FI61947B - Monteringsfaerdig glaspanel - Google Patents

Description

f: Γο, .... KU ULUTUSJULKAISU s Λ η Λ π ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6194 7 latent äeidolst ^ ^ ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 E 06 B 3/66 SUOMI — FINLAND (21) P*Mnttlh*l«mw — P»t*nt*n«ölinlnt 771250 (22) H»k«ml*pilvl — Anseknlngidtg 20.0U.77 ^ ^ (23) AlkupUvt— Gltcl|h«tsd«( 20.0U. 77 (41) Tullut luikituksi — Riivit offumllg 21.10.77

Patentti- Ja r«kisterihallitu· (44) Nihtivtiuip™, |· kuuL|uikuUun pvm.-

Patent- och registerstyralsan Ansökan utlagd och utl.skrtfton publlc«rs4 30.06.02 (32)(33)(31) Pyy«l««y utuolkuu*—fegird prloritut 20.0U .76

Tanska-Danmark(DK) 1775/76 (71)(72) Jörgen Skoubo Johansen, Hjortespringparken 26, DK-2730 Herlev,

Tan s ka-Danmark(DK) (7U) Oy Kolster Ab (5*0 Asennusvalmis lasipaneeli - MonteringsfärcLig glaspanel

Keksinnön kohteena on asennusvalmis lasipaneeli, erityisesti ikkunoiden eristyslasi, jossa on ainakin kaksi toistensa kanssa yhdensuuntaista lasikerrosta ja lasipaneelin ulkoseinämään sovitettu poikkileikkaukseltaan olennaisesti L-muotoinen yhdestä kappaleesta muodostuva pidikelista, jonka lasikerrosten tasoon nähden yhdensuuntainen tai vastaavasti kohtisuorassa oleva listaosa on kiinnitetty liimautuvalla tiivisteellä lasikerrosten reuna-alueisiin ja jossa lasikerrosten tasoon nähden poikittain oleva listaosan vapaa pää ulottuu ainoastaan niin pitkälle, että se ei ole uloimman lasikerroksen ulkopinnan ulkopuolella. On tunnettua, että eristysruutujen kehällä voi olla pareittain kulmistaan yhdistettyjen asennuslistojen muodostamat kehykset, joille on kiinnitetty helakkeet, kuten saranat ja saranan koukut. Jos asennus-listat ovat metallia, voi liitoksen metalli-lasi välillä syntyä ongelmia, koska metalli - kun lämpötila vaihtelee ulkona tai kun metallin eri kohdissa esiintyy suuria lämpötilaeroja, kuten talvella on usein asianlaita ja aineen laajenemiskertoimet ovat erilaiset helposti oainaa tai vetää lasin kahtia.

2 61947

Lisäksi tunnetaan auton tuulilasi, jossa on ainoastaan yksi lasikerros, jonka kehälle on liimattu poikkileikkaukseltaan U-muotoi-sia metallilistoja. Näiden lasien valmistuksessa esiintyy kuitenkin vaikeuksia, koska listoja on sen jälkeen, kun niille on levitetty liimaa, ohjattava niin tarkkaan lasin suhteen, että U todella tarttuu tämän ympärille.

Eristysruuduissa on parannettu äänenvaimennus usein toivottava.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa mainitunlainen asennusvalmis lasipaneeli, joka pienentää"ja usein kokonaan poistaa sen vaaran, että listat lämpötilavaihteluista johtuen repivät lasin kahtia, ja joka lisäksi voidaan valmistaa hyvin pienin lasin mittoihin kohdistuvin toleranssivaatimuksin ja ilman erikoiskoneita ja joilla lopuksi on entistä parempi ääneneristyskyky verrattuna tunnettuihin rakenteisiin.

