FI61528B - Tvaopolig elektrod - Google Patents

Description

|-Vbw1 f , KUULUTUSjULKAISU /; 1 c O o IBJ (") utlAggningsskrift OiDtö 3¾¾ c (45) '1 “ - ·'· j-'1 ; "y -' -" ^ ^ (51) K».ik.3/iB».a3 C 25 B 11/02 SUOMI —FINLAND (11) N«Rttllnk«MM-NMnnMiil«| t8oU6t (22) HakwnltpUvl — An*5knln(*dtf 13.02.78 (23) AlkupVv·—Gllclghatadag 13.02.78 (41) Tullut julklMksI — Blhrlt offancllg g Qg jq PMMU.J. r.kirt«rih«HttU. (4ΑΝ1ΜΛΛ~,|.Ι».Μ.ΐω«.^._ ‘ P«tant- och r*gift«rstyr«lMn V 1 AnaOkM uttajd och utl.skrtfMu put>Uc«r»d 30.0U.o2 (32)(33)(31) P)r/imtf *tuoik*ui—priori»·* 17 · 02.77

Japani-Japan(JP) 15501/77 (71) Chlorine Engineers Corp., Ltd., No. 2-5, Kasumigaseki 3-chome,

Chiyoda-ku, Tokyo, Japani-Japan(jP) (72) Teruo Ichisaka, Okayama, Tadao Ikegami, Okayama, Japani-Japan(JP) (74) Oy Borenius & Co. Ah (54) Kaksinapainen elektrodi - Tv&polig elektrod

Keksinnön kohteena on kaksinapainen elektrodi, jossa on anodi ja katodi, jotka on erotettu toisistaan väliseinämällä, mutta rakenteellisesti ja sähköisesti yhdistetty toisiinsa, joka elektrodi soveltuu käytettäväksi esim, alkalimetallikloridin vesiliuoksen elektrolysoimi-seksi, haluttaessa valmistaa alkalimetallikloraatteja tai alkali-metallihydroksideja ja klooria.

Tavanomainen kaksinapainen elektrodi on selitetty US-patentissa 3.859.197» ja sen rakenne on esitetty tämän hakemuksen kuviossa 1.

Tässä kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa yhdysrakenteista elementtiä, joka on valmistettu räjähdyshitsaamalla yhteen titaanilevy 4 ja valantaterästä oleva levy 5. Tämä yhdysrakenteinen elementti 1 on sovitettu titaanilevystä 2 ja valantateräslevystä 3 muodostetun väliseinämän 16 aukkoon siten, että tämä elementti toimii väliseinämän 16 eräänä osana. Elementin 1 titaanilevyn 4 ulkoreuna on hitsattu kiinni titaanilevyssä 2 olevaan aukkoon, ja valantateräslevyn 5 ulkoreuna on hitsattu kiinni valantateräslevyn 3 aukkoon.

Yhdysrakenteisen elementin 1 titaanilevy 4 on hitsattu kiinni anodiin 7 tähän titaanilevyyn 4 kiinnihitsatun, titaania olevan välikappaleen 6 välityksellä, ja elementin 1 valantateräslevy 5 on hitsattu kiinni 61 F 2 8 2 katodiin 9 valantaterästä olevan välikappaleen 8 välityksellä, joka on hitsattu kiinni valantateräslevyyn 5. Täten anodi 7 ja katodi 9 on yhdistetty toisiinsa sähköisesti ja rakenteellisesti elementin 1 avulla siten, että muodostuu kaksinapainen elektrodi, jossa on anodi-osasto 10 · ja katodiosasto 11,

Anodi 7 on tehty verkkomaisesta titaanialustasta, johon on muodostettu platinaryhmään kuuluvan metallin tai platinaryhmän metallioksidin pinnoite, ja katodi 9 on tehty ritilämäiseksi.

