FI60800B - Anordning foer avspolning av videoskivor - Google Patents

Description

ΓΓ3=Π ΓβΙ «11 KUULUTUSJULKAISU x-nftnn J|| lBJ (11) utlAggningsskrift 60 80 0 C .... Patentti myönnetty 10 03 1982 ' Patent meci'Jelat ^ ^ (51) Ky.ik.Wa.3 H W N 5/80 S U O M I —Fl N LAN D (21) P»t«nUlh*k*n>u* — Pit*nun*eknlnt 753162 (22) Hakumlipilvi — AnsOknlnfidtj 11.11.75 (23) Alkupllv·—GlMghutadag 11.11.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offcntlig 19.05.76

Patentti-ja rekisterihallitus .... .

_ ' (44) Nlhctylkslpunon |m kuuLhilkalsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' AnsSkan utlagd och utl.*krift«n pubHcmd 30.11.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Btjlrd prlorltet 18.11.7^

Englanti-England(GB) ^9925/7^ (71) RCA Corporation, Rockefeller Plaza, New Jersey, N.J. 10022, USA(US) (72) Alfred Lynn Baker, Indianapolis, Indiana, USA(US)

(7^) Oy Kolster AB

(5I+) Laite videolevyjen toistamiseksi - Anordning för avspolning av videoskivor

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen videolevyjen toistamiseksi, joka laite käsittää anturijärjestelmän yhdistetyn värivideosignaalin mukaisesti taajuusmoduloitujen kantoaaltojen saamiseksi levyltä, jolloin mainitut yhdistetyt värivideosignaalit sisältävät poikkeutustahtikoraponentin ja kuvasig-naalikomponentit, joihin sisältyy valotiheyskomponentti, joka kattaa annetun taajuuskaistan, ja värikkyyskomponentin, jolla on osuus osassa mainittua taajuuskaistaa.

US-patenttijulkaisussa 3,872,498, myönnetty 18 maaliskuuta 1975, keksijänä Dalton H. Pritchard, esitetään värikoodausmuoto, jossa moduloidun apukanto-aallon muodossa oleva värikkyyssignaali "haudataan" laajakaistaisemman valoti-heyssignaalin keskikaistalle. Valotiheyssignaalin keskikaistan valikoiva suodattaminen muodostaa "koloja" valotiheyssignaalin taajuusspektriin. Värikkyyssignaali suodatetaan komplementäärisesti valikoivasti, jotta sen komponentit rajoitettaisiin tyhjiin tiloihin valotiheyssignaalin taajuusspektrillä. Havainnollistava tämän koodausmuodon käyttötarkoitus on videolevyn taltiointi. US-patenttijulkaisussa 3,842,194, keksijänä Jon K. Clemens, myönnetty 15 lokakuuta 1974, kuvataan kapasitanssivideolevyjärjestelmää, mikä havainnollistaa levyjärjestelmiä, joissa haudatun apukantoaallon koodausmuoto voidaan edullisesti käyttää hyväksi.

¢0800 2

Eräässä mahdollisessa videolevyn soitinlaitteistossa soittimen laitteisto ei sisällä kuvan näyttölaitteistoa vaan se toimii sen sijaan liitososana tai apulaitteistona käytettäväksi erillisen väritelevisiovastaanottimen yhteydessä (viimemainitun toimiessa muistiinmerkityn värikuvan näyttölaitteistona). Tällaisessa järjestelyssä on toivottavaa, että on kehitettävissä yhdistetty ulostulosignaali siinä muodossa (esim. NTSC muodossa), jota väritelevision vastaanotin on suunniteltu käsittelemään. Täten soittimen liitososia varten, jotka ovat käyttökelpoisia videolevyjen kanssa, joissa käytetään haudatun apukanto-aallon muotoa, on toivottavaa muodostaa soittimeen laitteet, joilla muunnetaan yhdistetty sisääntulosignaali haudatun apukantoaallon muodosta yhdistetyksi ulostulosignaaliksi, joka on toista koodausmuotoa (esim. NTSC formaattia), mikä soveltuu yhteen väritelevisiovastaanottimen käsittelypiiristön rakenteen kanssa. Luonnollisestikin tällainen muunninlaitteisto saattaa myös toivottavalla tavalla olla käytettävissä muuntyyppisten videolevysoittimien yhteydessä, kuten esim. yhdistelmätyypissä, jossa yksi ainoa yksikkö sisältää sekä värivideolevyn soi-tinlaitteiston sekä väritelevisiovastaanotinlaitteiston ja se taloudellisuus, joka liittyy yhteisen väritulkintalaitteiston käyttöön sekä levy- että televisiosignaalien käsittelemiseksi määrää levysignaalin muuntamisen edullisuuden.

