FI60938C - Oevningsmodell foer konstgjord andning - Google Patents

Description

f-7rir~i1 r»i kuulutusjulkaisu xna-za W WutlAgoninosskiuft 60938 ***fP^P C (45) Patentti myönnetty 13 04 1902 t ravv Patent meddelat V V'—^ (51) Kv.lk?/IntXI.3 G 09 B 23/34- SUOMI—FINLAND (21) P«t«nttlh»k*mut — Pit*n«ruöknlnf 1121/73 (22) H»k#ml»ptlyl — Antekninpdaj 09 · 0l. 73 * * (23) AlkupUvt — Glltlf hattdaf 09·0 U.7 3 (41) Tulkit |ulklMkal — Bllvlt offentHj 11.10.73

Patentti- ja rekisterihallitus ..... .. , .......

_. , . ^ , (44) NlhUvUulpanon ja kuuLjulkaltun pvm. — „

Patent- och registerstyrelsen ' ' An«ekan utiagd och uti-ikriftan pubtkand 31.12.81 (32)(33)(31) fj74*tty atuolkaut —Begird prlorltat 10.Oi.72

Ruotsi-Sverige(SE) U603/72 (71) Ruth Lea Hesse, Skovtoftebakken 19» Virum, K^benhavn, Tanska-Danmark(DK) (72) Hans Christian Blumensaadt, Virum, Tanska-Danmark(DK) (7^) Oy Heinänen Ab (5I4) Harjoitus malli tekohengityksen antamiseksi - Övningsmodell för konstgjord andning Tämän keksinnön kohteena on harjoitusma11i tekohengityksen antamiseksi suusta-suuhun- tai suusta-nenäänmenetelmällä, johon malliin kuuluu osia, jotka muun muassa esittävät keuhkoja ja päätä, sekä jonka pääosa on ontto ja jossa toisaalta on vaihdettava nenä-suuosa ja toisaalta sisäänsovitettava, vaihdettava, sopivimmin kerta-käyttöön tarkoitettu, täyteenpuhallettava rakko, jonka sisäänmeno-aukko on yhteydessä ainakin yhden hengitysaukon kanssa nenä-suuosassa, ja jolloin pääosan sisällä oleva ontelo on johdon kautta yhdistetty pussiin, joka pääasiallisesti muodostaa keuhko-osan ja jonka se ilma voi laajentaa, joka väistyy pääosassa olevasta ontelosta, kun sinne järjestettyä rakkoa puhalletaan nenä-suuosan kautta.

Tekohengityksen harjoittelemiseen tarkoitettujen harjoituslaittei-den tulee soveltua suurten oppilasmäärien opettamiseen siten, että oppilaat voivat vuorotellen suorittaa laitteella peräkkäisiä simulöi-tuja henkiinher-ätysharjoituksia. Tietyt harjoituslaitteet on keuh- 2 60938 koina toimivan pussin tai vastaavan lisäksi varustettu myös pussilla, joka toimii vatsana, sekä venttiiliosi1la, jotka johtavat puhalletun ilman keuhkojen asemesta vatsaan, kun ilman puhaltaminen tapahtuu virheellisellä tavalla.

Kaikissa harjoi tuslaitteissa, joissa ilmaa puhalletaan oppilaan suusta joustaviin pusseihin, säkkeihin ja sentapaisiin, on olemassa vaara infektioiden leviämisestä, ja tällainen vaara on olemassa myös silloin, kun puha1lusaukot varustetaan suuosilla, jotka vaihdetaan kutakin uutta potilasta varten. Tartuntavaara johtuu nimittäin suuressa määrin pieneliöistä, jotka kulkeutuvat puhallettavan ilman mukana harjoituslaitteen sisälle ja jäävät sinne myöskin siinä tapauksessa, että suunsuojus tai laitteen koko suu-nenä-osa vaihdetaan.

