FI61929B - Eftergivande taetning foer en pappersmaskinspress - Google Patents

Description

rBl KUULUTUSJULKAISU /1QOQ w <11> UTLÄGGNINGSSKRIFT 61929 c /in Patentti csyönnc-tty 11 10 1992 •^£§1 (45) Patent aedd'lat ' ^ ^ (S1) Kv.lk?/lnt.CI.3 D 21 F 3/00 (21) PttMttihakamu· — Puantamttknlng 83^/7^ (22) Hakemlspiivi — Araeknlngcdag 2 0.0 3 · 7 ^ (FI) (23) Alkupilvi—GlMghattdti 20.03.74 (41) Tullut julkiMktl — Bltvlt offuntllg 2 3.09. J 4

Patentti- ja rekisterihän itua (44) Nlhtivikslpanon ja kuuL|ulluliun pvm. — 30.06.82

Patent· och registerstyrelsen AmMcm utiagd och uti.»krtftan pubiiured (32)(33)(31) Pyydetty etuelkma—Begird prioritat 22.03-73 USA(US) 343910 (71) Beloit Corporation, Beloit, Wisconsin 53511, USA(US) (72) Robert Adrian Daane, Rockton, Illinois, USA(US) (74) Munsterhielm Ky Kb (54) Mukautuva tiiviste paperikoneen puristinta varten - Eftergivande tätning för en pappersmaskinspress

Kulkevien kuiturainojen kuten paperikoneen rainausvyöhykkeestä tulevan paperirainan vedenpoistotekniikassa tapahtuneisiin edistys-askeleihin kuuluu "jatkettujen" eli pitkänippisten puristinten käyttö, jotka kohdistavat rainaan vedenpoistopuristuksen pitemmäksi ajanjaksoksi kuin tavanomainen kaksitelainen puristin, ja saavat aikaan entistä paljon paremman vedenpoistotehon. Eräs esimerkki näistä pitkä-nippisinä tunnetuksi tulleista puristintyypeistä on esitetty patenttihakemuksessa No 3114/71, Tämän keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa yleisesti luonnehdittu pitkänippinen puristin, jolle keksinnöllisenä tunnusmerkkinä on saman patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa esitetty rakenteellinen sovitus ja tämän alipatenttivaatimus-ten mukaiset kehittelymuodot.

Edellämainitun tyyppisissä pitkänippisissä puristimissa pa-periraina kulkee pitkän nipin läpi, joka on muodostettu kahden puris-tuspinnan väliin. Nämä puristuspinnat on muodostettu kahden päättömän, hydraulisesti kuormitetun hihnan väliin. Hihnoja puristetaan toisiaan vasten hydraulisten väliainepainekammioiden avulla, jotka muodostuvat kahdesta vastakkaisessa kengässä olevista onteloista. Välttämättömänä osana tästä järjestelmästä on laite, jolla ylläpidetään kehänmyötäi-nen tiivistys kunkin hydraulisen ontelon ympärillä niin, että paine- 2 61929 väliainetta ei pääse liiaksi vuotamaan, mutta kuitenkin niin, että kummankin kumihihnan ja tiivisteen välisestä hyvin pienestä hankaus-välyksestä pääsee virtaamaan väliainetta voitelukalvoksi. Tällaista tiivistettä voidaan myös sanoa kynnykseksi, ja siinä on etupuolinen ja takapuolinen kynnysosa kenkäontelon etupuolella ja takapuolella ja sivukynnysosat kenkäontelon sivuilla. Nämä kynnysosat muodostavat liukutiivisteen hihnan ja kengän välille. Tällaisen pitkänippisen puristimen käytön aikana väliaineen virtausta kuhunkin kenkäonteloon säädetään automaattisesti niin, että paine kussakin ontelossa on yhtä suuri. Kenkä voi olla kannatettuna palkilla tai voi olla puolestaan hydraulisesti tuettuna, niin kuin edellä mainitussa patenttihakemuksessa No 3114/71.

Jos kaikki mitat ovat oikeat ja kumihihnojen paksuus on täysin yhdenmukainen, ja jos puristimen läpi kulkeva puristinhuopa ja paperiraina ovat täysin yhdenmukaiset, niin kunkin kengän ja hihnan pinnan välinen rako pysyy paksuudeltaan yhdenmukaisena koko käytön ajan. Käytännöllisessä toiminnassa tällaisia olosuhteita ei kuitenkaan saavuteta.

Käytettäessä hihna-aineena jotakin suhteellisen hyvin defor-moituvaa ainetta kuten lujitettua kumia, on todettu, että jossakin määrin tapahtuu tiivistysvälyksen paksuuden itsekorjausta. Kun välys pyrkii joissakin kohdin paikallisesti sulkeutumaan esimerkiksi hihnan, huovan tai paperirainan paikallisen liikapaksuuden johdosta, väliaineen paineen jakautuminen kynnyksen ja hihnan välillä muuttuu niin, että se vastustaa välyksen sulkeutumista. Tätä itsekorjautumista rajoittaa hihnojen ja huovan deformoituvuuden eli mukautuvuuden aste ja paineprofiilin muutoksen ääriarvo kynnyksen kohdalla.

