FI61543C - Formelement - Google Patents

Description

ΓΒΐ ««KUULUTUSjULKAISU , r a 7 1 J UTL&GGN INGSSKRIFT 0104 0 C (45) ;-'atent!u ayint* sty „j J.j l. jj·^ ^ ^ (51) Kv.lk.3/lntCI.3 E 04· 5 9/08 SUOM I — FI N LAN D (21) P»t*nttlh»k«nu» — PatMtaraakning 752657 (22) Hakamlapllvi — Ana6knlngtdag 23.09.75 (23) Alkupllvt—GHtlghttadag 23.09.75 (41) Tullut lulklMki! — Mlvlt offuntHg 2γ 03.76

Patentti- ]a rakUtarihalliti» (44) Nihttvik*ip*non |. kuuL|ulUUun pvm.-

Patent- och reglsterstyrelaen Antdkwt uclagd oeh uti.ikriftan pubiicarsd 30.0^. 82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlerltet 26.09.7k

Norja-Norge(NO) 7^3^69 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) Einar Knutsen, Astrupsvei 36, 5032 Minde, Norja-Norge(NO) (71*) Leitzinger Oy (5^) Muottielementti - Formelement

Keksinnön kohteena on muottielementti, joka muodostaa kelluvan betonirakenteen valmistamisessa käytettävän muotin osan.

Kyseessä olevalla keksinnöllä tarkoitetaan erityisesti muotti-elementtiä, jolla voidaan helposti saada aikaan kelluva, lautta-mainen muotti veden pinnalle tai perusta kelluvan rakenteen rakentamiseksi suoraan lauttamaisen muotin päälle.

Saksalaisesta hakemusjulkaisusta 2 146 520 on tunnettu yhdestä kappaleesta muodostettu rakennuselementti. Hakemuksen kuvassa 7 esitetään sillanrakenneosaa, joka muodostaa sen päällä lepäävän rakenteen alustan. Alusta vuorostaan muodostaa muotin rakenteen betonivalua varten. Betoni muodostaa sillan ajoradan sekä sen kehyksen.

2 61543 Tämä muotti muodostuu kennomaisista osista, johon betoni valetaan suoraan. Tällöin ei ole tarpeellista käyttää minkäänlaista muotti-laudoitusta. Kun betoni on kovettunut valettu kappale muodostaa osan rakennetta sekä suojaa sitä. Kuvista 7 ja 8 ilmenee voidaan esitetyllä rakenteella välttää kellukkeenvaraisten kehysten sekä väliaikaisten muottien käyttö siltakannen valmistuksessa ja näin voidaan huomattavasti yksinkertaistaa koko rakenne. Koska tällainen rakenneosa pystyy vastaanottamaan suuria painekuormituksia se myöskin kestää betonin painon, erityisesti koska kuorman aiheuttama paino jakautuu kuormaa vastaanottavalta pinnalta rakenneosien seinämistä sen kennomaiseen rakenteeseen. Tämä tunnettu rakenne on kuitenkin sovellettavissa ainoastaan erikoisrakenteisiin eikä sovellu kelluvien rakenteiden valmistamiseen .

Sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 386 666 on esitetty neliskulmaisia betonilohkareita, jotka on varustettu risteävillä raoilla. USA-patenttijulkaisussa 3 665 882 on kuvattu tetraedrimaisia moduleja jotka pinta pintaa vasten liitetään toisiinsa suurempien kelluvien lauttojen muodostamiseksi. Nämä tunnetut ratkaisut ovat erikoistapauksia eivätkä sovellu erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Keksinnön mukainen muottielementti on tunnettu siitä, että se muodostuu vaahvomuovista tai vastaavasta materiaalista ja on varustettu pystysuuntaisilla, tasaisilla sivupinnoilla tiivis-tyspintojen muodostamiseksi siihen nojaavia muotinosia vasten, vaakasuuntaisilla yläpinnoilla ensimmäisten muottipintojen muodostamiseksi betonirakenteen pohjaosan valmistamiseksi ja pystysuuntaisilla raoilla, jotka avautuvat yläpintoihin toisten muottipintojen muodostamiseksi alaspäin suunnattujen betoni-listojen valmistamiseksi betonirakenteen pohjaosan jatkeena, ja jotka raot avautuvat vastakkaisiin sivupintoihin betonilis-tojen jatkamiseksi sivusuunnassa rakojen ulkopuolelle.