Infektiovaaran välttämiseksi on käytetty harjoitusmallin kurkun kohdalla olevaan puhallusaukkoon sijoitettua rakkoa, jolloin rakon puhallettavissa oleva osa täyttää harjoittelumallin pään onton tilan ja on tämän onton tilan tiiviisti sulkema lähtien yhdistävästä johdosta, joka johtaa joustavaan, tilapäisesti laajenevaan, keuhkoina toimivaan pussiin. Rakkona on käytetty leikki-ilmapallotyyppiä olevaa joustavaa kumipalloa. Kun rakkoon puhalletaan niin, että sen sisään menee ilmaa, pakottaa se ilman virtaamaan pään ontelotilasta johtoa myöten keuhkoina toimivaan pussiin, joka tämän johdosta laajenee. Keuhkojen ja rintakehän simuloitu staattinen tai dynaaminen vastus puhallusta vastaan on siis täysin riippuvainen vaihdettavissa olevan rakon ominaisuuksista. Tästä on se seuraus, että tällaiselle rakolle täytyy asettaa erittäin suuret laatuvaatimukset, jotta harjoitus laite voisi toimia sekä anatomisesti oikealla että myös toistettavissa olevalla tavalla. Halpuutensa takia käytetyt tavalliset kumipallot eivät kuitenkaan lainkaan vastaa näitä vaatimuksia.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen

J

harjoituslaite tai -malli, jolla on ennen kaikkea mahdollista aikaansaada keuhkojen ja rintakehän vastuksen simulointi niihin tapahtuvaa puhallusta vastaan.täysin riippumatta käytetyn, vaihdettavissa olevan rakon ominaisuuksista ja jolla on lisäksi mahdol-· lista aikaansaada keuhkojen vastuksen vaikutelma riippumatta rakon vastuksesta.

3 60938

Erityisesti on keksinnön tarkoituksena muodostaa ratkaisu, jossa puhalluksen riittävyys on helposti todettavissa. Tällöin puhallusta ei suoriteta liian voimakkaasti, mikä olisi tarpeetonta ja jopa haitallistakin. Tällä on merkitystä varsinkin silloin, kun tekohengityksen kohteena on lapsi tai henkilö, jolla keuhkojen koko on normaalia pienempi. Keksinnön mukaiselle harjoitusma11i1le on tunnusomaista se, että erityisesti tietyn potilaskategorian, esimerkiksi lasten, yhteydessä käytettäväksi tarkoitetulla vaihto-rakolla tämän ollessa ilman vastusta maksimaalisesti täyteenpuha1-letussa tilassa on tilavuus joka on pienempi kuin mainittu ontelo mutta riittävän suuri, jotta se ilma, joka tässä maksimaalisesti täyteenpuhalletussa tilassa väistyy pois keuhko-osan muodostavaan pussiin, indikoisi siellä tekohengityksen soveltamiseen tarvittavan ilmasyötön.

Vaihdettava rakko voidaan tehdä sopivasta, pääasiallisesti venymättömästä materiaalista, kuten esim. paperista. Rakko voidaan tällöin puhaltaa ennalta määrättyyn maksimitilavuuteensa ilman, että olisi voitettavana rakon omaa vastusta.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää keksinnön erään sovellutusmuodon mukaista harjoituslaitetta eli -mallia leikattuna.

Piirustuksessa on harjoitusma11iin kuuluva tai siitä irrallinen aluslevy 1, johon mallin pääosa 2 nojaa. Pääosaan 2 kuuluu nenä-osa 3 sekä syvennys 4, jossa on ilma-aukko 4a. Tämä aukko vastaa nenän ja suun yhteistä liittymää henkitorveen.