Esimerkiksi paksun kartonkirainan reuna tai pujotusviisto aiheuttaa siksi suuren muutoksen puristimen nipin läpi kulkevan kerros-rakenteen paksuudessa, että muuttumatonta kenkäkynnystä käytettäessä tapahtuisi suuri muutos välyksen paksuudessa. Tämä välyksen paksuuden vaihtelu johtaisi joko liian suureen väliaineen vuotoon kammiosta tai kokoonpuristumiseen vastakkaisten kynnysten välillä ja sen johdosta voitelukalvon puuttumiseen tietyissä kohdissa. Jos käytetään paksumpia tai pehmeämpiä hihnoja paremman mukautuvuuden saavuttamiseksi, on todettu, että ne vaativat suhteellisesti enemmän energiaa puristimen * * käytössä, niin että tämä ei ole onnistunut ratkaisu tähän probleemaan. On myös kalliimpaa hankkia kovin paksuja hihnoja ja niiden paksuutta 3 61929 rajoittaa myös se, minkä kokoisten telojen yli niitä voidaan ajaa.

Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on .saada aikaan entistä parempi kenkäkynnyksen rakenne, joka tarjoaa niin mukautuvan laakeripinnan ja tiivistyksen, että se mukautuu suurimpaan-kin kaarevuuden epäsäännöllisyyteen, joka hihnassa voi esiintyä käytön aikana, minkä ansiosta vältetään sekä liiallinen vuoto (suuren välyksen johdosta) että liian vähäinen vuoto ja siitä johtuva suuri kitka: hankaus.

Toinen probleema, joka koskee kenkäkammion kynnyksiä eli tiivisteitä on se, että niiden on pystyttävä absorboimaan väliaineen sivu-suuntainen paine kussakin kenkäkammiossa. Tämä sivusuuntainen paine pyrkii työntämään kynnyksiä ulospäin kammion sivuilla ja ulospäin myös etupuolen ja peräpuolen kynnysten osalta. Tämä paine pyrkii myös kallistamaan kynnyksiä siten, että ne eivät luista hihnaa myöten tasaisella pintapaineella vaan pyrkivät avaamaan tiivistysvälystä toisella puolella ja puristumaan viivakosketukseen hihnaa vasten toisella puolen. Tällainen kallistuminen eli kääntyminen muuttaa aina tii-vistysvälyksen korkeusjakautumaa ja aiheuttaa vuotoa ja/tai hihnan ja kynnyspinnan nopeaa kulumista.

Niinpä keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan kynnys-rakenne, joka toimii niin, että välyksen suuruus pysyy yhdenmukaisena käytön aikana ja että kynnys ei pääse kallistumaan eli kääntymään kengän painekammion sisäisen paineen vaihdellessa.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan siinä suhteessa entistä parempi kyh^ysrakenne, että kynnys koskettaa hihnaa tasaisessa pintaliukukosketuksessa ja että väliaineen paine hihnan ja kynnyksen välisessä välyksessä muuttuu lineaarisesti kenkäkammion sisustasta kynnyksen ulkoreunaan.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan pitkänippis-tä puristinta varten erittäin mukautuva kynnys, joka pystyy mukautumaan laajalle paineen ja paksuuden vaihtelualueelle kynnyksen jättämättä oikeaa toiminta-asemaansa ja kallistumatta ja kääntymättä eli leikkaamatta, niin että saadaan pitkä toimintaikä kynnyksen tai hihnan vahingoittumatta tai kohtuuttomasti kulumatta.

Keksinnön muita tarkoituksia, ominaisuuksia ja etuja sekä ekvivalentteja rakenteita, jotka on tarkoitettu sisältymään keksintöön, selviää seuraavasta keksinnön ensisijaisten sovellutusmuotojen selityksestä, patenttivaatimuksesta ja oheisesta piirustuksesta, jossa:

Kuvio 1 on kaaviollinen, osaksi leikattu pystykuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta pitkänippisestä puristimesta, h 61929

Kuviot 2A, 2B ja 2 C ovat suurennettuja pystyjä leikkaus-luvantoja yksityiskohdista, jotka havainnollistavat pitkänippisessä puristimessa esiintyviä toimintaolosuhteita,

Kuvio 3 on suurennettu pysty, leikattu detaljikuvanto siltä alueelta, joka on merkitty ympyrällä III kuviossa 1, josta detaljit on jätetty pois, *\uvio 4 on pysty osaleikkauskuvanto olennaisesti pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV,

Kuvio 5 on vaakasuora osaleikkauskuvanto olennaisesti pitkin kuvion 1 viivaa V-V; detaljit on jätetty pois kuviosta 1,

Kuvio 6 on suurennettu pysty osaleikkauskuvanto olennaisesti pitkin kuvion 5 viivaa VI-VI,

Kuvio 7 on osa detaljikuvanto, joka on otettu olennaisesti pitkin kuvion 6 viivaa VII-VII; osia on selvyyden vuoksi jätetty pois, .Kuvio 8 on kuvion 5 kaltainen tasokuvanto ja esittää toista kynnysrakenteen sovellutusmuotoa,

