FI61386C - Kilanordning - Google Patents

Description

61 3 8 6 Tämän keksinnön kohteena on kiilalaite käsittäen elimet, jotka ovat siirrettävissä toisiinsa nähden elinten pituussuunnassa käyttölaitteen avulla ja täten aikaansaavat kiilavaikutuksen.

Kiilaa käytetään hyvin yleisesti kahden esineen välisen tilan laajentamiseksi, esim. puiden kaatamiseksi sen jälkeen, kun puun runko on sahattu osittain poikki.

Tämän tapaiset kiilalaitteet ovat ennestään tunnettuja. Suomalaisessa patentissa 35 042 on esitetty työkalu, jota käytetään puun kaadossa ja joka muodostuu pihdeistä, jotka työnnetään sahausrakoon. Tämän jälkeen laajennetaan pihtien leukoja kiilan avulla.

i

Amerikkalaisessa patentissa 3 038 510 on esitetty hydraulinen puunpilkkomislaite, joka muodostuu kiilamaisesta työkalusta, joka voidaan työntää puussa olevaan rakoon. Kiilamainen työkalu muodostuu kahdesta puolikkaasta, jotka voidaan hydraulisesti siirtää erilleen toisistaan, minkä johdosta puu rikkoutuu .

Norjalaisessa patentissa 99 395 on esitetty, kiilamainen työkalu, joka voidaan työntää puussa olevaan sahausrakoon. Kiilamainen työkalu muodostuu kahdesta laatasta, jotka voidaan siirtää erilleen toisistaan varren avulla. Ylempi laatta toimii tällöin vipuna.

Ruotsalaisessa patentissa 114 152 on esitty tavallinen, yksinkertainen kiila, joka lyödään sahausrakoon kirveen tai muun sellaisen avulla ja joka on varustettu ulokkeella, joka estää kiilan liukumisen ulos sahausraosta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on täten aikaansaada sellainen laite, joka myös suuria kiilakulmia käytettäessä voidaan tunkea sisään mahdollisimman pientä voimaa käyttämällä sekä joka varmasti säilyttää asentonsa niiden pintojen välissä, jotka on erotettava toisistaan.

Tämä tarkoitus toteutuu täydellisesti tämän keksinnön avulla.

s i _2_ 613 8 6

Keksinnölle on tunnusomaista se, että elimet muodostuvat pääasiallisesti samanpituisista kiiloista, joiden ulommat kiila-pinnat on varustettu tartuntaelimi 1lä, jotka on suunnattu taaksepäin kiilakärjistä katsottuna ja järjestetty olemaan otteessa kahden toistensa yläpuolella sijaitsevan ja toisistaan kiilalaitteen avulla erotettavan pinnan kanssa, ja että käyttölaite on järjestetty synnyttämään sisääntyöntövoiman vuorotellen kiiloihin.

Keksintöä havainnollistetaan oheisessa piirustuksessa. Kii-lalaitteessa on sellainen liitäntä päätekappaleen ja kiilojen välillä, että kiilojen sisääntunkeutumisen lisäksi voi näiden erottuminen toisistaan tapahtua päätekappaleen vaikutuksesta siten, että puun kaataminen tapahtuu helposti.

Piirustuksessa on esitetty ylempi, kaksiosainen kiila 61, joka on varustettu hampailla 62, jotka on järjestetty tarttumaan pintaan, sekä alempi kiila 63, jonka hampaat 64 on järjestetty olemaan yhteistoiminnassa toisen pinnan kanssa, joka on erotettava ensiksimainitusta pinnasta. Molemmat pinnat, jotka on erotettava toisistaan, on jätetty esittämättä kuviossa, mutta ne muodostuvat esimerkiksi sahausuran toisiaan vastaan suunnatuista pinnoista, joka ura on sahattu puunrunkoon. Kiila 61 on kiertyvästi laakeroitu pääte-kappaleeseen 65 akselilla 66, ja kiila 63 on kiertyvästi laakeroitu akselille 67, joka kulkee kahden päätekappalees-sa 65 olevan korvakkeen lävitse, joista ainoastaan korvake 68 on esitetty. Päätekappale 65 on varustettu tangolla 69.

Piirustuksessa on kiilat 61 ja 63 esitetty nostetussa asen-nosa, so kiilojen päätyosat on nostettu ylös toisistaan.

