FI61281C - Betonggjutesunderlagsanlaeggning - Google Patents

Description

ΓΒ1 mvKUULUTUSjULKAISU WA lBJ UTLÄGGN INGSSKRIFT 6 I l O I

• C (45) Patentti myönnetty 12 07 1932

Patent meddelat V ^ (51) K*.lk.3/lnt.CI.3 B 28 B 7/04 SUOMI—FINLAND (*) Pit*nttlhtkimui — Patmtmekninf 79013δ (22) HaktmitpUvl — An«6kninpdaf l6.01.79 * * (23) Alkupllvt — Gtltljhetadaj l6.01.79 (41) Tullut Julklaakal — Bllvlt offantllg 0 3. OU . 80

Patentti- ia rekisterihallitus .... . , . .....

_ ' , (44) NShtlvtkalpanon ja kuuUulkalsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen AntOon utltgd och utI.skriftM publtc.r*d 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkaua—Boglrd priori'* 02.10.78 USA(US) 9U7866 Toteennäytetty-Styrkt (71) Span-Deck, Inc., Confederate Drive, Franklin, Tennessee, USA(US) (72) Jerry Lavon Cashion, Nashville, Tennessee, USA(US) (7*0 Oy Heinänen Ab (5M Betonivalussa käytettävä valualustalaiteyhdistelmä - Betonggjutes-underlagsanläggning Tämän keksinnön kohteena on betonivalussa käytettävä valualustalaiteyhdistelmä pitkänomaisten betonisten rakennuselementtien valmistamiseksi useina leveyksinä, johon yhdistelmään kuuluu pitkänomainen vaakasuora valualusta, jossa on pituussuuntainen pohjaseinä ja sivumuottisei nät ja joka on jaettu pituussuunnassa mainittua pohja-seinää pitkin kahteen osaan, jotka ovat siirrettävissä toistensa suhteen, useita välimatkan päässä toisistaan olevia poikittaisia ratoja, jotka on sijoitettu mainitun valualustan alapuolelle kohtisuoraan mainitun alustan pituussuunnan suhteen, sekä mainittujen valualustan osien alasivuille asennetut pyörät, jotka ovat vierivässä kosketuksessa mainittujen poikittaisten ratojen kanssa mainittujen alustaosien tukemiseksi valamisen sekä suhteellisen liikkeen aikana.

Valubetonielementti en tehokkaaksi valmistamiseksi laattoina, joita ; käytetään esimerkiksi rakennusten seininä, kattoina tai lattioina, ! on käytetty annoksittaista menetelmää. Annoksittaisessa menetelmässä pitkä betonilaatta tai -palkki valetaan ja sen annetaan kovettua.

2 61281 minkä jälkeen se katkaistaan useihin lyhyempiin osiin. Vaadittavan suhteellisen pitkän kovettumisaja n johdosta (suunnilleen 14 tuntia) tämä annoksittainen menetelmä on tehokkaampi kuin valaminen erikseen lyhyempinä laattoina, koska voidaan valmistaa suuri määrä yksittäisiä palkkeja olennaisesti samassa ajassa. Laatan pituus ennen katkaisemista lyhyempiin pituuksiin voi olla jopa 152 m, jolloin laatta painaa suunnilleen 225 800 kg. Lyhyemmät pituudet, joihin laatta katkotaan, voivat olla suunnilleen alueella 2.44 m (seinäjänteet) -15.24 m (kattojänteet).

On toivottavaa voida käyttää samaa laitetta tällaisten laattojen valmistamiseen eri levyisinä niin, että valmiiden laattojen pituuksien vaihdellessa kokonaispaino voidaan pitää käytetyn nosturin kapasiteetin rajoissa. Esimerkiksi 2.44 m leveät laatat voi olla valmistettu pienempinä pituuksina, ja 1.22 m leveät laatat suurempina pituuksina. Aikaisemmin käytetty ratkaisu tähän ongelmaan on ollut valaa kaikki laatat samaan leveyteen ja sitten sahata pituussuunnassa, jolloin käytetään erillisiä valualustoja eri leveyksiä varten. Samalla kun täten saadaan haluttu lopputulos, sillä on kaksinkertaisen laitteen epäkohdat, kalliiden timantilla hammastettujen sahanterien lisääntynyt käyttö, ja tähän vaaditaan lisäksi paljon työaikaa.

US-patenttijulkaisuista 2 460 167 ja 2 830 352 tunnetaan valulaite, jossa valualustan keskellä on kiinteä väliseinä. Valualustan osia ei näissä laitteissa kuitenkaan voida liikuttaa sivusuunnassa osien alle asennettujen pyörien varassa.

US-patenttijulkaisusta 1 593 792 tunnetaan ratkaisu, jossa valualustan väliseinämä muodostuu ylösalaisin käännetyistä, V-kirjaimen muotoisista, jousitetuista varsista, jotka on liitetty pystysuorassa suunnassa liikkuvaan mekanismiin, joka siirtää varret paikalleen valamisen ajaksi. Mekanismi myös vapauttaa varret niin, että ne pääsevät ponnahtamaan takaisin alkuperäiseen asemaansa.

