FI61369C - Elektrisk klaemma - Google Patents

Description

ΓΒΐ rt11KUULUTUSJULKAI$U Μ UQ

^ ^ UTLÄGGNI NOSSKRIPT 6 1 3 6 9 C (45)Patentti ayUnnclty 12 07 1932 Patent neddelat T (51) Kv.ik.3/int.ci.3 H 01 H 4/24 SUOM I — FI N LAN D (21) P»MMUtak*nw«-P*t«iM«n*öknln* 2921/7h (22) H»k«mtepllvl — An*eknlnpd«g 07.10.7^+ ^ ' (23) Alkupllvft —GiltlfhMadtf 07-10.7^ (41) Tullut |ulklMk»l — Bllvlt offMitlig 13.0U.75 _ ' (44) Nihavikslputon ja kuuLJulluliun pvm. — .

Patent- och registerstyrelsen v ' Anrtktn utlagd och utUkrlftvn publktrad 31-03.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkaua —BajSrd prtorltat 12.10.73 USA(US) 405970 (71) AMP Incorporated, Eisenhower Boulevard, Harrisburg, Pennsylvania, USA(US) (72) John Robert Shoemaker, Walkertown, North Carolina, USA(US) (7U) Oy Kolster Ab (5l) Sähköliitin - Elektrisk klämma

Keksintö koskee sähköliitintä/ joka on valmistettu meistämällä yhdestä raetallilevykappaleesta ja muotoiltu kahdeksi putkeksi, joilla on yhteinen liitoslevy ja lovet, joiden kummankin reunat on sovitettu tarttumaan johtoon, kun se on painettu putken akselin suunnassa loveen aikaansaaden tämän kanssa sähköisen kytkennän.

Eräs jo ennestään tunnettu sähköliitintyyppi on valmistettu meistämällä metallilevykappaleesta ja käsittää kaksi vastakkaista seinämää, joiden väliin jää ne yhdistävä levyosa. Tällöin muodostuu putkimainen, ontto osa, jossa on akselin suuntainen avoin sauma, jonka vastakkaiset reunat rajaavat johtimelle tarkoitetun tilan eli loven.

Kun johdin pannaan tähän loveen, johtimeen kohdistuvaa liian suurta puristusta tulisi voida välttää, niin ettei liitin pääse vääntymään. Lisäksi liittimen tulisi olla rakenteeltaan sellainen, ettei siinä tarvita lainkaan erillistä osaa, joka vaikeuttaa sen käsittelyä ja kokoamista sekä lisää luonnollisesti kustannuksia.

2 61369

Nyt esiteltävän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellä selostetun kaltainen liitin, joka käsittää lisäksi siihen kiinteästi liittyvänä puristusta keventävän rakenteen.

Keksinnölle on tunnusomaista, että kummankin putken vastakkaiset sivuseinämät suuntautuvat yhteisestä liitoslevystä samaan suuntaan ja sivuseinämät on taivutettu toisen putken vastaaviin sivuseinämiin nähden siten, että putki on putken sisällä ja sivuseinämien vapaat reunat rajaavat samassa linjassa johtimen vastaanottavat lovet.

Toinen eli ulompi putkimainen osa muodostaa liittimeen puristusta keventävän rakenteen. Siinä on nimittäin kevyemmät jousto-ominaisuudet kuin ensimmäisessä putkimaisessa osassa, koska sen sienämät ovat pidemmät ja koska sen keskiosasta on muodostettu putkimainen osa. Tämän rakenteen etuna voidaan vielä mainita, että ulompi eli suurempi putkimainen osa on käytännöllisesti katsoen kokonaan pienemmän putkimaisen osan ympärillä ja suojaa tätä vahingoittumiselta liitintä käsiteltäessä.

Lisäksi on edullista, että liittimen toinen lovi on ainakin osalta pituuttaan leveämpi kuin toinen, koska toisen loven reunat saadaan näin vielä kevyemmin tarttumaan johtimen eristeeseen.

Sisempi putkimainen osa on muodostettu painamalla ulomman putken akselinsuuntaisten päiden keskiväliltä.