Videolevyä toistavissa järjestelyissä voidaan tavata erilaisista syistä haitallisia muutoksia ilmaisimen neulan ja levyn uran välisen suhteellisen liikkeen nopeudessa, mitkä saattavat johtaa haitallisiin häiriövaihteluihin talteenotetun signaalin taajuudessa. Vaikkakin häiriömutoisia vaihteluja voidaan oleellisesti pienentää kun liitetään mukaan asiaankuuluvalla tavalla säädetty "varren venytin" tämän soittimen anturivarren rakennelmaan, sellaisena kuin sellainen on kuvattu esim. US-patenttijulkaisussa 2,711,641, keksijänä R.C. Palmer, myönnetty 16 tammikuuta 1973, ovat jäännöksenä olevat muutokset talteenotetun signaalin taajuudessa silti yleisiä. Täten esim. värin apukantoaallon sivukaistantaajuudet talteenotetussa yhdistetyssä signaalissa, joka on "haudatun alakantoaallon" tyyppiä, saattavat olla alttiina "huojunnalle" niiden muutoin odotettujen sijaintipaikkojen ympärillä taajuusspektrillä ja niihin liittyvän valotiheyssignaalin komponentin sijaintipaikkojen ollessa alttiina samanlaiselle huojunnalle.

US-patenttijulkaisussa 3,872,497, myönnetty 18 maaliskuuta 1975, keksijänä J.G. Amery sekä muut, esitetään järjestelyjä talteenotettujen signaalien koodaamiseksi haudatun apukantoaallon formaatista toiseen muotoon, joka soveltuu yhteen väritelevision vastaanottimen piiristön kanssa, missä käytetään menetelmiä, jotka pienentävät läsnäolevan "huojunnan" haitallisia vaikutuksia. Tällaisissa järjestelyissä, joita on kuvattu edellämainitussa US-patenttijulkaisussa 3 60800 3,872,497 käytetään amplitudimoduloijaa, jossa talteenotetun haudatun apukanto-aallon yhdistetyn signaalin (tai sen osan) sekoittaminen paikallisiin oskil-laatioihin suoritetaan ennen kampasuodatusta. Paikallisten oskillaatioiden syöt-tölähteelle aikaansaadaan oleellisesti sama "huojunta" kuin mitä on talteenote-tuilla signaalikomponenteilla (esim. saattamalla paikallisen oskillaattorin syöttölähde toimimaan niiden taajuusvaihteluiden perusteella, joita on väritahti-komponentissa, joka liittyy haudatun apukantoaallon värikkyyssignaaliin). Se-koitustulos tällaisten paikallisten oskillaatioiden kanssa on oleellisesti huoju-maton, jolloin tämän tuloksen kampasuodatus voidaan toteuttaa yhdellä ainoalla 1H viivelinjan muotoisella kampasuotimella niin, että saadaan eroitettu värik-kyyssignaali, missä ei esiinny ylikuulumista sen ollessa suhteellisen riippumatonta alkuperäisestä "huojunnasta".

Kun valitaan sopivasti paikallisen oskillaattorin nimellistaajuus, saattaa se sekoitusaste, joka toteuttaa värikkyyssignaalin huojunnan stabilisoinnin, myös siirtää värikkyyssignaalia sen keskikaistalta sisääntulomuodossa (haluttu apukantoaalto) ylemmälle kaistalle, jota halutaan ulostuloa (esim. NTSC formaattia) varten, jolloin myöhemmin tapahtuva kampasuodatus (ylemmän kaistan spektri-alueella) valotiheyssignaalikomponenttien eliminoimiseksi, aikaansaa yläkaistan värikkyyssignaalin, joka voidaan suoraan ottaa mukaan yhdistettyyn ulostulosignaaliin .