Keksinnön mukainen lasipaneeli on tunnettu siitä, että lasiker-rosten päätysivujen alueelle sovitetun tiivisteen paksuus on 4-6 kertaa suurempi kuin lasikerrosten tason kanssa yhdensuuntaisesti sovitetun tiivisteen paksuus, että ensinmainittu tiiviste on siten kimmoisa, että siihen yhdistetty lasikerros tai siihen yhdistetyt lasikerrokset on kiinnitetty joustavasti, kun sitävastoin toinen tiiviste on niin ohut, että aikaansaadaan suhteellisen jäykkä ja kova kiinnitys ja että tiivisteet ovat edullisesti samaa materiaalia. On todettu, että tällaisen rakenteen käyttö pienentää vaaraa, että pidikelistat halkaisevat lasin kahtia, kun lämpötilan vaihtelut ovat suuria. Listojen asennus on lisäksi helppoa, vaikka lasipintojen päämittojen toleranssit olisivatkin suuria. Sen jälkeen kun tiivistysmassa on levitetty niille osille, jotka tulevat sijaitsemaan mainitun reunavyöhykkeen ja mainitun reunan ulkopuolella, ei yksittäistä listaa tarvitse ohjata erityisen huolellisesti lasikerrosten suhteen, koska lista voidaan kiinnittää vaiheessa, nimittäin ensimmäisessä vaiheessa, jossa lista saatetaan melko vinosti kosketukseen lasin kanssa, ja toisessa vaiheessa, jossa se lopuksi sijoitetaan niin, että toivotut kaksi tiivistystä muodostuvat. Mahdollinen liika tiivistysmassa puristuu toisen vaiheen aikana lasin reunan ja toisen tiivistyksen listaosan välistä, minkä jälkeen se poistetaan. Tiivistysmassan annostus on tavallisesti niin tarkka, ettei tiivistys-massan poistaminen ensimmäisestä tiivistyksestä tule kysymykseen. Koska molemmat tiivistykset antavat hyvin erilaisen kyseisten lasikerrosten kiinnityksen - nimittäin suhteellisen jäykän kiinnityksen ensimmäisessä tiivistyksessä ja suhteellisen pehmeän kiinnityksen toisessa tiivistyksessä - kyseisten lasikerrosten ominaistaajuudet tulevat olemaan melko 3 61947 erilaiset, niin että paneelin ominaistaajuus tulee olemaan alemmalla tasolla kuin jos molemmat kiinnitykset olisivat olleet samanlaiset, jolloin paneeli siis saa aikaan hyvän äänenvaimennuksen. "Reunavyöhykkeellä" ymmärretään tässä yhteydessä "yksittäisen lasikerroksen kapeaa pintakaistaletta tämän kerroksen kehän lähellä".

Keksinnön mukaisen rakenteen etuna olevaa yhteisvaikutusta voidaan kuvailla seuraavasti. Koska yksi lasikerros on kiinnitetty joustamattomasti (tiivistyksellä 10) ja yksi tai useampi lasikerros on kiinnitetty joustavasti (tiivistyksellä 15) niin kyseessä on lasi-kerrosten epäsymmetrinen kiinnitys. Tällöin on mahdollista saavuttaa hyvä äänenvaimennus. Rakenne mahdollistaa lisäksi paneelin hyvin yksinkertaisen ja halvan valmistuksen, sillä kuten edellä jo on todettu, valmistuksessa ei tarvitse välittää lasien leikkauksessa syntyneistä yksittäisten kerrosten pienistä koko eroista. Tiivistykset (10-15) kompensoivat nämä leikkaustoleransseina tunnetut lasikerrosten mitta-vaihtelut. Kuten edellä on todettu voidaan liika tiivistysmateriaali puristaa helposti pois ja poistaa valmistusprosessin aikana. Tiivistys-materiaalit voivat olla erilaisia, mutta luonnollisesti on mahdollista ja edullista käyttää samaa materiaalia, jota voidaan lisäksi käsitellä niin, että tiivisteillä on erilainen kovuus tai joustavuus. Tällä seikalla on myös merkitystä valmistuskustannuksien muodostumisessa.

Keksinnön muita edullisia suoritusmuotoja on esitetty patenttivaatimuksissa 2-3.

Keksintöä selitetään seuraavassa viitaten piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää^osittaisena poikkileikkauksena keksinnön mukaisen lasipaneelin ensimmäistä suoritusmuotoa, nimittäin paneelia, jossa on kolme lasikerrosta, jolloin tila toisaalta lasin ja välikeripojen ja toisaalta toisen listaosan välissä on osaksi täytetty, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen paneelin toista suoritusmuotoa, jossa mainittu ontto tila on kokonaan täytetty, kuvio 3 esittää paneelin kolmatta suoritusmuotoa, jossa lasi muodostuu kaksikerroksisesta eristysruudusta sekä tämän eteen sovitetusta erillisestä lasikerroksesta, kuvio 4 esittää vielä erästä paneelin suoritusmuotoa, jossa on kolme lasikerrosta ja kumpikin tiivistys on kiinnitetty omaan ulkolasi-kerrokseensa, kuvio 5 esittää paneelin suoritusmuotoa, jossa kaksi tiivistystä sijaitsee uiko- ja keskilasikerroksessa, 4 61947 kuvio 6 esittää suoritusmuotoa, jossa toinen listaosa on lyhennetty siten, että sen pää on taivutettu sisään kahden lasikerroksen väliin, kuvio 7 esittää vielä erästä paneelin suoritusmuotoa, jossa on kaksi lasikerrosta, kuviot 1-7 ovat ns. periaatekuvioita, jolloin esim. tiivisteiden paksuudet eivät ole aivan oikeassa suhteessa. Keksinnön idea tulee niistä kuitenkin selvästi esille.