Kuvio 9 on suurennettu pysty osaleikkauskuvanto, joka on otettu olennaisesti pitkin kuvion 8 viivaa IX-IX,

Kuvio 9A on osaleikkauskuvanto joka on otettu olennaisesti pitkin kuvion 9 viivaa IXA-IXA,

Kuvio 10 on suurennettu osaleikkauskuvanto, joka on otettu olennaisesti siltä alueelta, joka on merkitty ympyrällä III kuviossa 1, josta detaljit on jätetty pois, ja esittää erästä keksinnön vaihtoehtoista sovellutusmuotoa,

Kuvio 11 on pysty osaleikkauskuvanto, joka on otettu olennaisesti pitkin kuvion 10 viivaa XI-XI,

Kuvio 12 on suurennettu pysty osaleikkauskuvanto, joka on otettu siltä alueelta, jota on merkitty ympyrällä III kuviossa 1, ja esittää erästä toista sovellutusmuotoa, ja

Kuvio 13 on pysty leikkauskuvanto, joka on otettu olennaisesti pitkin kuvion 12 viivaa XIII-XIII.

Kuvio 1 esittää erästä pitkänippisen puristimen sovellutus-muotoa, jossa vastakkaisina puristuslaitteina on päättömät, kulkevat hihnat 10 ja 11. Ylistä hihnaa ohjaavat telat 12, 13 ja 14 ja alista hihnaa telat 15, 16 ja 17. Hihnat saatetaan yhteen pitkässä puristus-nipissä, ja ylisen hihnan ohjaustelat 13 ja 14 ja alisen hihnan ohjaus-telatj&? 17 on sijoitettu ohjaamaan hihnat nipin läpi, jota yleisesti on merkitty kirjaimella N. Saapuva, jatkuva paperikuituraina W kulkee nippiin, ja päätön veden vastaanottolaite, jona on h uopa 18, kulkee myös nipin läpi ottaen vastaan veden, joka puristuu ulos rai- 5 61929 nasta. Huopa kulkee alisten ohjaustelojen 19 ja 20 yli ja myös alisen hihnan ohjaustelojen 16 ja 17 yli.

Pitkä puristusnippi on muodostettu ylisen puristuskengän 21 ja alisen puristuskengän 22 väliin. Kummassakin puristuskengässä on väliainepainekammio 25 ja vast. 25, jotka ovat avoimet hihnoihin 10 ja vast. 11 päin puristusnipin koko pituudella. Väliaineen paine kammiossa 25 ja 26 puristaa vastakkaisiin suuntiin ylistä ja alista hihnaa vasten vaikuttaen yhdenmukaisesti ja puristaen vettä rainasta sen kulkiessa nipin läpi. Kengät ovat kannatettuina hihnojen poikkisuunnassa palkkien 23 ja 24 avulla. Nämä palkit voi olla varustettu taipuman estolaitteil-la kuten hyvin jäykillä vahvisteilla, tai ne voi olla varustettu väliaine- vastakammioilla, jotka kannattavat kenkiä 21 ja 22 yhdenmukaisesti pitkin niiden pituutta niin kuin edellä mainitussa patenttihakemuksessa No 3114/71.

Väliainepainekammioita 25 ja 26 ympäröivät kynnykset, jotka liukuvat hihnojen sisäpintoja vasten ja saavat aikaan liukutiivistyksen, joka estää väliainetta vuotamasta kammioista 25 ja 26 käynnin aikana. Kammioiden etureunassa on kynnykset 29 ja vast. 27 ylistä ja vast, alista kammiota varten. Kammioiden sivuilla on sivukynnykset 32 ja 31 (näkyvät kammion kaukaisella puolella kuvion 1 leikkauskuvannossa). Kammioiden 25 ja 26 takapäässä on takakynnykset 30 ja 28. Täten kynnykset ulottuvat täysin kammion ympäri estäen vuotoa siitä. Liukupinnassa, jossa kynnykset koskettavat hihnaa, on äärimmäisen pieni välys. Tämä välys on pysytettävä sellaisena, että vuoto sen läpi on mahdollisimman pieni, niin että kammioiden 25 ja 25 sisäistä painetta ei menetetä, mutta että liukumapinta tulee voidelluksi kammion sisäisen väliaineen kastelemana. Paineväliaineena kammiossa käytetään mieluimmin jotakin nestettä kuten vettä, ja sopivat, säädetyt painepumput ovat yhteydessä kammioihin. Joskin piirustuksessa esitetyssä ensisijaisessa sovituksessa käytetään vastakkaisia kammioita, ja tätä rakennetta käytetäänkin melkein aina, on mahdollista käyttää myös rakennetta, jossa on vain yksi kulkeva hihna ja jossa vastakkaisen puristuspinnan muodostaa toisentyyppinen kulkeva pinta kuten iso tela.

Kuviot 2A, 2B ja 2C esittävät vaihtelevien käyttöolosuhteiden vaikutusta vastakkaisiin kenkiin, joissa on jäykät kynnykset. Kuvio 2A esittää kovasti suurennettuna leikkauskuvantona etukynnysten 30 ja 28 ja niihin liittyvien osien keskinäisiä asemia kun paperirai-nan W etupää, esimerkiksi paksu pujotusviisto tulee puristusnippiin.