US-patenttihakemuksessa n:o 570,325, keksijänä John G. Amery, jätetty 21 huhtikuuta 1975, esitetään erityisen edullinen muoto laitteistosta, jolla toteutetaan edellä mainittu yhdistetyn signaalin koodin vaihto. Erään havainnollistavan järjestelyn mukaan otetaan yhdistetyt videosignaalit edellä mainitusta haudatun apukantoaallon formaatista talteen soittamalla videolevyä minkä jälkeen ne syötetään amplitudimoduloijaan, joka myös vastaanottaa kantoaallot jotka "huojuvat" tietyn nimellisarvon ympärillä (vastaten haudatun apukantoaallon taajuuden ja halutun väriapukantoaallon ulostulotaajuuden summaa) vastaten talteenotettujen signaalien "huojuntaa", mikäli sellaista on. Modulaattorin u-lostulo syötetään 1H viivelinjan sisääntuloon. Moduloitujen kantoaaltojen vähentämällä tapahtuva yhdistäminen tämän viivelinjan sekä sisääntulosta että ulostulosta ja sitä seuraava sopiva kaistanpäästösuodatus aikaansaavat yläkaistan värikkyyssignaaliulostulon, joka on kammattu vapaaksi valotiheyskoraponenteista. Tämä viivelinjan ulostulo syötetään myös amplitudin moduloinnin ilmaisimeen. Ilmaisimen ulostulo yhdistetään yhteenlaskemalla yhdistettyyn sisääntulosig-naaliin, jotta saataisiin valotiheyssignaalikonponentit, jotka on kammattu vapaaksi värikkyyskonponenteista. Vaiheeltaan invertoitu muunnos ilmaisimen ulostulosta lisätään myös yhdistettyyn sisääntulosignaaliin ja tämä summa syötetään 4 60800 alipäästösuotimeen, jotta aikaansaataisiin pystydetaljisignaali. Pystydetalji-signaalin yhdistelmä muihin kampasuodatettuihin valotiheyssignaalikomponenttei-hin kehittää valotiheyssignaaliulostulon, joka soveltuu lisättäväksi kampasuo-datettuihin yläkaistan värikkyyssignaaleihin muodostamaan haluttu yhdistetty ulostulosignaali.

Edelleen edellä mainitun patenttihakemuksen, keksijänä Amery, havainnollistavan järjestelyn mukaisesti toimii edellä mainitun amplitudin moduloinnin ilmaisimesta ulostulo myös mukavasti korvaussignaalisisääntulona edellä mainittuun anplitudimodulaattoriin anturin toimiessa virheellisesti (mikä määritellään sopivalla niiden signaalien valvonnalla, jotka otetaan talteen levyltä).

Videolevysoittimessa, joka on esim. sitä tyyppiä, jota on kuvattu jo mainitussa Ameryn patenttihakemuksessa, on olemassa tarve erotella luotettavasti poikkeutuksen tahtikomponentit talteenotetuista yhdistetyistä videosignaaleista. Havainnollistava tällaisen tarpeen syy liittyy huojunnan stabilisoinnin tarpeeseen, mitä yllä on kuvattu. Edullinen tapa toteuttaa haluttu kantoaaltojen, jotka syötetään edellämainittuun anplitudin modulaattoriin, konpensoiva huojunta sisältää vaihelukitun silmukan (PLL) käytön, missä kantoaallot kehitetään jänniteohjatulla oskillaattorilla (VCO) ja tämä VCO oskillaattorin ohjaus toteutetaan vaiheilmaisimen ulostulon mukaisesti, jonka ilmaisimen tehtävänä on vertailla modulaattorin ulostulon väripurskekomponentin vaihetta erittäin stabiilin (esim. kideohjatun) vertailuoskillaattorin ulostuloon. Tällaisen PLL systeemin oikeaa toimintaa varten tarvitaan tarkoin ajoitettujen purskeveräjä-pulssien syöttölähde.

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen, joka on tunnettu taajuudenmodulointilaitteesta, johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainitun anturijärjestelmän kantoaaltoulostulosignaalista demoduloidun ulostulosignaalin kehittämiseksi, joka on oleellisesti rajattu annettuun taajuuskaistaan, edelleen kampasuodinelimistä, joihin sisältyy 1H viivejohto, jossa on sisääntulo mainitun taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin vastaanottamiseksi kampa-suodatetun ulostulosignaalin kehittämiseksi, jossa ei oleellisesti ole mainittua värikkyyssignaalikomponenttia, jolloin mainituilla kampasuodinelimillä on taa-juusvastekarakteristika, johon sisältyy useita säännöllisin välein järjestettyjä nollia yhteisen taajuuskaistan mainitussa osuudessa, elimistö viivästetyn yhdistetyn värivideosignaalin johtamiseksi mainitusta lH-viivejohdosta, elimistä hetkellisten poikkeamien annetusta taajuuspoikkeamavälistä tunnistamiseksi signaaleissa, jotka syötetään mainittuun taajuusdemodulointilaitteeseen, elimistä, joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainittujen taajuuspoikkeaman havaitsevien elimien ulostulosignaalista ja jotka on sovitettu tällaisen vaikutuk- 5 60800 sen yhteydessä muuttamaan kampasuodinelimien toimintatapaa mainittujen poikkeamien aikana siten, että kampasuodatukseen voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainitusta viivästetystä, yhdistetystä värivideosignaalista, jonka muodostavat poikkeamaelimet, taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin sijasta, jälki-vaimennuspiiristä, johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainittujen kampa-suodinelimien kampasuodatetusta ulostulosignaalista ja joka on sovitettu tällaisen vaikutuksen yhteydessä kehittämään jälkivaimennettu ulostulosignaali, jolloin mainitulla jälkivaimennuspiirillä on taajuusvastekarakteristika, joka antaa laskevan vasteen sisääntulotaajuuden noustessa annetun taajuuskaistan osan sisällä, ja elimistä poikkeutustahtikomponentin ottamiseksi talteen oleellisesti erillään muista taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin komponenteista, jolloin mainitut talteenottoelimet käsittävät tahtisignaalin erottimen, joka on kytketty mainittuun jälkivaimennuspiiriin ja johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti kampasuodinelimien kampasuodatetun ulostulosignaalin jälkivaimennetusta versiosta.

