon |s kuuL|ulkslsun pvm. — ?Q 10 R?

Patent- och rtglltintyrslitn Anaekan utlagd och utUkrtfon puMlcarad y ’ (32)(33)(31) Ρ)Τ*·**Χ e*ueMcaue-aa*«r4 prior*·* (71) EVG Entwicklungs- u. Verwertungsgesellschaft m.b.H., Vinzenz-Muchitsch-Strasse 36, Graz, Steiermark, Itävalta-Österrike(AT) (72) Gerhard Ritter, Graz, Steiermark, Josef Ritter, Graz, Steiermark,

Klaus Ritter, Graz, Steiermark, Wilhelm Boyer, Graz, Steiermark,

Hans Gött, Graz, Steiermark, Itävalta-Österrike(AT) (7*0 Oy Kolster Ah (5U) Menetelmä ja laitteisto sellaisten rakennuselementtien valmistamiseksi, jotka käsittävät parin yhdensuuntaisia pitkittäistankoja ja tikapuun puolien tapaan näiden väliin hitsattuja poikkitankoja - Förfarande och anordning för framställning av hyggelement som innefattar ett par pa-rallella längsstavar och stegartat mellan dessa fastsvetsade tvärstag

Jo entuudestaan tunnetaan "bi-Stahl"-merkkisiä rakennus-elementtejä, jotka käsittävät parin yhdensuuntaisia pitkittäistankoja ja puolamaisesti näiden väliin hitsattuja poikkitankoja ja joita käytetään lähinnä betoniraudoitukseen. Erään tunnetun, tällaisten rakennuselementtien valmistamiseen käytettävän menetelmän mukaan pitkittäistangot ohjataan hitsauskohtaan suppenevissa suunnissa siten, että niiden keskinäinen etäisyys hitsaus-paikalla on suurempi kuin valmiin tankoparin haluttu sisämitta. Kulloinkin paikalleen hitsattava poikkitanko ohjataan tällöin hitsauskohtaan siten, että se tulee suppenevien pitkittäistankojen välissä olevaan tilaan ja pidetään ao. kohdassa paikallaan, minkä jälkeen pitkittäistangot painetaan molemmilta puolilta ulkopuolelta käsin käytettävillä hitsauselektrodeilla poikki-tankojen päitä vasten ja hitsataan näihin mieluimmin sarjapiste-hitsauksena. Tähän liittyen tankopari työnnetään eteenpäin jako-askeleen verran.

2 62632 US-patenttijulkaisusta 3 487 861 tunnetaan menetelmä ja laite ristikkopalkin valmistamiseksi, jolloin saman aikaisesti siirretään joukko tankoja, jotka ovat rinnakkain, välimatkan päässä toisistaan, tankojen pitkittäissunntaista rataa pitkin taivutus- ja hitsausasemien ohi. Taivutusasemalla yksi tangoista toimitetaan zik-zak-muotoon ja hitsausasemalla hitsataan kahden rinnakkaisen pitkittäistangon väliin ristikkopalkin muodostamiseksi. Tässä tunnetussa rakenteessa on kyse elastisesti muotoiltavasta ristikkorakenteesta, eikä tämän keksinnön mukaisesta, jäykästä tikapuurakenteesta.

Nyt esiteltävä keksintö koskee menetelmää sellaisten rakennuselementtien valmistamiseksi, jotka käsittävät parin yhdensuuntaisia pitkittäistankoja ja tikapuun puolien tapaan näiden väliin hitsattuja poikkitankoja, jolloin molemmat pitkittäis-tangot viedään jaksottaisella syötöllä kahden yhteistoiminnassa olevan hitsauselektrodin väliin, ja hitsauselektrodien kohdalle sijoitetaan kulloinkin yksi poikkitanko pitkittäis tankojen väliin ja se hitsataan hitsauselektrodeilla sarjapistehitsauksena sähkö-vastusmenetelmän käyttäen pitkittäistankojen väliin. Keksinnön tarkoituksena on vähentää tilan tarvetta po. työssä välttämällä tähän asti yleisesti käytettyjä molempien pitkittäistankojen suippenevia työntöratoja, jolloin pienessä tilassa pystytään rinnakkain valmistamaan useita po. rakennuselementtejä. Tähän päästään keksinnön mukaan taas siten, että pitkittäistangot ohjataan hitsauselektrodien välissä olevan tilan läpi pääasiassa toisiinsa nähden yhdensuuntaisina ja että poikkitanko, joka on pidempi kuin pitkittäistankojen sisäpuolinen etäisyys, ohjataan pitkittäistankojen radan tasoon nähden pääasiassa kohtisuoraa rataa pitkin pitkittäistangoista 90 asteesta poikkeavassa kulmassa näiden välillä olevaan tilaan, minkä jälkeen poikkitanko käännetään työntämällä pitkittäistangot ensin erilleen näihin nähden 90 asteen kulmaan, jonka jälkeen hitsaus tapahtuu jo sinänsä tunnetulla tavalla painamalla hitsauselektrodit pitkittäistanko jen ulkosivuja vasten poikkitangon kohdalla.

