FI62426B - Effektregleringsanordning - Google Patents

Description

RÄ^l rBl m)ICUULUTU$JULKAISU /; 0/1 O £ utlAgg NI NOSSKRI FT 6242 6 C Patentti rayJnrotty 10 12 1922 (45) Patent oed:!e-lat ^ T ^ (S1) K».ik?/int.a.3 G 05 F 1/66 SUOMI-FINLAND (M) PtMnttlhakMHN — PatMitmeknlng 7717^9 (22) Haktmlspttvf — Araeknlngidag 01.06.77 (23) AlkupUvt—Glklghatsdag 01.06.77 (41) Tullut JulklMkil — BIMt offancHg 10.12.77

PatmttP ja rekisterihallitus ... ________ ._. . .....

V (44) Nlhtivlktipanon f* kuuLJulktlaun pvm. —

Patent- och registerstyrelsan ' aimMom utiagd odi uti^kriftM pubimnd 31.08.82 (32)(33)(31) Prr*«tty «omIIcms—fagird prtorttst 09.06.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2625716.9 (71) E.G.0. Regeltechnik GmbH, 7519 Oberderdingen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Karl Fischer, Oberderdingen, Robert Kicherer, Knittlingen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7I+) Oy Kolster Ab (5U) Tehonsäätölaite - Effektregleringsanordning

Keksinnön kohteena on tehonsäätölaite sähkötehon ohjattavaksi tuomiseksi tehoimpulsseina kulutuskohteeseen, jossa laitteessa on kytketystä tehosta riippuvaisesti kuumennettu, kääntyvästä laakeroitu bimetallielin, joka kulmassa siihen nähden olevan vivun välityksellä vaikuttaa pikakytkimeen ja jossa laitteessa on ohjauskäyrä ja tasaus-bimetalli.

Tällainen tehonsäätölaite on tullut tunnetuksi julkaisusta "Conti-Elektro-Berlichte", lokakuu/joulukuu 1959, sivut 285-290, erityisesti kuva 3. Tässä tehonsäätölaitteessa on bimetalli, johon liittyy suorassa kulmassa tasausbimetalli. Sisäkulman alueella on tämä kaksoisbimetalli laakeroitu kääntyvästi kytkimenrunkoon sovitetulle tapille. Tasausbimetalli vaikuttaa koteloituun kytkimeen. Säätö tapahtuu ohjauskäyrän avulla, joka vaikuttaa rullan ja erillisesti laakeroidun vivun sekä säätöruuvin välityksellä työbimetal-lin vapaaseen päähän. Bimetallia vastapäätä on sovitettu kaksi kosketusjousta omaava mekaaninen kytkin.

Tässä tehonsäätölaitteessa voi bimetallilla olla rakenteellisista syistä pituus, joka ei ole paljon suurempi kuin puolet kytki- 2 6 0 4 2 6 men koosta. Vastaavasti on silloin myös sen paksuus ja toimintamatka pienempi. Edelleen siirtyy bimetallin lämpötila välittömästi siihen liitetylle tasausbimetallille, niin että tämä toimii aina suhteellisen korkealla lämpötila-alueella ja sen varsinainen tehtävä, ympäristön lämpötilavaikutusten huomioonottaminen voidaan ratkaista ainoastaan epätäydellisestä. Työalueen säätäminen kääntämällä työ-bimetallia vipumekanismin avulla on monimutkaista ja johtaa siihen, että yksittäisten osatehojen toistettavuus ei ole täsmällistä. Tämä toistettavuus on huonoa ennen kaikkea kriittisillä ylä- ja alateho-alueilla. Esim. 5 %:n osatehoa, joka on välttämätön, jotta sähkö-keittolevyllä voidaan lämmittää, ei sellaisella laitteella voida säätää luotettavasti.

