FI61023B - Foerfarande foer framstaellning av en vindruta foer bil - Google Patents

Description

Rär«l [el ««koulutusjulkaisu 61023

£& Λ 11 '1 UTlAGGNINOSSKMFT

C Patentti ny'jnnc fc ty 10 05 1022 xZiSSy Patentoiceddelat v (51) Kv.lkr/lnt.CI. o 03 C 27/10 S U O MI —Fl N LAN D (21) 772τ8ι (22) HakemitpUvl —AnaSknlngidag 21.09.77

' (23) AlkupUvt—Glltighattdig 21.09. TT

(41) Tullut (ulklMktl — Blivit offwtcllg 22.03.79

Patentti- ja rekisterihallitut .... . . .. ......

_ . . . (44) NthUvlktlptnon (· kuuMulkaltun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ’ Antokin uttagd odi utl.*kr»fttn pubikund 29.01.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuus — Begird prtorltct (71) Asahi Glass Company Ltd., No. 1-2, Marunouchi 2-chome, Chiyoda-ku, Tokyo, Mitsubishi Monsanto Chemical Company, 5-2 Marunouchi 2-chome, Chiyoda-ku, Tokyo, Japani-Japan(JP) (72) Kyo Toyoshima, Kanagawa-ken, Haruhiko Kaki, Kanagawa-ken, Kooji Suda, Nagoya-shi, Yozo Ogawa, Yokohama-shi, Japani-Japan(JP) (7*0 Oy Kolster Ab (5*t) Menetelmä auton tuulilasin valmistamiseksi - Förfarande för framställning av en vindruta för bil Tämä keksintö kohdistuu menetelmään auton tuulilasin valmistamiseksi, jossa laminoidaan kaksi kaarevaa lasilevyä polyvinyyli-buturaali-välikerroskalvon kanssa, jossa on pituussuunnassa varjostettu osa.

Kuviossa 1 esitetyn mukaisia auton tuulilaseja, joissa on yläreunassa varjotettu osa, käytetään ajajan näkemisolosuhteiden parantamiseksi.

Varjostettu osa voidaan aikaansaada värjäämällä välikerros-kalvo. Auton tuulilaseja voidaan valmistaa laminoimalla kaksi lasilevyä, joiden välissä on varjostetun osan omaava kalvo.

Toisaalta auton tuulilasin yläreuna on kaarevoitu auton rungon muodon mukaan. Tämän mukaan on edullista muodostaa varjostettu osa kaarevoitujen lasilevyjen yläreunan suuntaiseksi ulkomuodon ja toiminnan kannalta.

Kuitenkin kun leikataan kaistale muodostamaan välikerros- 61023 2 kalvo laminoitua lasia varten, jossa on kuviossa 2 esitetty varjostettu osa 1 ja välikerroskalvoa pidetään kahden kaarevoidun lasilevyn välissä laimoitua lasia muodostettaessa, varjostetun osan leveys tulee erilaiseksi lasilevyn poikittaissuunnassa ja kapeaksi keskiosassa, jolloin laminoidun lasin yläreuna ei ole yhdensuuntainen välikerroskalvon varjostetun osan alareunan kanssa. Kun kuviossa 1 esitetty tuulilasi valmistetaan käyttämällä välikerroskalvoa, on välttämätöntä venyttää varjostettua osaa kuumentamalla sitä, niin että se tulee tuulilasin yläreunan suuntaiseksi.

Tähän saakka on ollut tunnettu sellainen välikerroskalvon venyttämismenetelmä, jossa välikerroskalvon kaistale leikataan tuulilasin kokoiseksi ja välikerroskalvo venytetään kuviossa 4 esitetyissä nuolten suunnissa, niin että se tulee tuulilasin kaarevoidun yläreunan varjostetun osan suuntaiseksi, mikä on esitetty US-patenttijulkaisussa n:o 2 817 717. US-patenttijulkaisussa n:o 2 937 407 esitetään menetelmä, jossa välikerroskalvon kaistale kääritään rullalle ja kuumennetaan ja rullaa laajennetaan kartion muotoiseksi välikerroksen venyttämiseksi (kuvio 5). US-patenttijulkaisussa n:o 3 912 440 esitetään menetelmä, jossa välikerroskalvon kaistale kuumennetaan venymislämpötilaan siirtämällä ja venyttämällä sitä jatkuvasti ja viemällä se kahden kartion muotoisen telan välistä, minkä jälkeen kalvo leikataan halutun muotoiseksi.