Tällä menetelmällä saadaan hitsausteknisesti vielä se lisäetu, että poikkitankojen kääntöliikkeen ansiosta pitkittäistangot tulevat joustavasti erilleen toisistaan, koska poikkitangon on hitsauksen aiheuttaman lyhenemisen vuoksi oltava alkumitaltaan pidempi kuin valmiin rakennuselementin pitkittäistankojen välinen sisäetäisyys, ja koska pitkittäistangot keksinnön mukaista mene- 3 62632 telmää käytettäessä ohjataan hitsausvyöhykkeen edellä ja takana yhdensuuntaisina toisiinsa nähden ja niiden ollessa tällöin jo lopullisen etäisyyden päässä toisistaan. Kun hitsaaminen on suoritettu, ts. kun poikkitanko on lyhentynyt polttosyvyyden verran, pitkittäistangot ovat sen vuoksi hitsauskohdassa aivan suoria, jolloin niistä ei voi suuntautua elastisia voimia "tuoreisiin hitsauskohtiin.

Aikaisemmin tavanomaisessa valmistusmenetelmässä, jolloin pitkittäistangot ohjattiin suppenevina ratoina hitsauskohtaan, näiden keskinäinen sisäetäisyys oli hitsauskohdassa suurempi kuin vielä hitsaamatta olevan poikkitangon pituus. Pitkittäistangot puristuivat tällöin niihin ulkopuolelta vaikuttavien hitsausolok-trodien välityksellä poikkitankoja vasten kimmoisessa tilassa ja hitsattiin näihin kiinni. Kun elektrodit avattiin, niin vielä "tuoreisiin" hitsauskohtiin suuntautui tästä johtuen tietty vetovoima, koska kimmoiseen tilaan joutuneet pitkittäistangot pyrkivät purkamaan kimmoisuutensa. Juuri hitsattujen kohtien vahingoittumisen estämiseksi elektrodit oli pidettävä sen vuoksi kiinni pitkittäistangoissa niin kauan, että hitsauskohdat olivat tarpeeksi lujat, jotta ne pystyivät vahingoittumatta kestämään niihin kohdistuvat kimmovoimat. Tämä hidastutti taas luonnollisesti valmistusta.

Keksinnön erään rakennemuodon mukaan pitkittäistankojen väliin ohjataan haluttua poikkitankojen keskinäistä etäisyyttä vastaavin välimatkoin kerrallaan kaksi tai useampia poikki tankoja ja nämä viedään pitkittäistangot haralleen tukemalla näihin nähden 90 asteessa käännettyyn asentoon. Tämän jälkeen poikki-tangot hitsataan suunnilleen samanaikaisesti pitkittäistankoihin hitsauselektrodipareilla, jotka siirretään toisiinsa nähden poikkitankojen keskinäistä etäisyyttä kulloinkin vastaavan matkan, jonka jälkeen pitkittäistankoja työnnetään jaksottaisesti eteenpäin niin paljon, että tämä liike on kaksinkertainen tai suurempi poikkitankojen keskinäiseen jakoon nähden. Tällä tavoin valmistusnopeus saadaan tuntuvasti suuremmaksi.

Keksinnön avulla on edelleen mahdollista tilaa säästäen valmistaa rinnakkain useita edellä selostetun kaltaisia rakenne-elementtejä. Tätä varten menetellään siten, että useita pitkittäis-tankopareja ohjataan yhdensuuntaisina toisiinsa nähden hitsaus-elektrodiparien väliin jäävän tilan läpi. Poikkitankomateriaali, joka on tällöin jatkuvana tankona jokaisen pitkittäistankoparin 4 62632 kohdalla, syötetään sitten pääasiassa yhdensuuntaisena pitkittäis tankoihin nähden tietyssä näiden radan tason kanssa yhdensuuntaisessa tasossa sekä katkaistaan poikkitanqoiksi ao. kohtiin järjestetyillä leikkureilla, jotka ovat yhdensuuntaisia pitkittäis tankoihin nähden. Tämän jälkeen poikkitangot siirretään samanaikaisesti pitkittäistankojen radan tasoon, ohjataan pitkittäis-tankoparien tankojen välillä olevaan tilaan, käännetään 90 asteeseen pitkittäistankoihin nähden ja hitsataan lopuksi paikoilleen, jolloin kaikille pitkittäistankopareihin käytetään yhteistä jaksottaista syöttöä.