Nyt kyseessä olevan keksinnön tarkoitus ja edut tulevat käymään selvemmin ilmi alan asiantuntijalle oheisista patenttivaatimuksista ja seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä ja oheisten piirustusten tarkastelusta, joissa kuvio 1 havainnollistaa lohkokaaviona videolevysoitinta, johon sisältyy tahdistuksen perusteella toimivat nyt kyseessä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaiset järjestelmät, kuvio 2 esittää kaaviollisesti esimerkinomaista laitemuotoa, jolla toteutetaan tahtisignaalin erottimen, purskeveräjäpulssigeneraattorin ja taso-lukituksen avainnuspulssigeneraattorin toiminnat kuvion 1 järjestelyssä esillä olevan keksinnön erään erityisen suoritusmuodon mukaisesti, ja kuviot 3a...f havainnollistavat graafisia aaltomuotoja, jotka ovat apuna selitettäessä kuviossa 2 kaaviollisesti havainnollistetun laitteiston toimintaa.

Kuvion 1 videolevysoittimessa otetaan muistiinmerkitty signaali talteen videolevyn soittamisen aikana videolevyanturin piireillä 10. Esimerkkitapauksessa videolevyn toistojärjestelmä on kapasitiivista tyyppi, jota on kuvattu jo aikaisemmin mainitussa patentissa keksijänä Clemens, ja videolevyanturin piirien rakenne ja piirijärjestelyt saattavat olla esim. sellaiset, mitä on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3,872,240, keksijänä D.J. Carlson sekä muut. myönnetty 18 maaliskuuta 1975. Esimerkkitapauksessa on levyn tallennusformaatti sellainen, että talteenotettu signaali-informaatio sisältää taajuusmoduloidun kuvakantoaallon, jolloin kantoaallon hetkellinen taajuus vaihtelee määrätyllä vaihtelualueella (esim. 3,9...6,9 MHz) yhdistetyn videosignaalin amplitudin mu- 60800 kaisesti, joka sijaitsee vaihtelualueen alapuolisella taajuuskaistalla (esim. 0...3 MHz) ja edustaa esitettävien värikuvien jonoa.

Kaistanpäästösuodin 20, jonka päästökaista sisältää kuvakantoaallon vaihtelualueen ja siihen liittyvät sivukaista, päästää valinnaisesti lävitseen taajuusmoduloidun kuvakantoaallon rajoittimeen 30 (jonka tehtävänä on tavanomainen taajuusmoduloidun sisääntulosignaalin satunnaisten amplitudimodulointien poistaminen tai pienentäminen). Rajoittimen ulostulo syötetään nollakohtien ylityksen ilmaisimeen 40. Tämä nollakohtien ylityksien ilmaisin saattaa muodostua piireistä, jotka ovat sinänsä tunnettua tyyppiä, joilla kehitetään ulostulo-pulsseja, joilla on kiinteä amplitudi, leveys ja napaisuus seurauksena kustakin rajoitetun taajuusmoduloidun sisääntulosignaalin nollakohdan ylityksestä. Pulssimainen ulostulo nollakohtien ylityksen ilmaisimesta 40 syötetään alipäästö-suotimeen 50, jonka päästökaista sopii oleellisesti yhteen tallennetun videosignaalin kaistan kanssa (esim. 0...3 MHz).