Kuitenkin ensimmäisessä menetelmässä on haittana alhainen tuotantokyky ja vaatimus huomattavan korkeasta taidosta, koska välikerroskalvo leikataan edeltä käsin määrättyyn kokoon ja sitä venytetään kerta kerralta erikseen.

Toisen menetelmän haittana on epäyhtenäinen venymisaste, koska välikerroskalvo kääritään rullalle ja sitten rulla laajennetaan kartion muotoiseksi.

Kolmannen menetelmän haittana on, että välikerroskalvoon syntyneiden jännityksien poistaminen venyttämisen jälkeen ei ole riittävää, vaikka välikerrosta voidaan venyttää jatkuvasti ja tuotantokyky on korkea.

Esillä olevan keksinnön eräänä tehtävänä on muodostaa auton tuulilasin valmistusmenetelmä laminoimalla kaksi kaarevoitua lasilevyä välikerroskalvon kanssa, joka on venytetty kaarevaan muotoon.

3 61 023

Esillä olevan keksinnön toisena tehtävänä on muodostaa menetelmä auton tuulilasin valmistamiseksi laminoimalla kaksi kaarevaa lasilevyä kaarevan välikerroskalvon kanssa, jossa on tuulilasin yläreunan suuntainen varjostettu osa.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on myös muodostaa menetelmä välikerroskalvon venyttämiseksi, jossa välikerroskalvoa voidaan venyttää jatkuvasti ja jännityksen poistokäsittely välikerroskalvon venyttämisen jälkeen voidaan suorittaa helposti.

Vielä eräänä esillä olevan keksinnön tehtävänä on muodostaa menetelmä välikerroskalvon venyttämiseksi, jossa toiminta kaarevuuden muuttamiseksi välikerroskalvon venyttämiseksi on helppo ja tuotantokykyä voidaan helposti säätää.

Edellä olevat ja muut esillä olevan keksinnön tehtävät on saavutettu siten, että a) polyvinyylibutyraalikalvoa jatkuvasti siirretään ja kuumennetaan 40-60°C:seen, b) polyvinyylibutyraalikalvoa venytetään siten, että saadaan aikaan venytyksen differentiaalinen jakaantuminen poikkisuunnassa ja pituussuunnassa polyvinyylibutyraalikalvon kaarevoittamiseksi, jolloin venyttäminen suoritetaan sinänsä tunnetulla tavalla käärimällä polyvinyylibutyraalikalvoa kartion muotoiselle rummulle, ja c) kaarevoitua polyvinyylibutyraalikalvoa kuumennetaan 60-90°C:ssa jännityksen poistamiseksi, jonka venyttäminen on aiheuttanut polyvinyylibutyraalikalvoon.

Keksinnön mukaisesti on edullista, että polyvinyylibutyraali-välikalvoraina kääritään kartion muotoiselle rummulle puristustelojen kautta ja että kalvoa kuumennetaan noin 40-60°C:seen sitä jatkuvasti siirtäen ja kääritään kartion muotoiselle rummulle sen ollessa differentiaalisen venytysjakaantumisen alaisena poikkisuunnassa polyvi-nyylibutyraali-välikerroskalvon varjostetun osan kaarevoittamiseksi sen pituussuunnassa, ja tämän jälkeen kuumennetaan kartion muotoista rumpua, jossa on käärittynä polyvinyylibutyraali-välikerroskalvo, 60-90°C:seen uunissa venytettyyn polyvinyylibutyraali-välikerroskal-voon syntyneen jännityksen poistamiseksi.