US-patenttijulkaisusta 4 004 874 tunnetaan valualusta, joka käsittää väliosan, joka toimii samalla muotin pohjana. Mainittua osaa voidaan kohottaa niin, että koko valualusta nousee ylöspäin. Valualustan sivut on järjestetty poissiirrettäviksi niin, että valettu kappale on mahdollista poistaa alustalta.

US-patenttijulkaisusta 2 916 795 tunnetaan ratkaisu, jossa valualustan 3 61281 osat pääsevät liikkumaan sivusuunnassa tukielinten varassa.

Ratkaisu edellyttää sitä, että kukin alustan osista on tuettu omaan tukielimeensä, ja alustan osien vieminen paikoilleen tapahtuu sen mukaan, minkä kokoinen valukappale on valmistettava.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on muodostaa parannettu laiteyhdistelmä pitkänomaisten betonisten rakennuselementtien valmistamiseksi ainakin kahtena eri leveytenä. Keksinnön mukainen laite-yhdistelmä on erityisesti tarkoitettu käytettäväksi valmistettaessa betonisia rakennuselementtejä, jolloin käytetään joko kiinteää alus-talaitetta tai liikkuvaa alustalaitetta. Keksinnölle on tunnusomaista se, että valualustalaiteyhdistelmä käsittää lisäksi pitkänomaisen välimuotin, joka on nivelletty siten, että se on asetettavissa kahteen eri asentoon, joista toisessa välimuotti on mainittujen valualustan osien välissä mainittujen sivumuottiseinien suuntaisena siten, että se muodostaa väliseinän ja toisessa välimuotti on mainittujen valualustan osien alapuolella, sekä hydrau1itoimisen laitteen valualustan osien poikittaiseksi siirtämiseksi, jolloin voidaan valmistaa joko yksi betonielementti, joka ulottuu yhdestä sivumuotti-seinästä toiseen sivumuottiseinään, kun mainittu välimuotti on käänr nettynä asentoon, jossa se on valualustan osien alapuolella, ja valualustan osat on siirretty vierekkäin lähelle toisiaan, tai voidaan valmistaa erillinen betonielementti kummassakin alustan osassa, kun mainittu välimuotti on käännettynä asentoon, jossa se on valu-alustan osien välissä.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan 1iikutuselementti, joka ulottuu olennaisesti valualustan koko pituudelle, edullisesti sen keskustaa pitkin, on muodostettu valualustan osien poikittaista siirtämistä varten. Elementti on asennettu pituussuuntaista, mutta ei poikittaista liikettä varten. Monta kääntövartta ulottuu sivusuunnassa ja symmentrisesti liikutuselementistä molempiin valualustan osiin. Hydraulinen 1iikutusvarsi on muodostettu siirtämään pituussuunnassa 1 iikutus elementtiä valualustan osien resultoivan poikittaisen liikkeen aikaansaamiseksi.

Välimuotin nostamiseksi ja laskemiseksi on useita pystysuoria kään-tövarsia kiinnitetty niveltyvästä välimuotin ja useiden ankkurieli-mien väliin niin, että välimuotin pituussuuntainen liike aiheuttaa pituussuuntaisen muotin resultoivan pystyliikkeen.

61281

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 on päältä katsottu pöhjapiirroskuva keksinnön ensimmäisen so-vellutusmuodon mukaisesta kiinnitetystä alustalaitteesta, ja kuva esittää kahden kapeamman laatan valamista, kuva 2 on suurennettu pysty1 eikkaus kuvan 1 viivaa 2-2 pitkin, kuva 3 on edelleen leikkauskuva ja esittää kuvan 2 oikeanpuoleista sivumuottia pystyasennossa, kuva 4 esittää kuvien 2 ja 3 oikeanpuoleista sivumuottia lasketussa asennossa valetun laatan katkaisemista ja poistamista varten, kuva 5 on hajoitettu perspektiivikuva ja esittää kääntövarsimekanis-mia välimuotin nostamista ja laskemista varten ja valualustan osien poikittaista siirtämistä varten kuvien 1 ja 2 laitteessa, kuva 6 on huomattavasti suurennettu kuva ja se esittää välimuotin ja alustan osien välisen jakopinnan yksityiskohtia kuvan 2 sovellutus-muodossa, kuva 7 on samanlainen kuva kuin kuva 6, jossa välimuotti on poistettu ja valualustan osat siirretty lähelle toistensa viereen yhden suhteellisesti leveämmän laatan valmistamiseksi, kuva ö on samanlainen pystyleikkaus kuin kuva 2 ja esittää keksinnön toista sovellutusmuotoa, jossa käytetään hydraulisia sylintereitä valualustan osien poikittaiseksi siirtämiseksi ja erottamiseksi, kuva 9 on hajoitettu osa otettua yleisesti kuvan Θ viivaa 9-9 pitkin ja se esittää välimuotin pystyliikettä, kuva 10 on perspektiivikuva kuvien 6 ja 9 sovellutusmuodon pystysuorasta kääntövarresta, ja kuva 11 on samanlainen pystyleikkaus kuin kuva 2 ja esittää keksinnön kolmatta sovellutusmuotoa, jota käytetään liikkuvassa alustalaitteessa.