Nollakohtien ylityksien ilmaisin 40 ja alipäästösuodin 50 muodostavat taajuusmoduloinnin ilmaisimen, joka on nk. pulssinlaskintyyppiä, mikä aikaansaa yhdistetyn videoulostulosignaalin vastaten taajuusmoduloidun sisääntulosignaalin modulointia. Esimerkkitapauksessa videoinformaatio, joka otetaan talteen levyltä sisältää yhdistetyn värivideosignaalin koodattuna "haudatun apukantoaallon" muotoon, joka on esitetty jo aikaisemmin mainitussa patentissa, jossa keksijänä oli Pritchard.

Havainnollistamistarkoituksena voidaan seuraavien parametrien olettaa kuvaavan tallennetun yhdistetyn värivideosignaalin haudatun apukantoaallon muotoa: (1) väriapukantoaallon taajuus (f ) = 195/2 f eli likimain 1,53 MHz kun

D H

juovataajuus (f ) vastaa US-standardia väritelevision yleisradiolähetyksille,

H

(2) värikkyyssignaali: vastaavien 90 vaihe-erolla olevien apukantoaaltovaiheiden summa vastaavasti amplitudimoduloituna punaisella ja sinisellä värierosig-naalilla (R-Y, B-Y) 0...500 kHz kaistanleveydellä yhtä leveät (500 kHz) ylemmät ja alemmat sivukaistat säilytettyinä (ja kantoaalto vaimennettuna), (3) valo-tiheyssignaali (Y) kaistanleveydeltään 0...3 MHz, (4) väritahtikomponentti: värähtelyjen purske haudatun apukantoaallon taajuudella (f^) vertailun vaiheella ja amplitudilla vaakasammutuksen "jälkiportaan" aikana (vastaten standardin NTSC väritahtikomponenttia kaikissa muissa suhteissa paitsi taajuudeltaan).

Myöskin nollakohtien ylityksien ilmaisimesta 40 ulostulon perusteella toimii vikojen ilmaisin 60, joka saattaa esimerkkitapauksessa olla sitä tyyppiä, joka on esitettynä US-patenttihakemuksessa n:o,477,102, jätetty 6 kesäkuuta 1974, keksijänä J.K. Clemens sekä muut. Vikojen ilmaisimen 60 tehtävänä on havaita satunnaisesti esiintyvät taajuusmoduloidun sisääntulosignaalin häiriöt, jotka pyr- 7 60800 kivat aikaansaamaan valkeita ja/tai mustia pisteitä ja juovia asiaankuuluvan kuvainformaation lisäksi muistiin merkittyjen kuvien toiston aikana. Vikojen ilmaisun pulssit, joita kehitetään vikojen ilmaisimella 60, syötetään kytkin-ohjattuun signaaligeneraattoriin 70, joka kehittää signaaleja, joilla säädetään elektronisen kytkentälaitteen 80 kytkentätilaa. Tässä suhteessa voidaan viitata US-patenttijulkaisuun 3,909,518, keksijänä A.L. Baker, myönnetty 30 syyskuuta 1975, koskien yksityiskohtaista selitystä soveliaasta laitteistosta generaattorin 70 ja kytkentälaitteiston 80 toimitojen toteuttamiseksi.

Elektronisen kytkentälaitteiston 80 tehtävänä on vaihtoehtoisesti (1) täydentää signaalitie "normaalin" signaalin sisääntuloliittimen N ja kytkentälaitteiston ulostuloliittimen 0 välillä tai (2) täydentää signaalitie "korvaavan" signaalin sisääntuloliittimen S ja ulostuloliittimen 0 välillä. Kytkentä vastaavien "normaalin" sekä "korvaavan" tilan välillä säädetään kytkinohjatun signaali-generaattorin 70 ulostulon avulla, mikä syötetään kytkentälaitteiston 80 ohjaussignaalin sisääntuloliittimeen P.

Kytkentälaiitteiston 80 ulostuloliitin kytketään amplitudimodulaatto-rin 90 moduloivan signaalin sisääntuloliittimeen. "Normaali" sisääntulosignaali kytkentälaitteistoon 80 (ts. kytkinnapaan N syötetty signaali ja joka sieltä siirretään modulaattorin 90 moduloivan signaalin sisääntuloliittimeen videolevy-soittimen normaalin toiminnan aikana) on aiipäästösuotimen 50 yhdistetty video-signaaliulostulo. "Korvaava" sisääntulosignaali (toisin sanoen kytkinnapaan S syötetty signaali, joka siirretään sieltä modulaattorin 90 moduloivan signaalin sisääntuloliittimeen vian peittämisen aikana eli soittimen "korvaavan" toimintatavan aikana) on viivytetty yhdistetty videosignaali, joka saadaan tavalla, jota kuvataan seuraavassa.