Kuvio 1 on etukuva auton tuulilasista, jonka yläosassa on varjostettu osa, 61023 kuvio 2 on tasokuva välikerroskalvon kaistaleesta, jota ei ole venytetty, kuvio 3 on etukuva kaarevasta laminoidusta lasista, joka on valmistettu käyttämällä välikerroskalvon kaistaletta, jota ei ole venytetty, kuviot 4 ja 5 esittävät tavanomaisia venytysmenetelmiä, kuvio 6 on etukuva kaarevasta välikerroskalvon kaistaleesta, joka on venytetty ja leikattu, kuvio 7 on kaavamainen kuva lämmön avulla toimivasta veny-tyslaitteesta, jota käytetään esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä, ja kuvio 8 on suurennettu kaavamainen kuva laitteen osasta.

Seuraavassa kuvataan viittaamalla piirustuksiin eräitä esillä olevan keksinnön sovellutusmuotoja.

Kuvio 7 esittää kaavakuvaa tyypillisestä venytyslaitteesta, jota käytetään esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä. Venytettävä välikerroskalvon kaistale 2 pannaan kalvon asetuspöy-dälle 5 kalvorullan 6 muodossa ja syötetään ohjausrullien 9 ohjaamana kuumennuskoteloihin 7,8, joilla kalvoa kuumennetaan jatkuvasti venytyslämpötilaan ja kääritään kartion muotoiselle rummulle 11, jolla on edeltä käsin määrätty kartiomaisuus, kalvon vastaanotto-pöydälle 4 sen venyttämisen jälkeen eri venytysmäärillä poikittais-suunnassa ja olosuhteiden ollessa ylläpidettyinä puristusteloilla 10,10'.

Kuumennustelat 7,8 kuumennetaan haluttuun lämpötilaan viemällä kuumentimesta 3 syötettyä kuumennusvällainetta kuten höyryä kuumennusteloihin, jolloin välikerroskalvoa 2, jota jatkuvasti syötetään kalvorullalta 6, kuumennetaan kalvon siirtämisen aikana.

Sopiva määrä kuumennusteloja voidaan sijoittaa välikerroskalvon 2 kulkutielle. Tavallisesti useita kuumennusteloja sijoitetaan eri tasoille, jotta välikerroskalvo 2 kuumennettaisiin veny-mislämpötilaan nopeasti.

Kuviossa 7 esitetyssä sovellutusmuodossa kahta kuumennus-telaa 7,8 on käytetty yhdistelmänä ja niitä käytetään vakionopeudella kytkemällä käyttöakselin hammaspyörästö kuumennustelojen akseleille kiinnitettyihin hammaspyöriin. Jotta pidennettäisiin väli- 5 61023 kerroskalvon 2 kuumennustelojen 7,8 kanssa kosketuksissa oloaikaa kuumennustehon lisäämiseksi, on edullista käyttää sellaisia kuu-mennusteloja 7,8, joilla on suhteellisen suuri halkaisija.

Välikerroskalvon 2 tahmean tarttumisen estämiseksi kuumennus-telojen 7,8 pinnalle ja pinnan ominaisuuksien säilyttämiseksi kuu-mennustoimenpiteen aikana kuumennustelojen 7,8 pinta tulisi pinta-käsitellä, mikäli on tarpeen. Välttämättä tarpeellista on käyttää kuumennusteloja, jotka on pintakäsitelty, sileän välikerroskalvon kuumentamiseksi, jossa ei ole mitään tarttumista estävää ainetta pinnalla. Jos käytetään useita kuumennusteloja, korkealla lämpötila-alueella olevan kuumennustelan tulisi olla pintakäsitelty.

Kuviossa 8 esitetyssä sovellutuksessa vain korkean lämpötilan alueella oleva kuumennustela 8 on pintakäsitelty. Toisin sanoen kuumennustelan 8 välikerroskalvon 2 kanssa kosketuksissa oleva pinta on käsitelty karkealla pintakäsittelyllä tahmean tarttumisen estämiseksi. Pintaa pidetään tavallisesti sileänä käsittelemällä kromi-päällysteellä. Tarkoituksen saavuttamiseksi on myös mahdollista päällystää kuumennustelan pinta kuumuutta kestävällä ja tarttumat-tomalla hartsilla kuten fluoratulla hartsilla.