5 61281

Ensiksi viitataan kuviin 1 ja 2, joissa on kuvattu kiinteä, tekniikassa hyvin tunnettua tyyppiä oleva alustalaite. Laite käsittää pitkänomaisen vaakasuoran valualustan 22, jossa on pituussuuntainen pohja-seinä 24 ja pituussuuntaiset oikeanpuoleinen ja vasemmanpuoleinen sivuseinä 26 ja 2Θ.

Kiskorata käsittää pituussuuntaiset kiskot 30 ja 32, jotka tukevat eri yksikköjä (ei esitetty), kuten valu- ja katkaisuyksikköjä, jotka kulkevat valualustan 22 pituudelta.

Esillä olevan keksinnön mukaan valualusta 22 on jaettu pituussuunnassa pohjaseinää 24 pitkin osiin, jotka on siirrettävissä poikittain toistensa suhteen. Kuvatuissa sovellutuksissa on kahta tällaista osaa merkitty viitenumeroilla 34 ja 36, ja pohjaseinä 24 on jaettu kohdassa 38 sen keskustassa erillisten pohjaseinäosien 40 ja 42 muodostamiseksi. Laitteessa on pitkänomainen, poistettavissa oleva välimuot-ti 44, joka on sijoitettavissa kahden valualustaosan 34 ja 36 väliin, yleisesti yhdensuuntaiseksi sivumuottiseinien 26 ja 2Θ suhteen.

Kuvissa 1 ja 2 kuvatussa tilanteessa, jossa välimuotti 44 on paikallaan, voidaan valmistaa erilliset betonielementit 46 ja 48 alustaosis-sa 34 ja 36. Kun välimuotti 44 on poistettu jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvatulla tavalla ja valualustan osat 34 ja 36 on siirretty lähelle toistensa viereen, niin että niiden pohjaseinät 40 liittyvät muodostaakseen olennaisesti jatkuvan pohjaseinän, voidaan valmistaa yksi betonielementti, joka ulottuu yhdeltä muottiseinän 26 sivulta muottiseinän 2Θ toiselle sivulle. Tällä menetelmällä valmistettu raudoitettu laatta tai palkki voidaan muodostaa useiden työvaiheiden avulla, joissa käytetään erillistä alasivun asetusyksikköä ja päävalukonetta.

Valualustan osien 34 ja 36 suhteellisen poikittaisliikkeen suorittamiseksi on useita erillään olevia poikittaisia ratoja 50 sijoitettu valualustan 22 alapuolelle kohtisuoraan alustan 22 pituusmitan suhteen.

6 61P81

Poikittaiset kiskot 50 voidaan sijoittaa esim. 6,1 m:n välein valualus-tan 22 koko pituudelle. Valualustan 22 pituus on suuruusluokkaa 52 m. Useita uurrettuja pyöriä 52 on asennettu pyörivästi valualustan osien 34 ja 36 alasivuille vierivään kosketukseen poikittaisten kiskojen 50 kanssa alustan osien 34 ja 36 tukemiseksi niiden suhteellisen poikittaisen liikkeen aikana. Tarkemmin sanottuna jokainen pyöristä 52 on asennettu sopiviin laakerielimiin pyörän vaipan 54 sisälle, joka on kiinnitetty yleisesti osien 34 ja 36 alasivuille. Kuten on esitetty uritettujen pyörien 52 akselit ovat valualustan 22 pituussuunnan suuntaisia.

Koska kuvien 1 ja 2 laite 20 on kiinteä alustalaite, pituussuuntaiset kiskot 30 ja 32 ja välimatkan päässä toisistaan olevat poikittaiset kiskot 50 on kiinnitetty tiukasti alustaan betoniperustuksen 55 välityksellä .

Poikittaisten kiskojen 50 välillä olevan suhteellisen leveän 6,1 m:n välitilan ja valubetonielementtien hyvin suuren painon johdosta on ilmeistä, että vaaditaan olennainen tukirakenne, jotta vältettäisiin ei-toivottu painuminen tukikohtien välillä, jotka käsittävät poikittaiset kiskot 50 ja pyörät 52 ja niihin liittyvät vaipat 54. Tätä tarkoitusta varten ulottuvat Z-palkit 56 valualustan osien 34 ja 36 sivuja pitkin pöhjaseinäosien 40 ja 42 sivureunojen alapuolella. Kun Z-palkit kulkevat jatkuvasti valualustan 22 koko pituudelta, ne voivat käsittää yksittäisiä osia, jotka ovat suunnilleen 12,2 m pitkiä sopivasti toisiinsa liitettyinä. Z-palkkien 56 väliin on sijoitettu poikittaisesti useita I-palkkeja 5Θ suunnilleen 0,76 m erilleen valualustan 22 pituutta pitkin. Lopuksi pöhjaseinäosien 40 ja 42 tukemiseksi palkit kuten C-palkit 60 silloittavat I-palkit 5B.