Edelleen tunnetaan esim. saksalaisesta patenttijulkaisusta 1 640 084 tällaisia kääntyvällä pikakytkimellä varustettuja tehon-säätölaitteita. Näissä on työbimetalli liitetty välittömästi salpa-jouseen ja säätö tapahtuu nokkalevyn ja vivun välityksellä, jossa on vaste, jonka etäisyys työbimetalliin tulee asetetuksi säädön yhteydessä. Tämä järjestelmä sallii ainoastaan suhteellisen ohuet ja labiilit bimetallit ja aiheuttaa vaikeuksia (painotuotteessa ei-esiintyvän) tasauksen aikaansaamisessa.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan tehonsäätölaite, joka on yksinkertainen valmistaa rakennekorkeudeltaan pieneksi ja joka suhteellisen vähäisistä rakenteen tarkkuuteen kohdistuvista vaatimuksista huolimatta mahdollistaa tehonsäätöjen erittäin hyvän toistettavuuden. Erityisesti tulee ympäristön lämpötilan tasaus ratkaista luotettavasti.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että pikakyt-kin on laakeroitu kääntyvästi yhtenä yksikkönä yhdessä kytkimenkan-nattimen ja yksipuolisesti ja oleellisesti yhdensuuntaisesti pika-kytkimen kanssa kytkimenkannattimelle kiinnitetyn tasausbimetallin kanssa, jolloin ohjauskäyrä vaikuttaa tasausbimetallin vapaaseen päähän tämän yksikön kääntämiseksi, samalla kun oleellisesti L-muo-toinen bimetallielin on riippumattomasti kääntyvä kääntyvästä pika-kytkin/tasausbimetalliyksiköstä.

Muodostetaan siis yksikkö tasausbimetalli/pikakytkin, joka on kokonaisuutena kääntyvä. Tasausbimetalliin vaikuttaa vain hyvin vähäisessä määrin työbimetallin lämpötila ja sen vuoksi se on sopiva tasaustehtäväänsä. Se on sitä paitsi suojattu lämmön suhteen myös yhdensuuntaisesti siihen nähden sijaitsevalla pikakytkimellä. Se voi olla lyhyt ja suhteellisen voimakas. Sitä vastoin pysyy työbimetalli aina asennossaan ja kääntää ainoastaan kuumenemistaan 3 62426 vastaavasti toista päätään pikakytkintä kohti.

Edullisesti on bimetallielin tällöin L-muotoinen, jolloin pitempi bimetallihaara on varustettu lämmityslaitteella ja mahdollisesti tuettu jousivoiman alaisella säätöruuvilla koteloon.

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaista on, että vaihtovirralla käytetyssä laitteessa on diodi, joka on kytkettynä säätö-akselin käyttämän kytkimen välityksellä ainoastaan bimetallin lämmityslaitteen ylätehoalueella ja joka on irtikytkettynä ala-tehoalueella.

Laitteessa voi siis olla suhteellisen suureksi mitoitettu ja sen vuoksi myös langanvahvuuden avulla helpommin hallittava bimetal-lilämmityslaite. Alatehoalueella tämä lämmitys toimii täysin, niin että tapahtuu bimetallin nopea kuumeneminen, mistä on seurauksena kokonaistehon nopea katkeaminen. Näin saatu pieni suhteellinen kyt-kennänkesto pitää myös kytkimen kuumenemisen rajoitettuna, koska bimetallisäätölämmityslaite on myös kytkettynä ainoastaan kulutus-kohteen kytkennän ajan. Ylätehoalueella sitä vastoin, joka voi alkaa esim. suhteellisen kytkennänkeston ollessa 20 %, kytkeytyy bimetallilämmityslaitteen diodi. Siten saa bimetallin lämmityslai-te kulloinkin ainoastaan vaihtovirran puoliaallon ja siten vain puoli tehoa. Vastaavasti on lämmönkehitys vähäisempää ja suuremmat tehot ovat helpommin säädettävissä. Tällä alueella olisi lämmönkehitys hyvin ei-toivottua, koska kytkennänkesto on tällä alueella suuri myös bimetallilämmityslaitetta varten. Edelleen pidetään lämpötilat bimetallissa alhaisina ja kytkimen kokonaislämpeneminen jää vähäiseksi, niin että myös ympäristön lämpötilan tasaus voidaan suorittaa edullisesti.

Erityisen edullista on, että diodi on sovitettu tehonsäätö-laitteen kotelon käyttösivulta etäälle olevalle takasivulle välittömästi sen ohittavalle kytkimelle. Sellainen suoritusmuoto pitää diodin sovitus- ja kytkentäkustannukset hyvin pieninä ja diodi on sovitettu kytkimen viileälle ulkoalueelle. Diodin kytkevä kytkin voi olla yksinkertainen "ryömien" työskentelevä kytkin, joka ei tarvitse säätöakselissa olevaa hyppymekanismia.

