FI62195C - Anordning foer infoerande av ledare i kontaktstift i elektriska kopplingsdon - Google Patents

Description

ΓβΙ Μ11 *UULUTUS)ULKAISU

Ma ^ ( 1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 62195 C Patentti nyörin? tly 10 11 1982 { i) Patent ^cielat ^ τ ^ (51) K*.ik?/int.ci.3 H 01 R 4-3/00 SUOM I —FI N LAN D (21) P*t«nttlh»k*mu· —PttunttrttlWinlnf 763213 (22) H»k*ml*pllvi—AnaBknlnpdtf 09·11·ϊ6 (23) Aikvpiivi—Gikighectd·! 09.ll.76 (41) Tullut lulklMksI — Whrlt offunttlg 11.05.77

Mfitti. }» rekisterihallitus (44) NlhUvttoip™*, |. kuuyulto.un pvm.-

Patent· och registerstyrelsen AmBkan utlagd och utl.tkrifton publlcoi-ad 30.07.82 (32)(33)(31) Pyydutqr etuolkmu —Begird prlorttet 10.11.75 USA(US ) 630590 (71) AMP Incorporated, Eisenhower Boulevard, Harrisburg, Pennsylvania, USA(US) (72) Daniel Thomas Casey, Harrisburg, Penn., William Roderick Over,

Harri sburg, Penn., USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5U) Laite johtimien työntämiseksi sähköliittimien liitilmastoihin -

Anordning för införande av ledare i kontaktstift i elektriska kopp-lingsdon

Nyt esiteltävä keksintö koskee laitetta johtimien työntämiseksi aukoilla varustettuihin sähköliittimien liitinnastoihin.

Eräässä, jo ennestään tunnetussa laitteessa on runko, joka rajaa liittimen tukiosan, sekä johtimensijoitusohjain erillisten johtimien ohjaamiseksi liittimeen, kun tämä on tuettu runkoon, samaan linjaan ao. liitinnastojen aukkojen kanssa, ja lisäksi johti-mentyöntölaite johtimien työntämiseksi poikittaissuunnassa ao. liittimen aukkoihin.

Keksinnön mukaan po. laite on tarkoitettu käytettäväksi päällekkäisten liitinmodulien kanssa ja käsittää laitteen, jolla johtimen ohjain sijoitetaan ensimmäiseen ja toiseen asentoonsa liittimen tukiosaan nähden johtimien sijoittamiseksi samaan linjaan tukiosassa olevan ensimmäisen liitinmodulin liitinnasta-aukkojen kanssa, toisen liitinmodulin liitinnasta-aukkojen ollessa taas sijoitettu ao. kohtiin ensimmäisen liitinmodulin päälle.

2 62195

Laitteeseen kuuluu mieluimmin myös kiinnitysosa, jolla ensimmäinen ja toinen liitinmoduli kiinnitetään päällekkäin ja ensimmäinen moduli tai moduliyksikkö puristetaan liittimen tukiosan päälle.

Seuraavassa selostetaan esimerkkinä keksinnön mukaista laitetta viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää po. laitetta perspektiivinä, kuvio 2 esittää sivukuvana ja osittaisena leikkauksena laitteen pohjaosaa säädettävän johtimensijoituslaitteen ollessa kuvassa ylimmässä asennossaan, kuvio 3 vastaa muuten kuvaa 2, mutta siihen on liitettty työntöpää, joka on samassa linjassa pohjaosan kanssa ja siitä erillään , kuvio 4 vastaa muuten kuvaa 3, mutta työntöpää on nyt kiinnitetty pohjaosaan; johtimet työnnetään alimpaan liitinmoduliin, kuviot 5-8 vastaavat muuten kuvia 2 ja 4, mutta havainnollistavat nyt yksityiskohtaisesti po. laitetta sen eri toimintavaiheiden aikana, ts. johtimia kiinnitettäessä liitinmoduliyksikköön, kuvio 9 on poikkileikkaus kuvan 7 linjaa 9-9 pitkin, kuvio 10 on osittainen leikkaus siitä kohdasta, jossa työka-lupää liittyy pohjaosaan, kuvio 11 on poikkileikkaus kuvion 9 linjaa 11-11 pitkin, ja kuvio 12 on poikkileikkaus kuvion 3 linjaa 12-12 pitkin.