Edellä selitetyn ennestään tunnetun kaksinapaisen elektrodin haittana on, että katodin puolella (josta seuraavassa käytetään sanontaa "katodinpuoleinen metalli") käytetty metalli, esim. yhdysralcenteisen elementin rauta, tarttuu huonosti kiinni siihen metalliin, jota käytetään anodin puolella (josta seuraavassa käytetään sanontaa "anodinpuoleinen metalli") kuten titaaniin, joten nämä metallit pyrkivät erottumaan toisistaan fysikaalisesti. Toinen haitta on, että elektrodia käytettäessä pitkiä aikoja muodostuu tämän yhdys-rakenteisen elementin liitoskohtaan titaanihydridiä, minkä seurauksena kaksinapaisen elektrodin valmistukseen käytetyt metallit erottuvat toisistaan. Tämän syynä on, että katodin valmistukseen soveltuvilla metalleilla, kuten raudalla tai nikkelillä, on pieni ylijännite vetyyn nähden katodin luona, mikä helposti sallii vetyatomien läpi-tunkeutumisen, kun taas sellaiset materiaalit, jotka soveltuvat anodin alisbaksi, kuten titaani, helposti muodostavat hydridejä. Alkali-metallikloridin vesiliuosta elektrolysoitaessa tapahtuu vedyn kehittyminen seuraavan kaksivaiheisen reaktion perusteella: H++e -» H(ad) <1> H(ad) + H(ad) f <2> joissa kaavoissa H/a,\ tarkoittaa adsorboitunutta vetyä. On tunnettua, että lauseke (2) määrää koko reaktion nopeuden. Tästä syystä yhdysrakenteisen elementin katodinpuoleisena metallina käytetyn raudan pinta siinä täyttyy adsorboituneella vedyllä josta osa tunkeutuu raudan läpi ja lopuksi saavuttaa elementin sen kohdan, jossa metallit on yhdistetty toisiinsa. Tässä kohdassa vety reagoi anodinpuoleisena metallina käytetyn titaanin kanssa siten, että muodostuu fysikaalisesti haurasta titaanihydridiä, mikä johtaa sen kohdan murtumiseen, jossa 61528 metallit on yhdistetty toisiinsa. Tämän seurauksena metallit tulevat sähköisesti eristetyiksi toisistaan niin, että jännite yhdysrakenteisen elementin molempien pintojen välillä suurenee, kunnes lopuksi elektrodi tulee käyttökelvottomaksi. Tämän ilmiön esiintymiseen kuluvan ajan pituus riippuu virrantiheydestä siinä kohdassa, jossa metallit on liitetty yhteen, ja katodinpuoleisen metallin paksuudesta. Niinpä yhdysrakenteinen elementti, jossa on 10 mm paksu rautakerros ja titaanikerros, jotka on räjähdyshitsattu toisiinsa, tulee käyttökelvottomaksi 1,5...3 vuodessa siinä tapauksessa, että virrantiheys on 200 A/dm2.

On myös ehdotettu kuvion 2 mukaista kaksinapaista elektrodia tarkoituksella poistaa edellä mainitut haitat. Yhdysrakenteisessa elementissä 12 on anodinpuoleinen osa 13, joka on tehty titaanista tai titaanilejeeringistä, jota käytetään anodin 7 alustana, ja katodin-puoleinen osa 15, joka on tehty esim. valantateräksestä tai valanta-teräslejeeringistä, jota käytetään katodin 9 alustana, jolloin nämä osat 13 ja 15 on sidottu yhteen välikerroksella 14, joka on kuparia tai kuparilejeerinkiä, esim. messinkiä. Osat 13, 14 ja 15 on muotoiltu levyiksi ja yhdistetty toisiinsa soveltamalla räjähdyshitsausmenetel-mää tai kitkahitsausmenetelmää. Osa 14 voi yhdysrakenteisen elementin 12 välikerroksena olla muodostettu kahdesta tai useammasta lamAnoi-dusta kerroksesta.