Kun rainan paksu etupää tulee nippiin, kenkien 21 ja 22 on oltava riittävän kaukana toisistaan, jotta raina W mahtuu väliin. Nipin etupääs- “ 61929 sä välykset 34 ja 35 täyttää kohdissa 34a ja 35a hihnojen, rainan ja huovan paksuus. Kohdassa 34b ja 35b välys sensijaan ei täyty pape-rirainan paksuudesta, niin että muodostuu liian suuri välys, joka päästää nestettä vuotamaan kammioista 25 ja 25.

Kuvion 2B esittämässä tilanteessa nipin läpi on kulkemassa pujotusviiston reuna Wl, mutta ennen reunaa W1 ja sen jälkeen välys 34, 35 on suurempi. Jossakin määrin tosin tapahtuu itsekorjautumista mutta tätä itsekorjautumista rajoittaa kumihihnojen 10 ja 11 deformoi-tuvuuden eli mukautuvuuden aste. Viiston kohdalla välys todennäköisesti puristuu niin pieneksi, että kynnyspinta pyyhkiytyy kuivaksi, mistä seuraa hankauskulumista kynnyspinnan ja hihnan välillä.

Kuvio 2C esittää sovitusta, jossa käytetään kahta pehmeämpää tai mukautuvampaa hihnaa 10a ja 11a. Tällaiset paksummat tai pehmeämmät hihnat mukautuvat kenkien 21 ja 22 väliseen epätasaiseen paksuuteen niin että välykset 38 ja 39 pysyvät samoina siinä kohdassa missä paperirainan etupää sijaitsee, ja paperirainan etupuolella olevassa kohdassa. Tämäntyyppisiä hihnoja käytettäessä on kuitenkin todettu, että ne vaativat suhteellisesti enemmän käyttöenergiaa puristimen käytön aikana ja ovat sen vuoksi sopimattomia. On myös hankintakustannusten puolesta kalliimpaa hankkia erityisen paksuja hihnoja, ja pehmeämpien hihnojen käyttöä rajoittaa se rajoitettu käyttöenergia, jonka ne pystyvät assimiloimaan kestoikänsä aikana.

Kuvio 3 esittää erästä kynnysrekennetta, jota voideen kenkien yhteydessä käyttää kuvioissa 2A ja 2B esitettyjen probleemojen välttämiseksi ja lisäetujen saavuttamiseksi välttämällä vuotoa ja parantamalla puristimen avulla valmistetun paperirainan laatua. Kuvion 3 mukaisessa sovituksessa kenkää on merkitty numerolla 40. Kuvio 3 on suurennettu kuvanto kengän siitä kulmasta, joka on merkitty ympyrällä III kuviossa 1. Koska ylisen hihnan yläpuolinen ja alisen hihnan alapuolinen kenkä ovat rakenteeltaan olennaisesti identtiset, vain toinen niistä tarvitsee esittää. Lisäksi kynnys ulottuu rakenteeltaan yhdenmukaisena kokonaan kengässä olevan kammion ympäri. Kengässä 40 on painekammio 4]_ johon on yhdistetty väliainepaineen lähde (esittämättä). Alinen kammio saa myös väliainetta samassa paineessa. Kenkään 40 on kiinnitetty joustava kyn-nys 42, joka on tehty kumista tai muusta taipuisasta aineesta, jonka deformoituvuus on suuri. Kynnys tehdään niin paksuksi hihnan pintaan nähdeni^bhtöisuorassa suunnassa, että kynnyksen pintaan kohdistuvan naineen pienet muutokset aiheuttavat kynnyksen pinnan suuria siirtymiä hihnan tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa. Mukautuvuutensa ansiosta kynnys pysyttää puristuksen olennaisesti yhdenmukaisesti jakautuneena pitkin kynnyksen pituutta kumihihnaa vasten, niin että puristusnipin läpi 61929 7 kulkevan rainan paksuuden vaihdellessakaan ei esiinny hihnan ja kynnyksen välisen puristuksen keskittymisiä eikä paikallisia helpottumisia. Toisin sanoen kynnyksen alapinnan ja hihnan välisen tiivistysvälyksen koko pysyy vakiona. Kynnys on luonnollisesti mieluimmin yhtä kappaletta ja ulottuu suorakulmion muotoisena kokonaan painekammion 41 ympäri. Joissakin rakenteissa saattaa olla edullista tehdä kynnys osista, niin että yhdentyyppisiä osia käytetään kammion UI molemmilla sivuilla ja toisentyyppisiä osia kammion etupuolella ja takapuolella, mutta mieluimmin kynnys on suorakulmion muotoinen ja yhtä kappaletta. Kynnys on kiinnitetty kenkään sopivin keinoin, ja siihen liittyy samaa kappaletta oleva kumilevy 43, joka ulottuu suorakulmion koko pinta-alalle. Tässä evys-sä on läpimenevät reiät 44, niin että paine levyn alapuolella on sama kuin sen yläpuolella, ja että väliaineen koko paine vaikuttaa kulkevan hihnan yläpintaan.