Laite 60 on nimenomaan tarkoitettu johtimien 2 kiinnittämiseen modulirakenteiseen sähköliittimeen, jota selostetaan tämän keksinnön tekijän US-patenttihakemuksessa n:o 630589 (5076), sekä modulien 8, 10 ja 12 sijoittamiseksi päällekkäin.

Laitteessa on pohjaosa 62 ja irrotettava työntötyökalupää 64. Pohjaosassa on taas L-muotoinen runko 66 (kuva 2), jossa on alaspäin suuntautuva luiskarakenne 68 ja vaakavarsi 70. Lohko 72 liittyy kiinteästi luiskarakenteen 68 sisäpinnan keskiosaan ja muodostaa varsien 116 laakeripinnan, kuten myöhemmin selostetaan. Lohkossa 72 oleva korvake 76 on yhdistetty kääntyvänä rakenteena tukipylvää-seen 78 kohdassa 77.

Kaksi toisistaan tietyn etäisyyden päässä sijaitsevaa johti-mensijoitusohjainta 80 ja 102 on järjestetty pohjaosan yläpäähän. Vasemmanpuoleisessa ohjaimessa 80 (ks. kuva 2) on ryhmä lyhyitä ja 3 62195 pitkiä sormia 82 ja 84 vuorotellen. Ne lähtevät pohjalohkosta 86, joka on sijoitettu varren 70 yläpinnassa olevaan syvennykseen 88 ja varustettu erillisillä korvakkeilla 90, jotka on nivelletty rungossa olevaan syvennykseen 92 tapeilla 94, niin että ne pääsevät liikkumaan suljetusta asennosta (kuva 2) avoimeen asentoon (kuva 8). Laitteeseen voidaan järjestää vääntöjouset (ei kuvissa) ohjaimen pitämiseksi suljetussa asennossaan. Pohjaosassa 86 on varsi 96, joka rajaa pinnan, joka on samassa tasossa varren 70 pinnan yhden osan 98 kanssa. Osaan 96 sijoitettu alasin 100 on mitoitettu siten, että se menee tarkasti liittimen pohjaosassa 8 olevaan syvennykseen, jolloin liitinnastat tulevat samaan linjaan johtimensijoitusohjaimissa 80 ja 102 olevien johtimen tukipintojen 101 ja 103 kanssa.

Johtimensijoitusohjaimessa 102 on pohjaosa 104, joka on kiinnitetty kuvien esittämällä tavalla poikittaisen vaakasuoran tuki-tangon 108 yläpäähän. Johtimenerotussiivekkeet 102 suuntautuvat ylöspäin pohjaosasta 104 ja ovat samassa linjassa siivekkeiden 82 ja 84 kanssa. Ohjain 102 on vasemmalla pinnan 110 takana ja siinä on alaspäin suuntautuva osa 112, joka tarttuu liitinmoduleihin niitä koottaessa. Johtimen tukipinnat 103, jotka sijaitsevat siivekkeiden 106 välissä, kallistuvat alaspäin ja vasemmalle lähelle osaa 112 sekä rajaavat johtimenkatkaisureunat 114.

Toisistaan erilliset tukiosat 113 suuntautuvat vasemmalle kuvissa 2-8 näkyvällä tavalla ja niiden päissä on sisävarret 115 liitinmodulin 10 päällä kuvan 5 esittämällä tavalla. Kun tukitan-ko 108 ja johdinosa 102 lasketaan alas kuvan 5 esittämästä asennosta, varret 115 ja osat 112 puristuvat modulin 10 vastakkaisilla puolilla pohjaosaan 8.

Vaakasuoran tukitangon 108 päissä on alaspäin kääntyvät varret 116, jotka on yhdistetty sen tangon nostavaan ja laskevaan laitteeseen kuvan 9 havainnollistamalla tavalla. Kuvion 9 oikealla ja vasemmalla puolella olevat mekanismit ovat samanlaiset, joten vain toista niistä selostetaan lähemmin.