Yhdysrakenteinen elementti 12 on sovitettu väliseinämän 16 aukkoon siten, että se muodostaa osan tästä väliseinämästä 16. Lähemmin selitettynä elementin 12 osan 13 ulkoreuna on hitsattu kiinni väliseinämän 16 levyn 2 aukkoon, ja osan 15 ulkoreuna on hitsattu kiinni levyn 3 aukkoon. Siinä tapauksessa, että elementti 12 on tehty väli-seinämän 16 osaksi, on kuparista tai kuparilejeeringistä tehty osa 14, joka tulee toimimaan elementin 12 välikerroksena, muotoiltava siten, että se ei joudu alttiiksi elektrolyyttiliuoksen vaikutukselle.

Tällaista rakennetta käytettäessä ei yhdysrakenteisen elementin väli-kerroksena käytetty kuparia tai kuparilejeerinkiä oleva osa salli vedyn läpitunkeutumista ja tästä syystä elektrolyysin aikana katodin puolella kehittyvä vety ei saavuta välikerroksen ja titaania olevan osan välistä liitospintaa. Tämän ansiosta titaanista tehty osa ei erotu kuparia tai kuparilejeerinkiä olevasta osasta näiden yhteen-liitettyjen pintojen luona. Valantateräksestä tehty osa tarttuu varsin hyvin kiinni kuparista tai kuparilejeeringistä tehtyyn osaan, 4 61528 eikä tämä viimeksi mainitun osan materiaali helposti muodosta hydridiä. Näin ollen valantateräksestä tehty osa ei pyri erottumaan osasta, joka on tehty kuparista tai kuparilejeeringistä, näiden yhteenliitetty-jen pintojen luona.

Koska kuitenkin kuvion 2 näyttämässä rakenteessa yhdysrakenteisen elementin osat 13» 14 ja 15 on liitetty yhteen ainoastaan pinta-liitoksen avulla, voi tämä liitos turmeltua mekaanisten tekijöiden takia tai vaikeiden elektrolyysiolosuhteiden vallitessa. Koska edelleen edellä selitetyssä rakenteessa väliseinämän 16 valantateräs-levyä 3 oleva aukko-osa on hitsattu kiinni yhdysrakenteisen elementin 12 valantaterästä olevan osan 15 toiseen reunaosaan, jolloin elementti 12 on sovitettu väliseinämän 16 aukkoon siten, että se muodostaa väliseinämän 16 erään osan, ei valantaterästä oleva osa 15 hitsauksen jälkeen omaa mitään sietokykyä lämmön aiheuttamalle muodonmuutokselle. Tästä syystä hitsatussa osassa syntyy rasitusten aiheuttamia halkeamia, tai tämä rakenne pyrkii aiheuttamaan halkeamia hitsatussa osassa elektrolyysin aikana esiintyvien lämmönvaihtelujen takia. Halkeamien esiintyessä osan 15 hitsatussa kohdassa ja levyssä 3, nämä halkeamat suurenevat elektrolyysin aikana niin, että katolyyttiliuos tunkeutuu halkeamien läpi. Tämä turmelee elementin 12 liitoskohdan, ja elementin 12 välikerroksena tehty kuparia tai kuparilejeerinkiä oleva osa 14 syöpyy. Tämän seurauksena kehittyy sähköinen eristymisilmiö elementissä 12, mikä johtaa jännitteen suurenemiseen.

US-patentissa 3.884.792 on myös selitetty kaksinapainen elektrodi-rakenne, johon sisältyy anodi, kerros atomista vetyä läpäisevää pohjamateriaalia, joka sijaitsee anodin ja katodin välillä, ja kerros metallia tai metallilejeerinkiä välikerroksena, joka ei läpäise atomista vetyä. Tämän US-patenttiselityksen mukaan käytetään volframilla päällystettyjä ruuveja anodin ja katodin kiinnittämiseksi sydämeen, ja edelleen pultteja, jotka tyypillisesti ovat valantaterästä, ja joita käytetään jokaisen katodilevyparin kiinnittämiseksi, kun taas tavallisesti kuparista tehtyjä liittimiä käytetään sähköliittiminä. Tämän takia tällä US-patentilla on samat haitat, jotka edellä on selitetty, minkä lisäksi syöpymistä tapahtuu pitkin volframilla päällystettyjä ruuveja.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kaksinapainen elektrodi, josta edellä selitetyt haitat on poistettu, ja joka kykenee pitkiä aikoja 5 61528 toimimaan stabiilisi!.