Amplitudimodulaattorin 90 tehtävänä on moduloida niiden kantoaaltojen amplitudia, jotka syötetään jänniteohjatusta oskillaattorista 100 kytkentälaitteiston ulostuloliittimestä 0 saatavien signaalien mukaisesti. Amplitudimodu-laattori 90 on edullisimmin yhteen kertaan tasapainoitettua tyyppiä (tasapainoi-tettu moduloivan signaalin suhteen). Kantoaaltojen, jotka syötetään oskillaattorista 100, normaali taajuus (fc) vastaa haudatun apukantoaallon taajuuden (f^) sekä halutun apukantoaallon ulostulotaajuuden (fQ) summaa ja esimerkkitapauksessa se vastaa 325 f eli likimain 5,11 MHz (esim. siinä tapauksessa missä haluttu apu- n kantoaallon ulostulotaajuus vastaa NTSC apukantoaallon taajuutta 455/2 f eli likimain 3,58 MHz). Esimerkkitapauksessa on oskillaattori 100 jänniteohjattu kideoskillaattori, jollainen on esitetty US-patenttihakemuksessa n:o 522,816, jätetty 12 marraskuuta 1974, keksijänä T. Burrus.

8 60800

Toivottavimmin vaihtelee oskillaattorilla 100 kehitettyjen kantoaaltojen taajuus edellä mainitun nimellistaajuuden ympärillä vastaten niiden taajuuksien "huojuntaa", joita on yhdistetyssä videosignaalissa, joka otetaan talteen levyn toiston aikana. Tätä tarkoitusta varten liittyy jänniteohjattu oskillaattori 100 säätöpiiriin järjestelyssä, joka muodostaa vaihelukitun silmukan, jollainen on esitettynä jo aikaisemmin mainitussa patentissa keksijänä Amery sekä muut.

Tässä havainnollistetun videolevysoittimen säätöjärjestelyssä oskillaattorin 100 ulostulon taajuus säädetään vaiheenilmaisimen 130 ulostulolla, joka ilmaisin vertailee levyltä saadun väritahtikomponentin ja vertailuoskil-laattorin 140 ulostulon vaiheita. Vertailuoskillaattori 140 toimii halutulla apukantoaallon ulostulotaajuudella (f^) ja se on edullisimmin kidesäädettyä tyyppiä. Väritahtikomponentti syötetään purskeveräjästä 120, joka toimii ampli-tudimodulaattorin 90 ulostulon perusteella, joka syötetään sinne imusuotimen 110 kautta. Imusuodin 110 estää suhteellisen suuriamplitudisen kantoaaltokompo-nentin läpipääsyn modulaattorin ulsotuloon.

Purskeveräjä 120 sisältää edullisimmin kaistanpäästösuotimen, jonka vaste on rajoitettu värikkyysulostulokaistan taajuuksiin apukantoaallon ulostulo-taajuuden (f ) ympärillä. Ohjattuna sopivasti ajoitetuilla juovataajuisilla ve-räjäpulsseilla päästää purskeveräjä 120 valinnaisesti läpi modulaattorin 90 suodatetun ulostulon, joka tulee näkyviin värin tahtikomponentin "jälkiportaan" aikavälin aikana. Ulostulo purskeveräjästä 120 sisältää jaksottaisia purske-värähtelyjä, jotka nimellisesti sijaitsevat ulostulon apukantoaallon ulostulotaajuudella, synkronoivien purskeiden sijaitessa modulaattorin 90 ulostulon alemman sivukaistan taajuudella.

Suljetun silmukan systeemi, joka muodostuu tavalla, mitä on välittömästi yllä kuvattu, toimii pitäen synkronoivan purskekomponentin alemmalla si-vunauhalla modulaattorin 90 ulostulon alemmalla sivukaistalla taajuudeltaan (ja vaiheeltaan) synkronisena vertailuoskilaattorin 140 erittäin stabiilin ulostulon kanssa. Kun talteenotetun yhdistetyn videosignaalin huojuntaa esiintyy, mikä pyrkii aikaansaamaan poikkeamia tällaisesta synkronisesta tilanteesta, vaihe-ilmaisimen 130 säätöjänniteulostulo tuottaa kompensoivan säädön oskillaattorin 100 ulostulotaajuuteen tällaisen poikkeaman vastustamiseksi.

