FI61678C - Foerfarande foer framstaellning av en laminerad ljusgenomslaeppande mot eld skyddande panel - Google Patents

Description

irgS^l , , , KUULUTUSJULKAISU £ d 570 ^STa lBJ UTLÄGGNI NGSSKRIFT '0(0 (45) Patent TsedJelit

Vs“-y~'^ (51) Kv.lk3/lnt.CI.3 C 03 c 27/12 // B 52 B 17/10 5UOH I Ft N LAN P (21) PM«nttlh*k«mu· — fttMttMÖfcnlni 773506 (22) Htkunlspllvt — A/uöknlnj»dij 21.11.77 (23) Alkuptivft— GlMgKatadag 21.11.77 (41) Tullut |ulklMlul — Blivlt off«mll| 31.05.78

Patentti- j« rekisterihallitut (44) Nihtivtwp*™ ja kuuL|uik>i».n pvn,- 3105.82

Patent· och regi sterstyre!sen AntttkM utlafd och uti.*krUt«n publicorad (32)(33)(31) Pyydetty »tuottcMii —Begird prior It et 30.11.76

Iso-Britannia-Storbritannien(GB) i+9850/76 (71) BFG Classgroup, Rue Caumartin, ^3, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Marcel de Boel, Chatelineau, Pol Baudin, Fontaine-1'Eveque,

Michel Wasterlain, Trazegnies, Pierre Collignon, Marcienelle,

Belgia-Belgien(BE) (7^) Antti Impola (5^) Menetelmä laminoidun valoa läpäisevän tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi - Förfarande för framställning av en laminerad, ljusgenomsläppande, mot eld skyddande panel

Keksinnön kohteena on menetelmä laminoidun, valoa läpäisevän, tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi, jossa paneelissa on vähintään yksi kiinteä kerros paisuvaa materiaalia, joka on suljettu kahden rakennekerroksen väliin, johon muodostuu kerros paisuvasta materiaalista, missä menetelmässä tämä kerros ja ensimmäinen rakenteellinen kerros kootaan ruudun epäorgaaniseen pintaan, jona ruutuna on toinen rakenteellinen kerros niin, että ensin mainittu kerros on kosketuksessa tämän epäorgaanisen pinnan kanssa ja on tullut sovitetuksi mainittujen rakenteellisten kerrosten väliin.

Rakennuksia konstruoitaessa on joskus esim. rakennusten sisäpuolella käytettävä valoa läpäiseviä paneeleja, joiden tehtävänä on muodostaa väliseiniä, ja näiden väliseinien on välistä täytettävä määrättyjä tu-ler.kestoisuusstandarde ja. Esim. siinä tapauksessa, että paneeli joutuu alttiiksi määrätylle lämpötila jaksolle määrätyksi ajaksi , voi standardi edellyttää, että paneelin on säilytettävä lujuutensa murtumatta niin, että se jää savulta suo jääväksi suluksi, tosin sanoen sen on oltava täysin liekinkestävä, ja sen on toimittava infrapunasäteilyltä suojaavana sulkuna, eikä sen lämpölähteestä poispäin oleva sivu saa tulla niin kuumaksi, että se aiheuttaa vakavia polttovaurioita sitä koskettavalle henkilölle.

Tavallinen lasilevy ei ilmeisesti täytä näitä vaatimuksia mitään pitempiä aikoja, joten on ehdotettu käytettäväksi laminoituja paneeleja, joissa kerros lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia on sovi- 61 678 2 tettu kahden lasilevyn väliin. Tällaisia paneeleja on valmistettu sijoittamalla kerros lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia ensimmäiselle lasilevylle ja kuivaamalla kerros siten, että se tulee sidotuksi levyyn, minkä jälkeen tämä kerros saatetaan sitoutumaan toiseen lasilevyyn välillä olevan muovimateriaalia esim. polyvinyylibutyraalia olevan kerroksen avulla. Vaikka täten on edistytty pitkälle kohti e-dellä mainittujen tulenkestoisuusstandardien täyttämistä siten, että paneeli voi olla riittävän kauan alttiina tulelle, on paneelin tällä valmistusmenetelmällä kuitenkin eräitä haittoja, varsinkin mitä koskee kustannuksia ja koska on pakko käyttää muovimateriaalia olevaa levyä.

Keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada uusi menetelmä laminoidun, valoa läpäisevän, tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi, joka joutuessaan alttiiksi tulelle omaa tyydyttävät tulelta suojaavat ominaisuudet, ja jonka valmistus ei vaadi muovimateriaalia esim. polyvinyylibutyraalia olevan levyn käyttämistä tämän paneelin eri kerrosten sitomiseksi yhteen.

Keksinnön kohteena oleva menetelmä laminoidun, valoa läpäisevän, tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi, jossa paneelissa on vähintään yksi kiinteä kerros paisuvaa materiaalia, joka on suljettu kahden rakennekerroksen väliin, johon muodostuu kerros paisuvasta materiaalista, missä menetelmässä tämä kerros ja ensimmäinen rakenteellinen kerros kootaan ruudun epäorgaaniseen pintaan, jona ruutuna on toinen rakenteellinen kerros niin, että ensin mainittu kerros on kosketuksessa tämän epäorgaanisen pinnan kanssa ja on tullut sovitetuksi mainittujen rakenteellisten kerrosten väliin, tunnetaan siitä, että ainakin täten muodostetun kerrostetun yhdistelmän reunat ympäröidään siten, että muodostuu näiden reunojen ympärille tila, jossa myöhemmin voidaan kehittää ilmastollista painetta pienempi paine imun kohdistamiseksi kerrosten välisiin tiloihin näiden reunojen luona, ja yhdistelmä saatetaan alttiiksi ilmastollista painetta pienemmälle paineelle, joka vaikuttaa kerrostetun yhdistelmän ainakin ulkopuolisten pääpintojen luona, kun tämä kerrostettu yhdistelmä saatetaan alttiiksi lämmön vaikutukselle kasittelykammiossa, ja tämä imu kerrosten välisiin tiloihin kohdistetaan eri kerrosten sitomiseksi yhteen ilman, että mainittu lämmön vaikutuksesta paisuva materiaali paisuu.

Tässä käytetyllä sanonnalla "rakenteellinen kerros" tarkoitetaan kerrosta, joka oleellisesti myötävaikuttaa valmiin paneelin lujuuteen ja/tai jäykkyyteen.

Keksinnön ansiosta saadaan täten uusi menetelmä laminoidun, valoa läpäisevän tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi, johon paneeliin sisältyy kerros materiaalia, joka joutuessaan alttiiksi tulen 61 678 3 vaikutukselle voi muodostaa tehokkaan tulelta suojaavan sulun, ja joka ei edellytä muovimateriaalia olevan levyn läsnäoloa eri kerrosten sitomiseksi yhteen. Keksinnön etuna on myös, että se voidaan toteuttaa käyttämällä tunnettua laitteistoa.

Mainittu käsittely, jossa kerrosten välisiin tiloihin kohdistetaan imua, ja näitä kerroksia lämmitetään ilmastollista painetta pienemmän paineen alaisessa työtilassa, antaa sen edun, että eri kerrokset saadaan helposti sitoutumaan yhteen. Tämä näyttää johtuvan ainakin osittain siitä, että poistetaan ainakin jonkin verran ilmaa ja mahdollisesti ylimäärin läsnäolevaa vettä tai muuta liuotinta (joka on läsnä lämmön vaikutuksesta paisuvassa materiaalissa) kerrosten välistä, ennen kuin nämä sitoutuvat yhteen. Itse asiassa poisimetty ilma tulee pakosta kuljettamaan mukanaan jonkin verran 1juotinhöyryjä.