Keksinnön mukaisessa kaksinapaisessa elektrodissa on a) anodi, joka on muodostettu alustasta, joka on tehty syöpymistä kestävästä metallista tai metallilejeeringistä, ja johtava pinnoite, joka on muodostettu tämän anodin pintaan, b) katodi, joka on tehty metallista tai metallilejeeringistä, c) väliseinämä anodin erottamiseksi katodista, joka väliseinämä on muodostettu anodinpuoleisesta levystä, joka on samaa syöpymistä kestävää metallia tai metallilejeerinkiä kuin anodin alusta, ja katodinpuoleisesta levystä, joka on samaa metallia tai metallile jeerinkiä kuin katodi, ja d) yhdysrakenteinen elementti anodin ja katodin yhdistämiseksi sähköisesti ja rakenteellisesti toisiinsa, jossa elementissä on anodinpuoleinen osa, joka on tehty samasta syöpymistä kestävästä metallista tai metallilejeeringistä kuin anodin alusta, katodin-puoleinen osa, joka on tehty samasta metallista tai metallile jeeringistä kuin katodi, ja välikerroksena osa, joka on tehty sähköä johtavasta metallista tai metallilejeeringistä, joka estää vedyn läpitunkeutumisen ja pääasiallisesti ei läpäise atomista vetyä, jotka kolmet osat on yhdistetty toisiinsa, ja keksintö tunnetaan siitä, että 1) tapit, jotka on tehty sähköä johtavasta metallista tai metallilejeeringistä, joka materiaali vastustaa vedyn läpitunkeutumista ja on pääasiallisesti läpäisemätön atomi-seen vetyyn nähden, on tiiviisti sovitettu läpimeneviin reikiin, jotka on tehty yhdysrakenteiseen elementtiin (d) ja jotka diver-goivat kohti tämän elementin (d) molempia pintoja suppilomaisesti siten, että nämä tapit tarttuvat tiiviisti läpimenevien reikien pintoihin, 2) väliseinämän (c) anodinpuoleinen levy ja katodin-puoleinen levy ovat levyjä, joissa ei ole mitään läpimenevää reikää yhdysrakenteisen elementin sisääntyöntämiseksi, 3) yhdys-rakenteisen elementin (d) katodinpuoleinen osa on hitsattu kiinni väliseinämän (c) katodinpuoleisen levyn sisäsivun pintaan, ja 4) anodinpuoleisen levyn pinta on vastushitsauksella yhdistetty yhdysrakenteisen elementin (d) anodinpuoleisen osan yläpintaan.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella.

Kuviot 1 ja 2 esittävät poikkileikkauksina ennestään tunnetun tekniikan mukaisia elektrodeja.

6 61528

Kuviot 3a ja b esittävät suurennetussa mittakaavassa tehtyinä poikkileikkauksina keksinnön mukaista kaksinapaista elektrodia.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen kaksinapaisen elektrodin yhdys-rakenteisen elementin erästä valmistustapaa.