Kynnyksen joustavuuden lisäämiseksi hihnaan nähden kohtisuorassa suunnassa siihen on muodostettu joukko syvennyksiä, jotka ulottuvat sivulta päin kynnyksen sisään. Nämä syvennykset ovat kaikki kartion muotoisia, ja niinkuin piirustuksesta näkyy, ontelot 45 avautuvat paine-kammioon ja ontelot 46 avautuvat kynnyksen ulkopuolelle. Ontelot 45 täyttyvät paineväliaineella kammiosta 41 ja pyrkivät auttamaan kynnyksen puristamista alas hihnaa vasten eivätkä silti sanottavasti vähennä kynnyksen lujuutta sivusuunnassa.

Täten levy 43, joka kaikilta neljältä puolelta on kiinni kynnyksessä, toimii välineenä, jolla saadaan aikaan sivuttainen, hihnan pintaan nähden sisäänpäin suuntautuva voima, mikä estcää kammion väli-ainepainetta pakottamasta kynnystä ulospäin. Kynnyksen jäykistämiseksi ja vahvistamiseksi ja sen estämiseksi taipumasta sivusuunnassa hihnaan nähden kynnys on varustettu muillakin laitteilla. Nämä on esitetty jäykistysripojen 49 muodossa, jotka ovat osana jäykistysyksiköstä, johon kuuluu alinen tasomainen liukupinta 48, joka liukuu hihnaa myöten. Jäykistyselin 48 voi olla tehty monenlaisista seoksista, jotka ovat lujempia kuin kynnyksen taipuisa kumi, ja jokin muovi kuten teflon muodostaa hyvän liukupinnan 48 ja jäykistää kunnystä huomattavasti. Jäykistysrivat ovat upotettuina pystysuunnassa kynnykseen ja pistävät ylöspäin,^por^ssa kulmassa hihnapintaan nähden ja ovat jatkuvina kynnyksen poikkisuunnassa antaen sille mahdollisimman hyvän poikkisuuntai-sen lujuuden.

Aun kynnyksen alapinnan ja kulkevan hihnan välinen välys on 3 61929 yhdenmukainen, aaineprofiili kynnyksen alueella alenee yhdenmukaisesti kynnyksen sisäreunasta sen ulkoreunaan, niin kuin diagramma 51 esittää. Välys sallii pienen väl.iainevuodon hihnan voitelemiseksi pintaan 48 nähden, jolloin vuodon virtaussuunta on nuolen 50 osoittama. Koska kynnys on hyvin peräänantava ja muuttaa muotoaan pientenkin paineenvaiii-teluiden vaikutuksesta, Kynnys puristuu hihnaa vasten yhdenmukaisesti koko pituudeltaan, mistä seuraa yhdenmukainen voitelu ja yhdenmukainen välyskoko ympäri koko kynnyksen.

Kuviot 6 ja 7 esittävät kynnystä 42, jossa jäykistysrivat on muodostettu metalliupotteesta 55. Metalliupotteessa on pystysuorat rivat 53, jotka pistävät kumikvnnyksen sisään, ja alinen sileä liukupinta 54.

Kuvion 8 mukaisessa sovituksessa kenkä GO on varustettu suorakulmion muotoisella kynnyksellä 61, joka ympäröi painekamniota 62. hihna kulkee kynnyksen alitse nuolen 6 8 osoittamaan suuntaan. K'-'Uivs 61 on kiinnitetty kenkään 60, ja kynnyksen alapinnassa on muovinen tai ohut, taipuisa metallipinta 67 liukupintana hihnaa vasten.

Kynnys ulottuu suorakulmion muotoisena paineknmmion 62 ympäri muodostaen etukynnysosan 61c ja takakynnysosan 61d sekä sivukynnysosat 61a ja 61b.

Upotettuna sivukynnvsosiin on pystyt rivat 68 ja 69, jotka pistävät ylöspäin kynnyksen alapinnasta 67 ja jäykistävät sitä sivusuunnassa.

Avoimen kammion 62 yli ulottuu yhdistävä levy 69a, jossa on läpimenevät reiät 63 paineen tasaamiseksi.

• Tähän levyyn upotettuna on vahvistusliuskat 65 1Lsälujuutta antamassa. Upotetut liuskat 65 mukautuvat kynnyksen kallistumattomaan muodonmuutokseen kuormituksen vaihdellessa. Koska ne mieluimmin ovat koneen suuntaiset, ne vastustavat kammion sisäisen paineen kumikynnyk-siin kohdistamia sivuttaisvoimia ja niitä kitkavoimia, joita kynnyksen eutosaan ja takaosaan kohdistuu nopeakulkuisten kumihihnojen johdosta. Liuskat on valettu sekä kynnyksen kumiaineen että levyn kumiaineen sisään. Liuskat on esitetty vain koneen suuntaisina, mutta niitä voidaan käyttää myös koneen poikittaissuunnassa. Kalvon 69 kumilevy ulottuu jatkuvana kammion aukon yli ja on kiinnitetty kynnyksen kaikkiin neljään sivuun kynnyksen estämiseksi kallistumasta eli kääntymästä ja leviämästä.