Keksinnön muut edut ja tunnusmerkit käyvät ilmi alipatentti-vaatimuksista ja piirustuksen yhteydessä olevasta selityksestä. Keksinnön eräs suoritusesimerkki on piirustuksessa ja seuraavassa sitä selitetään lähemmin.

, 62426

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen tehonsäätölaitteen erästä suoritusesimerkkiä päällyskuvana käyttösivulta nähtynä sulkukansi poisotettuna.

Kuvio 2 on leikkaus kuvion 1 viivaa II-II pitkin.

Kuvio 3 esittää kuviossa 2 olevan tehonsäätölaitteen taka-kuvantoa vasemmalta katsoen.

Kuvio 4 on kuvioiden 1-3 mukaisen tehonsäätölaitteen kytkentäkaavio .

Kuvioissa 1-3 on esitetty tehonsäätölaitteen 11 suoritus-esimerkki. Siinä on käyttöpuolelta etäällä oleva eli taaempi kote-lonosa 12, joka on muovia, ja joka on muodoltaan suorakulmainen tai edullisesti neliömäinen kappale ja siinä on sisäpuolinen lovi 25. Tämä lovi on suljettu käyttösivulle päin asetetun levynmuotoisen kannen 13 avulla, jossa on keskiöimistappeja 17, jotka tarttuvat kotelonosassa 12 oleviin keskiöimisloviin 16. Kanteen 13 on kiinnitetty kierreholkki 14, jonka läpi työntyy asetusakseli 15, joka kannattaa kuviossa 4 esitettyä asetusnuppia 60. Asetusakseli 15 työntyy ohjauskappaleen 18 keskireikään 23, joka ohjauskappale on eristysainetta ja jonka ulkokehällä on ohjauskäyrä 19 ja kytkentä-nokka 20. Ohjauskappaleen 18 käyttösivulta etäällä olevassa päässä on laakeritappi 21, joka työntyy taaemman kotelonosan 12 aukon 24 läpi ja jossa on kotelonosan 12 takasivulla toinen kytkentänokka 22.

Ohjauskäyrän 19 kanssa on yhteistoiminnassa siirtovivun muotoinen tasausbimetalli 26, joka jousen 34 välityksellä painetaan etummaisesta taivutetusta päästään ohjauskäyrää 19 vasten. Suhteellisen paksu ja jäykkä tasausbimetalli on siitä päästään, jolla se ei nojaa ohjauskäyrää 19 vasten, laakeroitu kääntyvästi kääntöak-selin 28 avulla. Tästä päästä on tasausbimetalli yhdistetty pika-kytkimen 27 kytkimenkannattimeen 29, niin että tasausbimetalli kulkee yhdensuuntaisesti kytkimenkannattimen 29 kanssa pienen välin päässä siitä. Yksikkö pikakytkin/tasausbimetalli on siis yhdessä kääntyvästi akselin 28 ympärillä.

Kytkimenkannattimelle 29 on sovitettu salpajousi, joka nojaa tavalliseen tapaan taivutetulla, nurjahdusjännityksen alaisena olevalla jousikielekkeellä tukilaakeriin. Salpajousi kannattaa vapaassa päässään kosketinta 31, joka on yhteistoiminnassa kiinteän vasta-koskettimen 32 kanssa ja joka on kiinnitetty vastakkaisesta päästään säätöruuvin 33 avulla, jossa on ympäri kulkeva ura, johon salpa- 5 62426 jousen haarukanmuotoiseksi tehty pää on pistetty. Hitsaamalla sähköiseen tulojohtoon 35 johtava liitäntäpää on salpajousi yhdistetty käyttökohteen 70 lähtöön ja vastaavasti tuloon 68.

Pikakytkintä 27 käyttää bimetallieIin 36, joka on L-muotoi-nen. Tämä L koostuu täysin bimetallista ja L:n sisäkulmaan on kiinnitetty akseli 37, joka samoin kuin akseli 28 on edullisesti kiinnitetty siten, että kulloinkin on kotelonosassa 12 ja kannessa 13 lovet, jotka molempia kotelonosia yhdistettäessä vastaanottavat akselit.