Kuviossa 1 esitetty lasipaneeli muodostuu eritysruutuyksiköstä, jossa on kolme lasikerrosta 1, 2 ja 3 sekä ruutuyksikön kehälle sovitettu pidikelista 4. Lasikerrosten välissä on tilat 6-7, jotka on saatu aikaan sijoittamalla kerrosten väliin esim. metalli- tai muovivälike-pidikkeet 40 ja 50. Lasikerrosten 1-3 ei kuitenkaan tarvitse muodostaa ruutuyksikköä (välikepidikkeineen), koska lasikerrokset voivat olla keskenään yhteydessä pelkästään pidikelistojen välityksellä.

Pidikelista 4 käsittää ensimmäisen listaosan 4a ja lasikerrosten tasoon nähden poikittaisen toisen listaosan 4b, jolloin listaosa 4a sisältyy ensimmäiseen tiivisteeseen 10 lasikerroksen 1 sisäsivun reunavyöhykkeessä 1*, kun taas toinen listaosa 4b sisältyy toiseen tiivisteeseen 15 eristysruudun reunalla, mikä kuviossa 1 merkitsee lasin reuna-pintoja 11-13 sekä lasin reunavyöhykkeiden 1", 2', 2", ja 3' suuremmalla tai pienemmällä osalla sekä mahdollisesti myös välikepidikkeiden 40 ja 50 säteittäisesti ulospäin kääntyneellä pinnalla. Listaosat 4a ja 4b rajoittuvat toisiinsa ja sijaitsevat edullisesti suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Ensimmäinen tiiviste 10 sijaitsee koko listaosan 4a pituudella (ehkä jonkin verran listaosien 4a ja 4b välisessä siirty-mäkohdassa). Toinen tiiviste 15 ulottuu esitetyssä tapauksessa koko toista listaosaa 4b pitkin, mutta se voi kuitenkin kuvioiden 4-5 ja 7 mukaisesti ulottua vain listaosan 4 osaa pitkin. Katsottuna listan 4 pituussuunnasta toinen tiiviste 15 ulottuu normaalisti koko toisen listaosan 4b pituudelle, mutta tämä ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätöntä. Tavallisesti lasikerros 3 on ulkoilmaan päin oleva kerros, kun taas lasikerros 1 on rakennuksen sisäosaan päin.

Koska paneeli on tehty esitetyllä tavalla, pienenee ensiksikin se vaara huomattavasti, että lista joutuessaan alttiiksi suurille lämpötilan vaihteluille tai eroille rikkoo lasin, koska tiivistysmassa pystyy kompensoimaan mahdolliset lämpöjännitykset. Sen lisäksi listan 4 kiinnitys on hyvin helppo, koska asentaja voi listaa asentaessaan työskennellä melko suurilla toleransseilla. Kun hän on levittänyt liimaa lista-osien 4a ja 4b oikeisiin kohtiin, hän voi ensimmäisessä työvaiheessa s 61947 viedä listan 4 sisään eristyruutuyksikköä kohti, niin että ainoastaan listaosa 4a asettuu kutakuinkin paikoilleen, minkä jälkeen hän toisessa vaiheessa kääntää listaa, niin että osa 4 b asettuu paikoilleen, jolloin tiivistys 15 on valmis. Mahdollinen liika tiivistysmassa voidaan helposti pyyhkiä pois lasikerroksesta 3. Esitetyllä paneelilla on lisäksi hyvä äänen eristyskyky, todennäköisesti koska lasikerroksen 1 kiinnitys on huomattavasti lujempi kuin lasikerrosten 2-3 kiinnitys.

Kuviossa 1 esitetyssä paneelirakenteessa ei ontto tila toisaalta lasikerrosten 1-3 ja välikepidikkeiden 40 ja 50 ja toisaalta toisen listaosan 4b välillä ole kokonaan täytetty tiivistysmassalla. Kuviossa 2 esitetyssä rakenteessa on ko. ontto tila sitä vastoin kokonaan täytetty. Kuvion 3 rakenne vastaa osittain kuviota 1, koska käytetty lasi muodostuu tässä kaksikerroksisesta eristysruudusta 100 ja välimatkan päähän tästä sovitetusta irrallisesta lasikerroksesta 3.

Kuten kuviosta 4 käy ilmi, voidaan toinen tiiviste sovittaa ainoastaan lasikerrokseen 3, vrt. 15a, tai se voidaan sovittaa lasi-kerrokseen 2, vrt. 15b kuviossa 5. Kummassakin tapauksessa rajoittavat tiivistykset 10 ja 15 välilleen onton tilan 17, johon mahdollinen kosteus voidaan koota.

Toisen tiivisteen 15a (kuvio 4) paksuutta on merkitty viite-merkinnällä d2, kun taas ensimmäisen tiivistyksen paksuutta on merkitty merkinnällä d^. On parasta, että dj on monta kertaa suurempi kuin d^, edullisesti 4-6 kertaa suurempi. Kuviossa 1 tiivisteen 15 paksuus on vaihteleva, mutta paksuus on kuitenkin tässäkin suhteellisen suuri verrattuna tiivisteeseen 10.