' :Kuvio 10 esittää erästä toista sovitusta, jolla saadaan aikaan kynnys,'joka ei kallistu tai kierry eikä puristu sivusuunnassa ulospäin ja joka on peräänantavasti kosketuksessa kulkevan hihnan kanssa, pysyttäen tiivistysvälyksen vakiona. Kuviossa 10 kenkä 70 on varustettu hih- 9 61929 nan yläpuolisella painekammiolla 79. Siihen kuuluu kuminen pohjaosa 72. Pohja 72 on taipuisa ja tehty sellaisesta aineesta kuin esimerkiksi kumista, suorakulmion muotoon, sulkemaan puristuskammio 79. Lujitettu kumikalvo eli -seinä 71 ulottuu alaspäin kengästä, ollen samaa kappaletta pohjan 72 kanssa, niin että pohja 72 ja seinä 71 yhdessä muodostavat kynnyksen. Kalvon yläreuna on kiristetty kiinni kenkään kiristys-kappaleella 77, jota kantaruuvit 78 pitelevät kengän alapintaa vasten. Pohjaan 72 on upotettu vahvistusupote 73, jossa on pystyt, poik.ittäiset rivat 75, kuvio 11.

Kumikalvo 71 on mieluimmin poikkileikkaukseltaan puolisylin-terin muotoinen, jonka sylinterin säde on R. Kalvo ulottuu pitkin kengän kaikkia neljää reunaa, kulmista sopivasti pyöristettynä. Kalvon keskiviiva on sijoitettu siten, että se leikkaa kumikynnyksen yläpintaa kulmassa a. Kynnyspinnan leveys on w ja paksuusmitta b. Kynnyksen kanssa samaa kappaletta oleva levy 74 ulottuu kynnyspohjan 72 ympäröimän avoimen tilan yli ja on varustettu paineentasausrei'illä 76.

- Levyn paksuusmitta on t. Kumikynnys on rakenteeltaan sellainen, että se pääsee verraten vapaasti liikkumaan kulkevan hihnan pintaan nähden kohtisuoraan suuntaan, kalvon 71 estäessä tätä liikettä vain heikosti, niin että riittävän pieni kumikynnykseen kohdistuvan kuormituksen muutos saa aikaan kalvon taipumisen, sanottavasti häiritsemättä kynnyspinnan toivottua suuntausta kulkevaan hihnaan nähden. Jos kynnyksen leveys w on esim. 10 cm ja säde R on 15 cm, paksuus b on 3,8 cm ja paksuus t on 1,3 cm. Välys c, joka tarkoittaa levyn 74 ja kulkevan hihnan yläpinnan välistä etäisyyttä, on 1,6 min. Jos paine kammiossa 79 on 72 kg/cm jännitys sylinterin muotoisessa kalvossa on 1080 kg vnvacm:ä kohti ja jännitys tasokalvossa on noin 1080 kg viivacm:ä kohti. Tekemällä levy 74 lujitetusta kumista se saadaan kestämään tällainen jännitys, samalla kun osat pysyvät täysin taipuisina. Kun mitat ovat edellä mainitut, kumikynnykseen kohdistuvat puristuskuormitukset ja veto-kuormitukset ovat tasapainossa, edellyttäen, että kynnyspintaan vaikuttaa lineaari painegradientti, niin että nämä kuormitukset eivät johda kynnyksen taipumiseen tai kallistumiseen ennen kuin kynnyspintaan vaikuttava puristusjakauma muuttuu. Kumikynnyksen muuttaessa paikallisesti muotoaan 0,6 cm kulma muuttuu noin 2°. Tämä johtaa kumikynnyksen kuormituksen muutokseen, joka on hyvin pieni, mutta joka suuruudeltaan on sellainen, että se saa aikaan kynnyksen hyvin pienen kääntymisen vastapäivään kuviossa 10. Tämä pieni kääntymä johtaa kynnys-pintaan vaikuttavan väliainepaineen jakautuman muutokseen, joka naine * * f» v * _ ~ sitten asettuu u\iteen tasapainotilaan kynnykseen vaikuttavien muiden

'S

61929 10 kuormitusten kanssa.