Toinen eli ulompi putkimainen osa on poikkileikkaukseltaan mieluimmin pääasiassa suorakulmainen, kun taas ensimmäisen putkimaisen osan seinämät tehdään mieluimmin kaarevina. Tällä rakenteella molemmille putkimaisille osille saadaan vielä enemmän toisistaan poikkeavat jousto-ominaisuudet.

Toinen johtimelle tarkoitettu lovi tehdään mieluimmin kooltaan rajoitettuna lähellä suuosaa. Loven leveys on pääasiassa "nolla" taas toisessa akselin suuntaisessa päässä, jolloin se pitää siihen työnnetyn johtimen paikallaan.

Lovi vapautuu tällöin puristuksesta, joka kohdistuu joh-timeen putkimaisen osan akselin suunnassa.

Lisäksi on suotavaa, että ensimmäisen putkimaisen osan seinämä tai seinämät muodostetaan lähellä lovea siten, että siinä tai niissä on ainakin yksi rako, joka on poikittain po. loveen nähden ja jakaa tämän kahdeksi tai useammaksi, johtimen kiin- 3 61369 liittämiseen tarkoitetuksi osaksi/ yksi raon/rakojen kummallakin puolella.

Raot jakavat loven siis erillisiksi jousisyteemeiksi, jotka on mekaanisesti eristetty toisistaan erikokoisten johtimien kiinnittämistä varten.

Seuraavassa selostetaan esimerkkinä erästä ko. keksinnön mukaisen sähköliittimen erikoisrakennetta viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää perspektiivinä useita painettuun piiriin (alustaan) kiinnitettyjä liittimiä, kuvio 2 esittää perspektiivinä po. liitintä, kuviossa 3 liitin nähdään edestä katsottuna, kuviossa 4 nähdään loviin kiinnitetyllä johtimella varustettu liitin edestä katsottuna, ja kuvio 5 on poikkileikkaus kuvion 4 linjaa 5-5 pitkin. Liitin 2 on valmistettu meistämällä yhdestä metallilevystä ja se käsittää ensimmäisen avosaumaisen, poikkileikkaukseltaan pääasiassa suorakulmaisen putkimaisen osan 10, jota rajaavat vastakkaiset, yhdensuuntaiset seinämät 14, jotka on toisesta päästään liitetty yhteen levyosalla 12. Seinämät 14 on käännetty sisään levyosasta kauempana olevista reunoistaan, jolloin ne rajaavat johtimelle tarkoitetun loven 17, joka sijaitsee putkimaisessa osassa akselin suuntaisena. Loven leveys on rajoitettu kohdassa 18 lähellä levitettyä suuosaa ja se on nolla loven toisessa päässä 23, jolloin keskellä sijaitsevan loviosan 20 vastakkaisiin päihin muodostuu olakkeet 21 ja 31.

Vastakkaiset kaarevat seinämät 24 rajaavat toisen avosaumaisen putkimaisen osan. Seinämät 24 on painettu sisään levystä, joka muodostaa ensimmäisen putkimaisen osan seinämät, ja yhdistetty toisesta päästään levyosalla 12. Levyosasta kauempana o-levat seinämien reunat rajaavat akselin suuntaisen loven 26, joka on kapeampi kuin loven 17 keskiosa 20 ja samassa linjassa sen kanssa.

Loven 26 leveys voi olla yhtä suuri kuin loven 17 supistettu leveys.

Seinämän 24 osat voidaan muodostaa siten, että loven kummallekin puolelle tehdään leikkaukset 30, jotka on "takaleikattu" sisäpäistään 32, jolloin lovi jakautuu sarjaksi mekaanisesti e- 4 61369 ristettyjä johtimen kiinnityslohkoja (esim. erikokoisia johtimia varten), kuten US-patenttihakemuksessa 3 479 956 selitetään.

Seinämien 14 toiseen päähän voidaan tehdä jalat 34, joiden avulla liitin kiinnitetään painetun piirin käsittävään levyyn tehtyyn aukkoon, kuten kuviossa 1 esitetään. Liittimet voidaan sitten juottaa ja kytkeä sähköisesti painetun piirin käsittävään levyyn muodostettuihin, sähköä johtaviin uriin 6.