Kiilojen takaosien suurempi erottaminen voidaan aikaansaada siten, että päätekappaletta 65 käännetään vielä vastapäivään, kunnes akselit 66 ja 67 ovat viivalla, joka on oleellisesti pystysuora. Tankoa 69 voidaan tässä jälkimmäisessä tapauksessa kääntää siten, että' se on kallellaan vastapäivään enemmän kuin kuviossa on esitetty. Se kulma, joka aikaansaadaan kiertämällä päätekappale 65 esitettyyn asen- -3- 61386 toon, on kuitenkin täysin riittävä tarpeellisen murtovoiman aikaansaamiseksi sen puun katkaisemiseksi, johon kiilalaite on tungettu. Tungettaessa kiiloja sisään eli kun kiilat saatetaan vuorotellen sisääntunkeutumisliikkeeseen suorittamalla pumppaamista tangolla 69, on tanko suunnattu vinosti alaspäin, jolloin akseli 67 on suunnilleen asemassa 67’. Pumpattaessa siirtyy akseli 67 asennosta 67’ vuorotellen akselin 6Θ kanssa nuolen A tai B suuntaan.

Niin pian kuin kiilat on tungettu haluttuun syvyyteen sa-hausurassa ja ne ovat hyvin kiinnittyneinä paikoilleen, käännetään tankoa 69 vastapäivään kuviossa esitettyyn asentoon, jolloin kiilat 61 ja 63, jotka ovat olleet lähellä toisiaan sisääntunkeutumisliikkeen aikana, tulevat siirtymään kuviossa esitettyyn asentoon, so kiilauskulma lisääntyy voimakkaasti ja aikaansaadaan vaadittava, ylimääräinen kiilausvoima puun kaatamiseksi.

Oleellista on täten se, että ohjausnivelet 66 ja 67 on siten sijoitettu päätekappaleen 65 suhteen, että päätekappale voi saada ensimmäisen asentonsa, jolloin kiilat ovat tiiviisti lähellä toisiaan sisäänsyöttöliikkeen aikaansaamiseksi, ja toisen asentonsa, jossa kiilat siirtyvät toisistaan erilleen kiilauskulman voimakasta lisäämistä varten.

„ Haarukkamainen kiila 61 voi olla jaettu kahdeksi erillisek si kiilaksi, jotka ovat keskellä sijaitsevan kiilan 63 molemmin puolin, ja kumpikin tällainen erillinen kiila on laakeroitu korvakkeeseen 68 akselilla 66. On lisäksi mahdollista muuttaa laakerointipistettä sillä tavoin, että keskeinen kiila 63 on laakeroitu päätekappaleeseen 65 akselilla 66 Ja ulompi tai ulommat kiilat, esimerkiksi kiila 61, on laakeroitu akselille 67.

Claims (6)

1. Kiilalaite käsittäen elimet, jotka ovat siirrettävissä toisiinsa nähden elinten pituussuunnassa käyttölaitteen avulla ja täten aikaansaavat kiilavaikutuksen, tunnet-t u siitä, että elimet muodostuvat pääasiallisesti samanpituisista kiiloista (61,63), joiden ulommat kiilapinnat on varustettu tartuntaelimillä (62,64), jotka on suunnattu taaksepäin kiilakärjistä katsottuna ja järjestetty olemaan otteessa kahden toistensa yläpuolella sijaitsevan ja toisistaan kiilalaitteen avulla erotettavan pinnan kanssa, ja että käyttölaite (69) on järjestetty synnyttämään sisään-työntövoiman vuorotellen kiiloihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiilalaite, tunnet-t u siitä, että kiilojen lukumäärä on ainakin kolme.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kiilalaite, tunnettu siitä, että käyttölaitteen muodostaa tanko (69), jossa on päätekappale (65), joka on niveltyvästi yhdistetty kiiloihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiilalaite, jossa kiilojen lukumäärä on kolme, tunnettu siitä, että päätekappale (65) on järjestetty käännettäväksi ensimmäisen asennon, jossa kolme kiilaa (61,63) sijaitsevat vierekkäin, ja toisen asennon välillä, jossa välissä sijaitsevan kiilan (63) päätyosa on nostettuna kahden uloimman kiilan päätyosien yläpuolelle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiilalaite, tunnet-t u siitä, että kiilat (61,63) on erikseen laakeroitu pää-tekappaleeseen (65). 1 Patenttivaatimuksen 5 mukainen kiilalaite, tunnet-t u siitä, että kaksi ulointa kiilaa (61) on laakeroitu samaan tasoon kumpikin omaan korvakkeeseBnsa (66) päätekap-paleessa (65), kun taas välissä sijaitseva kiila (63) on -5- 61386 laakeroitu toiseen tasoon päätekappaleessa (65).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kiilalaite, tunnet-t u siitä, että välissä sijaitseva kiila (63) on laakeroitu akselille (67), joka on sijoitettu niiden kahden erillisen akselin (66) alapuolelle, joille uloimmat kiilat (61) on laakeroitu, kun päätekappale (65) on ensimmäisessä asennossaan. Θ. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen kiilalaite, tunnettu siitä, että kiilat (61,63) on varustettu sekä ylä- että alapinnaltaan tartuntaelimillä, jotka on suunnattu taaksepäin kiilojen kärjistä katsottuna. 61386 i j!