Bimetallielimen 36 pitkä, kuumennettu haara 38 kannattaa lämmityslaitetta 39, jona on lämmityskäämitys tai lämmityskäämi ja johon syötetään virtaa kahden tulojohdon kautta. Kuumennetun haaran 38 vapaaseen päähän on ruuvattu säätöruuvi 40, jota jousi 41 painaa kotelon 12 sisäväliseinää 42 vasten.

Bimetallielimen 36 lyhyen haaran 43 päässä on taivutus 44, joka painaa salpajousen 30 ohjauspistettä vasten.

Bimetallielimen 36 kuumennettu haara 38 on väliseinän 42 osittain sulkemassa, ilmanvaihtorakojen 45 avulla tuuletetussa tilassa 71.

On huomattava, että yksikkö pikakytkin/tasausbimetelli toisaalta ja bimetallielin. 36 toisaalta on sovitettu kulmanmuotoisesti ja ne sulkevat sisälleen ohjauskappaleen 18. Loven 25 tähän kulmaan nähden vastakkaiseen nurkkaan on sovitettu mekaaninen kytkin, jossa on kytkinluisti 50, jota käyttää kytkentänokka 20. Tällä muovisella kytkinluistilla on suorakulmaisen sauvan muoto, jonka toinen pääty-sivu on kytkentänokan 20 kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa varten pyöristetty ja jonka toiseen päätysivuun vaikuttaa painejousi 54. Kytkinluisti 50 kulkee likimain viistosti, niin että sillä voi olla mahdollisimman suuri pituus tilantarpeen ollessa erittäin pieni.

Kytkinluistin ylä- ja alapinnalla on ulokkeita 51, jotka muodostavat tukilaakerit kosketusvarsia 52, 53 varten, jotka on työnnetty kytkinluistin päälle ja jotka molemmilla puolilla työntyvät sen yli. Kytkinluisti 50 on edullisesti eristysosa, jotta kosketus-varret voidaan työntää päälle ja kiinnittää paikalleen napsauttamalla. Jokaisessa kosketusvarressa on molemmissa päissään yksi kosketin.

Kytkinluistio 50 ohjaavat ohjaimet 55, joilla on kotelonosan 12 pohjasta esiinkohoavien poikittain kytkinluistiin nähden suun- 6 62426 nattujen metallilevyjen muoto. Laitteessa on neljä ohjainta 55, joista aina kaksi toisiaan vastapäätä sijaitsevaa ohjaa kytkin-luistia ja tarttuu osittain sen yli. Nämä ohjaimet 55 kannattavat osaksi kiinteitä koskettamia 56 ja työntyvät kotelonosan 12 pohjan läpi ja muodostavat takasivulla liitoskorvakkeita AMP-pistokorvak-keiden tapaan.

Kuviosta 3 on nähtävissä tehonsäätölaitteen 11 takasivu.

Siitä nähdään, että kytkentänokka 22 on yhteistoiminnassa erittäin pienen ja kevyeksi tehdyn kytkimen 61 kanssa, jolla on kosketus-jousen muoto ja joka on tehty diodin 62 saattamiseksi oikosulku-tilaan. Tällöin on diodi liintäntöineen 63, 6*4 juotettu suoraan vastaavaan liitäntäkoskettimeen tai kosketusjouseen ja kosketus-jousi tekee liitännän 63 jälkeen mutkan ja voi saattaa diodin 62 oikosulkutilaan koskettamalla sen liitäntää. 64.

Tehonsäätölaite toimii seuraavasti;

Kuviossa 1 on esitetty irtikytketty tila, jossa kytkentänokka 20 on painanut kytkinluistin 50 takaisin painejousen 54 voimaa vastaan ja siten nostanut signaalikosketusta varten olevan kosketusvarren 52 ja toisen liitäntänavan irtikytkemistä varten olevan kosketusvarren 53 vastaavista kiinteistä koskettimista.

Ohjauskappaleen 18 ja vastaavasti asetusakselin tässä asennossa on tasausbimetalli 26 ohjauskäyrän 19 syvennyksessä, niin että tuloksena on lukittuminen.

Energiansäädintä kytkettäessä (kierrettäessä ohjauskappa-letta 18 myötäpäivään) vapauttaa kytkentänokka 20 ensiksi ohjaus-luistin 50, joka jousen 54 voiman alaisena nojaa ainakin osaksi joustavilla kosketusvarsillaan 52, 53 siten ohjaimia 55 vasten, että ne kytkeytyvät toisiinsa. Näin on toisaalta signaalikosketus-johto 66, 67 suljettuna ja toisaalta kulutuskohteen 70, esim. säh-kökeittolevyn lämmityslaitteen toinen napa kytkettynä.