Nyt viitataan kuvan 2 lisäksi kuviin 3 ja 4 ja kuvataan oikeanpuoleista sivumuottiseinää 2Θ. On ilmeistä, että vasemmanpuoleinen muottisei-nä 26 on peilikuva, ja siihen käytetään identtisiä viitenumerolta. Siirrettävät sivumuottiseinät ovat hyvin tunnettuja aikaisemmin lajisissa laitteissa ja kuvattu sovellutusmuoto on pikemminkin tarkoitettu muodostamaan yhden sopivan esimerkin. On ilmeistä sen vuoksi, että sivu-seinämuottien 26 ja 2B tarkat yksityiskohdat eivät ole kriittisiä esillä olevalle keksinnölle.

Oikeanpuoleisessa sivumuottiseinässä 28 on sivumuotin liikutuslaite 64 yleisesti kolmiomainen levyn muodossa, jossa on nivelkohta 66 asennet tuna Z-tankoon 56, joka nivelkohta on sijoitettu oikeanpuoleisen sivu- ί 61281 muottiseinän 28 alapuolelle sopivan kannattimen 68 avulla. Oikeanpuoleinen sivumuottiseinä 28 on sopivasti kiinnitetty esim. pultein liiku-tuslaitteen 64 yläosaan. Liukuva ohjausnokka 70 on kiinnitetty ruuvi-tyyppisen säätömekanismin 72 välityksellä liikutuslaitteen 64 peräosaan 74.

Liikutuslaitteen 64 ja oikeanpuoleisen sivumuottiseinän 28 pakottamiseksi pystyyn kuvien 1, 2, ja 3 mukaiseen asentoon ohjauslaite 76 ulottuu valualustan 22 pituutta pitkin sen sivua pitkin. Ohjauslaitteessa 76 on ulkopinta 78 leveydeltään vaihteleva, kuten parhaiten nähdään kuvasta 1. Ohjauslaitteessa 76 on liikkuva pituussuunnassa valualustan 22 suhteen, ja sitä vedetään ja työnnetään hydraulitoimisten sylinterien (ei esitetty) avulla, jotka on sijoitettu sen päihin.

Sivumuottiseinän 28 laskemiseksi kuvassa 4 kuvattuun asentoon ohjauslaite 76 vedetään asentoon, jossa ulkopinnan 2Θ alaosista yksi koskettaa liukuvaan ohjausnokkaan 70, sallien liikutuslaitteen 64 ja oikeanpuoleisen sivumuottiseinän 28 pudota pois. Useimmissa tapauksissa sivumuottiseinä 28 ja liikutuslaite 64 eivät putoa pois itsestään, mutta ne tekevät niin kun niihin on isketty.

Vielä viitataan kuviin 3 ja 4, joissa on esitetty sivuseinän jatkos-elimet 80 ja 82, jotka voidaan valinnaisesti lisätä oikeanpuoleiseen sivumuottiseinään 28, kun halutaan valaa paksumpia laattoja. Jatkos-elimet 80 ja 82 on esitetty myös kuvassa 2 katkoviivoin. Vaikka ei ole kuvattu, on ilmeistä, että kun halutaan valmistaa muutamia suhteellisesti kapeampia paksumpia laattoja, jatkoselin (ei esitetty) vaaditaan myös välimuottiin 44.

Nyt viitataan kuvaan 5, jossa on esitetty keksinnön mukaisen mekanismin yksityiskohtia välimuotin 44 nostamiseksi ja laskemiseksi ja kuvien 1 ja 2 laitteen ensimmäisen sovellutusmuodon valualustan osien 34 ja 36 poikittaista liikuttamista varten. Ensiksi käsitellään välimuottia 44, joka on asennettu pystysuoraa liikettä varten useiden pystysuorien kään-tövarsien välityksellä, joista yhtä on merkitty viitenumerolla 84 kuvassa 5. Pystysuoran kääntövarren 84 yläpää on kiinnitetty niveltyvästi välimuottiin 44, ja kääntövarren 84 alapää on kiinnitetty niveltyvästi kohdassa 88 yhteen useista ankkurielimistä 90. Laitteen 20 sovellutus-muodossa, joka on kiinteä alustalaite, ankkurielimet 90 on kiinnitetty tukevasti perustuksen suhteen. Lisäksi laitteessa on välineet välimuotin 44 pituussuuntaiseksi siirtämiseksi, jotka välineet voivat käsittää hydraulisen sylinterin 92, joka on sijoitettu joko toiseen tai molempiin päihin välimuottia 44. Hydraulitoiminen' sylinteri on kiinnitetty nivel- β . 61281 tyvästi kohdassa 94 välimuottiin 44 ja kohdassa 96 sopivaan kiinteään tukeen (ei esitetty).

On ilmeistä, että muotin 44 pituussuuntainen liike, joka toteutetaan vetämällä hydraulisen sylinterin 92 mäntää sisään ja ulos, johtaa vä-limuotin 44 pystysuoraan liikkeeseen, kun pystysuora kääntövarsi 84 kääntyy pisteen Θ8 ympäri. Kuten kuvassa 5 on esitetty, välimuottia 44 kohotetaan lähelle sen täysin pystyä asentoa, jossa muotin 44 pohja on valualustan 22 pohjaseinän 24 yläpuolella (kuva 2). Täysin lasketussa asennossa, joka on silloin kun välimuotti 44 on siirrettynä oikealle ja alaspäin, kuten on esitetty kuvassa 5, välimuotin 44 huippu on valualustan pohjaseinän 24 alapuolella.