Eräissä tapauksissa, jotka riippuvat käsittelyvyöhykkeen lämpötilasta ja tämän käsittelyn pituudesta, saadaan poistetuiksi lämmön vaikutuksesta paisuvaan materiaaliin sulkeutuneita kaasumääriä, ja tämä myötävaikuttaa puolestasi hyviin tuloksiin. Kaasujen poisimeminen kerrosten välistä kerrostetun yhdistelmän reunojen luona helpottuu sen ansiosta, että koko yhdistelmä saatetaan alttiiksi ilmastollista painetta pienemmälle paineelle. Täten on todettu, että ellei yhdistelmää kokonaisuutena saateta alttiiksi ilmastollista painetta pienemmälle ympäristön paineelle, ei imun kohdistaminen kerrosten välisiin tiloihin kehittämällä ilmastollista painetta alempaa painetta kerrostetun yhdistelmän reunojen ympärille anna yhtä edullisia tuloksia, mikä todennäköisesti johtuu siitä, että kaasukuplia tulee suljetuiksi levyjen väliin kerrostetun yhdistelmän keskeisessä osassa.

Sopivasti tämän käsittelyn yhteydessä mainittu kerrostetun yhdistelmän asettaminen alttiiksi ilmastollista painetta pienemmälle ympäristön paineelle ja lämmitykselle, ja levyjen välisten tilojen saattaminen alttiiksi imulle saatetaan alkamaan samanaikaisesti. Tämän on todettu olevan eräs käytännöllisen mukavuuden sanelema seikka.

Sopivasti mainittu ulkopuolinen ilmastollista painetta pienempi paine kerrostetun yhdistelmän reunojen ympärillä olevassa tilassa on toinen kuin se ilmastollista painetta pienempi ympäristön paine, joka vaikuttaa yhdistelmän ainakin yhteen ulkopuoliseen pääpintaan käsittely jakson ainakin erään osan aikana. Tällä tavoin kaasujen imeytyminen kerrosten välisistä tiloista voidaan saattaa edistymään ohjatulla tavalla.

Reunojen ympärillä olevassa tilassa vaikuttavaa ilmastollista painetta pienempää painetta pienennetään sopivasti käsittelyn aikana,

, . , ' VA

61673 niin että tämä ilmastollista painetta pienempi paine aluksi on suurempi mutta tulee pienemmäksi kuin ainakin toiseen ulkopuoliseen pääpin-taan vaikuttava ilmastollista painetta pienempi paine. Tämän toimenpiteen ansiosta voidaan välttää levyjen ennenaikainen sitoutuminen, tai ainakin välttää sitoutuminen siinä määrin, että tämä oleellisesti vaikeuttaisi ilman ja sen mukana levyjen välistä kulkeutuvan höyryn poistamista.

Nopean kaasunpoiston edistämiseksi pienennetään mainittu ulkopuolinen alipaine, joka vaikuttaa reunojen ympärillä olevassa tilassa, sopivasti arvoon 2,7 kPa tai tätä pienemmäksi, sopivasti aivoon 1,3 kPa tai tätä pienemmäksi.

Käsittelyn aikana ainakin toiseen ulkopuoliseen pääpintaan vaikuttava ympäristön paine pienennetään sopivasti arvoon 66,5 kPa tai tätä pienemmäksi, sopivasti arvoon 2? kPa tai tätä pienemmäksi.

Tällaiset paineet ovat riittävän paljon ilmastollista painetta pienemmät, jotta levyjen välistä saataisiin poistetuksi ilmaa huomattavassa määrin silti poistamatta lämmön vaikutuksesta paisuvasta materiaalista niin paljon vettä, että tämä olisi haitaksi tämän materiaalin paisumiskyvylle ja optisille ominaisuuksille. Tällaiset paineet ovat myös sopivia nopean sitoutumisen aikaansaamiseksi siinä tapauksessa, että on kysymys yhdistelmistä, joissa käytetään kooltaan ja painoltaan sellaisia levyjä, joita normaalisti käytetään lasituspanee-lien valmistuksessa. Jos lisäksi mainittu ympäristön paine, joka vaikuttaa ainakin toiseen ulkopuoliseen pääpintaan, tulee niinkin pieneksi kuin 27 kPa, voi kerrostetun yhdistelmän saattaminen alttiiksi ilmastolliselle tai tätä suuremmalle ympäristön paineelle käsittelyn lopussa levyjen pakottamiseksi yhteen antaa huomattavan hyviä tuloksia.

Ympäröivä lämpötila keksinnön mukaisen käsittelyn aikana on sopivasti vähintään 30 °C ja voi olla esim. 60 °C tai tätä korkeampi. Tässä lämpötilassa voi ilman poistuminen levyjen välistä edistyä kohtuullisen nopeasti. Ympäristön lämpötila ei kuitenkaan sopivasti ole korkeampi kuin 120 °C. Jos lämpötila pysytetään tällä tasolla tai sen alapuolella, on olemassa vain pienet vaarat siitä, että ilman poistaminen levyjen välistä estyy levyjen ennenaikaisen sitoutumisen takia tai että lämmön vaikutuksesta paisuva materiaali paisuu. Toisin sanoen valitaan ympäristön lämpötila siten, että lämmön vaikutuksesta paisuvan kerroksen lämpötila pysyy sen tason alapuolella, jossa tämän kerroksen materiaali paisuu.

Otettaessa huomioon paineolosuhteet, tämä lämpötila saa olla korkeintaan 95 °C, ja voi olla esim. 70 °C tai tätä alempi.

61 678 5 Käsittelyn aikana kerrostetun yhdistelmän lämpötila voidaan pysyttää vakiona, toisin sanoen yhdistelmä voidaan esilämmittää käsitte-lykammiossa vallitsevaan ympäristön lämpötilaan. Yhdistelmän lämpötilaa nostetaan sopivasti kuitenkin vähitellen tämän käsittelyn aikana. Lämpötilan nostaminen edistää lisäksi kaasun tasaista poistumista koko yhdistelmän alueelta, ilman että tämä poistuminen keskeytyy levyjen ennenaikaisen tehokkaan yhteensitoutumisen seurauksena. Käsittely voi esim. tapahtua vyöhykkeessä, johon yhdistelmä johdetaan ilman esiläm-mitystä, niin että se lämpenee tässä suljetussa tilassa käsittelyn e-distyessä.

Taloudellisuussyistä pysytetään suljettu tila sopivasti pääasiallisesti vakiolämpötilassa laminaattien sarjavalmistuksen aikana sen sijaan, että tilan annettaisiin jäähtyä ja se olisi uudelleen lämmitettävä joka kerta kuin yhdistelmä tai yhdistelmien panos sijoitetaan tähän tilaan.

Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaan pienennetään käsittelyn aikana ainakin toiseen ulkopuoliseen pääpintaan vaikuttava alipaine arvoon 27 kPa tai tätä arvoa pienemmäksi, ennen kuin paine jälleen suurennetaan arvoon yli 5^ kPa, kun yhdistelmää vähitellen lämmitetään, ja alipaine pysytetään reunoja ympäröivässä tilassa.