Edellä mainittujen sovellutusten etuja on tarkasteltu ken-käkynnysten mukautuvuuden kannalta. Kuvion 12 mukaisessa sovellutus-muodossa käytetään rakennetta, joka suurentaa kynnyksen ja hihnan välistä oikaisevaa painetta sillä tavoin, että kun välys pyrkii paikallisesti sulkeutumaan, paine suurenee paikallisesti, vastustaen välyksen sulkeutumista. Tämä saadaan aikaan käyttämällä hyväksi väliainetta, jonka paine on korkeampi kuin pääkenkäkammion paine, ja syöttämällä tätä paineväliainetta vuotoaukkoihin 86, jotka sijaitsevat likimäärin keskikohdalla kynnyspintaa ja on jaettu 13 - 25 mm:n välein ympäri kynnyksen kehää. Väliaine syötetään kanavia 80 myöten täydennysputkesta 89. \un tiivistysvälys on normaalitilassaan, suurpaineväliaineen virtaus on tarpeeksi suuri pitämään painehäviön täydennysputken ja vuoto-reiän välillä niin suurena, että tämä suurpaineväliaine ei paljonkaan suurenna kynnyksen ja hihnan välistä painetta. Sen sijaan, jos välys pyrkii sulkeutumaan, niin virtaus vuotoaukoista pienenee ja samalla mainittu painehäviö, mistä seuraa suurempi paine hihnan ja kynnyksen välillä vuotoaukon alueella. Tämä suuri paine vaikuttaa tietenkin välyspainetta vastaan, ja tekee sen suuremmassa määrin kuin pelkkä välyksen läpi virtaavan väliaineen painejakauman muutos ilman tällaisen suurpaineisen apuväliaineen käyttöä. Vaihtoehtoisesti kynnyksessä olevat vuotoaukot voidaan yksinkertaisesti yhdistää kenkäontelossa jo olevaan väliainepaineeseen käyttämättä apuna suurempipaineista väliainetta. TdEin sanoep,niin kuin kuvioista 12 ja 13 näkyy, vuoto-reikiin johtavat putket 80 voidaan yksinkertaisesti päätää kohtaan 81, niin että ne tulevat yhteyteen kammion 82 kanssa. Näin voidaan rakenne saada yksinkertaiseksi ja silti saavuttaa suurempi oikaiseva paine-jakauman muutos välyksen pyrkiessä avautumaan tai sulkeutumaan, kuin ilman tällaisia vuotoaukkoja saavutetaan, mutta ei päästä yhtä hyvään tulokseen kuin johtamalla suurempipaineista väliainetta kanaviin 80.

Kuvion 12 mukaisessa sovituksessa kalvo eli seinä 83 on kiinnitetty kenkään (esittämättä) ja sen alareunassa on taipuisa kynnyspoh-ja 84. Kynnyspohjassa on alinen liukupinta 85ja sen ympäröimän aukon sulkee levy 87. Levyssä on läpimenevät paineentasausreiät 88.

-uurpaineväliaineen kanavat 80 johtavat kynnyspohjan alapinnassa oleviin vuotoaukkoihin 8G. Kanaviin toimitetaan painetta suurpaineväliaineen täydennysjohdosta 89, joka sijaitsee painekammion 82 sisässä. Alinen liukupinta 85 kuuluu osana upotteeseen, jossa on kynnys pohjan 84 sisään pistävät jäykistysrivat 90.

.«U "v

Claims (6)

1. Kosteuden puristamiseksi kuituisesta paperirainasta tarkoitettu pitkänippinen puristin, jossa on vastakkaiset väliinsä pitkän puristusnipin muodostavat kulkevat pinnat, ainakin toisen pinnan muodostuessa päättömästä, taipuisasta hihnasta (lo,ll), jonka sisäpuolella on puristuskenkä (21,22; HO; 60; 70), jonka hihnaa kohti oleva pinta ja hihna sekä näiden välissä olevat kynnykset (27,28; 29,30; 42; 61; 71,72; 83,84) muodostavat hihnan sisäpintaa kohti avoimen paine-väliainekammion (26; 25; Hl; 62; 79; 82) kynnysten pohjaosan ollessa tiivistävässä liukukosketuksessa hihnan kanssa, sekä laitteet paine-väliainekammion sekä mahdollisesti kynnyspinnan saattamiseksi väli-ainepaineen alaiseksi, tunnettu siitä, että mainittu kynnys ( 27 ,28; 29 , 30 ; H2; 61; 71,72; 83,8H) on taipuisaa ainetta ja varustettu laitteella (H3; 69a; 74; 87), joka estää kynnystä taipumasta ulospäin hihnan pinnan suunnassa kammiossa (Hl; 62; 79; 82)vallitsevan väliainepaineen pakottamana.

2. Anordning enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att sasom det tröskelns utätböjning förhindrande donet Sr en fästanordning (43; 69a; 74; 87), som nar fran tröskelns pä ena sidan av kammaren (41; 62; 79; 82) belägna del till dess pä den motstäende andra sidan belägna del,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kynnyksen ulospäin taipumista estävänä laitteena on kiinni-tyslaite (43; 69a; 74; 87), joka ulottuu kynnyksen toisella puolella kammiota (41; 62; 79; 82) olevasta osasta sen vastakkaisella puolella olevaan osaan.

3. Anordning enligt patentkravet 2, kännetecknad därav, att säsom fästanordning är en skiva (43; 69a; 74; 87), som är permanent fäst vid bottendelarna av de vid tryckmediekammarens sidor belägna trösklarna (42; 61; 72; 84).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnityslaitteena on levy (43; 69a; 74; 87), joka on jatkuvasti kiinnitettynä paineväliainekammion sivuilla oleviin kynnyksen (42; 61; 72; 84) pohjaosiin.