Amplitudiltaan moduloitu kantoaaltoulostulo modulaattorista 190 syötetään 1H viivelinjan 160 sisääntuloon. Viivelinja 160, joka aikaansaa viiveen oleellisesti vastaten nimellisen juovataajuuden (f ) aikajaksoa saattaa esimerk-

H

kitapauksessa muodostua lasisesta viivelinjasta, joka on Amperex DL56 tyyppiä.

Kun valitaan sopivasti viivelinjan sisääntulon ja ulostulon päätteiden paramet- 9 60800 rit, tällaisen viivelinjan päästökaista on helposti säädettävissä niin, että siihen sopii taajuuskaista, joka ulottuu hieman taajuuden f (esim. 5,11 MHz) yläpuolelta hieman alle alimman värin sivukaistan taajuuden (esim. f - 500 kHz tai 3,08 MHz) värin apukantoaaltoulostulolle.

Signaalit sekä viivelinjan 160 sisääntulosta että ulostulosta syötetään vähentävään yhdistysosaan 170. Viivelinjan päätteiden valinnat ovat sellaisia, että niistä saatavien signaalien vähentämällä tapahtuva yhdistäminen aikaansaa kampasuodatustoiminnan, joka on sitä tyyppiä, joka sallii värikkyyskomponentin läpipääsyn. Täten toteutetulle kampasuotimelle muodostuu taajuusvasteominaisuudet (taajuuskaistalla, joka vastaa viivelinjan 160 päästökaistaa), jossa on sarja hylkäyskohtia puolen juovataajuuden (f ) parillisilla monikerroilla ja näiden

H

väliin sijoitettuna sarja vastehuippuja puolen juovataajuuden parittomilla moni-kerroilla. Yhdistimen 170 ulostulo syötetään kaistanpäästösuotimeen 180, jonka päästökaista keskittyy halutun väriapukantoaaltotaajuuden (fQ) ympärille, kaistanleveyden oleellisesti sopiessa värikkyyskomponentin ulostulokaistalle (esim.

3,08...4,08 MHz). Suotimen 180 ulostulo muodostaa täten erotetun värikkyyskomponentin ulostulokäyttöön halutulle yläkaistalle soveltuen syötettäväksi yhdistetyn ulostulosignaalin muodostavaan piiriin, joka muodostuu summaimesta 320.

Valotiheyskomponenttisisääntulon summaimeen 320 johtamisen selittämiseksi on tarpeen tarkastella muiden piirien toimintaa, jotka toimivat viive-linjan 160 ulostulon perusteella. Ulostulo 1H viivelinjasta 160 syötetään ampli-tudimoduloinnin ilmaisimeen 190, joka saa esiin yhdistetyn videosignaalin ampli-tudimoduloidusta kantoaallosta, joka on kulkenut viivelinjan 170 läpi. Alipääs-tösuodin 200 on kytketty ilmaisimen 190 ulostuloon ja sen sammutustaajuus on valittu estämään kantoaallon ja sivukaistojen komponenttien pääsyn ulos ilmaisimen 190 ulostulosta. Jotta pienennettäisiin suodatusvaatimuksiä niin, että tarvitsee aikaansaada verrattain vähän signaaliviivettä alipäästösuotimen 200 a-vulla, on toivottavaa valita kokoaaltotasasuuntaava verhokäyräilmaisin ilmaisimeksi 190. Alipäästösuotimen 200 yhdistetty videosignaaliulostulo, joka syötetään viivelinjan 210 kautta, toimii varastoituna korvaussignaalisisääntulona laitteiston 80 liittimeen S.

Yhdistetty videosignaaliulostulo alipäästösuotimesta 200 syötetään vaiheen jakajaan 230, joka aikaansaa vastaavat vastakkaisvaiheiset versiot yhdistetystä videosignaalista ulostuloina. Vastaavat ulostulot syötetään vastaaviin summaimiin 240 ja 260 niin, että ne vastaavasti yhdistetään yhteiseen sisään-tulosignaaliin, joka on syötetty vastaaviin summaimiin kytkentälaitteiston 80 ulostuloliittimestä 0 viivelinjan 250 kautta. Viivelaite 250 aikaansaa signaali-viiveen, joka kestoajaltaan oleellisesti sopii yhteen siihen viiveeseen (esim. 70 10 60 8 0 0 nanosekuntia), mikä aikaansaadaan alipäästösuotimella 200.