Yhdistelmän reunojen ympärillä vaikuttava alipaine pysytetään sopivasti sen jälkeen, kun kerrostetun yhdistelmän ulkopuoliseen pääpintaan tai -pintoihin kohdistuvaa ympäristön painetta on suurennettu ilmastolliseen paineeseen tai tätä suuremmaksi. Tämä käsittelyohjelma voidaan toteuttaa aikaansaamalla reunojen ympärillä vaikuttava alipaine, kun kerrostettu yhdistelmä on suljetussa tilassa, jossa ympäristön paineena myös on alipaine, ja sitten sopivan aikavälin kuluttua suljettu tila yhdistetään ilmastoon, kun taas yhdistelmän reunat pysytetään yhteydessä vyöhykkeeseen, jossa paine pidetään ilmastollista painetta pienempänä.

Keksinnön edullisimpien suoritusmuotojen mukaan suurennetaan yhdistelmän reunojen ympärillä vaikuttava paine ilmastolliseksi paineeksi, kun yhdistelmän haluttu lämpötila on saavutettu ja sen jälkeen, kun yhdistelmän ulkopuoliseen pääpintaan tai -pintoihin vaikuttava ympäristön paine on suurennettu ilmastolliseksi paineeksi tai tätä suuremmaksi. Tämän on todettu edistävän yhteensitoutumista.

Keksinnön eräiden erikoisen edullisten suoritusmuotojen mukaan menetellään siten, että sen jälkeen, kun yhdistelmän ainakin toiseen ulkopuoliseen pääpintaan vaikuttava ilmastollista painetta pienempi ympäristön paine on suurennettu, sopivasti ilmastolliseen paineeseen, ·.· is· ' 61 6 7 8 6 kohdistetaan yhdistelmään yhteensitova käsittely. Sopivasti tässä seu-raavassa vaiheessa yhdistelmään kohdistetaan lämpöä ja painetta, Joka mahdollistaa yhdistelmän eri kerrosten paremman yhteensitoutumisen. Tässä yhteensitovassa vaiheessa voidaan yhdistelmä haluttaessa Jättää siihen suljettuun tilaan, Jota käytettiin yhdistelmän esikäsittelyyn, mutta yhdistelmä voidaan myös poistaa tästä suljetusta tilasta tämän vapauttamiseksi seuraavaa käsiteltävää yhdistelmää varten. Yhdistelmä lämmitetään lopuksi sopivasti autoklaavin paineessa mahdollisten jäljellä olevien kuplien poistamiseksi reunoista.

Esikäsittelyä Jälkeen seuraavassa yhteensitovassa vaiheessa yhdistelmän lämpötilaa sopivasti edelleen nostetaan. Esimerkkinä mainittakoon, että alipaineessa suoritetun esikäsittelyn Jälkeen voidaan yhdistelmä sijoittaa vyöhykkeeseen, Jonka lämpötila on yli 100 °C. Täten aikaansaatulämpövaikutus edistää monella tavalla kaasujen poistumista Ja käsittelyjen nopeutta sekä levyjen tehokasta yhteensitoutumista. Tämän lämpötilan on oltava sellaisella tasolla, että vältetään väliin sijoitetun kerroksen paisuminen lämmön vaikutuksesta, Joten siinä tapauksessa, että yhdistelmän lämpötila nostetaan arvoon yli 100 °C, on yhdistelmä pidettävä suljetussa tilassa, Jossa vaikuttaa ilmastollista painetta suurempi paine.

Lämpötilan mainittu nostaminen yhteensitovassa vaiheesa voi tapahtua ennen kuin se imu, Jonka alipaine on kehittänyt reunoja ympäröivässä tilassa, on päättynyt tai imun päättymisen Jälkeen, Jolloin oletetaan, että tämä päättyminen tapahtuu yhteensitovan vaiheen aikana.

Esikäsittelyn Jälkeen seuraava lopullinen yhteensitominen tapahtuu sopivasti ilmastollista painetta suuremmassa paineessa. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi luullaan nykyään, että yhteensitoutumisen on tapahduttava paineessa, Joka on yli noin 1 MPa, esim. paineessa noin 1,3 MPa.

Reunojen ympärillä olevassa tilassa vaikuttava alipaine, Joka imee yhtä tai useampaa kaasumaista ainetta levyjen välisistä tiloista, voidaan kehittää tiivistävässä laitteessa, Jona on päätön putki, Joka on sisäkehällään avoin päättömien vastakkain sijaitsevien huulien muodostamiseksi, Jotka tiivistävät kerrostetun yhdistelmän pääpintoja vasten tämän yhdistelmän reunojen luona. Riippumatta materiaalista, Josta tämä tiivistävä laite on tehty, tulee tällä tavoin yhdistelmän pintojen eristyminen lämmöltä supistumaan minimiinsä.

Keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen mukaan aikaansaadaan kaasumaisten aineiden imeytyminen levyjen välisistä tiloista ylläpitämällä alipainetta suljetussa vaipassa, Joka sulkee sisäänsä yhdis- 61 678 7 telmän ja jättää tilan tämän suljetun vaipan sisäpinnan ja yhdistelmän reunojen väliin. Tässä tapauksessa on helppoa saada länpö haluttaessa jakautumaan tasaisesti yli koko yhdistelmän. Tällä tavoin menetellen voidaan myös tasainen paine kohdistaa yhdistelmän pääpintojen poikitse. Tämä voi olla tärkeää. Eräissä olosuhteissa, kun käytetään halkaistua tiivistävää putkea, jonka halkioreunat tiivistävät yhdistelmän pääpintojen reunoja vasten tilan muodostamiseksi näiden reunojen ympärille, ja tässä tilassa vaikuttavan paineen ollessa käsittelykammiossa vallitsevaa ympäristön painetta pienempi, voivat ne reaktiovoimat, jotka putken halkioreunat aiheuttavat, saattaa yhdistelmän ulkolevyt kuperoitu-maan. Painetta tämän jälkeen tässä reunoja ympäröivässä tilassa suurennettaessa siten, että se vastaa kammiossa vallitsevaa ympäristön painetta, esim. ilmastollista painetta, tulee tämä kuperuus jälleen häviämään, ja voi tapahtua, että ilmakuplia imeytyy lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia olevan väliin sijoitetun kerroksen reunoihin. Vaikka näin ei aina tapahdu, ja huolimatta siitä, että mahdolliset tällaiset kuplat tulevat sen kehyksen naamioiduiksi, johon kehykseen lopullinen paneeli sijoitetaan, on tämä ilmiö tietenkin haitaksi. Jos e-delleen käsittelykammiossa vallitseva ympäristön paine suurennetaan ilmastollista painetta suuremmaksi myöhemmässä yhteensitovassa käsittelyvaiheessa, voi tapahtua, että yhdistelmän ulkopintojen levyt muuttuvat koveroiksi, mikä antaa tulokseksi ei-laakean tuotteen. Mainitun suljetun vaipan käyttäminen välttää nämä vaikeudet, koska voidaan saavuttaa paineen tasaisempi jakautuminen.

Parhaiden tulosten saavuttamiseksi kannatetaan niitä paineen aiheuttamia reaktiovoimia, jotka muuten kohdistuisivat yhdistelmän reunoihin, yhdellä tai useammalla tukielementillä, jotka sijaitsevat yhdistelmän reunoja ympäröivässä tilassa.