Varressa 116 on sisäänpäin käännetty pää 118, joka liukuu pinnassa 74. Lisäksi siinä on ulospäin suuntautuva syvennys 120. Lukituslohko 122 liukuu em. syvennyksessä ja on varustettu lukitus-ulokkeilla 124, jotka menevät kanteen 160. Lukituslohkon 122 keskellä on tappi 126, joka on kiilattu tai kiinnitetty siihen jollain 62195 4 i muulla tavalla. Tappi 126 menee varren päässä 118 olevaan taso-upotukseen. Jousi 128 on pantu po. tasoupotuksen sisäpään ja tapin 126 pään väliin ja pitää lohkon oikealla kuvan 9 esittämässä asennossa.

Tappi 126 menee nivelen 130 läpi (selostettu alempana) ja on kiinnitetty sokalla 133 vivun 13*4 päässä olevaan reikään 132.

Vivussa 134 on L-muotoinen osa 136. Se kääntyy kohdassa 138 tapissa, joka on kiinnitetty korvakkeeseen 140, joka suuntautuu sisäänpäin käsivivusta 142. Vivun 134 ulompi pää 135 on nivelletty kohdassa 144 vivun 146 toiseen päähän. Po. vivun toinen pää on puolestaan nivelletty kohdassa 148 lukitustankoon 150, joka on sijoitettu toisistaan erillisten ohjauspintojen 151 väliin; po. pinnat liittyvät käsivipuun 158.

Käsivivussa 142, johon vipu 134 on nivelletty kohdassa 138, on sisäänpäin suuntautuva osa runko-osan lähellä ja sen alapuolella, kunko-osa 66 ja em sisäänpäin suuntautuvan osan päät nousevat ylöspäin ja ne on nivelletty kohdassa 154 korvakkeeseen 156, joka lähtee rungon ulkopinnasta. Tapin 126 ja vivun 142 välissä on nivelet 130, jotka on nivelletty vipuun 142 kohdassa 143. Poikittainen vahvistus-tanko 167 on sijoitettu vipujen 142 väliin.

Kansilevy 160 on kiinnitetty pohjarungon päähän ja siinä on vastakkaiset sivuseinämät 164 kuvassa 9 esitetyllä tavalla. Kulmiin on kiinnitetty kulmatukilohko 169, ja sormien yhdistämiseksi kulma-tukilohkoihin on järjestetty toisistaan erilliset syvennykset 166 tukitangon 108 ja johtimenohjaimen 102 asennon muuttamiseksi, kuten esimerkiksi kuvasta 4 ja 7 näkyy.

Kun lukitustankoa painetaan käsivipuun 158 päin vivut 136 ja 136' kääntyvät sisäänpäin, jolloin sormet 124 tulevat ulos syvennyksistä 166. Vivut 142 voidaan sitten kääntää tappien 154 rajaamissa kääntöakseleissaan tukitangon 108 nostamiseksi tai laske-miseks i.

Työntötyökalu (kuvat 1, 3 ja 12) käsittää lohkon 168, jonka yhdessä pinnassa on syvennys 170. Kiinnitysvarret 172 suuntautuvat alaspäin lohkon 168 päistä, ja niiden kartiomaisissa alapäissä 177 on istukat 173. Näissä on ohjauspinnat 175, joten varsien ollessa työnnetty kansilevyjen 160 yläpäissä oleviin aukkoihin ne liikkuvat kulmalohkojen 169 vastakkaisten pintojen rajaamiin kanaviin 177.

Kun varret liikkuvat tappien 126 ohi, ohjauspinnat 175 kääntävät tappeja sisäänpäin niin kauan, että ne ovat samassa linjassa aukko- 5 62195 jen 173 kanssa. Tämän jälkeen jouset 128 palauttavat tapit alkuasentoonsa, jolloin työntyötyökalu 60 lukittuu pohjaosaan 62.