Toisiinsa nähden pienen välimatkan päässä valmistetut rakennuselementit voidaan heti niiden valmistuttua liittää yhteen ristikon muotoon pintajäykisteiksi tms. järjestämällä pitkittäis-tankoparit ristikon pitkittäisosien haluttua jakoa vastaavalle etäisyydelle toisistaan ja hitsaamalla nämä sitten ristikoksi lisäelektrodirivin avulla sellaisia välimatkoja käyttäen, jotka vastaavat mielummin poikkitankoetäisyyksien kokonaislukuna ilmoitettua kerrannaista. Hitsaaminen tapahtuu tällöin luonnonllisesti kaikki pitkittäistankoparit käsittävien poikkittaistankojen kautta. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan näin ollen edullisesti valmistaa lineaarisia betoniraudoituksia ja pinta-jäykisteitä.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen sopivassa laitteessa on tunnetulla tavalla kaksi molemmat pitkit-täistangot kahden liikkuvan hitsauselektrodin välissä olevaan tilaan ohjaavaa pitkittäistankojohdetta, yksi kulloinkin katkaistun poikkitangon tähän pitkittäistankojen väliseen tilaan ohjaava poikkitangon syöttölaite, hitsauselektrodien käyttölaite, joka siirtää ne ulkopuolelta käsin molempia pitkittäistankoja vasten, sekä lisäksi vielä pitkittäistankojen syöttölaite. Po. keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että pitkittäistankojen johteet ovat pääasiassa yhdensuuntaisia keskenään ja järjestetty toisistaan valmiille rakennuselementille halutun pitkittäistankojen sisäetäisyvden päähän ja edelleen, että poikkitangon syöttölaite siirtyy tietystä pitkittäistankojen radan tason ulkopuolella olevasta latauskohdasta, jossa siihen syötetään kulloinkin vähintään yksi pitkittäistankoihin nähden suunnilleen yhdensuuntainen poikkitanko, yhdistetyllä nosto- ja kääntöliikkeellä pitkittäistankojen radan tasoon ja kääntyy määrättyyn, pitkittäistankoihin nähden kohtisuoraan asentoon.

5 62632

Keksinnön muita piirteitä ja rakenteita havainnollistetaan seuraavassa rakenne-esimerkkejä koskevassa selostuksessa viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on sivukuvio eräästä keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 2 on vaakaprojektio kuviosta 1, jolloin hitsauselok-trodit ja pitkittäistankojen johteet on jätetty pois kuviosta, kuvio 3 on kuvio 1 edestä katsottuna, kuvio 4 kuviota 3 vastaava julkisivukuvio eräästä toisesta keksinnön mukaisesta laitteesta, jolla voidaan valmistaa viisi bi-Stahl-tyyppistä rakennuselementtiä rinnakkain, kuvio 5 esittää vielä erästä muuta keksinnön mukaista laitetta, jossa kaksi hitsauselektrodiyksikköä on järjestetty peräkkäin, kuviota 2 vastaavana vaakaprojektiona, kuvio 6 on kuviota 1 vastaava sivukuva kuviosta 5, kuvio 7 on kuviota 2 vastaava vaakaprojektio vielä eräästä keksinnön mukaisesta laitteesta, jolla voidaan kuvion 4 mukaisesti valmistaa viisi bi-Stahl-tyyppistä rakennuselementtiä rinnakkain, mutta laitteen ollessa varustettuna kulloinkin kahdella peräkkäin järjestetyllä hitsaus elektrodiyksiköllä, ja kuvio 8 esittää kuvion 6 mukaisen hitsauslaitteen ja siihen yhdistetyn ristikon hitsauslaitteen yhteistoimintaa.

Kuvioissa 1-3 esitetty keksinnön mukainen hitsauskone on varustettu kahdella, kuviossa 1 toisensa peittävällä yhdensuuntaisella pitkittäistangon johteella 1, joiden keskinäinen etäisyys on mitoitettu siten, että johteiden 1 kautta hitsauskonee-seen tulevat pitkittäistangot L ovat jo tällöin valmiille, puola-maisilla poikkitangoilla varustetulle pitkittäistankoparille halutun sisäetäisyyden päässä toisistaan.

Yhdensuuntaisesti pitkittäistankoihin nähden koneeseen syötetään hieman alempana tanko ST, josta poikkitangot S katkaistaan .