Kuvio 3a esittää keksinnön mukaisen elektrodin erästä suoritusmuotoa, ja tästä kuviosta nähdään suurennetussa mittakaavassa tämän kaksinapaisen elektrodin väliseinämän ja yhdysrakenteisen elementin yhteen-liitetty osa. Numero 2 tarkoittaa anodinpuoleista levyä, 3 katodin-puoleista levyä, 6 välikappaletta ja 8 välikappaletta. Kuviossa 3a on yhdysrakenteinen elementti merkitty viitenumerolla 12, ja tämä elementti on yhteenliitetty rakenne, jossa on anodinpuoleinen osa 13, joka on tehty siitä metallista tai metallilejeeringistä, esim. titaanista tai titaanilejeeringistä, josta anodin alusta on tehty, anodinpuoleinen osa 15» joka on tehty katodin valmistukseen käytetystä teräksestä tai metallilejeeringistä, ja välikerros 14, joka on tehty kuparista tai kuparilejeeringistä, ja joka on sovitettu osien 13 ja 15 väliin. Nämä osat 13, 14 ja 15 voidaan muotoilla levyiksi, joilla on erilaiset muodot, kuten ympyrämäinen, elliptinen tai suorakaiteenmuotoinen, ja nämä osat on yhdistetty toisiinsa soveltamalla räjähdys-hitsausmenetelmää tai kitkahitsausmenetelmää. Yhdysrakenteisessa elementissä 12 on läpimenevät reiät 19, jotka divergoivat suppilomaisesta kohti tämän elementin molempia pintoja. Tappi 20, joka on tehty sähköä johtavasta metallista tai metallilejeeringistä, esim. kuparista tai kuparilejeeringistä (kuten messingistä), joka vastustaa vedyn läpitunkeutumista ja on pääasiallisesti läpäisemätön atomiselle vedylle, on tiiviisti sovitettu jokaiseen tällaiseen läpimenevään reikään 19.

Kuvion 3a mukaan on yhdysrakenteinen elementti 12 yhdistetty laaka-levyn katodinpuoleiseen sivuun 3, mutta kuvion 3b näyttämällä tavalla voidaan elementti 12 yhdistää anodinpuoleisen laakean levyn 2 ja katodinpuoleisen levyn 3 väliin, joka on muotoiltu kaarevapintaiseksi, koska katodinpuoleinen levy, joka tavallisesti tehdään taipuvasta valantateräksestä, helposti muuttaa muotoaan.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen yhdysrakenteisen elementin erään suoritusmuodon valmistustapaa. Tapin 20 pituus on suurempi kuin läpimenevän reiän 19 pituus ja se muistuttaa upponiittiä, jonka toisessa 7 61528 päässä on kanta 21, joka suppilomaisesti divergoi kohti päätepintaa. Tappi 20 työnnetään jokaiseen elementin 12 läpimenevään reikään 19 siten, että sen kanta 21 on käännetty alaspäin, ja puristetaan sekä ylhäältä- että alhaaltapäin käyttämällä ei näytettyä puristinta.

Tämän tapin 20 yläpää saadaan täten pakkosovitetuksi läpimenevään reikään 19, johon se tarttuu tiiviisti kiinni. Tapin 20 ylä- ja alapäissä olevat ulkonevat osat poistetaan hiomalla siten, että niiden pinnat tulevat sileiksi ja tasaisesti liittyvät yhdysrakenteisen elementin ylä- ja alapintoihin. Kuvioissa 3 viitenumero 16 tarkoittaa, väliseinämää, joka on tehty sovittamalla päällekkäin anodinpuoleinen levy 2, joka on tehty samasta metallista kuin anodin alusta, esim. titaanista tai titaanilejeeringistä, ja katodinpuoleinen levy 3, joka on tehty samasta metallista kuin katodi, esim. valantateräksestä tai valantateräslejeeringistä. Väliseinämän 16 ja yhdysrakenteisen elementin 12 välisessä liitoskohdassa on elementin 12 katodinpuoleinen osa 15 sijoitettu väliseinämän 16 katodinpuoleisen levyn 3 päälle ja hitsattu kehäosastaan. Väliseinämän 16 anodinpuoleinen levy 2 on erotettu katodinpuoleisesta levystä 3 ja sijoitettu yhdysrakenteisen elementin 12 anodinpuoleisen osan 13 päälle, minkä jälkeen nämä osat hitsataan yhteen vastushitsauksen avulla. Välikappale 6, jota käytetään anodin yhdistämiseksi (ei näytetty) ja välikappale 8, jota käytetään katodin yhdistämiseksi (ei näytetty), on hitsattu vastaavasti väliseinämän 16 anodinpuoleiseen levyyn 2 ja katodinpuoleiseen levyyn 3.