Sellaisissa tapauksissa, joissa on vain pieni vaara tulen puhkeamisesta keksinnön mukaan valmistetun paneelin toisella puolella, voidaan tälle puolelle sijoitettava rakenteellinen levy valmistaa esim. muovista. Sopivasti kuitenkin molempina rakenteellisina kerroksina on lasimaista materiaalia oleva levy. Tässä käytetty senonta "lasimainen” tarkoittaa sekä lasia että lasikiteistä materiaalia, joka on sellaista materiaalia, joka voidaan valmistaa kohdistamalla lasiin sellainen käsittely, että lasiin muodostuu yksi tai useampia kiteisiä faaseja.

Keksinnön eräiden suoritusmuotojen mukaan on mainittu lämmön vaikutuksesta paisuva kerros muodostettu ensimmäiselle rakenteelliselle levylle ja saatettu sitoutumaan suoraan toiseen rakenteelliseen levyyn paneelin muodostamiseksi.

s 8 61 678

Sopivasti kuitenkin tämä lämmön vaikutuksesta paisuva kerros kootaan lukuisista eri osakerroksista. Suurentamalla tämän lämmön vaikutuksesta paisuvan kerroksen paksuutta saadaan tietenkin sen tehokkuus tulelta suojaavana sulkuna suurenemaan, ja keksinnön ansiosta saadaan menetelmä, joka erikoisen hyvin soveltuu paksujen korkealaatuisten kerrosten muodostamiseksi. On erittäin vaikeaa muodostaa yhdessä vaiheessa kerros lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia, jolla on tyydyttävät optiset ominaisuudet. Niinpä toisen rakenteellisen kerroksen muodostavan levyn mainittu epäorgaaninen pinta, johon lämmön vaikutuksesta paisuva kerros, joka on muodostettu ensimmäiseen rakenteelliseen kerrokseen, voidaan sovittaa, voi olle lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia olevan toisen kerroksen pinta, joka on sovitettu ja saatettu sitoutumaan toiseen rakenteelliseen levyyn ennen yhdistelmän kokoamista.

Keksinnön eräiden suoritusmuotojen mukaan yksi tai useampi lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia oleva kerros esimuotoillaan väliaikaisen kantimen varassa, joka poistetaan kerroksesta yhdistelmää koottaessa. Tällainen kännin tehdään sopivasti taipuisasta materiaalista, esim. polyetyleenistä, polyvinyylikloridista tai jostain silikonis-ta, niin että se voidaan helposti kuoria pois kerroksesta sen jälkeen, kun tämä on kiinnitarttuma11a saatettu siirtymään mainittuun rakenteelliseen levyyn tai ennalta siirrettyyn osakerrokseen. Sopivasti voidaan yksi tai useampi lämmössä paisuvaa materiaalia oleva kerros esimuotoilla väliaikaisen kantimen varassa levittämällä tätä materiaalia nestemäisenä höyryä läpäisevään muottiin ja tämän jälkeen saattamalla tai antamalla materiaalin kovettua kerroksen muodostamiseksi. Tällä tavoin voidaan helposti välttää ne vaikeudet, jotka kohtaavat siinä tapauksessa, että yritetään muodostaa hyvälaatuinen tasainen kerros, joka täydellisesti peittää rakenteellisen levyn. Tämä menettely on myös todettu sopivaksi, kun halutaan muodostaa paksuja kerroksia lämmön vaiku-tuksesta paisuvasta materiaalista. On tietenkin huomattava, että keksinnön piiriin myös kuuluu sellaisen paneelin muodostaminen, jonka yh-teenkootut kerrokset sisältävät esim. kolme osakerrosta, jolloin yksi tällainen kerros muodostetaan kumpaankin rakenteelliseen levyyn ja kolmas kerros väliaikaisen kantimen varaan, mutta teollisuuskäsittelyn yhdenmukaisuuden takia on mahdollista muodostaa jokainen tällainen osa-kerros tarkasti samalla tavoin väliaikaisen kantimen varassa, ja tämän jälkeen siirtää ne yksi kerrallaan rakenteelliselle levylle.

iiainittu lämmön vaikutuksesta paisuva materiaali on hydratoitu-nutta metallisuolaa.

v·' 61 678 9

Hydratoituneina käytettäviksi soveltuvista metallisuoloista mainittakoon seuraavat i aluminaatit esim. natrium- tai kaliumaluminaatti plumbaatit esim. natrium- tai kaliumplumbaatti stannaatit esim. natrium- tai kaliumstannaatti alunat esim. natriumalumiinisulfaatti tai kalium- alumiinisulfaatti boraatit esim. natriumboraatti fosfaatit esim. natriumortofosfaatti, kaliumorto- fosfaatti ja alumiinifosfaatti

Hydratoituneet alkalimetallisilikaatit, esim. natriumsilikaat-ti, soveltuvat erikoisen hyvin käytettäviksi lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia olevassa kerroksessa.

Tällaisilla aineilla on erittäin hyviä ominaisuuksia niiden käyttötarkoituksen kannalta. Ne kykenevät monissa tapauksissa muodostamaan läpinäkyviä kerroksia, jotka tarttuvat hyvin kiinni lasiin tai lasikiteisiin materiaaleihin. Niitä riittävästi lämmitettäessä niihin liittynyt vesi kiehuu ja kerrokset vaahtoavat, niin että hydratoitunut metallisuola muuttuu läpinäkymättömäksi kiinteäksi huokoiseksi solu-maiseksi massaksi, jonka lämmöneristyskyky on erittäin hyvä, ja joka Pysyy kiinnitarttuneena lasiin tai lasikiteiseen materiaaliin.

Tämä tunnusmerkki on erikoisen tärkeä, koska siinäkin tapauksessa, että paneelin kaikki rakenteelliset kerrokset halkeilevat tai murtuvat lämpöshokin vaikutuksesta, voi paneeli silti mahdollisesti säilyttää tehokkuutensa sulkuna lämpöä ja savuja vastaan, koska kerrosten sirpaleet voivat jäädä paikoilleen muuttuneen metallisuolan yhteen-sitornina.

Lämmössä paisuva materiaali muotoillaan sopivasti kerrokseksi kuivaamalla sen vesiliuos. Natriumsilikaattia käytettäessä käytetään sopivasti liuosta, jossa painosuhde SK^iNaC^ on 3»3···3>4, ja jonka tiheys on 37°·..40° Baume.

Lämmössä paisuva materiaali voidaan laskea märkänä kerroksen muodostamiseksi kantimelle (joko väliaikaiselle tai pysyvälle) kaatamalla, upottamalla tai ruiskuttamalla.

Tällainen lämmössä paisuvaa materiaalia oleva kerros kuivataan sopivasti sijoittamalla se lämpimään ilmavirtaan, jonka lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta säädetään siten, että ilman lämpötila on esim. 35 °C ja suhteellinen kosteus on 50 %· Tällainen lämmin ilmavirta voidaan esim. suunnata puhaltimen avulla.

Käytettäessä natriumsilikaattia mainittuna lämmössä paisuvana 10 61 678 materiaalina kuivataan kerrosta sopivasti, kunnes se sisältää JO...40 paino-% vettä. On muistettava, että kerroksen koossapysyvyys suurenee sitä mukaa kuin sen sisältämä vesimäärä pienenee, mutta että mitä enemmän vettä tässä kerroksessa on, sitä tehokkaammin tulee kerros toimimaan lämmön vaikutuksesta paisuvana tulelta suoJaavana sulkuna.