Kuviosta 6 näkyy, miten toinen listaosa 4b voi olla lyhennetty siten, että sen toinen pää 4b* on taivutettu kahden lasikerroksen 2-3 välisen onton tilan sisään.

Kuviossa 7 esitetään keksinnön käyttöä vain kahdesta lasikerroksesta muodostuvan eritysruutuyksikön yhteydessä, jolloin kullakin lasi-kerroksella on oma tiivisteensä 10 ja vastaavasti 15d.

Kuviossa 5, jossa on kolme lasikerrosta, voi toinen tiiviste olla tiivistysainetta, joka sijaitsee sekä lasikerroksen 2 että lasi-kerroksen 3 ulkopuolella, vrt. tiivistysosia 15b ja 15e (viimeksi mainittua on merkitty vain pisteillä). Ei myöskään mikään estä sitä, että käytetään tiivistysosaa lasikerroksen 1 ulkopuolella, vrt. tiivis-tysosa 15f, jota on myös merkitty pisteillä.

Pidikelistat 4 ovat edullisesti metallia. Tiivisteeseen 10 kuuluva aine on tavallisesti kovettuvaa liima-ainetta tai nukka-ainetta, kun taas tiivisteet\5, -a, -b, -c, -d ja -e ovat normaalisti suhteelli- 6 61947 sen joustavaa massaa, esim. kestomuovia tai kittiä, mutta myös muut aineet ja ratkaisut voivat tulla kysymykseen kuten edellä on todettu.

Kun edellä on sanottu lasipaneelin olevan "asennusvalmis" tarkoitetaan tällä, että se voidaan välittömästi asentaa rakennuksen ikkuna-aukkoon, jolloin kuitenkin pidikelistöihin voidaan sovittaa sopivat helakkeet.

Keksintöä voidaan muuttaa monin tavoin poikkeamatta tällöin sen ajatuksesta. Siten ensimmäinen listaosa voi ulottua ulkolasikerroksen sisäpinnan reuna-aluetta pitkin. Lisäksi on mahdollista, että ainaos-taan osa ontosta tilasta toisaalta lasin ja välkiepidikkeiden ja toisaalta toisen listaosan välillä täytetään tiivistysmassalla, esim. osa, joka sijaitsee kuvion 2 lasikerrosten 1-2 ulkopuolella ja niiden välissä.

Claims (3)

7 61947

1. Asennusvalmis lasipaneeli, erityisesti ikkunoiden eris-tyslasi, jossa on ainakin kaksi toistensa kanssa yhdensuuntaista lasikerrosta (1, 2, 3) ja lasipaneelin ulkoseinämään sovitettu poikkileikkaukseltaan olennaisesti L-muotoinen yhdestä kappaleesta muodostuva pidikelista (4), jonka lasikerrosten tasoon nähden yhdensuuntainen tai vastaavasti kohtisuorassa oleva listaosa on kiinnitetty liimautuvalla tiivisteellä lasikerrosten reuna-alueisiin ja jossa lasikerrosten tasoon nähden poikittain oleva lista-osan (4b) vapaa pää ulottuu ainoastaan niin pitkälle, että se ei ole uloimman lasikerroksen (3) ulkopinnan ulkopuolella, tunnettu siitä, että lasikerrosten (1, 2, 3) päätysivujen alueelle sovitetun tiivisteen (15) paksuus on 4-6 kertaa suurempi kuin lasikerrosten tason kanssa yhdensuuntaisesti sovitetun tiivisteen (10) paksuus, että ensinmainittu tiiviste (15) on siten kimmoisa, että siihen yhdistetty lasikerros tai siihen yhdistetyt lasikerrokset on kiinnitetty joustavasti, kun sitävastoin toinen tiiviste (10) on niin ohut, että aikaansaadaan suhteellisen jäykkä ja kova kiinnitys ja että tiivisteet ovat edullisesti samaa materiaalia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasipaneeli, jossa eris-tyslasin lasikerrosten (1, 2, 3) väleissä on välikepidikkeet (40, 50), tunnettu siitä, että ensinmainittu tiiviste (15) täyttää kokonaan tai osittain onton tilan toisaalta lasikerrosten (1, 2, 3) ja välikepidikkeiden (40, 50) ja toisaalta listaosan (4b) välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasipaneeli, tunnettu siitä, että ensinmainittu tiiviste (15) on yhteydessä joko ainoastaan siihen sovitetun, ensimmäisen lasikerroksen (2) kanssa tai ainoastaan yhden siihen edelleen sovitetun lasikerroksen (3) kanssa niin, että molempien tiivisteiden väliin muodostuu ontto tila (17).