Liitintä käytettäessä eristetty johdin 4 työnnetään akseliinsa nähden poikittain pääasiassa samanaikaisesti molempiin loviin loven 26 reunojen painuessa eristeen läpi ja saadessa tällöin aikaan sähköliitännän puristuksen keventäjänä toimivan loven 20 keskustaan ja reunoihin. Johdin pysyy liittimen keskiosassa ja näin ollen myös lovessa 26 vastakkaisten olakkeiden 21 ja 31 avulla. Useita johtimia (esim. erikokoisia) voidaan erillisinä sijoittaa loven eri lohkoihin, kuten em. patenttihakemuksessa selostetaan.

Liittimet voidaan valmistaa pienikokoisina painetun piirin käsittäviä levyjä varten. Hyviin tuloksiin on päästy esimerkiksi käyttämällä kovuudeltaan n:o 4 ammuksenkuorimessinkiä, jonka vahvuus on 0,3 mm ja putkea 10, jonka korkeus on 7 mm. Luonnollisesti voidaan valmistaa myös suurempia tai vielä pienempiäkin liittimiä.

Liittimeen on saatu siihen kiinteästi liittyvä puristuksen kevennystoiminta siten, että putkimainen osa 10 muodostaa kevyemmän jousisysteemin kuin putkimainen osa 22, koska seinämät 14 ovat pidemmät ja koska niiden keskiosasta on muodostettu putkimainen osa 22. Koska putkimainen osa 10 suurimmalta osalta sijaitsee putkimaisen osan 22 ympärillä, lovi 26 on pystytty suojaamaan vahingoittumiselta (esim. liittimiä käsiteltäessä), sillä loven 26 täsmällinen leveys on paljon tärkeämpi kuin loven 17 täsmällinen leveys.

On huomattava, että termi "johdin" ("wire") tarkoittaa sekä poikkileikkaukseltaan pyöreitä että litteitä johtimia, esim. nauhakaapelia.

Claims (6)

1. Sähköliitin (2), joka on valmistettu meistämällä yhdestä metallilevykappaleesta ja muotoiltu kahdeksi putkeksi (10, 22), joilla on yhteinen liitoslevy (12) ja lovet (17, 26), joiden kummankin reunat on sovitettu tarttumaan johtoon, kun se on painettu putken akselin suunnassa loveen aikaansaaden tämän kanssa sähköisen kytkennän, tunnettu siitä, että kummankin putken (10, 22) vastakkaiset sivuseinämät (14, 24) suuntautuvat yhteisestä liitoslevystä (12) samaan suuntaan ja sivuseinämät (24) on taivutettu toisen putken (10) vastaaviin sivuseinämiin nähden siten, että putki (22) on putken (10) sisällä ja sivuseinä-mien (14, 24) vapaat reunat rajaavat samassa linjassa johtimen vastaanottavat lovet.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitin, tunnettu siitä, että toinen lovi (26) on ainakin osalta pituuttaan leveämpi kuin toinen lovi (17).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähköliitin, tunnettu siitä, että putkimainen osa (22) on muodostettu painamalla putken (10) akselinsuuntaisten päiden keskiväliltä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen sähköliitin, tunnettu siitä, että toinen putkimainen osa (10) on poikkileikkaukseltaan pääasiassa suorakulmainen ja toisen putkimaisen osan (22) seinämien (24) ollessa taas kaarevia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen sähköliitin, tunnettu siitä, että toinen johtimen vastaanottamiseen tarkoitettu lovi (17) on kooltaan rajoitettu liittimen suuosaa lähellä sijaitsevassa kohdassa (18), ja että po. lovi on leveydeltään käytännöllisesti katsoen nolla toisessa akselin suuntaisessa päässään (23), jolloin se pitää uraan (20) työnnetyn johtimen (4) paikallaan.

5 61 369

6. Jonkin em. patenttivaatimuksen mukainen sähöliitin, tunnettu siitä, että ensimmäisen putkimaisen osan (22) seinämä tai seinämät (24) on muodostettu lähellä lovea (26) siten, että syntyy ainakin yksi rako (30) , joka suuntautuu poikittain lovesta (26) ja on yhteydessä siihen sekä jakaa sen (26) kahteen tai useampaan johtimen vastaanottavaan osaan, yksi raon/ rakojen (30) kummallakin puolella.