Koteloon 3 (kuvio 3) on järjestetty käyttömoottori, joka pyörittää hitsauskoneen pääakselia 4. Akselin 4 toisessa päässä on ohjausnokka 5, joka liikkuu akselin 4 kanssa. Ohjausnokka käyttää työntötangon 6 kautta kolmilulmaiseksi levyksi muodostettua kulma-vipua 7, joka on laakeroitu akselin 8 ympäri kääntyväksi.

kolmion muotoisen kulmavivun 7 kolmannessa kulmapisteessä on pyöriväksi laakeroitu rulla 9.

Tanko ST, josta poikkitangot S katkaistaan menee kahteen 6 62632 kitkarullaan 10 (kuviot 1 ja 2), jotka syöttävät sitä sitten eteenpäin. Toinen näistä molemmista yhdessä vaikuttavista kitkarullista 10 on järjestetty akselin 11 päähän sen mukana kääntyväksi. Akseli 11 saa käyttövoimansa kartiohammaspyöräkäyttölaitteesta 13. Toinen, vapaana pyörivä kitkarulla voi olla laakeroitu tunnetulla tavalla siten, että se voidaan siirtää toiseen, käyttölaitteen pyörittämään kitkarullaan nähden siten, että molemmista kitkarullista 10 tankoon ST kohdistuva puristus voidaan muuttaa.

Toinen kartiohammaspyöräkäyttölaitteen 13 molemmista, yhdessä vaikuttavista kartiohammaspyöristä on laakeroitu akselin 14 mukana pyöriväksi. Akselia 14 voidaan säppilaitteen avulla (ei näy kuviossa) siirtää kammesta 15 porrassäätöliikkeenä. Kampi 15 liittyy kiertokangella 16 pääakselin 14 käyttämään kämmen kaulaan 17. Kun pääakseli 4 kääntyy täyden kierroksen, kartiohammaspyörä-vaihdetta 15 käyttävä akseli 14 kytkeytyy yhden portaan eteenpäin, ja tanko ST siirtyy tällöin myös eteenpäin poikkitangon pituisen matkan.

Tangon ST ollessa syöttöliikkeessään se työntyy kiinteään poikkitangon ohjaimeen 20, jossa on poikkileikkaukseltaan suorakulmainen aukko poikkileikkaukseltaan myös suorakulmaista tankoa ST varten. Katkaisukelkka 21, joka vastaa leveydeltään täsmällisesti poikkitangon pituutta, on järjestetty kohtisuoraan poikkitangon ohjaimeen 20 nähden siirtyväksi ja pysyy lepotilassaan jousen 22 (kuvio 2) avulla. Katkaisukelkassa 21 on samoin suorakulmainen aukko tankoa ST varten. Po. aukko on kelkan ollessa kuvion 2 esittämässä lepoasennossaan täsmälleen samassa linjassa poikkitangon ohjaimen 20 suorakulmaisen aukon kanssa.

Heti kun ohjausnokka 5 nostaa työntötangon 6, kulmavipu 7 tekee heilahdusliikkeen akselinsa 8 ympäri. Tällöin rulla 9 painaa katkaisukelkan 21 jousta 22 vasten, ja kelkan liikkuessa sitten oikealle tanko ST katkeaa kelkan 21 ja poikkitanoon ohjaimen välisistä rajapinnoista, jolloin saadaan joka kerta uusi poikki-tanko S. Vastamutterilla varmistetulla ruuvimutterilla 23 voidaan kelkan 21 lepoasento säätää siten, että kelkan 21 suorakulmainen aukko ja poikkitangon ohjaimen 20 suorakulmainen aukko ovat täsmälleen samassa linjassa. Vaste 24 rajoittaa poikkitankojen liikkeen.

Katkaistujen poikkitankojen S syöttöradassa on poikkitangon syöttölaite, joka on varustettu nostovivulla 30, joka on laakeroitu kääntyvänä nousevaan ja laskevaan porrasvipulavaan 31. Kuten kuvioista 1 ja 3 näkyy, nostovivun yläosa on kartiomainen. Nosto- 7 62632 vivun 30 halkaisija on pienempi kuin poikkitangon pituus niin, että poikkitanko, joka on syötetty vivun 30 suorakulmaiseen aukkoon 30a, nousee molemmilla puolilla po. vivun vaippapinnan yläpuolelle.

Kahden hitsauskoneen pääakseliin järjestetyn ja sen mukana kääntyvän ohjausnokan 32 avulla (kuvio 3) vipulavaa 31 voidaan nostaa ja laskea vivulla 33 ja työntötangolla 34, jolloin vipu 30 on alhaalla, ts· kuormausasennossaan.