Pääosaan 2 kuuluvan kurkun 2a ja rintakehää vastaavan osan 1a välillä on kaulaosa 5. Kurkku 2a on varustettu aukolla tai reiällä 6. Aukkoja 4a ja 6 lukuunottamatta pääosa on täysin tiivis. Henki-torvea vastaava letku 7, joka kulkee kaulaosan 5 lävitse, on toisesta päästään tiiviisti liitetty aukkoon 6 ja päättyy toisesta päästään ontelotilaan 15, joka vastaa rintakehässä olevia keuhkoja. Piirustuksessa esitetyssä sove1lutusmuodossa on joustava kalvo 16 sijoitettu tiiviisti onton tilan 15 ympärille. Kalvo 16 on venytettävissä asentoon 16a johtamalla pääosan 2 ontelotilasta tilaan 15 ilmaa, mikä puolestaan aikaansaadaan puhaltamalla ilmaa suu-nenä-kappaleen 9 kautta siihen liittyvään rakkoon 17. Kalvon venyminen 4 60938 on osoituksena oikein suoritetusta tekohengityksestä. On luonnollisesti mahdollista, että joustava kalvo 16 korvataan kaasutiiviillä joustavalla pussilla, joka on liitetty tiiviisti letkuun 17. Tässä tapauksessa pussi muodostaa keuhkoina toimivan ontelotilan 15. Keuhkoja vastaavat osat on valmistettu siten, että ne muodostavat ilmaa puhallettaessa tietyn vastuksen, joka vastaa ihmisen keuhkojen ja rintakehän muodostamaa vastusta ilman sisäänpuhallukselle, jolloin keuhkoja vastaavat osat ovat puhallettavissa ainakin sellaiseen ennalta määrättyyn tilavuuteen, joka vastaa oikein suoritettua tekohengitystä.

Alaleukaa vastaavaa osa 8 on kiinnitetty laakerille 8a pääosaan 2 sen kaulaosan puoleiselle sivulle. Pääosa on itse nivelletty laakerilla 5a kaulaosaan 5 ja kaulaosa 5 on puolestaan nivelletty laakerilla 5b rintakehään 1a. Pään, kaulan ja alaleuan liikuteltavuus ei kuitenkaan muodosta olennaista osaa esillä olevista keksinnöistä, minkä johdosta sitä ei tässä selosteta lähemmin vaan viitataan US-patenttijulkaisuun 3 049 811.

Nenäosan 3 ja alaleuan 8 välitilan peittää tiiviisti naamiomainen suu-nenä - kappa le 9, joka on joustavaa ainetta. Suu-nenä-kappaleessa 9 on ulkoneva laippa 10, joka on suunnattu suu-nenä-kappaleesta 9 pääosan sisään ja ulottud aukkoon 4a, jolloin laippa nojaa tiiviisti aukon 4a seinämän muodostamaa tukea vasten ja pysyy paikallaan sopivien elinten, kuten tässä esitetyn läippn pään pyöristetyn reunuksen 11 välityksellä.

Suu-nenä-kappaleeseen 9 kuuluu IMppämäinen osa 12, joka peittää osan alaleuasta 8. Suu-nenä-kappale 9 täydentää pääosaa 2 ja ala-leukaosaa 8 sillä tavoin, että harjoittelumallin muoto vastaa näiltä osin ihmisen päätä ja kasvoja.

Suu-nenä-kappale 9 on ontto ja varustettu suuta ja nenää vastaavilla aukoilla 13 ja 14, jotka ovat yhteydessä sisäiseen ontelotilaan 9a, joka kuuluu suu-nenä->kappaleeseen 9. Ontelotilaan liittyy aukko 10a, joka menee laipan 10 lävitse ja yhdistää ontelotilan 9a rakkoon 17.

Suu-nenä-kappaleen tulee olla niin suuri, että oppilaan suu koskettaa ainoastaan sitä eikä lainkaan mallin muita osia, joita ei vaihdeta erikseen kutakin oppilasta varten.