3 615 4 3 käytössä edullinen yksinkertaisen konstruktiivisen toteutuksensa takia, joka sallii elementin vaivattoman säätelyn suoritettaessa siirtelyä pystytasossa pitkin elementtien pystysuoria pintoja samalla, kun varmistetaan tehokas elementtien välinen tiiviys, olivatpa elementit muodostetut perääantaviksi tai taipuisaksi lauttarakenteeksi.

Sisäiset kanavat muodostavat ensinnäkin muottipinnat ja toiseksi palvelevat helposti yhdistyselinten tai jäykkeiden vastaanottajina.

Ilmenee, että lohkon alaosa muodostaa kätevän kuusikulmion läpileikkaukseltaan ja että sen yläosa on läpileikkaukseltaan muodostunut kuudesta ylöspäin kohoavasta nelikulmaisesta lohko-osasta, jotka erottaa toisistaan mainittu sisäinen kanavisto.

Täten saavutetaan samalla elementtien itsestään keskittyvyys yhteen painettaessa samanikaisesti, kun sisäinen tiiviys varmistetaan elementtien välillä niiden sisäisellä kanavistolla.

Edelleen keksintöä esitetään tässä viittaamalla mukana oleviin kuvioihin, joissa:

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista elementtiä perspektiivikuvana.

Kuvio 2 esittää vaakatasoista piirrosta joukosta kelluntaelementtejä, rjiotka on asennettu yhteen lautan osan muodostamiseksi.

Kuvio 3 esittää samaa kuin kuvio 2 nähtynä pystyleikkauksena.

Kuvio 4 esittää samaa sen jälkeen, kun muotin muodostava pinta on täytetty valumassalla.

Kuvio 5 esittää samaa vaihtoehtoisena toteutuksena.

Kuvio 6 esittää samaa eräänä toisena vaihtoehtoisena toteutuksena.

Kelluntaelementti 50, joka nähdään kuviossa 1, on kokonaisuudessaan valmistettu kelluvasta aineesta koossapysyväksi kappaleeksi. Elementti muodostuu levymäisestä pohjaosasta 50a, josta se kohoaa ylöspäin erillisiksi pystyosiksi 50b jakautuneena, jonka jaon toteuttavat ylös- ja sivullepäin avautuvat pystyleikkaukset 50c. Nähdyssä toteutusesimer- 4 61543 kissä nähdään elementti, jonka ympärys on säännöllinen kuusikulmio pystysuorin sivuseinin 50d, tasaisin vaakasuorin pohjasivuin 50e ja sisäänpäin kapenevin vaakasuorin päällyssivuin 50f.

Kuviossa 2 on esitetty osa lautasta, joka on rakennettu elementeistä 50. Siinä esitetään osa lauttaa, joka on muodostettu jäykistä toisiinsa kolmella jäykerenkaalla 51 kiinnitetyistä elementeistä. Renkaat 51 on kiedottu kolmen pystyosan 50b ympäri, jotka kukin kuuluvat naapurielementteihin. Jäykerenkaiden 51 avulla on saavutettu helposti elementtien keskittyminen toisiinsa sisäänpäin kulkevien pystyleikkaus-ten 50c avulla ja tehokkaalla elementtien välisellä työntövaikutuksella niiden levymäisten pohjaosien 50a sekä ylempien sivupintojen 50d välityksellä. Jäykerenkaat ovat luonnollisestikin tiukasti sovitettuja kuhunkin pystyleikkaukseen. Jotta toivottu jännitysvaikutus aikaansaataisiin elementtien 50 kesken, ovat leikkausten seinämät lievästi ylöspäin toisistaan loittonevia.