Toinen ohjausnokka 35 käyttää akselin 37 ympäri kääntyvää vipua 36, joka liittyy työntötangolla 38 laakerin 40 ympäri kääntyvään, kolmion muotoiseksi levyksi tehtyyn kulmavipuun 39. Kulma-vivun 39 vapaassa päässä on toinen työntötanko 41, joka on yhdistetty niveltyvänä vipuun 30 kääntyvänä liittyvän kämmen kaulaan 42 siten, että ohjausnokan 35 päästäessä vivun 36 kääntymään ^ akselinsa 37 ympäri vipu 30 kääntyy 90 astetta oman akselinsa ympäri.

Jo valmiiksi hitsatun rakennuselementin syöttö tapahtuu syöttövivulla 50 (kuvio 1), joka on järjestetty vipuvarren 51 päähän. Kohtaan 52 nivelletty vipuvarsi 51 saa käyttövoimansa työntötangosta 53, joka on nivelletty akselin 55 ympäri kääntyvän vivun 54 vapaaseen päähän, jolloin vivun 54 liikkuminen akselinsa 55 ympäri tapahtuu taas pääakseliin 4 järjestetyn ohjausnokan avulla. Näin käyttövoimansa saava syöttövipu tarttuu valmiin rakennuselementin poikkitankoihin.

Pitkittäistangot L ohjataan tankomaisten elektrodien 60 väliin. Elektrodit 60 on sijoitettu siten, että ne riippuvat hitsauskoneen yläosaan järjestettyjen muuntajien 61 alapuolella. Aina kaksi parittain toimivaa elektrodia liikkuu toisiinsa nähden tähän tarkoitukseen sopivan laitteen, esimerkiksi painesylinterin 62 avulla, jotta hitsattavat osat saadaan puristumaan toisiinsa vastaavalla voimalla.

Keksinnön mukainen hitsauskone toimii seuraavasti:

Hitsauskoneen pääakselin 4 pyörähtäessä kerran ympäri, tanko ST siirtyy eteenpäin kitkarullien 10 avulla yhden "pykälän" verran edellä selostetulla tavalla, jolloin tämä syöttö vastaa poikkitan-gon pituutta. Kaisisukelkka 21 suorittaa samoin katkaisuliikkeen pääakselin 4 pyörähtäessä kerran ympäri, jolloin poikkitanko S katkeaa tangosta ST.

Ulommaisin poikkitanko, jonka syöttöliikkeen vaste 24 rajoittaa, on vivun 30 suorakulmaisessa aukossa 30a. Kun ulommaisin 8 62632 poikkitanko on tullut tähän asentoon, vivut 33 ja työntötancrot 34 nostavat vipulavan 31 ohjausnokkien kanssa ylös, niin että oorras-vivun kartiomainen pää, jonka halkaisija on pienempi kuin valmiiksi hitsatun rakennuselementin pitkittäistankojen L etäisyys, tulee molemmilla puolilla elektrodien 60 pitämien pitkittäistankojen L väliin. Vasteen 24 leveys on luonnollisesti mitoitettava siten, että se voidaan ohjata pitkittäistankojen L väliin ja että se myös pysyy siellä hitsaustyötä estämättä.

Tämän jälkeen ohjausnokka 35 kääntää siirto-osien 36, 38, 39, 41 ja 42 avulla porrasvivun 90 astetta tämän akselin ympäri niin että alkuasennossaan pitkittäistankojen kanssa yhdensuuntainen poikkitanko, jonka pituus on suurempi kuin pitkittäistankojen keskinäinen etäisyys, puristuu pitkittäistankojen väliin. Poikkitanko on nyt suorassa kulmassa pitkittäistankoihin nähden ja niiden välissä, jolloin pitkittäistangot ovat elektrodien 60 kohdalla hieman kauempana toisistaan kuin pitkittäistankojen ohjaimien 1 kohdalla elektrodien edessä tai ohjausrullien 63 kohdalla elektrodien takana.

Kun poikkitanko on tullut oikeaan asentoonsa elektrodien 60 väliin, painesylinteri 62 käynnistyy ja painaa elektrodit 60 ulkopuolelta käsin pitkittäistankoja L vasten, minkä jälkeen hitsausvirta kytkeytyy päälle jo ennestään tunnetulla tavalla.

Sen sijaan pitkittäistangot L painuvat niiden välissä olevan ja porrasvivun 30 vielä kiinnipitämän poikkitangon päitä vasten. Sähkövirran ja puristuksen avulla poikkitanko hitsataan sarja-pistehitsauksena kummastakin päästään pitkittäistankoon.