5 60938

Piirustuksessa esitetyssä keksinnön äove1lutusmuodossa on aukko 10a laipan 10 sisäpuolella ja laipan reunukseen 11 on liitetty rakon kaula eli nysä 1Θ siten, että rakko on yhteydessä suu-nenä-kappäleen 9 ontelotilaan 9a. Liitos on ilmatiivis ontelotilan 9a ja pääosan 2 muodostaman ontelon eristämiseksi toinen toisistaan. Puhallettaessa ilmaa suu-nenä-kappaleessa 9 oleviin suu- ja/tai nenäaukkoihin 13,14 tulee rakko puhelletuksi katkoviivalla 17a mer-kityyn kokoon, jolloin pääosan 2 muodostamassa ontelossa oleva ilma siirtyy letkua 7 myöten keuhko-ontelotilaan 15. On huomattava, että piirustuksessa esitetty rakon 17 suureneminen asemaan 17a ei aiheuta lainkaan rakon materiaalin venymistä, vaan tilavuuden kasvu johtuu ainoastaan alunperin kokoon taitetun rakon laskosten oikene-misesta.

Piirustuksessa esitetty rakko 17 on tilavuudeltaan sellainen, että se ottaa täytetyssä tilassa huomattavan osan pääosan 2 koko tilavuudesta ja tämän johdosta tunkee vastaavan määrän ilmaa ontelo-tilaan 15, minkä johdosta kalvo 16 venyy piirustuksessa esitettyyn asemaan 16a. Rakko 17 on edullisesti muotoiltu siten, että kokoon taitetun rakon toisiaan vasten painuneet seinämät eivät voi tarttua kiinni toisiinsa. Tämä saadaan aikaan esimerkiksi siten, että rakon aines on kuvioitu tai muodostettu kolmidimensionaaliseksi tai että sen aine on päällystetty liimautumisen estävällä kalvolla tai jau-hee11a.

Piirustuksen mukaisessa sovellutusmuodossa rakon 17 kaula 18 on sovitettu suu-nenä-kappaleen 9 laipan 10 reunuksen ja laippa 10 puolestaan on sovitettu pääosassa olevaan aukkoon 4a. On kuitenkin mahdollista, että rakko 17 kiinnitetään suoraan pääosaan 2. Tässä tapauksessa rakon kaula liitetään pääosan 2 aukkoon 4a, jolloin kaulan ulkopinta sijaitsee tiiviisti aukon 4a seinämiä vasten.

Pääosan sisäpuolelle aukkoon 6 on kiinnitetty välikekappaleena toimiva, piirustuksessa poikki leikattuna nähtävä kisko 20. Kiskon 20 tehtävänä on toisaalta estää täytön aikana rakon 17 seinämää $ tulemasta kosketukseen aukon 6 kanssa ja sulkemasta täten ilma-letkua 7 ja toisaalta mahdollistaa ilman johtaminen aukkoon 6 sellaisista ilman sulkeumakohdista, joita saattaa syntyä rakon 17 ja pääosan 2 sisäseinämän väliin. Kiskon 20 sivulla on ainakin yksi suojaelin 19, jonka tarkoituksena on estää kokoonpuristunesn 6 60938 rakon 17 tarttuminen kiskoon 20, kun rakkoon tai siitä pois johdetaan ilmaa. Sama vaikutus kuin välikekappaleella ja suojae1 ime 1lä voidaan saada aikaan sijoittamalla pääosan sisään kaasua läpäisevä seinämä.

Sen jälkeen kun oppilas on käyttänyt harjoituslaitetta, poistetaan suu-nenä-kappale 9 ja siihen kiinnitetty rakko 17 ja tilalle asetetaan puhdistettu tai uusi suu-nenä-kappale 9 ja puhdistettu tai uusi rakko 17.