Eräissä suoritusmuodoissa käytetään kerrosta, joka on tehty sellaisesta hydratoituneesta metallisuolasta, joka on pelkästään läpikuultavaa, mutta sopivasti hydratoitunut metallisuola muodostaa huoneenlämmössä läpinäkyvän kiinteän kerroksen. Natriumsilikaatti, nat-riumalumiinisulfaatti ja alumiinifosfaatti voivat muodostaa läpinäkyviä kerroksia. Sopivasti levitetään lämmössä paisuvaa materiaalia sellaisin määrin, että muodostuu vähintään yksi jopa 8 mm paksu kerros. Tällainen kerros voidaan koota ohuemmista osakerroksista, joiden paksuudet ovat rajoissa 0,1...3 mm» esim. 0,8 ja 1,5 mm. Tällaisten paksumpien ja ohuempien kerrosten on todettu edustavan hyvää kompromissia kustannusten, valoniäpäiskyvyn (ennen lämmön vaikutusta) ja tulenkes-toisuuden suhteen.

Paneeliin yhdistettävä yksi levy tai kaikki levyt voidaan karkaista, esim. kemiallisesti.

On todettu, että lasimaiset levyt voivat turmeltua vaihtelevin määrin niiden joutuessa pitkähkön aikaa kosketukseen erilaisten lämmön vaikutuksesta paisuvien materiaalien, esim. hydratoituneiden metalli-suolojen kanssa. Tämä on erikoisen tärkeää siinä tapauksessa, että käytetään läpinäkyviä tai värillisiä levyjä, koska ne voivat menettää läpinäkyvyyttään tai niiden väri voi muuttua.

Sopivasti muodostetaan suojapinnoite ainakin yhteen ja sopivasti jokaiseen lasimaista materiaalia olevan levyn pintaan, ennen kuin lämmössä paisuva materiaali lasketaan tälle pinnalle. Tämä suojapinnoite valitaan sellaisten aineiden joukosta, jotka estävät lämmön vaikutuksesta paisuvan materiaalin ja kerroksen pinnan välisen reaktion.

Tällainen suojapinnoite sisältää sopivasti vedetöntä metalliyh-distettä, joka muodostetaan yhteen tai useampaan levyn pintaa^ koska tällaiset pinnoitteet voivat suojata hyvin tehokkaasti.

Tämä vedetön metalliyhdiste sijoitetaan sopivasti hydrolysoimalla, koska tämä on käytännössä mukavaa. Eräs toinen sangen mukava keino on sijoittaa tämä vedetön metalliyhdiste pyrolysoimellä.

Tämän suojapinnoitteen paksuus on sopivasti 10...100 nm , niin että saadaan syntymään ei-huokoinen pinnoite, ilman että aiheutetaan mitään haitallisia interferenssivaikutuksia.

Eräs ehto, joka ilmeisesti vaikuttaa sopivan pinnoitemateriaa- 11 61678

Iin valintaan, on lämmössä paisuvan materiaalin koostumus. Esimerkkinä mainittakoon, että tämän lämmössä paisuvan materiaalin ollessa hydra-toitunutta metallisuolaa, joka on valittu natriumalumiinisulfaatin, alumiinifosfaatin ja alkalimetallisilikaattien joukosta, valitaan tämä vedetön metalliyhdiste sopivasti sirkoniumoksidin ja vedettömän alumiinifosfaatin parista.

On mahdollisesti yllättävää todeta, että vedetöntä alumiinifosfaattia oleva suojapinnoite lasimaista materiaalia olevaan levyyn sijoitettuna pääasiallisesti tulee estämään tämän lasimaista materiaalia olevan levyn ja hydratoitunutta alumiinifosfaattia olevan viereisen kerroksen välisen reaktion.

Keksintö ei tietenkään sulje pois muiden materiaalien käyttöä. Käytettäessä esim. lämmössä paisuvana materiaalina bydratoitunutta a-lumiinifosfaattia, voidaan sopivana suojapinnoitemateriaalina myös käyttää titaanioksidia ja tinaoksidia.

Keksinnön eräs esimerkkinä valittu suoritusmuoto selitetään seuraavassa oheisten kaaviollisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää pituussuuntaisena pystypoikkileikkauksena laitetta, jota käytetään keksinnön mukaisen esikäsittelyn suorittamiseksi.

Kuvio 2 esittää käyrää, joka näyttää miten lämpötilaa ja painetta vaihdellaan käsittelyn aikana.

Kuvio 3 näyttää sivulta katsottuna poikkileikkauksena yhdistelmää, joka sijaitsee reunoilta imevän laitteen eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa.

Kuvio 4 esittää poikkileikkauksena muottia, jota voidaan käyttää lämmössä paisuvaa materiaalia olevan kerroksen muodostamiseksi.

Kuviot 3 da 6 esittävät poikkileikkauksina kerrostettuja yhdistelmiä ennen kun ne on saatettu sitoutumaan yhteen.

Kuvion 1 näyttämässä laitteessa on suljettu tila 1, joka on jaettu kolmeen kammioon 2, 3 ja 4 väliseinämillä 5j 6, joita ohjataan automaattisesti toimivien mekanismien 7» 8 avulla. Rullakuljetin 9 on sovitettu siten, että kuljettimen yläjuoksun seuraama rata menee kammioiden 2, 3 ja 4 läpi ei näytetylle luovutusasemalie, ja tämän kuljettimen paluujuoksu kulkee suljetun tilan 1 alitse takaisin ei näytetylle kuormaus asemalle.

Kammioissa 2 ja 3 on lämmityselementit 10, 11, 12 ja 13. Kaksi imupumppua 14 ja 15 on yhdistetty kammioon 2. Pumppu 14 on yhdistetty kammion 2 ympäröivään ilmatilaan, ja pumppu 15 on johdolla 16 yhdistetty taipuisasta materiaalista tehtyyn tiivistävään putkeen 17- 12 61 678

Laite toimii seuraavasti: Taipuisa tiivistävä putki 17 on pää tön putki, joka on avoin sisäkehällään ja on sovitettu sen kerrostetun yhdistelmän reunoille, josta laminaatti muodostetaan. Näytetyssä yhdistelmässä on kaksi lasilevyä 18 ja 19 ja välissä sijaitseva lämmössä paisuvaa materiaalia oleva kerros 20. Tämä yhdistelmä on sijoitettu kelkalle 21, jonka rullakuljetin 9 kuljettaa kammioon 2, jonka sisään-menoaukko tämän jälkeen suljetaan. Lämmityselementit 10, 11 pysyttävät tämän kammion lämpötilan noin 120 °C:ssa.

Tultuaan siirretyksi kammioon 2 yhdistelmä välittömästi lämpe-nee. Samanaikaisesti alipainepumppu 14 kehittää kammiossa 2 alipaieen, joka on enintään 66,5 kPa, ja sopivasti on enintään 27 kPa. Eräässä e-rikoistapauksessa, joka on varsin sopiva silikaattikerroksia sisältävien kerrostettujen yhdistelmien, esim. tämän selityksen esimerkeissä 1...5 selitettävien yhdistelmien sitomiseksi yhteen, pysytetään kammiossa 2 vallitseva ympäristön paine arvossa noin 9 kPa, kun taas pumppu 15 alentaa reunoja tiivistävässä putkessa vallitsevan paineen arvoon, joka on suuruusluokkaa 0,5 kPa.