4. Anordning enligt patentkravet 3, kännetecknad därav, att skivan (43; 69a; 74; 87) uppvisar genomgäende hai (44; 63; 76; 88) för tryckmediets fria tillträde fran tryckmediekammaren in i rummet mellan skivan (43; 69a; 74; 87) och den böjliga remmen (t.ex. 10) .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että levyssä (43; 69a; 74; 87) on läpimenevät reiät (44; 63; 76; 88) paineväliaineen vapaata pääsyä varten paineväliainekammiosta levyn (43; 69a; 74; 87) ja taipuisan hihnan (esim. 10) väliseen tilaan.

5. Anordning enligt patentkravet 3 eller 4, kännetecknad därav, att skivan (43; 69a; 74; 87) bestar av ett eftergivande böjligt material och tröskelns (42; 61; 72; 84) bottendelar omfattar förstyvningslister (49; 5.3; 65; 75; 90), vars draghällfasthet är relativt stor.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että levy (43; 69a; 74; 87) on tehty peräänantavasta, taipuisasta aineesta ja kynnyksen (42; 61; 72; 84) pohjaosiin kuuluu jäykistelistat (49; 53; 65; 75; 90), joiden vetolujuus on verraten suuri.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kynnys (29,30; 42; 61; 71,72; 83,84) on jatkuva ja ympäröi paineväliainekammiota (25; 41; 62; 79; 82) ulottuen pitkin sen kaikkia neljää sivua, niin että muodostuu etu-kynnysosa (29, kuv. 1), sivukynnysosat (32) ja takakynnysosa (30) hihnan (10) liikkeen suunnassa laskettuna. 12 61929

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kynnykseen (42) on muodostettu sivuttai-sia hihnan (esim. 10) pinnan suuntaisia syvennyksiä (45,46).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syvennykset (45) ulottuvat kynnyksen (42) sisäsivusta ulospäin siten päästäen niihin paineväliainetta paineväliainekammiosta (41), niin että syvennykset tulevat paineen alaisiksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että syvennykset (45) ulottuvat kynnyksen (42) sisäpinnasta ulospäin ja toiset syvennykset (46) ulkopinnasta sisäänpäin toisiinsa nähden sivuttaisesti siirtyneinä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että syvennykset (45,46) kynnyksessä (42) ovat kartion muotoiset ja pituudeltaan sellaiset, että sisäpuolisten syvennysten (45) syvin osa ulottuu ulkopuolisten syvennysten (46) syvimmän osan ohi.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että taipuisan kynnyksen (71,72; 83,84) liukukosketuksessa hihnaan (esim. 10) olevan pohjaosan (72; 84) sivuttaismitta on huomattavasti suurempi kuin kynnyksen seinäosan (71; 83) paksuus.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kynnyksen (83,84) hihnan (esim. 10) kanssa liukukosketuksessa olevan osan (84) kynnyspintaan sen reunojen keskivälille päättyviksi on sovitettu läpimeneviä kanavia (80) paineväliaineen johtamiseksi kulkevan hihnan (esim. 10) pintaa vasten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuja kynnysosaan (84) sovitettuja kanavia (80) myöten sopivasti paineväliainekammion (82) sisässä olevasta suurpaine-johdosta (89) johdettu paineväliaine on korkeammassa paineessa kuin paineväliainekammiossa (82) oleva paineväliaine.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kynnysosaan (84) sovitetut kanavat (80) ovat kooltaan sellaiset, että niissä tapahtuva väliainepaineen aleneminen saa aikaan sen, että paine kynnysaukkojen (86) kohdalla on olennaisesti yhtä suuri kuin normaali paine tiivistysvälyksessä välyksen leveyden ollessa normaali. 13 61 929 1. bn för pressande av fukt ur en fibrös pappersbana avscdd press med langsträckt nyp uppvisande motstaende mellan sig det langa pressnypet bildande löpande ytor, varvid ätminstone den ena ytan ut-görs av en ändlös, böjlig rem (10,11) innanför vilken finnes en press-sko (21,22; 40; 60; 70), vars emot remmen varande yta och remmen samt de mellan dessa belägna trösklarna (27,28; 29,30; 42; 61; 71,72; 83, 84) bildar en mot remmens inre yta öppen tryckmediekammare (26; 25; 41; 62; 79; 82) under det att trösklarnas bottendel är i tätande glid-kontakt med remmen, samt don för bringande av tryckmediekammaren samt eventuellt tröskelytan under päverkan av medietrycket, k ä n n e - t e c k n a d därav, att nämnda tröskel (27,28; 29,30; 42; 61; 71,72; 83,84) bestar av böjligt material och uppvisar don (43; 69a; 74; 87) hindrande tröskeln att böjas utät i riktning av remmens yta tvingad därtill av det i kammaren (41; 62; 79; 82) r&dande medietrycket.

6. Anordning enligt nägot av föregäende patentkrav, kännetecknad därav, att tröskeln (29; 30; 42; 61; 71,72; 83,84) är fortlöpande och omgiver tryckmediekammaren (25; 41; 62; 79; 82) sträckande sig utmed dess alla fyra sidor, sä att det bildas en främre tröskeldel (29, fig. 1), sidotröskeldelar (32) och en bakre tröskeldel (30) räknat i remmens (10) rörelseriktning.