Kun hitsaaminen on suoritettu, porrasvipulava 31 laskeutuu jälleen alas, jolloin porrasvivun irrottua juuri hitsatusta poikki-tangosta porrasvipu 30 kääntyy takaisin oman akselinsa ympäri, jotta vivussa oleva suorakulmainen aukko 30a, joka on tarkoitettu poikki tankoa varten, tulee jälleen samaan linjaan tancron ST kanssa. Ohjausnokat 32 ja 35 ohjaavat jälleen porrasvipulavan 31 laskeutu-misliikkeen sekä myös porrasvivun 30 takaisinkääntymisliikkeen.

Keksinnön mukaisesta koneesta voidaan tehdä monia muunnelmia. Niinpä - kuten kuviossa 4 esitetään - samaan koneeseen voidaan asentaa useita hitsauselektrodiyksikköjä, esimerkiksi viisi, jolloin kaikki porrasvivut 30 voidaan sijoittaa samaan vipulavaan 31. Vipulavan 31 käyttö tapahtuu tällöin samalla tavalla kuin erilliskoneessa. Porrasvipujen 30 kääntöliikkeen aikaansaavat käyttölaitteet ovat myös samat kuin erilliskoneessa. Tosin niitä 9 62632 täydennetään yhdellä kytkintangolla 43, joka yhdistää kaikkien porrasvipujen 30 kampien kaulat 42 työntötankoon 41.

Myös poikkitankojen katkaisumekanismi pysyy pääasiassa samanlaisena kuin erilliskoneessa. Tällöin katkaisukelkassa 21 on kuitenkin oltava oma suorakulmainen aukkonsa jokaista viittä tankoa ST varten niin, että kaikki poikkitangot voidaan katkaista samanaikaisesti yhdellä katkaisuliikkeellä.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään vielä toinen keksinnön mukaisen koneen rakenne. Tässä koneessa on peräkkäin kaksi hitsauseloktro-diyksikköä 60, joten jokaisessa hitsausooeraatiossa pitkittäistan-kojen L väliin voidaan samanaikaisesti hitsata kaksi poikkitankoa S. Näin suunnitellun koneen toiminnan edellytyksenä on, että leikatun hitsaamattoman poikkitangon S pituus vastaa kokonaislukuun pohjautuvaa poikkitangon etäisyyden jakajaa valmiissa rakcn-nuselementissä ja edelleen, että molempien peräkkäisten hitsaus-elektrodiyksikköjen etäisyys vastaa poikkitankojen etäisyyttä tai poikkitangon etäisyyden paritonta kerrannaista.

Rakenteellisesti on kuvioiden 1-3 mukaiseen koneen perusrakenteeseen nähden tehtävä vain sellainen muutos, että jokaisessa työtahdissa tangon ST syötön - poikkitangot S leikataan tangosta ST - on tapahduttava aina kahden poikkitangon pituuden verran. Samoin hitsatun rakennuselementin syötön on syöttövivun 50 avulla tapahduttava jokaisessa syöttöoperaatiossa kahden poikki-tangon pituuden verran.

Koneeseen on lisäksi järjestetty vielä kulmavipu 39 akselissa 44 kääntyväksi. Akselissa 44 on myös siihen samoin kiinteästi liittyvä siirtovipu 45, joka käyttää toisen porrasvivun 30 työntö-tankoa 41.

Molempien porrasvipujen 30 väliin on järjestetty kiinteästi porrasvipulavaan 31 liittyvä poikkitangon johde 18, jossa on samoin nelikulmainen aukko jo leikattujen poikkitankojen ohjaamiseksi molempien porrasvipujen 30 välissä.

Kuviossa 7 nähdään kuviota 4 vastaava järjestely, jossa useita hitsauselektrodiyksikköjä 30 on järjestetty rinnakkain, yhdistettynä kuvioita 5 ja 6 vastaavaan hitsausyksikköjen pcräk-käissijoitukseen.

Kuvio 8 esittää taas kuvioiden 6 ja 7 mukaisen hitsausko-neen ja siihen liitetyn lisälaitteen yhteistoimintaa. Lisälaite on tällöin tarkoitettu lisäpoikkitankojen päällehitsaamiseen hitsauskoneesta ulos tuleviin, lukuisiin yhdensuuntaisiin ja 10 62632 poikkitangoilla varustettuihin pitkittäistankipareihin, jolloin saadaan hitsattu ristikko.