Jäykerenkaita 51 käytetään pääasiallisesti elementtien asentamiseksi toistensa yhteyteen. Asennuksen jälkeen voidaan elementtejä kuitenkin kiristää edelleen toisiinsa kiristinelimen 52 avulla, joka on sijoitettu leikkauksiin 50c tavalla, joka ilmenee kuviosta 3. Kuviosta 3 ilmenee, että jäykerenkaat 51 on asennettu leikkausten 50c keskivaiheille, kun taas kiristinelimet 52 on asennettu leikkausten ylimmille osille, ja leikkausten alimmat osat ovat vailla sekä jäykerenkaita että kiristyselimiä. Kuviossa 4 esitetään leikkausten täyttö veden-kestävllä valumassalla. Ilmenee, että jäykerenkaat 51 toimivat yhdyselimenä vahvistetun ylemmän sidososan 53 ja vahvistamattoman alemman osan 54 välillä. Kiristyselimiä 52 voidaan käyttää aikaansaamaan jännitettyä betonia sidososiin.

Esitetyssä toteutusesimerkissä käytetään samaa valumassaa sidososissa 53 ja osassa 54. Valu pystyleikkauksissa 50c voi luonnollisestikin tapahtua enemmän tai vähemmän jatkuvana ja ilman selviä eroja sidos-osien 53 ja osien 54 välillä, jos niin halutaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää erikseen valmistettuja osia, jotka asennetaan paikalleen asianmukaisiin pystyleikkauksiin ja jotka sen jälkeen voidaan valaa yhteen yhtenäiseksi yksiköksi asiaankuuluvien sidososien 53 kanssa. Rakennekonstruktio (ei esitetty lähemmin) rakennetaan näin aikaansaadun perusosan päälle, joka perusosa muodostuu kelluke-elementtien 50 muodostamasta lautasta ja niihin kuuluvista sidososista 53 ja osista 54.

5 61543

Vaihtoehtoisessa toteutusmuodossa, joka nähdään kuviossa 5, on elementti 60 varustettu levymäisellä pohjaosalla 60a, jossa on ylösnouseva keskiosa 60b, joka yhdistää pystyosat 60c keskenään alhaaltapäin. Keskiosa päättyy sopivalle tasolle elementtien yläpinnan 60c alapuolella niin, että pystyosat kurottuvat vapaasti ylöspäin ja ovat toisistaan erillään keskiosan 60b yläpuolella. Tämän aikaansaa ylempi leikkausosa 61, joka kulkee tähtimäisesti yhtyvänä keskiosan 60b päällä ja alemmat leikkauksen osat 62, jotka kulkevat päättyen keskiosaan 60b ilman, että ovat yhteydessä viereisiin leikkauksen osiin 62. Vastaavassa mitassa, kuten kuvioista 3 ja 4 nähtiin, voidaan käyttää jäykerenkaita 51 ja kiristinelimiä 52 ylemmissä leikkauksen osissa, jolloin nämä renkaat ja elimet vastaavasti kuin edellä on kuvattu, voivat muodostaa sidososien vahvistuksen samalla, kun rajoitetut osat, jotka ovat leikkauksen osissa 62 jäävät ilman vahvistuksia. Keskiosan 60b avulla voidaan estää jäykistävien yhdyskohtien syntyminen alempien osien välillä.