Työnnin 174 on sijoitettu varsien 172 väliin työkaluloh-kon 180 alapäähän. Työnnin on levy, jonka alapää menee liitinmodu-lien 8 ja 10 syvennyksiin. Työntimen 174 alapäässä on kaksi aukkoa, joihin liitinnastat menevät johtimen sisääntyöntövaiheen ajaksi.

Lohko 180 on ohjattu tarkasti syvennyksien 170 vastakkaisten sivujen edestakaista liikettä silmällä pitäen, ja kansilevyn 182 sisäpinta on kiinnitetty lohkon 168 pintaan kiinnittimillä 184. Työkalulohkon 180 keskellä on haarukkamainen napa 188, johon rulla 190 on kiinnitetty tapilla 192. Rullaan 190 liittyy nokkapyörä 194, joka on kiinnitetty toisistaan erillään oleviin käsivipuihin 196 ja pyörii akselissa 197 runkolohkossa 168. Kun vipuja 196 ja nokkapyö-rää 194 pyöritetään myötäpäivään kuvan 3 esittämästä asennosta, rulla 190 ja lohko 180 siirtyvät alaspäin. Nokkapyörässä oleva vaste 195 rajoittaa po. työkalujen alaspäin suuntautuvan liikkeen.

Kuvassa 12 esitetään lohkon 180 kiristäminen ylöspäin jousilla 186. Kuitenkin, kun työnnin on alhaalla ja johtimet on työnnetty liitinnastoihin, se pysyy edelleen ala-asennossaan johtimien eristemateriaalin vuoksi, koska sitä on mennyt osittain ao. loviin. Laitteeseen on syytä järjestää myös mekanismi, joka vapauttaa työntimen, kun lohko 180 on noussut ylös. Tätä varten on tehty vivut 198, jotka vapauttavat työntimen ja joissa on pitkänomaiset aukot 200 akselia 197 varten. Tappi 192 kiinnittää vipujen alapäät rullan 190 kumpaankin sivuun. Vivussa 196 on korvakkeet, jotka vipujen liikkeen loppuvaiheessa, ts. näiden siirtyessä kuvan 6 esittämästä asennosta kuvan 4 mukaiseen asentoon, tarttuvat nivelien reunoihin ja nostavat nämä ylös. Käsivipua käytetään vapauttamaan työkaluloh-ko 174, minkä jälkeen jouset 180 nostavat sen lepoasentoon.

Laitteen käyttö tapahtuu seuraavasti: pohjamoduli 8 pannaan pintojen 96 ja 98 päälle. Sen jälkeen tukitanko 108 ja johtimen ohjain 102 lasketaan käsivivulla 142 kuvan 4 mukaiseen asentoon. Työntötyökalu 64 ei ole vielä tällöin kiinnitetty pohjaosaan. Tämän jälkeen johtimet 2 pannaan ohjaimiin 80 ja 102 liitinnastoihin niin, että aina yksi johdin tulee jokaisen ohjaimissa olevan vierekkäisen sormi- ja salpaparin väliin, kuten kuvasta 4 näkyy. Ohjaimen 80 pitkät sormet 84 toimivat tällöin johdinparin erottimina.

6 ! 62195 / Tämän jälkeen työntötyökalu 64 kiinnitetään pohjaosaan ja työnnän 174 lasketaan alas, jolloin se katkaisee johtimet reunoja 114 vasten ja työntää nämä aukollisiin liittimien liitinnastoi-hin. Työnnän 174 nostetaan sitten ylös ja työntötyökalu 64 irrotetaan pohjaosasta 62. Tämän jälkeen käytetään vipu- ja lukkomekanis-mia 142, niin että tukitanko 108, ohjain 102 ja pohjamodulin 8 päälle pantu välimoduli 10 saadaan nousemaan ylös (kuva 5). Vipu- ja lukkomekanismi lasketaan sitten alas, jolloin se ohjaa tukiosien 113 päitä ja ohjaimen 102 alaspäin suuntautuvia osia 112, jolloin välimoduli voidaan liittää pohjaosaan. Kun tanko 108 on lukittunut kuvan 6 esittämään asentoon, välimodulin liitinnastoihin työnnetään lisää johtimia. Sen jälkeen tanko 108 nostetaan ylös, kansi 12 pannaan välimodulin päälle ja käytetään vipu- ja lukkomekanismia 142, niin että kansi saadaan kiinnittymään välimoduliin. Liitinyksikkö voidaan nyt irrottaa ao. työkaluista. Sitä ennen on työntyötyökalu kuitenkin irrotettava pohjaosasta, tanko-osa 108 nostettava ylä-asentoonsa ja käännettävä asetusohjainta 80 vastapäivään kuvan 8 mukaisesti.