Koska kuvioissa 6 ja 7 esitetyssä hitsauskoneessa on siinä hitsattujen rakennuselementtien syöttölaite (vrt. osat 50-55), riittää, kun kuvioissa numerolla 64 merkityssä poikkitankojen Q päällehitsauslaitteessa on vastushitsauslaite ilman ristikon syöttölaitetta. Koska yleisesti tunnetaan laitteita, joilla hitsataan useita yhdensuuntaisia pitkittäistankoja näiden kanssa ristikkäin meneviin poikkitankoihin, tässä riittää kaavio, jossa on näkyvissä ainoastaan poikittaistankosäiliö 67 ja yhdessä toimivat yläelektrodit 65 ja alaelektrodit 66.

Ristikon hitsaamiseen käytettävä laite toimii samassa rytmissä keksinnön mukaisen hitsauskoneen kanssa. Koska tämä hitsauskone hitsaa jokaisen työtahdin aikana kaksi poikkitankoa samanaikaisesti pitkittäistankojen väliin ja työntää tästä syystä myös valmiit rakennuselementit kahden poikkitangon etäisyyden verran eteenpäin, on myös ristikkoon päällehitsattujen poikkitan-kojen Q etäisyys sama kuin pitkittäistankoparien poikkitankojen kaksinkertainen etäisyys.

Näin ollen, koska kaikki ristikon pitkittäisosina olevat rakennuselementit valmistetaan samanaikaisesti yhdellä hitsaus-koneella, ovat näiden rakennuselementtien kaikki poikkitangot täsmälleen samassa linjassa, joten ristikon poikkitangot voidaan aina hitsata näiden em. pitkittäistankojen väliin ja tasaisen välimatkan päähän näistä.

Claims (12)