Käyttökelpoinen, halutulla tavalla toimiva rakko 17 on mahdollista valmistaa niin halvalla, että se voidaan heittää pois yhden käyttökerran jälkeen. Koska rakko on tilavuudeltaan ainakin niin suuri, että se vastaa keuhkoja vastaavien osien laajenemista oikein suoritetun tekohengityksen yhteydessä, riittää, kun rakko puhalletaan kokoontaitetusta tilasta piirustuksessa osoitettuun täytettyyn tilaan. Rakko voidaan valmistaa esimerkiksi kahdesta pyöreästä, tasaisesta polyeteeni- tai polypropeenikappaleesta, jotka on hitsattu reunuksistaan toisiinsa kiinni lämmön avulla. Rakolle on ominaista se, että sillä on maksimaalisesti täyteenpuhalletussa tilassa tilavuus, joka on pienempi kuin pääosan ontelon tilavuus mutta joka on kuitenkin niin suuri, että se ilmamäärä, joka puhalluksen yhteydessä on siirtynyt keuhkoja vastaavaan onteloon, on tekohengityksessä riittävä.

Keuhko-ontelon laajeneminen indikoi tämän oikean ilmamäärän, millä on erityisesti merkitystä silloin, kun potilaan, esim. lapsen, keuhkojen koko on normaalia pienempi.

Keksinnön mukaisessa harjoitusmallissa on primäärinen ilmajärjeste1-mä, johon oppilas puhaltaa ilmaa, sekä tästä täysin erillinen sekundäärinen ilmajärjestelmä, joka käsittää pääosan rakon ulkopuolelle jäävän ontelotilan sekä keuhkoja vastaavat osat, jolloin rakko muodostaa näitä järjestelmiä erottavan ilmaa läpäisemättömän seinämän. Rakko voidaan täyttää ainakin siihen määrään, jolla keuhkoja vastaavista osista nähdään, että tekohengitys on oikein suoritettu, ja primäärisessä ilmajärjestelmässä syntynyt paineen nousu siirtyy tällöin häiviöittä sekundääriseen ilmajärjestelmään. Keksinnön mukaiseen harjoitusmalliin on mahdollista liittää mittalaitteet, joilla keuhkoja vastaavasta osasta mitataan tekohengityksen vaatima ilman-

Claims (2)

7 60938 paine ja -tilavuus. Erillisten ilmajärjestelmisn ansiosta mainitut osat eivät joudu minkäänlaiseen kosketukseen sisäänpuhalletun ilman kanssa, joka voi sisältää tauteja aiheuttavia mikrobeja. Ammattimiehelle on selvää, että keksinnön sove1lutusmuodot eivät rajoitu edellä esitettyyn esimerkkiin vaan voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

1. Harjoitusmalli tekohengityksen antamiseksi suusta-suuhun- tai suustanenäänmenetelmällä, johon malliin kuuluu osia, jotka muun muassa esittävät keuhkoja ja päätä, sekä jonka pääosa on ontto ja jossa toisaalta on vaihdettava nenä-suu-osa ja toisaalta s isään-sovitettava, vaihdettava, sopivimmin kertakäyttöön tarkoitettu, täyteenpuhallettava rakko, jonka sisäänmenoaukko on yhteydessä ainakin yhden hengitysaukon kanssa nenä-suu-osassa, ja jolloin pääosan sisällä oleva ontelo on johdon kautta yhdistetty pussiin, joka pääasiallisesti muodostaa keuhko-osan ja jonka se ilma voi laajentaa, joka väistyy pois pääosassa olevasta ontelosta, kun sinne järjestettyä rakkoa puhalletaan nenä-suu-osan kautta, tunnettu siitä, että erityisesti tietyn potilaskategorian, esimerkiksi lasten, yhteydessä käytettäväksi tarkoitetulla vaihto-rakolla (17) tämän ollessa ilman vastusta maksimaalisesti täyteen-puhalletussa tilassa (17a) on tilavuus, joka on pienempi kuin mainittu ontelo (2) mutta riittävän suuri, jotta se ilma, joka tässä maksimaalisesti täyteenpuhalletussa tilassa väistyy pois keuhko-osan muodostavaan pussiin (16), indikoisi siellä tekohengityksen soveltamiseen tarvittavan ilmasyötön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen harjoitusmalli, tunnettu siitä, että rakko (17) on valmistettu pääasiallisesti venymättömästä materiaalista. /