Kuviossa 6 nähdään vaihtoehtoinen toteutusmuoto elementille 65, joka huomioonottaen vesistön pohjan epäsäännöllisyydet tai alustan, jolle kelluntaelementti olisi sijoitettava, mahdollistaa ja muodostaa ulottuman, joka ulkonee piakallisesti alaspäin viereisen elementin pöhjapintatasosta. Elementti 65 on vastaavassa määrin kuin elementti 50 ohjattu leikkauksin 66, jotka täsmäävät viereisten elementtien 50 leikkausten 50c kanssa. Elementin 65 pohjaosa on varustettu leikkauksin 67, jotka muodostavat leikkausten 66 pystysuoran pidennyksen, mutta jotka päistään rajoittuvat ylös vedettyihin ylempiin seinämä-osiin 68 elementissä 65. Leikkaukset 66 on esitetyssä suoritusesimer-kissä pidennetty kohden keskiosaa niin, että ne muodostavat toivotun sidoskohdan leikkausten 66 alempiin osiin. Aikaansaadun sidoskohdan seurauksena voidaan saavuttaa lisää vastusta muodosmuutoksille ja mahdollisesti voidaan lisätäkin sellaista vastusta asentamalla paikallisia vahvikkeita sidoskohtiin tai alaosien kiinnipainuviin osiin. Vastaavasti voidaan vähentää vastusta muodosmuutokselle asentamalla paikallisia elimiä, jotka voidaan järjestää alempien osien kiinnipainuviin osiin. Niin on mahdollisuus helppoon ja säännölliseen alempien muotoaan muuttavien osien kuormitukseen.

p

V

Claims (5)

6 615 4 3

1. Muottielementti, joka muodostaa kelluvan betonirakenteen valmistamisessa käytettävän muotin osan, tunne ttu siitä, että se muodostuu vaahtomuovista tai vastaavasta materiaalista ja on varustettu pystysuuntaisilla, tasaisilla sivupinnoilla (50d) tiivistys-pintojen muodostamiseksi siihen nojaavia muotinosia vasten, vaakasuuntaisilla yläpinnoilla (50f) ensimmäisten muottipintojen muodostamiseksi betonirakenteen pohjaosan valmistamiseksi ja pystysuuntaisilla raoilla (50c; 61, 62; 66, 67), jotka avautuvat yläpintoihin (50f) toisten muottipintojen muodostamiseksi alaspäin suunnattujen betonilistojen valmistamiseksi betonirakenteen pohjaosan jatkeena, ja jotka raot avautuvat vastakkaisiin sivupintoihin (50d) betonilis-tojen jatkamiseksi sivusuunnassa rakojen ulkopuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muottielementti, tunnettu siitä, että sen alaosalla (50a, 60a) on yhtenäinen kuusikulmion muotoinen poikkileikkaus, kun taas yläosa koostuu kuudesta nelisivuisesta, pilarimaisesta osasta, jotka on erotettu toisistaan mainituilla pystysuuntaisilla raoilla (50c; 61, 62; 66, 67).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen elementti, tunnettu siitä, että raoilla (50c; 61, 62; 66, 67) on pystysuuntainen ulottuvuus, joka vastaa ainakin puolta elementin pystysuuntaisesta ulottuvuudesta .

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen elementti, tunnettu siitä, että pystysuuntaisilla raoilla (61, 62) on olennaisesti suurempi pystysuuntainen ulottuvuus elementin säteen suunnassa ulommissa osissa kuin sen keskiosissa, jolloin keskeinen varsiosa (60b), joka ulottuu pystysuunnassa ylöspäin levymäisestä pohjaosasta (60a), yhdistää nelisivuisia, pilarimaisia osia (60c) toisiinsa alaosassa elementin keskiosaa (kuvio 5).

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen elementti, tunnettu siitä, että pystysuuntaisilla raoilla (66, 67) on olennaisesti pienempi pystysuuntainen ulottuvuus elementin säteen suunnassa ulko-osissa kuin sen keskiosissa, jolloin ulommat seinäosat (68) , jotka ulottuvat pystysuunnassa ylöspäin levymäisestä pohjaosasta, yhdistävät nelisivuisia, pilarimaisia osia toisiinsa alaosassa elementin kehäosaa (kuvio 6). 7 61 543