Toisaalta kartion muotoinen rumpu 11 on sijoitettu kuumennus-telan 8 jälkeen ja kuumennettu välikerroskalvo 2 kierretään kelalle venyttäen sitä venymisen jakaantumisen ollessa erilainen poikkisuun-nassa puristustelojen 10, 10' välissä. Tämä tarkoittaa, että väli-kerroskalvoa 2 venytetään puristusrullien 10, 10' ja kartion muotoisen rummun 11 välissä, jotka pyörivät nuolien suunnissa. Välikerroskalvon 2 käärimiseksi olevan kartion muotoisen rummun halkaisija muuttuu jatkuvasti akselin suunnassa. Kartion muotoisella rummulla on kartion muotoinen pinta kalvon käärimiseksi. Tämän mukaisesti, kun kuumennettu välikerroskalvon 2 kaistale on kääritty sen ympärille, käärimisnopeus riippuu kartion muotoisen rummun vetojännityksestä ja halkaisijasta. Halkaisijaltaan suuremman kartion muotoisen rummun pään ympärille kääritty välikerroskalvo venyy suuremman määrän, mikä vastaa käärimisnopeuden eroa verrattuna välikerroskalvoon, joka on kääritty pienemmän halkaisijan omaavalle kartion muotoisen rummun päälle. Välikerroskalvoa 2 kääritään venyttämällä siten, että venymisen jakaatuminen on suhteessa kartiomaisen rummun 11 halkaisijaan poikkisuunnassa.

61023 6

Esimerkiksi kun välikerroskalvon 2 kaistaleen varjostettu osa 1 on kaarevoitu, kuten kuviossa 6 on esitetty, välikerroskalvon 2 varjostettu osa on sijoitettu niin, että se kääritään kartion muotoisen rummun 11 pienemmän halkaisijan omaavalle sivulle, kun taas muuta osaa venytetään enemmän ja välikerroskalvo kääritään kartion muotoiselle rummulle 11. Kartion muotoisen rummun 11 kiertymistä voidaan ohjata riippuen kartion muotoisen rummun halkaisijan muutoksesta vakiona pysyvän kehänopeuden antamiseksi välikerroskalvon 2 käärimiselle. Kartion muotoisen rummun 11 halkaisija on edullisesti suurempi kuin 300 mm käytännössä, jotta venyminen helposti aikaansaadaan.

Välikerrosta 2 voidaan venyttää automaattisesti edeltä käsin määrätyllä jakaantumisella poikkisuunnassa kartiomaisen rummun 11 ympäri tapahtuvan käärimisen avulla. Välikerroskalvon 2 varjostetun osan kaarevuuden astetta pituussuunnassa voidaan vaihdella säätämällä välikerroskalvoon käytettyä vetojännitystä toimenpiteen aikana, esimerkiksi muuttamalla kartion muotoisen rummun kartiomai-suuden kulmaa muuttamalla kartion muotoisen rummun halkaisijaa aksiaalisessa suunnassa ja sovittelemalla kartion muotoisen rummun kulmaa. Välikerroskalvon 2 venyminen kasvaa poikkisuunnassa riippuen kartiomaisen rummun halkaisijan eron kasvamisesta kartionmuotoisen rummun pituussuunnassa, jolloin välikerroskalvon 2 varjostetun osan 1 kaarevuus kasvaa.

Esillä olevassa keksinnössä puristustelan 10 akselin järjestely ja kartion muotoisen rummun akselin järjestely on valittu riippuen välikerroskalvon venyttämistä varten käytettävästä kaarevuudesta.

Kuviossa 7 kartion muotoisen rummun ympärille käärimällä venytettyä välikerroskalvoa kuumakäsitellään uunissa 12, jolloin venyttämisen aikana välikerroskalvoon aiheutuneet jännitykset purkautuvat. Kalvoa pidetään uunissa esimerkiksi 60-90°C:ssa 20 min. - 3 tuntia.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä käsitellyllä välikerroskalvolla on samat tunnusmerkit kuin välikerroskalvolla laminoituja lasilevyjä varten ja se on termoplastista ainetta oleva kaistale. Esimerkiksi polyvinyylibutyraalikalvo on erityisen edullinen, vaikka polyuretaanikalvoa, etyleenivinyyliasetaattikalvoa ja muita 7 61023 välikerroskalvoja voidaan käyttää.