Sopivista venttiilimetalleista ja venttiilimetallilejeerengeistä, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaan edellä selitettyjen suoritusmuotojen anodina, mainittakoon sähköisesti johtavat passivoitavissa olevat metallit, jotka passivoidaan muodostamalla niiden pintaan inertti johtamaton kerros tämän metallin oksidia. Tällaisen metallin tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon titaani, mutta voidaan myös käyttää tantalia, niobia, hafniumia ja sirkoniumia, sekä lefleerinkejä, jotka pääasiallisina komponentteina sisältävät jotain tällaista metallia.

Sopivina katodimateriaaleina voidaan edellä selitetyissä suoritusmuodoissa käyttää keksinnön mukaan sellaisia materiaaleja, joilla on suuri sähköinen johtokyky, joita on helposti saatavissa, ja joilla on riittävä vastustuskyky kemialliseen syöpymiseen nähden niitä katodina käytettäessä. Tällaisten metallien esimerkkeinä mainittakoon rauta, alumiini, nikkeli, lyijy, tina ja sinkki, ja lejeeringit, kuten valantateräs, ruostumaton teräs, messinki, pronssi, monel-metalli ja 8 61528 valurauta. Katodi valmistetaan tavallisesti niukkahiilisestä valanta-teräksestä.

Sopivia välikerrosmateriaaleja, joita voidaan käyttää keksinnön suoritusmuodoissa, ovat sellaiset sähköä johtavat materiaalit, jotka vastustavat atomisen vedyn sisääntunkeutumiata, esim. kupari, kulta, tina, lyijy, nikkeli, koboltti, kromi, volframi, molybdeeni ja kadmium. Voidaan myös käyttää näiden metallien lejeerinkejä.

Keksinnön mukaiset tapit voidaan valmistaa esim. vedyn sisääntunkeutumista vastustavista materiaaleista, jotka on edellä selitetty väli-kerroksen sopivina materiaaleina. Erikoisen edullisia materiaaleja ovat johtavat ja helposti työstettävät materiaalit, esim. kupari, kulta, tina, lyijy, nikkeli, kadmium ja näiden lejeeringit.

Välikappaleet 6, 8 tehdään sopivasti sähköä johtavista materiaaleista, jotka ovat kestäviä anodin ja katodin luona esiintyvään syöpymiseen, esim. elektrolyytin ja kaasun aiheuttamaan syöpymiseen nähden.

Keksinnön mukaisen kaksinapaisen elektrodin yhdysrakenteisen elementin komponentit yhdistetään toisiinsa pinnoistaan yhteenliittämällä, ja sähköä johtavasta metallista, kuten kuparista tai kuparilejeeringistä tehty tappi työnnetään jokaiseen läpimenevään reikään siten, että tämän tapin suppilomaiset päät joutuvat perusteelliseen kosketukseen läpimenevien reikien sisäsivun kanssa. Täten saadaan yhdysrakenteisen elementin mekaaninen lujuus parannetuksi, eikä tämä elementti erotu komponentteihinsa edes vaikeissa olosuhteissa. Lisäksi väliseinämän anodinpuoleinen levy hitsataan vastushitsauksen avulla yhdysrakenteisen elementin anodinpuoleisen osan pintaan. Siinäkin tapauksessa, että tapin 20 pinta jää paljaaksi väliseinämän anodinpuoleisen levyn pinnassa, voidaan täten vastushitsaus helposti suorittaa ilman, että tapit haittaavat tätä hitsausta, koska tappien sähköinen johtokyky on hyvä.