Seuraavassa viitataan yhä kuvaan 5. Laite alustamuotin osien 34 ja 36 laitteen 20 ensimmäisessä sovellutusmuodossa poikittaiseksi siirtämiseksi käsittävät pitkänomaisen liikutuselementin 98, joka on teräsputken osan muodossa. Liikutuselementti 98 ulottuu olennaisesti valualustan 22 koko pituudelle ja se on asennettu liikkumaan pituussuunnassa muttai ei sivusuunnassa. Liikutuselementin 98 siirtämiseksi pituussuunnassa on hydraulitoiminen sylinteri 100 asennettu sen toiseen päähän. Edullisesti pitkänomainen liikutuselementti 98 on olennaisesti valualustan 22 keskustaa pitkin, juuri erillään toisistaan olevien poikittaisten kiskojen 50 yläpuolella. Jotta vältettäisiin liikutuselementin 98 ja pystysuoran kääntövarren ankkurielimien 90, 84 vaikutus toisiinsa, ankkurielimillä 90 on läpikulkutiet 102, joiden kautta liiku t u s e 1 emen11i 98 voi vapaasti kulkea. Jos halutaan läpikulkutiet 102 voivat käsittää laakereita tai holkkeja liikutuselementin 98 kiinnittämiseksi sivusuuntaista siirtymistä vastaan.

Pitkänomaisen liikutuselementin 98 pituussuuntaisen liikkeen muuttamiseksi resultoivaksi poikittaiseksi suhteelliseksi valualustan osien 34 ja 36 liikkeeksi, on kääntövarret 104 liikutuselementin 98 ja valualustan osien 34 ja 36 välillä. Jokainen kääntövarsi 104 on kiinnitetty niveltyvästi toisesta päästä 106 1iikutuselementtiin 98 ja niiden toiset päät 108 on kiinnitetty valualustan osiin 34 ja 36. Kuvatuissa sovel lu tusmuodo issa niveIkiinnitykset 108 valualustan osiin 34 ja 36 ovat sopivasti tehdyt sopiviin päätekappaleisii, jotka on kiinnitetty suoraan pyörän vaippoihin 54.

Kuvatussa järjestelyssä, jossa liikutuselementti 98 on olennaisesti valualustan 22 keskustaa pitkin ja kääntövarret 104 ulottuvat sivusuunnassa ja symmetrisesti liikutuselementistä 98 valualustan osiin 34 ja 36, on ilmeistä, että liikutuselementtiin 98 vaikuttavat sivusuunta!- i 9 61281 set voimat ovat olennaisesti tasapainossa, niin että on minimaalinen pyrkimys tämän sivusuuntaiseen liikkeeseen. Kuvasta 5 käy selville, että liikutuselementin hydraulisen sylinterin 100 vaikutuksesta tapahtuva pituussuuntainen liike aiheuttaa tuloksena valualustan osien 34 ja 36 poikittaisen liikkeen.

Kuvat 6 ja 7 esittävät pöhjaseinäosien 40 ja 42 välisen rajapinnan aluetta välimuotin 44 ollessa paikoillaan ja vastaavasti poistettuna. Kuvat 6 ja 7, jotka ovat suurennettuja kuvia, kuvaavat myös hitsisau-moja 110, jotka liittävät pöhjaseinäosat 42 ja 44 Z-palkkeihin 56.

Nyt viitataan erityisesti kuvaan 6, jossa välimuotti 44 on sijoitettu valualustan osien 34 ja 36 väliin, ja vielä tarkemmin pohjaseinäosien 40 ja 42 vastakkain olevien reunojen 112 ja 114 väliin. Täten voidaan valmistaa yksittäisiä betonielementtejä 46 ja 4B kahdessa valualustan osassa 34 ja 36.

Kuvassa 7 välimuotti 44 on tehollisesti poistettu valualustan osien 34 ja 36 välissä-olevasta asemastaan ja se on laskettuna pohjaseinäosien 40 ja 42 alapuolelle. Tässä kuvassa valualustan osat 34 ja 36 on siirretty lähelle toistensa viereen, niin että pohjaseinäosien 40 ja 42 vastakkain olevat reunat 112 ja 114 toimivat yhdessä tehokkaan tiivistyksen muodostamiseksi kovettumattoman betonimateriaalin vuotamista vastaan. Täten tässä muodossa valmistetaan yksittäinen betonielementti 116, joka ulottuu kuvan 2 sivumuottiseinistä yhdestä toiseen. ,