Keksinnön mukaisen laitteen etuna on nimenomaan se, että sillä voidaan sekä yhdistää johtimet että koota päällekkäiset modulit edellä kuvatulla tavalla, siis ilman lisätyökaluja.

Johtimet työntyvät varmasti kokonaan liitinnastoihin työntö-työkalun 64 ja pohjaosan 62 rakenteen sekä työntötyökalun pohjaosaan tapahtuneen kiinnityksen ansiosta. Moduli sijoittuukin tarkasti pohjaosan päälle, kun ohjaimen 102 alaspäin suuntautuva osa 112 on modulin syvennyksen käsittävää pintaa vasten (kuva 4). Ohjaimen 102 alaspäin suuntautuvan osan 112 pystyasento määräytyy taas asetuslohkon 122 ja tappien 126 avulla, kuten jo edellä kerrottiin. Kun johtimet on pantu ohjaimiin 80 ja 102, ja kun työntötyökalu on kiinnitetty pohjaosaan, se on täsmälleen oikealla korkeudella työkalussa olevaan moduliosaan nähden, koska työntötyökalun nousuliike ohjataan tapeilla 126, jotka menevät varsissa 172 oleviin reikiin 173 (kuva 10); tapit ovat tällöin lohkoissa 122. Ja lopuksi, nokkapyörän 194 vaste 195 ohjaa tarkasti työntimen alaspäin suuntautuvan iskun, kuten jo edellä mainittiin. Kaikki po. yksikön osat on sijoitettu huolellisesti toisiinsa ja myös liitinmoduliin nähden. Lisäksi työntimen 174 isku on ohjattu tarkasti sekä em. osiin että modulin liitinnastoihin nähden.

Claims (4)

7 62195 Patenttivaatimukset.

1. Laite, joka on tarkoitettu johtimien työntämiseen aukolla varustettuihin sähköliittimien liitinnastoihin ja käsittää rungon (66),joka rajaa liittimen tuen, ja edelleen johtimensijoitusohjai-men (102) erillisten johtimien sijoittamiseksi liittimeen, kun tämä on tuettu runkoon samaan linjaan ao. liitinnastojen aukkojen kanssa, po. laitteen käsittäessä vielä työntölaitteen johtimien työntämiseksi poikittaissuunnassa ao. liitinnasta-aukkoihin, tunnettu siitä, että se on tarkoitettu käytettäväksi päällekkäisten liitin-modulien kanssa ja käsittää laitteen (164, 124, 136, 150) johtimensi joitusohjaimen (102) sijoittamiseksi ensimmäiseen ja toiseen asentoon liittimen tukeen (96, 98) nähden, niin että johtimet (2) saadaan sijoitetuiksi samaan linjaan em. tuessa olevan ensimmäisen liitinmodulin (8) liitinnasta-aukkojen kanssa ja toisen liitinmodu-lin (10) liitinnasta-aukot vastaavasti ensimmäisen liitinmodulin (8) päälle·.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kiristys laite (112, 115) ensimmäisen ja toisen liitinmodulin (8, 10) liittämiseksi päällekkäin ja ensimmäisen modulin (8) tai moduliyksikön (8, 10) kiristämiseksi liittimen tukeen (96, 98).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiristyslaite (112, 115) on kiinnitetty johtimensijoitus-ohjaimeen (102).

4. Jonkin tai joidenkin em. patenttivaatimusten mukainen laite, tunnettu siitä, että runkoon (62) on kiinnitetty johtimeen työnninlaite (174), joka liikkuu johtimensijoitusohjaimen (102) kanssa. *