Keksinnön mukaisen kaksinapaisen elektrodin yhdys rakenteinen elementti ei myöskään ole yhdistetty väliseinämän läpimenevässä reiässä ainoastaan työntämällä, vaan tämän yhdysrakenteisen elementin katodin-puoleinen osa on hitsattu kiinni katodinpuoleiseen levyyn, jossa ei ole mitään läpimeneviä reikiä. Täten on toleranssia olemassa hitsatussa osassa yhdysrakenteisen elementin katodinpuoleisen osan ja väli-seinämän katodinpuoleisen levyn välillä, joten mitään halkeamia ei 9 61528 pääse helposti muodostumaan hitsauksen aikana syntyvien rasitusten takia. Siinäkin tapauksessa, että halkeamia muodostuisi, ei ole mitään vaaraa katolyytin läpitunkeutumisesta, koska yhdysrakenteisen elementin katodinpuoleisen osan ja väliseinämän katodinpuoleisen levyn välillä oleva hitsattu osa ei joudu paljaaksi katolyyttiliuok-selle. Tästä syystä yhdysrakenteisen elementin sisäkerros ei syövy, eivätkä tämän elementin toisiinsa kiinnitetyt osat turmellu. Näin ollen voidaan elektrodia käyttää stabiilisti pitkiä aikoja.

Keksintö on edellä selitetty yksityiskohtaisesti eräiden määrättyjen suoritusmuotojen perusteella, mutta sitä voidaan ilmeisesti ammattimiesten toimesta vaihdella monella tavoin keksinnön ajatuksesta ja hengestä poikkeamatta.

Patenttivaatimus

Kaksinapainen elektrodi, jossa on a) anodi, joka on muodostettu alustasta, joka on tehty syöpymistä kestävästä metallista tai metallilejeeringistä, ja johtava pinnoite, joka on muodostettu tämän anodin pintaan, b) katodi, joka on tehty metallista tai metallilejeeringistä, c) väliseinämä (16) anodin erottamiseksi katodista, joka välisenämä (16) on muodostettu anodinpuoleisesta levystä (2), joka on samaa syöpymistä kestävää metallia tai metallilejeerinkiä kuin anodin alusta, ja katodinpuoleisesta levystä (3), joka on samaa metallia tai metallilejeerinkiä kuin katodi, ja d) yhdysrakenteinen elementti (12) anodin ja katodin yhdistämiseksi sähköisesti ja rakenteellisesti toisiinsa tunnettu siitä, että

ClJ yhdysrakenteisessa elementissä (12) on (i) anodinpuoleinen osa (13), joka on tehty samasta syöpymistä kestävästä metallista tai metallilejeeringistä kuin anodin alusta, (ii) katodinpuolei-nen osa (15), joka on tehty samasta metallista tai metallilejeeringistä kuin katodi, ja (iii) välikerroksena osa (14), joka on tehty sähköä johtavasta metallista tai metallilejeeringistä, joka estää vedyn läpitunkeutumisen ja pääasiallisesti ei läpäise atomista vetyä, jotka kolmet osat on yhdistetty toisiinsa, Cl 17 tapit (20), jotka on tehty sähköä johtavasta metallista tai metallilejeeringistä, joka materiaali vastustaa vedyn läpitunkeu- 61528 ίο tumista ja on pääasiallisesti läpäisemätön atomiseen vetyyn nähden, on tiiviisti sovitettu läpimeneviin reikiin (19), jotka on tehty yhdysrakenteiseen elementtiin (12) Cd] ja jotka divergoivat kohti tämän elementin (12) CdJ molempia pintoja suppilomaisesti siten, että nämä tapit (20) CU tarttuvat tiiviisti läpimenevien reikien (19) pintoihin, ΖΊΙΙ7 väliseinämän (16) Cc] anodinpuoleinen levy (2) ja katodin-puoleinen levy (3) ovat levyjä, joissa ei ole mitään läpimenevää reikää yhdysrakenteisen elementin tappien sisääntyöntämiseksi, C1V7 yhdysrakenteisen elementin (12) Cd] katodinpuoleinen osa (15) on hitsattu kiinni väliseinämän (16) Cc] katodinpuoleisen levyn (3) sisäsivun pintaan, ja OI] anodinpuoleisen levyn (2) sisäpinta on vastushitsauksella yhdistetty yhdysrakenteisen elementin (12) Cd] anodinpuoleisen osan (13) yläpintaan .