Yhdistelmä lämpenee vähitellen kammiossa 2 kaasujen poistumisen helpottamiseksi. Erään erikoisen suoritusmuodon mukaan, joka varsinkin soveltuu silikaattikerroksia varten, nousee yhdistelmän lämpötila noin 3 °C/min. Ennen kuin yhdistelmän lämpötila saavuttaa arvon 70 °C, esim. sen saavutettua rajoissa 30·..40 °C olevan lämpötilan, suurennetaan kammiossa 2 vallitseva paine ilmastolliseksi paineeksi. Tämä paine vaikuttaa yhdistelmän ulkopuoliseen pääpintaan. Pumppu 15 pysäytetään, ja johto 16 suljetaan siten, että putkessa 17 vallitseva alipaine tällä välin säilyy, kun taas yhdistelmää jatkuvasti lämmitetään kammiossa 2, kunnes yhdistelmä saavuttaa lähellä arvoa 70 °C olevan lämpötilan.

Kuvio 2 esittää erästä määrättyä lämpötila- ja painekaaviota, jota seurataan yhdistelmää kammiossa 2 käsiteltäessä. Tässä kuviossa 2 ordinaatta esittää painetta suureena kPa, ja lämpötilaa Celsius-asteina, kun taas abskissa esittää aikaa minuutteina.

Kohdassa A näytetty paksu jatkuva viiva osoittaa, miten kammioon 2 sijoitetun yhdistelmän lämpötila nousee 15 minuutin kuluessa alkuarvosta 20 °C noin 70 °C:seen.

Kohdassa B näytetty ohut jatkuva viiva osoittaa kammiossa 2 vaikuttavan ympäristön paineen vaihteluja, joka paine toisin sanoen vaikuttaa yhdistelmän yläpuoliseen pääpintaan, kun taas katkoviiva C o-soittaa paineen vaihteluja reunoja tiivistävässä putkessa, toisin sanoen sitä painetta, joka vaikuttaa yhdistelmän reunojen luona.

On huomattava, että kuvatun painekaavion mukaan pienenevät yh- » 'p' , t*' · 13 616 7 8 distelmään vaikuttavat paineet heti kun yhdistelmä siirtyy kammioon 2, niin että 3 minuutin kuluttua yhdistelmän pääpintaan vaikuttava paine on pienentynyt arvoon noin 9 kPa, kun taas yhdistelmän reunoilla vaikuttava paine on 3 1/2 minuutin kuluttua pienentynyt arvoon noin 0,5 kPa. Tämän alkujakson suurimman osan aikana, jolloin paineita pienennetään, tulee yhdistelmän reunoilla vaikuttava paine pysymään suurempana kuin yhdistelmän yläpuoliseen pääpintaan vaikuttava paine. Nämä paineet pysytetään, kunnes 6 minuuttia on kulunut, jolloin yhdistelmän lämpötila on 35··*40 °C. Kammiossa vaikuttavan ympäristön paineen annetaan tällöin nousta ilmastolliseen paineeseen, joka kuten näytettyä saavutetaan seitsemännen minuutin päättyessä. Tällä välin annetaan yhdistelmän reunoilla vaikuttavan paineen suureta arvosta noin 0,5 kPa arvoon noin 7 kPa melko nopeasti, ja sen annetaan edelleen nousta, mutta hitaammin arvosta 7 kPa arvoon noin 27 kPa 15 minuutin kuluttua loppuun.

Tämän jälkeen johto 16 (kuvio 1) erotetaan tiivistävästä putkesta 17, niin että koko yhdistelmään kohdistuu ilmastollinen paine, automaattisesti toimiva mekanismi 7 avaa väliseinämän 15, ja yhdistelmää kannattava kelkka 23 siityy rullakuljettimen 9 varassa kammioon 3, jonka lämmityselementit 12, 13 pitävät kammion 2 lämpötilaa korkeammassa lämpötilassa. Kammiossa 3 yhdistelmän lämpeneminen jatkuu, kunnes se saavuttaa arvon 135 °C. Tällä välin on kammiossa 3 vaikuttava paine suurentunut arvoon noin 1,3 MPa.

Näiden lujaa yhteensitoutumista aiheuttavien olosuhteiden tultua toteutetuiksi avaa automaattisesti toimiva mekanismi 8 väliseinämän 6, niin että kuljetin 9 pääsee slirtämään kelkan 21 kammioon 4, jossa painetta vähitellen pienennetään, ja yhdistelmä vähitellen jäähtyy, ennen kuin se siirtyy luovutusasemalle.

Kuvio 3 esittää erästä vaihtoehtoista laitetta yhden tai useamman ylimääräisen väliaineen imemiseksi yhdistelmän kerrosten välisistä tiloista tämän yhdistelmän reunojen luona. Tässä laitteessa on ympäröivä vaippa 22, joka ympäröi koko yhdistelmää, joka käsittää lasilevyt 23 ja 24 ja välillä sijaitsevan lämmössä paisuvaa materiaalia olevan kerroksen 25· Ympäröivä vaippa on imujohdolla 26 yhdistetty pumppuun 27, jonka avulla alipaine voidaan pysyttää tässä vaipassa siten, että kerrosten välisiin tiloihin kohdistuu imua. Pumpun toimiessa vaipan ylä- ja alaseinämät vetäytyvät tähän vaippaan suljetun yhdistelmän ulkopuolisiin pääpintoihin. Tämän ympäröivän vaipan ainakin kehävyöhyke on riittävän jäykkä siten, että se ei painu kokoon yhdistelmän reunoja vasten, joten ilmastollista painetta pienemmän paineen alainen tila 14 61 678 säilyy pumpun 27 vaikutuksesta tässä vaipassa yhdistelmän reunojen ympärillä. Yhdistelmän sisäänsä sulkevan vaipan käyttämisellä saavutetaan etuna, että vaipan koko ei oli kriittinen yhdistelmän mittoihin nähden. Vaippa voidaan helposti sovittaa monta eri kokoa oleviin yhdistelmiin. Lisäksi tämä vaippa ei estä koko yhdistelmän tasaista lämmittämistä, jos tämä olisi eduksi. Edelleen tällaisen vaipan käyttö helpottaa tasaisen paineen kohdistamista yhdistelmän pääpintojen koko alueisiin tämän käsittelyn aikana, niin että ne reaktiovoimat, jotka aiheutuvat siitä paine-erosta, sen tilan välillä, johon vaippa on sijoitettu, ja vaipan sisätilan välillä, eivät tule niin suuriksi, että ne aiheuttavat yhdistelmän ulkolevyjen 23, 24- taipumista. Kuten edellä jo selitettiin, voi tällainen taipuminen johtaa kuplien muodostumiseen kerroksen 25 reunoilla ja voi myös johtaa ei-laakeaan lopulliseen tuotteeseen.

Edellä juuri selitetyn suoritusmuodon erään vaihtoehdon mukaan voidaan valinnanvarainen tukielementti 28 sijoittaa vaipan 22 sisäpuoliseen tilaan. Tällaisena tukielementtinä 28 voi olla putki, jossa kuten on näytetty, on reiät 29» 30» niin että imua voidaan kohdistaa lämmössä sulavaa materiaalia olevan kerroksen 25 reunoihin. Tällainen tukielementti 28 voi poistaa levyjen 23» 24- reunoista pääasiallisesti kaikki ne reaktiovoimat, jotka aiheutuvat vaipan 22 seinämien poikitse vallitsevasta paine-erosta. Tällaista tukielementtiä voidaan myös käyttää yhdessä jonkin muunmuotoisen vaipan kanssa yhdistelmän reunoja varten, esim. kuvion 1 näyttämän tiivistävän putken yhteydessä.