Kuvista 6 ja 7 havaitaan, että pohjaseinäosien 40 ja 42 on tehty kaareviksi ylöspäin niiden vastakkain olevien reunojen 112 ja 114 läheisyydessä. Kun valmistetaan kaksi laattaa 46 ja 4Θ kuten kuvassa 6, tämän kaarevuus tuottaa kaarevat pohjareunat kohdassa 11Θ laattoihin 46 ja 4Θ. Kun valmistetaan yksi laatta 116 kuten kuvassa 7, tämä kaarevuus aiheuttaa kanavan 120 syntymisen, joka toimii ulkonäön antajana laattojen lopullisessa asentamisessa tekemällä vaikeaksi erottaa kahden kapeamman laatan ja leveämmän laatan välistä rajakohtaa. Tämä on etu niissä tapauksissa, joissa kysymyksessä olevan rakennuksen rakenteen kokonaisleveys on yhtä suuri kuin suhteellisesti kapeampien betonisten rakennuselementtien leveys parittomalla luvulla kerrottuna, ja vaaditaan suhteellisesti lyhyempiä pituuksia. Tällaisessa tilanteessa täysilevyiset rakennuselementit ovat nosturin nostokapasiteetin rajoissa, mutta ainakin yksi puolikkaan levyinen osa vaaditaan, jotta täsmättäisiin rakennuksen rakenteen mittojen kanssa.

10 61 281

Ensimmäisen sovellutusmuodon 20 toiminta, joka on kuvattu viittaamalla kuviin 1-7, esitetään nyt yhteenvetona. Oletetaan että valmistetaan suhteellisesti kapeampia rakenne-elementtejä. Seuraten yhden be-tonisekoitteen valamista, kovettuneet laatat 46 ja 48 ovat asemissaan, kuten on esitetty kuvissa 1, 2 ja 6. Valualustan 22 sivuilla olevat ohjauslaitteet 76 on vedetty pituussuunnassa liikutuslaitteen 64 päästämiseksi vapaaksi ja vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen sivuseinä-muotin 26 ja 28 sallitaan pudota pois kääntymällä pisteiden 66 ympäri ottamaan kuvassa 4 esitetyn asennon. Kuten aikaisemmin on mainittu, isku kuten potkaisu voidaan vaatia irrottamaan sivumuottiseinät 26 ja 28.

Tällä hetkellä pannaan toimimaan pitkänomaisen liikutuslelementin 98 pääässä oleva hydraulinen sylinteri erottamaan valualustan osat 34 ja 36 kääntövarsien 104 toiminnan vaikutuksesta. Sitten lasketaan väli-muotti 44 pöhjaseinäosien 40 ja 42 tason alapuolelle sallimalla hydraulisen sylinterin 92 männän tulla ulos. Tällä hetkellä laatat 46 ja 48 vapaasti pohjaseinien 40 ja 42 huipulla, ja ne voidaan katkaista poikkisuunnassa halutun pituisiksi osiksi. On huomattava, että vä-limuotin 44 laskeminen ja sivumuottielimien 26 ja 2Θ kääntämisellä pois aikaansaadaan välitila käytettävälle kehäsahan terälle.

Seuraavan satsin aloittamiseksi sivumuotit 26 ja 28 nostetaan ohjauslaitteiden 76 toiminnan avulla, ja välimuotti 44 nostetaan hydraulisen sylinterin 92 toiminnan avulla. Välimuotti 44 sijoitetaan oikein valualustan osien 34 ja 36 väliin, ja valualustan osat 34 ja 36 siirretään yhdessä tiivistämään välimuottia 44 vaste, kuten on esitetty kuvissa 2 ja 6. Tällä hetkellä alustaosat 34 ja 36 puhdistetaan ja öljytään valmistauduttaessa uuden betoniannoksen vastaanottamiseen.

On huomattava, että siinä tapauksessa että valmistetaan täyslevyisiä laattoja, välimuottia nostavaa ja alustan erottavaa mekanismia, joka on esitetty varsinkin kuvassa 5, ei käytetä, ja toiminta tapahtuu yksinkertaisesti kuten yksinkertaisen alustalaitteen ollessa kysymyksessä .

Nyt viitataan kuvaan Θ, jossa on esitetty keksinnön vaihtoehtoinen sove1lutusmuoto laitteen 122 muodossa. Laite 122 on muunnos aikaisemmin kuvatusta laitteesta 20, ja useita elementtejä, jotka ovat muuttumattomia, on merkitty samoilla viitenumeroilla. Kuvan 8 laite on myös kiinteäalustainen laite ja tämän mukaan käsittää pituussuuntaiset kiskot 30 ja 32 varustuksen eri osien liikkumiseksi valualustaa 22 pitkin.

11 61281 Tärkein ero kuvassa Θ esitetyssä sovellutusmuodossa on välineissä va-lualustan osien 34 ja 36 poikittaisessa siirtämisessä toistensa suhteen. Kuva 8 laitteessa 122 on vielä erillään oivat poikittaiset kiskot 50 ja uritetut pyörät 52 alustan osien 34 ja 36 tukemiseksi ja sen poikittais 1iikkeen toteuttamiseksi. Kuitenkin pitkänomaisen liikutus-elementin 98 ja kääntövarsien 104 sijasta käytetään sivusuunnassa ulottuvia hydraulisesti toimivia sylintereitä 124. Jokaisen sylinterin 124 toinen pää on yhdistetty valualustan osiin 34 ja 36, edullisesti pyörän vaippoihin 54 kiinnityskohdissa 126. Hydraulisylintereiden 124 toiset päät on kiinnitetty kohdissa 128 kulmatukeen kuten tukiin 130, jotka kiinteää alustaisitetta 122 varten on kiinnitetty perustuksen suhteen. Lisäkulmatuki kuten elimet 132 toimivat pysäyttiminä alustojen 34 ja 36 poikittaisen liikkeen rajoittamiseksi koskettamalla pyörän-vaippoihin 54.