Jousen 34 vaikutuksesta kääntyy yksikkö tasausbimetalli/ pikakytkin ohjauskäyrän 19 kulloistakin asentoa vastaavaan asentoon. Koskettimet 31 ja 32 ovat suljettuina, niin että bimetallielin-tä 36 kuumentaa sen lämmityslaite 39. Kytkin 61 on alatehoalueel-la suljettuna, esim. asetusakselin ollessa asennossa, joka vastaa tehoarvoja 5-20 % kokonaistehosta. Alhaiseksi säädetyllä teholla on diodi 62 siis ohitettuna, niin että lämmityslaitteen 39 täysi kuumennusteho on toiminnassa.

7 62426

Sen vuoksi taipuu bimetallielimen haara 38 suhteellisen nopeasti ja painaa lyhyen haaran 43 ja taivutuksen 44 välityksellä pika-kytkintä sen avaussuuntaan, niin että tämä suhteellisen lyhyen ajan jälkeen jälleen avautuu.

Bimetallielimen jäähtymisen jälkeen kytkeytyy pikakytkin 27 jälleen ja työtapahtuma alkaa uudelleen. Ylätyöalueella on toisaalta yksikkö tasausbimetalli/pikakytkin voimakkaammin käännettynä vasta-päivään ja toisaalta diodi on toimiva kytkimen 61 avautumisen johdosta. Lämmityslaitetta 39 käytetään siis ainoastaan kulloinkin vaihtovirran puoliaallolla, ts. puolella kuumennusteholla. Bimetallielimen tulee siis olla huomattavasti pitempi ja niin pitkälle käännetty, että se voi avata pikakytkimen ja siten katkaista te-honsyötön kulutuskohteeseen 70. Aika korkeiden lämpötilojen vallitessa tällöin bimetallissa tapahtuu myös jäähdytys nopeammin, niin että on taattu suurempi suhteellinen kytkennänkesto.

Keksinnön mukaisella tehonsäätölaitteella on lukuisia etuja.

Se voidaan selkeästä ja luotettavasta rakenteestaan huolimatta valmistaa suhteellisen alhaisin kustannuksin ja se toimii suhteellisen suurilla kytkentämatkoilla ja -voimilla. Erityisesti suuret voimat ovat oleellisia. Ne saavutetaan jokseenkin voimakkaalla himetallimitoisuksella. Edullisesti rakenteesta johtuen voi työbi-metalli olla jokseenkin pitkä ja tasausbimetalli jokseenkin lyhyt ja voimakas. Jousien 34, 41 välityksellä liikutetaan koko järjestelmää tiettyyn tilaan voiman avulla, niin että laitteessa on ainoastaan yksi kohta, jossa voi esiintyä välys, nimittäin salpajousen 30 ja bimetallin 36 taivutuksen 44 välinen kosketuskohta.

Bimetallielimen 36 muotoilulla L-muotoiseksi elimeksi bimetal-limateriaalista on vielä eräs lisäetu. Normaalisti on sellaisen ohjauselimen tasaus tasausbimetallin avulla hyvin vaikeaa, koska molemmat bimetallit toimivat eri lämpötiloissa. Bimetallin taipu-mamatka kutakin lämpötalayksikköä kohti vähenee kuitenkin lämpötilan kohotessa, niin että tasaus voidaan määrätä tarkasti aina vain yhtä työaluetta varten. Tässä kuvaillulla bimetallielimellä on kuitenkin niin sanottu kaksoislämmitys. Lyhyt haara 43 kulkee suhteellisen pienen välin päässä yhdensuuntaisesti salpajousen 30 kanssa. Tätä syötetään virralla tulojohdon 35 kautta ja se on suhteellisen ohut. Se kuumenee sen vuoksi myös tietyssä määrin, kun 62426 8 virta kulkee sen läpi. Tämä lämpö kuumentaa lisäksi lyhyen haaran 43, kuitenkin merkittävällä tavalla ainoastaan korkeammilla tehoilla, koska muussa tapauksessa salpajousi tuskin kuumenee huoneen lämpötilan yläpuolelle. Täten kompensoidaan kuitenkin lämpötilan myötä lyhenevän taipumatien negatiivista vaikutusta, ts. vaikutetaan tätä negatiivista ilmiötä vastaan.