Edellä kuvion 1 perusteella selitetyn menetelmän erään vaihtoehdon mukaan kerrostettu yhdistelmä jätetään ensimmäiseen kammioon 2 ilmastollisen paineen alaiseksi, kunnes lämpötila saavuttaa arvon 90 °C. Tyydyttävä sitoutuminen voidaan aikaansaada tällä tavoin.

Kuvion 2 havainnollistaman lämpötila- ja painekaavion mukaan pienenee yhdistelmän reunojen ympärillä olevassa tilassa vaikuttava alipaine arvoon noin 1,3 kPa ja noin 2,7 kPa. Tämän vaihtoehdon mukaan kammiossa vallitseva ympäristön paine pienennetään arvoon vnoin 27 kPa, vast, noin 40 kPa. Tällä tavoin toimimalla voidaan yhdistelmän lämpötilaa nostaa nopeammin ilman vaaraa lämmön vaikutuksesta paisuvan materiaalin paisumisesta.

Erään toisen vaihtoehdon mukaan poistetaan yhdistelmän pintoihin ja reunoihin vaikuttava alipaine pääasiallisesti samanaikaisesti.

Kuviot 4-...6 havainnollistavat, miten kerrostettu yhdistelmä voidaan valmistaa. Kuvion 4 mukaan pidetään muotti 31, jossa on sivu-seinämät 32 ja pohja 33» jotka on tehty polyvinyylikloridista, polyety- 15 616 7 8 leenistä tai jostain muusta sopivasta materiaalista, ilmalaatikon 34-päällä, jossa on kannatuslevy 35» joka pidetään välin päässä pohjale-vystä 36 seinämän 37 ja välillä sijaitsevien välikappaleiden 38 avulla. Kannatuslevyyn 35 on puhkaistu reiät 39» niin että kun ilmalaatikon 34- sisätila 4-0 yhdistetään ei näytettyyn, imupumppuun, tulee tässä ~ ilmalaatikossa vallitseva paine pienenemään ja muotin pohja 33 tulee pysytetyksi varmasti kannatuslevyä 35 vasten.

Nestemäistä lämmön vaikutuksesta paisuvaa materiaalia kaadetaan muottiin 31, jossa se saatetaan kovettumaan tai sen annetaan kovettua, esim. tunnetulla tavalla kuivauskammiossa, jossa vallitsevat säädetyt lämpötila- ja kosteusolosuhteet siten, että muodostuu kerros 4-1. Tämän menetelmän erään muunnoksen mukaan muotin 31 pohja 32 tehdään vesihöy-" ryä läpäisevästä materiaalista, esim. sellofaanista (tavaramerkki). Tässä tapauksessa lämmössä paisuvan materiaalin kuivuminen siis tapahtuu sen ansiosta, että vesihöyryä diffundoituu puoliläpäisevän pohjan 32 läpi ilmalaatikkoon 34-.

Lasimaista materiaalia oleva levy, jonka varasse mahdollisesti voi olla ennalta valmistettu kerros, sijoitetaan sitten muotissa 4-1 olevan kerroksen päälle, minkä jälkeen muotti käännetään ylösalaisin ja ilmalaatikossa 34- vaikuttava alipaine lopetetaan, jolloin muotti voidaan kuoria pois tämän lasimaista materiaalia olevan levyn varassa olevasta kerroksesta.

Kuvio 5 esittää yhdistelmää, jossa on ensimmäinen lasimaista materiaalia oleva rakenteellinen levy 4-2, useita lämmössä paisuvaa materiaalia olevia osakerroksia 4-3, jotka on saatettava sitoutumaan yhteen kerrokseksi 44, ja toinen lasimaista materiaalia oleva rakenteellinen levy 45. Tässä tapauksessa on näytetty kolme eri lämmössä paisuvaa materiaalia olevaa osakerrosta, mutta voidaan tietenkin muotoilla mielivaltainen lukumäärä tällaisia osakerroksia halutun paksuuden saavuttamiseksi. Nämä osakerrokset voidaan muotoilla samalla tavoin kuin kuvion 4 yhteydessä on selitetty, mutta yksi tai useampi uloimmista osa-kerroksista voidaan myös muotoilla suoraan viereiseen lasimaista materiaalia olevaan levyyn.

Kuvio 6 esittää yhdistelmärakenteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa on ensimmäinen lasimaista materiaalia oleva levy 46, ensimmäinen yksikerroksinen lämmössä paisuvaa materiaalia oleva kerros 47, ja toinen lasimaista materiaalia oleva levy 48, jolle on muodostettu kaksi lämmössä paisuvaa materiaalia olevaa osakerrosta 49, jotka yhdessä muodostavat toisen kerroksen 50, joka puolestaan peitetään kolmannella lasimaista materiaalia olevalla levyllä 51· Huomataan, '··.> 5 . y* 16 61 678 että jokainen lämmössä paisuvaa materiaalia oleva kerros voidaan muodostaa johonkin lasimaista materiaalia olevaan levyyn ennen yhdistämistä, mutta nämä kerrokset voidaan myös muodostaa erikseen, esim. kuvion 4 perusteella selitetyllä tavalla, ja tämän jälkeen siirtää lasi-maista materiaalia oleville levyille. Ymmärretään myös, että vaikka käytännössä on mukavaa, niin ei kuitenkaan ole välttämätöntä muodostaa molemmat kerrokset 47, 50 samasta lämmössä paisuvasta materiaalista.

Esimerkki 1 (kuvio 5)

Voidaan valmistaa yhdistelmä, jolla on seuraavat ominaisuudet: molemmat levyt 42, 45 ovat 5 mm paksua lasia; kerros 44 on muodostettu kolmesta 1,1 mm paksusta osakerroksesta 43, jotka ovat hydratoitunutta natriumsilikaattia.

Jokainen osakerros 43 voidaan valmistaa kuvion 4 näyttämässä laitteessa vesiliuoksesta, jolla on seuraavat ominaisuudet: painosuhde SiQg/Sa^p 3,3- · · 5,4 tiheys 37··»40° Baume Täten muodostetut osakerrokset voidaan sitten kuivata ilmassa, jonka lämpötila on 35 °C ja suhteellinen kosteus on 50 %, kunnes ne sisältävät 34- paino-% jäännösvettä.

Tämän esimerkin eräänä vaihtoehtona kerros 44 muodostetaan yhdestä ainoasta 2,5 mm paksusta kerroksesta hydratoitunutta natriumsilikaattia.

Esimerkki 2 (kuvio 6)

Kerrostettu yhdistelmä voidaan valmistaa seuraavasti: kaikki levyt 46, 48, 51 ovat 3 mm paksua lasia, yksi ainoa kerros 47 hydratoitunutta natriumsilikaattia, paksuus 1,5 mm kaksi 1,5 mm paksua osakerrosta 50, jotka ovat hydratoitunutta natriumsilikaattia.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 erään vaihtoehdon mukaan käytetään viittä 1,2 mm paksua osakerrosta, jotka ovat hydratoitunutta natriumsilikaattia, ja molemmat lasilevyt on kemiallisesti karkaistu.