Nyt viitataan kuviin 9 ja 10, joissa on kuvattu pystysuorien kääntö-varsien muoto, joita käytetään nostamaan ja laskemaan välimuottia 44 kuva 9 laitteessa, joka muotti 44 muutoin on samanlainen. Kuvissa 9 ja 10 ei vaadita ankkurielimiä 90, ja erityisesti niiden läpikulkutei-tä (kuten on esitetty kuvassa 5). Muunnettujen kääntövarsien 132 ala-päät on kiinnitetty niveltyvästi kohdassa 134 elimiin 136, jotka rajoittuvat toisistaan erillään oleviin poikittaisiin kiskoihin 50.

Koska nivelkohdissa 134 oleva voima on kokonaan yhdessä suunnassa, rajoittavien elinten 136 käyttäminen muodostaa sopivan tavan kääntö-varsien 132 alapäiden tehokkaaksi ankkuroimiseksi. Muunnettujen kääntövarsien yläpäät on yhdistetty kuten aikaisemminkin välimuottiin 44. Kuvista 9 ja 10 huomataan myös, että muunnettu pystysuora kääntövarsi 132 käsittää vanttiruuvielimet 138, jotka ovat yhteistoiminnassa kierteiden 140 kanssa, jotta sallittaisiin pystysuorien kääntövarsien 132 pituussäätö.

On huomattava, että kuva 9 muodostaa välimuotin 44 kahden asennon kuvauksen välimuotin 22 ja pohjaseinän 24 suhteen. Täysin viivoin esitettynä on välimuotin laskettu asento, jossa se on asennossa, jossa välimuotti 44 on kokonaan poistettu. Katkoviivoin esitettynä on täysin pysty asento välimuotin 44 betämiseksi pois laatoista 46 ja 48. Välimuotin 44 asentoa betonielementtien valamiseksi ei ole kuvattu kuvassa 9, mutta siinä on esitetty katkoviivoin hieman yläasennon alapuolella oleva asento, joka on silloin kun siirtymäkohta 142 sattuu yhteen pohjaseinän 24 kanssa.

Viimeksi viitataan kuvaan 11, jossa on esitetty laitteen 144 kuvaama . i2 61 281 keksinnön toinen sovellutusmuoto, joka on liikkuva alustajärjestelmä. Koko alusta 146 vierii pituussuunnassa uritetuilla pyörillä 148, jotka kulkevat kiskot 150 ja 152 käsittävällä raiteella. Täten perustuksella olemisen sijasta poikittaiset kiskot 146 (jotka vastaavat aikaisemmin kuvattuja poikittaisia kiskoja 50) ovat pyörien 14Θ tukemia. Liikkuvassa alustajärjestelmässä laitteiston muut osat yleensä jäävät kiinteiksi, kun alusta 146 vierii pituussuunnassa. Tämän laitteiston tukemiseksi on muodostettu I-palkin muotoiset sivuelimet 156, joiden huipussa ovat raiteet 158. Kumi käyttöpyöri1lä 162 varustetut nopeudeltaan muutettavat reversiibelit hydrau1imoottorit 160, joiden kumi käyttöpyö-rät 162 ovat kosketuksissa I-palkkien sivuihin, on muodostettu liikuttamaan alustaa 146.

Kuvan 11 laitteen liikkuva alusta 146 on muutoin olennaisesti samanlainen kuin kuvan Θ sovellutuksen laitteen 122 kiinteä alusta 22. On huomattava, että välimatkan päässä toisistaan olevat poikittaiset kiskot 154 eivät enää ole kiinnitetyt perustukseen pyörien 148 vaippaan. Pystysuorien kääntövarsien 132 alapäät on kiinnitetty sopiviin korvakkei-siin (ei esitetty) kiskoilla 154. Lisäksi välimuotin 44 liikuttamista varten olevaa hydraulista sylinteriä 92 (kuva 5) ei ole kiinnitetty kiinteään tukeen, vaan se on kiinnitetty liikkuvan alustan 146 runkoon.

Edellä olevasta käy ilmeiseksi, että esillä oleva keksintö muodostaa hyvin joustavan ja kustannuksiltaan edullisen betonin valamisessa käytettävän valualustalaiteyhdistelmän betonisten rakennuselementtien valmistamiseksi ainakin kahtena eri leveytenä. Tämä johtaa optimitehokkuu-teen toiminnassa sallimalla yksittäisen suhteellisesti leveämpien laattaelementtien valmistamisen, jolloin osat katkaistaan suhteellisesti lyhyempiin pituuksiin, jotka voidaan nostaa käytettävissä olevalle nosturi kapasi teeti 1 la , ja jossa valmistetaan kaksi suhteellisesti kapeampaa laattaa samanaikaisesti, kun vaaditaan pitempiä lopullisia pituuksia, jotka muutoin ylittäisivät käytettävän nosturin nostokapasiteetin.