Lisäksi on tasausbimetalli mahdollisimman laajasti suojattu lämpötilaa vastaan. Se on kohtisuorassa työbimetalliin nähden eikä sillä ole johtavaa yhteyttä tämän kanssa. Väliseinän 42 avulla se on myös suojattu hyvin kuumalta tilalta. Salpajousen aikaansaamaa lämpötilaa vastaan se on suojattu kytkimenkannattimen 29 avulla.

Tällä järjestelyllä huolehditaan siis siitä, että tasausbimetalli todetta voi tehdä sen, mitä varten se on tarkoitettu, nimittäin suorittaa erilaisien ympäristölämpötilojen tasausta eikä sen tarvitse toimia ympäristöön nähden oleellisesti kohonneessa lämpötilassa.

Työbimetalli ja yksikkö tasausbimetalli/pikakytkin käyttävät kytkinkotelon kaksi sivua, niin että yksi nurkka jää täysin vapaaksi kytkintä 50-56 varten. Tämän erittäin pieneksi rakennettavan kytkimen sovittaminen samaan säteittäiseen tasoon tehonsäätölait-teen muiden osien kanssa mahdollistaa tämän laitteen valmistamisen rakennekorkeudeltaan erittäin pieneksi. Syvyys voi säätöakselin suunnassa olla esim. vähemmän kuin 25 mm, niin että pystysuoran akselin käyttö on mahdollista myös hyvin litteissä keittosyvennyk-sissä.

Diodi 62 vaikuttaa sangen positiivisesti tehonsäätölaitteen toimintaan. Keskeinen tehoalue aiheuttaa harvoin vaikeuksia tällaisissa säätölaitteissa. Todellinen vaikeus on ylä- ja ennen kaikkea alatehoalueella. Nykyisissä suhteellisen suuren tehon omaavissa keittolevyissä on juuri alatehoalue kriittinen silloin, kun keitto-levyllä halutaan myös lämmittää. Siihen täytyy ohjata tehoa 5 %:iin asti kokonaistehosta ja sen alapuolelle varmisti (100 W 2000 W:n keittolevyn ollessa kyseessä). Tämä vaatii kuitenkin hyvin suuria tehoja bimetallissa, koska tämän täytyy reagoida sangen nopeasti. Mutta nämä korkeat tehot eivät ylemmillä tehoalueilla ainoastaan kuumenna laitetta hyvin voimakkaasti ja tarvitse energiaa, vaan ne myös nostavat luvattomasti bimetallin lämpötiloja. Säätämällä alaspäin bimetallin kuumennustehoa edullisesti ilman hukkalämpöä 9 62426 diodin avulla voidaan tämä ongelma ratkaista yksinkertaisesti. Suuri teho, jota varten bimetallilämmityslaite on tarkoitettu, ei ole mikään epäkohta, koska tämä tulee käyttöön ylipäänsä vain ala-tehoaineella ja siellähän suhteelliset kytkentäajat ovat erittäin pienet. Lämmityslaitteen 39 välityksellä tapahtuva säätölaitteen kuumeneminen on siis hyvin vähäistä. Kääntäen rajoittaa diodi tehoa ylätehoalueella, niin että siellä suhteellisesti pitkien kytkentäaikojen yhteydessä kytkimen kuumeneminen on samoin rajoitettu. Lisäetuna on se tosiasia, että lämmityslaite 39 voidaan tehdä yksinkertaiseksi. Jos teho halutaan pienemmäksi, niin se aiheuttaisi vaikeuksia, koska vastuslangat pienempiä tehoja varten verkkojännitteellä ja erityisesti suurempien verkkojännitteiden ollessa kysymyksessä tulisivat sangen ohuiksi, minkä vuoksi myös käyttöturvallisuus kärsisi.