62632

1. Menetelmä sellaisten rakennuselementtien valmistamiseksi, jotka käsittävät parin yhdensuuntaisia pitkittäistankoja (L) ja tikapuun puolien tapaan näiden väliin hitsattuja poikkitankoja (S), jolloin molemmat pitkittäistangot viedään jaksottaisella syötöllä kahden yhteistoiminnassa olevan hitsauselektrodin (60) väliin, ja hitsauselektrodien kohdalle sijoitetaan kulloinkin yksi poikkitanko pitkittäistankojen (L) väliin ja se hitsataan hitsaus-elektrodeilla (60) sarjapistehitsauksena sähkövastusmenetelmää käyttäen pitkittäistankojen väliin, tunnettu siitä, että pitkittäistangot (L) ohjataan hitsauselektrodien (60) välissä olevan tilan läpi pääasiassa toisiinsa nähden yhdensuuntaisina ja että poikkitanko (S), joka on pitempi kuin pitkittäistankojen (L) sisäpuolinen etäisyys, ohjataan pitkittäistankojen (L) radan tasoon nähden pääasiassa kohtisuoraa rataa pitkin pitkittäistan-goista 90 asteesta poikkeavassa kulmassa näiden välillä olevaan tilaan, minkä jälkeen poikkitanko (S) käännetään työntämällä pitkittäistangot (L) ensin erilleen näihin nähden 90 asteen kulmaan, jonka jälkeen hitsaus tapahtuu jo sinänsä tunnetulla tavalla painamalla hitsauselektrodit (60) pitkittäistankojen (L) ulkosivuja vasten poikkitangon (S) kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haluttua poikkitankojen (S) keskinäistä etäisyyttä vastaavin välimatkoin pitkittäistankojen (L) väliin tulee aina kaksi tai useampia poikkitankoja (S), jotka ohjataan työntämällä pitkittäistangot ensin erilleen näihin nähden 90 astetta käännettyyn asentoon, ja että poikkitangot (S) hitsataan sitten pääasiassa samanaikaisesti pitkittäistankoihin (L) hitsauselektrodiparei1-la (60), joita siirretään toisiinsa nähden tällöin aina poikki-tankojen keskinäisen etäisyyden verran, minkä jälkeen pitkittuis-tankoja työnnetään jaksottaisesti eteenpäin niin paljon, että tämä liike on kaksinkertainen tai useampikertainen poikkitankojen jakoon nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että useita pitkittäistankopareja ohjataan yhdensuuntaisina toisiinsa nähden hitsauselektrodiparien (60) väliin jäävän tilan läpi ja siitä, että poikkitankomateriaali (ST), joka on tällöin jatkuvana tankona jokaisen pitkittäistankoparin kohdalla, ohjataan pääasiassa yhdensuuntaisena pitkittäistankojen i2 6 2 6 3 2 (L) suuntaan nähden tietyssä, näiden radan tason kanssa yhdensuuntaisessa tasossa ja kytkettyjen leikkureiden (21) avulla katkaistaan poikkitangoiksi (S), jotka on suunnattu yhdensuuntaisesti pitkittäis tankoihin nähden, minkä jälkeen poikkitanqot siirretään samanaikaisesti pitkittäistankojen radan tasoon, ohjataan sitten pitkättäistankoparien pitkittäistankojen väliseen tilaan, käännetään 90 astetta pitkittäistankoihin nähden ja hitsataan lopuksi kiinni, jolloin kaikille pitkittäistankopareille käytetään yhteistä jaksottaista syöttöä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitkittäistankoparit järjestetään toisistaan tiettyjä ristikon pitkittäiselementtien haluttua jakoa vastaavalle etäisyydelle ja hitsataan ristikoksi kaikki pitkittäistankoparit käsittävien poikkitankojen kautta käyttämällä tällöin lisäelektrodiriviä sellaisilla etäisyyksillä, jotka vastaavat mielummin kokonaislukuna olevaa poikkitankoetäisyyksien kerrannaista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävä laite varustettuna kahdella, molemmat pitkittäistanqot (L) kahden liikkuvan hitsauselektrodin (60) väliseen tilaan ohjaavalla pitkittäistankojohteella (1), yhdellä kulloinkin katkaistun poikkitangon (S) tähän pitkittäistankojen väliseen tilaan ohjaavalla poikkitangon syöttölaitteella, hitsauselektrodien käyttölaitteella, joka siirtää ne ulkopuolelta käsin molempia pitk.it-täistankoja vasten, sekä pitkittäistankojen syöttölaitteella, tunnettu siitä, että pitkittäistankojen johteet (1) ovat pääasiassa yhdensuuntaisia keskenään ja järjestetty valmiille rakennuselementille halutun pitkittäistankojen sisäetäisyyden päähän toisistaan ja edelleen siitä, että poikkitangon syöttölaite (30, 31) siirtyy tietystä, pitkittäistankojen radan tason ulkopuolella olevasta latauskohdasta, jossa siihen syötetään kulloinkin vähintään yksi pitkittäistankoihin (L) nähden suunnilleen yhdensuuntainen poikkitanko (S), yhdistetyllä nosto- ja kääntö-liikkeellä pitkittäistankojen radan tasoon ja kääntyy määrättyyn pitkittäis tankoihin nähden kohtisuoraan asentoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikkitangon syöttölaite (30, 31) käsittää nostettavan ja laskettavan tangon nostolavan (31) ja tähän kääntyvänä laakeroidun tangonnosturin (30), jonka vapaassa mielummin kavennetussa päässä on aukko (30a) poikkitankoa (S) varten.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu i3 626 32 siitä, että siinä on yhdensuuntaisesti pitkittäistankoihin (L) nähden kulkeva syöttörata (10, 20) poikkitankomateriaalia (ST) varten, syöttöradan ollessa varustettuna jaksottaisesti toimivalla katkaisulaitteella (20, 21, 22) poikkitankojen (S) katkaisemiseksi ja siitä, että katkaisulaitteen taakse on sijoitettu nouseva ja kääntyvä poikkitangon syöttölaite (30, 31).

8. Patenttivaatimusten 5-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty useita pareja pitkittäistankojon johteita niihin liittyvine poikkitangon syöttölaitteineen ja hitsauselektrodipareineen yhdensuuntaisesti vierekkäin ja siitä, että poikkitangon syöttölaitteet on kytketty yhteiseen käyttölaitteeseen .

9. Patenttivaatimusten 6 ja 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaikki tangonnosturit (30) on laakeroitu yhteiseen tangon nostolavaan (31) ja kytketty samaan kääntöliikkeeseen (kytkintangolla 43).

10. Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kaikkien poikkitankomateriaalin (ST) syöttö-ratojen (10, 20) yli ulottuva yhteinen katkaisulaite (20, 21, 22).

11. Patenttivaatimusten 5-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitkittäistankojen (L) syöttösuuntaan on järjestetty kaksi tai useampia pareja hitsauselektrodeja (60) peräkkäin ja että näihin hitsauselektrodipareihin (60) on järjestetty yhteiselle nosto- ja kääntöliikkeelle kytkettyjä poikkitangon syöttölaitteita (30, 31) .

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on yhdistetty sen perään kytkettyyn laitteeseen, joka on tarkoitettu poikkitankojen kiinnihitsaamisek-si kaikkiin, yhdensuuntaisesti keskenään valmistettuihin rakennus-elementteihin, jotka käsittävät kaksi pitkittäistankoa ja tika-puun puolien tapaan niiden väliin hitsattuja poikkitankoja. 14 o , ,ν 62 6 52