Samalla kun keksinnön erityisiä sovellutusmuotoja on tässä kuvattu ja selostettu, on ajateltava, että muunnelmia ja muutoksia tulee alan ammattimiehen mieleen. Sen vuoksi on ymmärrettävää, että oheiset patenttivaatimukset on tarkoitettu kattamaan kaikki tällaiset muunnelmat ja muutokset, jotka kuuluvat keksinnön todelliseen henkeen ja tarkoitukseen .

Claims (7)

13 61 281

1. Betonivalussa käytettävä valualustalaiteyhdistelmä (20) pitkänomaisten betonisten rakennuselementtien valmistamiseksi useina leveyksinä, johon yhdistelmään kuuluu pitkänomainen vaakasuora valualusta (22), jossa on pituussuuntainen pohja-seinä (24) ja sivumuottiseinät (26,28) ja joka on jaettu pituussuunnassa mainittua pohjaseinää (24) pitkin kahteen osaan, jotka ovat siirrettävissä toistensa suhteen, useita välimatkan päässä toisistaan olevia poikittaisia ratoja (50), jotka on sijoitettu mainitun valualustan alapuolelle kohtisuoraan mainitun alustan pituussuunnan suhteen, sekä mainittujen valualustan osien alasivuille asennetut pyörät (52), jotka ovat vierivässä kosketuksessa mainittujen poikittaisten ratojen kanssa mainittujen alustaosien tukemiseksi valamisen sekä suhteellisen liikkeen aikana, tunnettu siitä, että valualustalaiteyhdistelmä (20) käsittää lisäksi pitkänomaisen välimuotin (44), joka on nivelletty siten, että se on asetettavissa kahteen eri asentoon, joista toisessa väli-muotti on mainittujen valualustan osien välissä mainittujen sivumuottiseinien suuntaisena siten, että se muodostaa väliseinän ja toisessa välimuotti on mainittujen valualustan osien alapuolella, sekä hydraulitoimisen laitteen (100 tai 124) valualustan osien poikittaiseksi siirtämiseksi, jolloin voidaan valmistaa joko yksi betonielementti, joka ulottuu yhdestä sivumuottiseinästä toiseen sivumuottiseinään, kun mainittu välimuotti on käännettynä asentoon, jossa se on valualustan osien alapuolella, ja valualustan osat on siirretty vierekkäin lähelle toisiaan, tai voidaan valmistaa erillinen betonielementti kummassakin alustan osassa, kun mainittu väli-muotti on käännettynä asentoon, jossa se on valualustan osien välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun välimuottiin (44) kuuluu laite muotin nos- ♦ tamiseksi, mikä seuraa erillisten betonielementtien valamista ja kovettumista, betonielementtien vapauttamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu hydrau1itoiminen laite mainittujen valu- alustan osien (34,36) poikittaiseksi siirtämiseksi käsittää 14 61281 pitkänomaisen liikutuselementin (9Θ), joka ulottuu olennaisesti mainitun valualustan koko pituudelle ja on asennettu pituus-suuntaista liikettä varten ainakin yhden kääntövarren (104), joka ulottuu mainitun pitkänomaisen liikutuselementin (9Θ) ja mainitun valualustan osista yhden välissä, jolloin mainittu kääntövarsi on kiinnitetty niveltyvästi mainittuun pitkänomaiseen liikutuselementtiin ja mainitun valualustan osista mainittuun yhteen sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleviin kohtiin, ja hydraulisen sylinterilaitteen väline (100) mainitun liikutuselementin pituussuuntaiseksi siirtämiseksi mainitun valu-alustan osista mainitun yhden resultoivan poikittaisen liikkeen aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu pitkänomainen 1iikutuselementti (95) ulottuu olennaisesti mainitun valualustan keskustaa pitkin ja useita kääntö-varsia (104) ulottuu sivusuunnassa ja symmetrisesti mainitusta 1iikutu se 1ementistä (98) molempiin mainitun valualustan osista (34,36).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut poikittaiset radat on kiinnitetty pysyvästi perustuksen suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi useita pystysuoria kääntö-varsia (Θ4), jotka on kiinnitetty niveltyvästi mainitun väli-muotin (44) ja useiden ankkurielimien (90) väliin, jotka on kiinnitetty perustuksen suhteen, niin että mainitun väli-muotin (44) pituussuuntainen liike aiheuttaa mainitun väli-muotin (44) resultoivan pystysuoran liikkeen, ja hydrauli-toiminen laite (100) mainitun välimuotin pituussuuntaiseksi siirtämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi useita pystysuoria kääntö-varsia (Θ4), jotka on kiinnitetty niveltyvästi mainitun väli-muotin (44) ja useiden ankkurielimien (90) väliin, jotka on kiinnitetty perustuksen suhteen, niin että mainitun välimuotin (44) pituussuuntainen liike aiheuttaa mainitun välimuotin resultoivan pystysuoran liikkeen, ja hydraulitoiminen laite (100) 15 61 281 mainitun välimuotin pituussuuntaiseksi siirtämiseksi. B. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu i siitä, että mainituissa ankkurielimissä (90) on läpikulku-tiet (102), joiden kautta pitkänomainen liikutuselementti (9B) voi vapaasti mennä läpi. 16 612 81