Esillä olevassa keksinnössä välikerroskalvo kuumennetaan venymislämpötilaan, toisin sanoen lämpötilaan, joka antaa termoplastiset ominaisuudet, mutta estää tahmean tarttumisen pehmentämällä sitä ennen välikerroskalvon venyttämistä.

Optimilämpötila valitaan riippuen välikerroskalvoa varten olevan hartsin lajeista. Esimerkiksi kun käytetään polyvinyylibu-tyraalikalvoa, jonka paksuus on 0,37-0,75 mm, se kuumennetaan noin 40-90°C: seen, edullisesti 40-60°C:een.

Kuumennusmenetelmä ei ole rajoittunut kosketuskuumennusmene-telmään käyttämällä kuumennusteloja, vaan se voi olla myös kuumennusmenetelmä, joka käyttää sähköistä kuumenninta, kuumennusmenetelmä, joka käyttää kuumaa ilmaa, säteilykuumennusmenetelmä tai muu kuumennusmenetelmä, joka ei vaikuta haitallisesti välikerroskalvoon.

Vaikka on kuvattu sellainen sovellutusmuoto välikerroskalvon venyttämiseksi, jossa on varjostettu osa, voidaan esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää myös käyttää sellaisen välikerroskalvon yhteydessä, jossa ei ole varjostettua osaa.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa erä kerrallaan käärimällä kartion muotoisen rummun ympärille, jolloin menetelmää voidaan käyttää pientä tuotantoa varten ja tuottavuutta voidaan helposti säätää. Lisäksi kaarevuutta voidaan säätää vain vaihtamalla kartion muotoista rumpua, jolloin venytettyjen välikerroskalvojen eri lajit voidaan helposti saavuttaa. Välikerroskalvoa venytetään halutun kaarevuusmuodon saavuttamiseksi, jolloin voidaan pienentää hukkaan menevän kalvon osuutta.

Claims (3)

8 61 023

1. Menetelmä auton tuulilasin valmistamiseksi, jossa lami-noidaan kaksi kaarevaa lasilevyä polyvinyylibutyraali-välikerros-kalvon (2) kanssa, tunnettu siitä, että a) polyvinyylibutyraalikalvoa (2) jatkuvasti siirretään ja kuumennetaan 40-60°C:seen, b) polyvinyylibutyraalikalvoa (2) venytetään siten, että saadaan aikaan venytyksen differentiaalinen jakaantuminen poikki-suunnassa ja pituussuunnassa polyvinyylibutyraalikalvon (2) kaare-voittamiseksi, jolloin venyttäminen suoritetaan sinänsä tunnetulla tavalla käärimällä polyvinyylibutyraalikalvoa (2) kartion muotoiselle rummulle (11), ja c) kaarevoitua polyvinyylibutyraalikalvoa (2) kuumennetaan 60-90°C:ssa jännityksen poistamiseksi, jonka venyttäminen on aiheuttanut polyvinyylibutyraalikalvoon (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyvinyylibutyraalivälikalvoraina (2) kääritään kartion muotoiselle rummulle (11) puristustelojen (10,10') kautta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jolloin polyvi-nyylibutyraalikalvossa (2) on pituussuunnassa varjostettu osa (1), tunnettu siitä, että kalvoa (2) kuumennetaan noin 40-60°C:seen sitä jatkuvasti siirtäen ja kääritään kartion muotoiselle rummulle (11) sen ollessa differentiaalisen venytysjakaantumisen alaisena poikkisuunnassa polyvinyylibutyraali-välikerroskalvon (2) varjostetun osan (1) kaarevoittamiseksi sen pituussuunnassa, ja tämän jälkeen kuumennetaan kartion muotoista rumpua (11), jossa on käärittynä polyvinyylibutyraali-välikerroskalvo (2), 60-90°C:seen uunissa venytettyyn polyvinyylibutyraali-välikerroskalvoon (2) syntyneen jännityksen poistamiseksi.