Esimerkki 4

Esimerkin 2 erään vaihtoehdon mukaan molempien ulkopuolisten lasilevyjen 46, 51 paksuus on 5 mm, ja keskilevyn paksuus on 3 mm, ja molempien lämmössä paisuvaa materiaalia olevien kerrosten muodostamiseen käytetyn jokaisen kolmen hydratoituneesta kaliumsilikaatista teh- 17 61678 dyn osakerroksen paksuus on 1,4 mm.

Esimerkki 5

Edellä esitettyjen esimerkkien eräänä vaihtoehtona, joissa lämmössä paisuvana materiaalina käytetään natriumsilikaattia, tehdään jokaiseen lasilevypintaan, joka valmiissa paneelissa tulee liittymään lämmössä paisuvaan materiaaliin, sirkoniumoksidia oleva 40 yum paksu suojapinnoite, joka muodostetaan pyrolyysin avulla. Tämän esimerkin eräänä vaihtoehtona sirkoniumoksidipinnoite korvataan vedetöntä alumiinifosfaattia olevalla pinnoitteella.

Esimerkki 6

Esimerkin 1 erään vaihtoehdon mukaan muodostetaan kaikki viisi 0,3 mm paksua osakerrosta 43 hydratoituneesta alumiinifosfaatista, ja kummankin lasilevyn 42, 45 paksuus on 4 mm. Ennen yhdistelmän muodostamista sovitetaan 50 yum paksu vedetöntä alumiinifosfaattia oleva suojapinnoite jokaiseen lasilevypintaan, joka on tarkoitettu joutumaan kosketukseen lämmössä paisuvaa materiaalia olevan kerroksen kanssa. Tämän esimerkin eräänä vaihtoehtona suojapinnoite on sirkoniumoksidia.

Esimerkki 7

Esimerkin 1 eräänä vaihtoehtona kumpikin 0,3 mm paksu osakerros 43 tehdään hydratoituneesta natriumaluminaatista.

Tämän esimerkin erään vaihtoehdon mukaan lämmössä paisuvaa materiaalia olevat kerrokset muodostetaan jostain seuraavaste hydratoi-tuneena käytetystä metallisuolasta: kaliumaluminaatista, natriumplum- baetista, kaliumplumbaatista, natriumstannaatista, kaliumstannaatista, alumiininatriumsulfaatista, alumiinikaliumsulfaatista, natriumboraa-tista, natriumortofosfaatista tai kaliumortofosfaatista.

Jonkin esimerkin 1...5 mukaan valmistettuun kerrostettuun yhdistelmään voidaan sitten kohdistaa keksinnön mukainen käsittely kuvioiden 1 tai. 3 mukaisella tavalla näiden yhdistelmien sitomiseksi yhteen. Muita lämmössä paisuvia materiaaleja sisältäviä yhdistelmiä voidaan käsitellä samankaltaisella tavalla.

K* :

Claims (14)

18. i 6 7 8

1. Menetelmä laminoidun valoa läpäisevän tulelta suojaavan paneelin valmistamiseksi, jossa paneelissa on vähintään yksi kiinteä kerros paisuvaa materiaalia, joka on suljettu kahden rakennekerroksen väliin, johon muodostuu kerros paisuvasta materiaalista, missä menetelmässä tämä kerros ja ensimmäinen rakenteellinen kerros kootaan ruudun epäorgaaniseen pintaan, jona ruutuna on toinen rakenteellinen kerros niin, että ensin mainittu kerros on kosketuksessa tämän epäorgaanisen pinnan kanssa ja on tullut sovitetuksi mainittujen rakenteellisten kerrosten väliin, tunnettu siitä, että ainakin täten muodostetun kerrostetun yhdistelmän reunat ympäröidään siten, että muodostuu näiden reunojen ympärille tila, jossa myöhemmin voidaan kehittää ilmastollista painetta pienempi paine imun kohdistamiseksi kerrosten välisiin tiloihin näiden reunojen luona, ja yhdistelmä saatetaan alttiiksi ilmastollista painetta pienemmälle paineelle, joka vaikuttaa kerrostetun yhdistelmän ainakin ulkopuolisten pääpintojen luona, kun tämä kerrostettu yhdistelmä saatetaan alttiiksi lämmön vaikutukselle käsittelykammiossa, ja tämä imu kerrosten välisiin tiloihin kohdistetaan eri kerrosten sitomiseksi yhteen ilman , että mainittu lämmön vaikutuksesta paisuva materiaali paisuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mentelmä, tunnettu siitä, että käsittelyssä yhdistelmään kohdistetaan ilmastollista painetta pienempi ympäristön paine, ja yhdistelmää lämmitetään, jolloin imun kohdistaminen kerrosten välisiin tiloihin aikaa samanaikaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistelmän reunojen ympärillä olevassa tilassa vaikuttava ulkopuolinen alipaine eroaa siitä ilmastollista painetta pienemmästä ympäristön paineesta, joka vaikuttaa yhdistelmän ainakin yhteen ulkopuoliseen pääpintaan ainakin käsitte-lyjakson erään osan aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reunojen ympärillä olevassa tilassa vaikuttavaa ilmastollista painetta pienennetään käsittelyn aikana siten, että tämä alipaine aluksi on suurempi mutta tulee pienemmäksi kuin se alipaine, joka vaikuttaa ainakin yhteen ulkopuoliseen pääpintaan. 19 61 678

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulkopuolinen alipaine, joka vaikuttaa reunojen ympärillä olevassa tilassa, pienennetään arvoon 2,7 kPa tai pienemmäksi, sopivasti arvoon '1,3 kPa tai tätä pienemmäksi.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ympäristön paine, joka vaikuttaa ainakin yhteen ulkopuolisista pääpinnoista käsittelyn aikana pienennetään arvoon 66,5 kPa tai tätä pienemmäksi, sopivasti arvoon 27 kPa tai tätä pienemmäksi.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ympäristön lämpötila tämän käsittelyn aikana on vähintään 50 °C.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ympäristön lämpötila tämän käsittelyn aikana on korkeintaan 120 °C.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistelmän lämpötilaa vähitellen korotetaan käsittelyn aikana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyn aikana alipaine, joka vaikuttaa ainakin yhteen ulkopuolisista pääpinnoista, pienennetään arvoon 27 kPa tai tätä pienemmäksi, ennen kuin se suurennetaan arvoon, joka on yli 54 kPa, jolloin yhdistelmää jatkuvasti lämmitetään ja alipaine pysytetään reunojen ympärillä olevassa tilassa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistelmä sitten joutuu yhteen-sitovaan käsittelyvaiheeseen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tässä yhteensitovassa käsittelyvaiheessa yhdistelmään kohdistetaan lämpöä ja painetta.

13· Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai useamman kaasumaisen aineen poisimeytyminen levyjen välisistä tiloista aikaansaadaan pysyttämällä alipaine-olosuhteet vaipassa, joka sulkee yhdistelmän sisäänsä ja muodostaa samalla vaipan sisäpinnan ja yhdistelmän reunojen välisen tilan.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineen aiheuttamat reaktiovoi- mat, jotka muuten kohdistuisivat yhdistelmän reunoihin, kannatetaan yhden tai useamman tukielementin avulla, jotka sijaitsevat yhdistelmän reunoja ympäröivässä tilassa. . 71* * *- 61678