Claims (17)

1. Tehonsäätölaite sähkötehon ohjattavaksi tuomiseksi teho impulsseina kulutuskohteeseen, jossa laitteessa on kytketystä tehosta riippuvaisesti kuumennettu, kääntyvästi laakeroitu bime-tallielin, joka kulmassa siihen nähden olevan vivun välityksellä vaikuttaa pikakytkimeen, ja jossa laitteessa on ohjauskäyrä ja tasausbimetalli, tunnettu siitä, että pikakytkin (27) on laakeroitu kääntyvästi yhtenä yksikkönä yhdessä kytkimenkannat-timen (29) ja yksipuolisesti ja oleellisesti yhdensuuntaisesti pikakytkimen (27) kanssa kytkimenkannattimelle (27) kiinnitetyn tasausbimetallin (26) kanssa, jolloin ohjauskäyrä (19) vaikuttaa tasausbimetallin (26) vapaaseen päähän tämän yksikön kääntämiseksi, samalla kun oleellisesti L-muotoinen bimetallielin (36) on riippumattomasti kääntyvä kääntyvästä pikakytkin/tasausbimetalli-yksiköstä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että L-muotoisen bimetallielimen (36) pitempi haara (38) on varustettu lämmityslaitteella (39) ja mahdollisesti tuettu jousivoiman (41) alaisena olevalla säätöruuvilla (40) koteloon (12) .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lyhyempi bimetallihaara (43) kulkee yhdensuuntaisesti pikakytkimen (27) salpajouseen (30) nähden, jonka kautta tapahtuu virrantuonti (35) kytkentäkoskettimeen (31).

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että bimetallin (36) lämmityslaite (39) on kytketty rinnan kulutuskohteen (70) kanssa.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että salpajousen (30) säätö tapahtuu sal-pajousen (30) kosketuspäästä etäällä olevan tuen muodostavan ruuvin (33) välityksellä, joka ohjaa salpajousen (30) loveen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2...5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuumennettu bimetallihaara (38) sijaitsee ainakin osittain tasausbimetalliin (26) ja pikakytkimeen (27) nähden lämmön suhteen suojatussa, mahdollisesti ilmastoidussa tilassa (71) . 11 674 2 6

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että pikakytkimen (27) ja bimetallielimen (36) kääntöakselit (28, 37) on päistään laakeroitu yhdistettäviin kotelonosiin (12, 13).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunntttu siitä, että toisessa kotelonosassa (12) on säätölaitteen pääosat vastaanottava lovi (25), jonka toinen kontelonosa (13) sulkee kannen tapaan.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että samaan, poikittain säätöakseliin nähden sijaitsevaan tasoon kuin pikakytkin (27) ja bimetalli (36) on sovitettu mekaaninen kytkin (50-56) verkosta erottamista ja/tai signaalikosketuksen antamista varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkimessä on ohjauskäyrään (19) yhdistetyn nokan (20) käyttämä kytkinluisti (50), jossa on poikittaisia kosketusvarsia (52, 53).

10 62426

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkinluisti (50) sijaitsee viistosti suorakulmaisen, edullisesti neliönmuotoisen kotelon (12, 13) yhdessä nurkassa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että eristysainetta oleva kytkinluisti (50) on viety ainakin neljän poikittain siihen nähden olevan metallisen ohjaimen (55) väliin, jotka sijaitsevat parittain toisiaan vastapäätä ja kannattavat kiinteitä koskettimia (56) tai muodostavat ne ja työntyvät kytkinkotelon (12) läpi liitoskorvakkeiden (57) muodostamiseksi.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, jota käytetään vaihtovirralla, tunnettu diodista (62), joka on asetusakselin käyttämän kytkimen (61) välityksellä kytkettynä ainoastaan bimetallin lämmityslaitteen (39) ylätehoalueella ja irtikytkettynä alatehoalueella.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkin (61) ohittaa diodin (62) alatehoalueella.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että diodi (62) on sovitettu tehonsäätölaitteen (11) kotelon (12, 13) käyttösivulta etäällä olevalle takasivulle välittömästi sen ohittavalle kytkimelle (61). 12 62426

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauskäyrää (19) kannattavassa ohjauskappaleessa (18) on siihen sovitettu laakeritappi (21), joka on viety käyttösivulta etäällä olevan kotelonosan (12) aukkoon (24) ja että asetusakseli (15) työntyy ohjauskäyrän taaksepäin suljettuun keskireikään (23) ja muodostaa toisen laakerin ohjaus-kappaletta (18) varten.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ohjauskappale (18) kannattaa laakeritapillaan kytkentänokkaa (22) kytkintä (61) varten, joka ohittaa diodin (62) . 62426 13