Vaiheen jakajan ulostulon napaisuus syötettynä summaimeen 240 on sellainen, että sen yhteenlaskeva yhdistäminen viivelinjan 250 ulostuloon aikaansaa kampasuodatustoiminnan, joka on sitä tyyppiä, joka sallii valotiheyskorrpo-nentin läpipääsyn (toisin sanoen on sitä tyyppiä, joka aikaansaa peräkkäisiä poistokohtia puolen juovataajuuden (f ) parittomilla monikerroilla ja näiden väliin sijoitetun sarjan vastehuippuja puolen juovataajuuden parillisilla moni-kerroilla) . Täten aikaansaatu kampasuodatin aikaansaa edullisesti valotiheys-konponenttiulostulon (mukaan luettuna poikkeutustahtikomponentit), jossa ei ole haudatun apukantoaallon värikkyyskomponenttia. Kampasuodatus jatkuu kuitenkin yhteisen keskikaistan alapuolelle ja se poistaa täten valotiheyskomponentit alakaistalta (esim. 0...1 MHz), joka ei ole yhteinen, mukaanluettuna komponentit, joita halutaan tyydyttävän pystysuuntaisen yksityiskohtien esittämisen ylläpitämiseksi toistetuissa kuvioissa.

Vaiheen jakajan ulostulon vastakkainen napaisuus syötettynä summaimeen 260 on kuitenkin sellainen, että sen yhteenlasketulla tapahtuva yhdistäminen viivelinjan 250 ulostuloon johtaa karapasuodatustoimintaan, joka on sellaista tyyppiä, että se on komplementtäärinen summaimen 240 aikaansaamalle, jolloin summaimen 240 ulostulon poistamat komponentit ovat nyt läsnä summaimen 260 ulostulossa. Summaimen 260 ulostulo syötetään alipäästösuotimeen 270, jonka sammutustaajuus on alle alimman haudatun apukantoaallon sivukaistakomponentin taajuuden, havainnollistavan esimerkin valinnan salliessa pystydetaljisignaa-lin läpipääsyn oleellisesti 0...500 kHz kaistalle samalla estäen haudatun apu-kantoaallon värikkyyskomponentin läpipääsyn.

Alipäästösuotimen 270 ulostulo syötetään summaimen 280 yhdistettäväksi yhteenlaskemalla summaimen 240 ulostuloon. Viivelinja 290 (esimerkkitapauksessa se on koaksiaalijohdon tyyppinen, jollaista tavanomaisesti käytetään valotihey-den viivyttämiseksi väritelevisiovastaanottimissa) sijoitetaan kytkinkaavaan summaimen 240 ulostulon ja summaimen 280 sisääntulon väliin täten aikaansaadun signaaliviiveen ollessa valittu sopimaan oleellisesti yhteen siihen viiveeseen, joka aikaansaadaan alipäästösuotimella 270 (esimerkkitapauksessa suuruusluokaltaan 600 nanosekuntia).

Summaimen 280 ulostulo muodostaa valotiheyssignaalin, jossa on palautettuna pystydetalji-informaatio komplementtääristen kampasuodinulostulojen yh-teenlaskemisen tehokkaasti aikaansaadessa valotiheyskonponenttien kampasuoda-tuksen "täyttämisen" alakaistalla, joka määräytyy suotimen 270 päästökaistas-ta (tavalla joka on esitettynä esim. US-patenttijulkaisussa 2,729,698, keksijänä G. Fredendall). Summaimen 280 ulostulo syötetään jälkivaimennuspiiriin n 60800 300, joka aikaansaa valotiheyskomponentin suurten taajuuksien jälkivaimennuksen tavalla, joka sopii komplementtäärisesti niiden esikorostukseen mitä on käytetty levyn tallennuksessa. Jälkivaimennuspiirin 300 ulostulo syötetään tasolu-kituspiiriin 310, jonka tehtävänä on palauttaa valotiheyskoiqxmentin tasavirta-komponentti. Esimerkkitapauksessa tämä tasolukituspiiri 310 on avainnetun taso-lukituksen tyyppiä ja avainnettu jaksottaisilla juovataajuisilla avaintavilla pulsseilla, jotka on ajoitettu yhtymään valotiheyssignaalin jaksottaisiin ver-tailuamplitudiaikaväleihin (esim. vaakatahtihuippujen esiintymisien aikana).

Piirin 310 tasolukittu ulostulo muodostaa valotiheyskomponentisisään-tulon summaimeen 320, jonka tehtävänä on laskea tällainen sisääntulo yhteen kaistanpäästösuotimen 180 yläkaistan värikkyyskomponenttiulostulon kanssa yhdistetyn värivideosignaaliulostulon kehittämiseksi, joka on muodoltaan soveltuva käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa. Milloin tällainen sovellutus tulee toteuttaa vastaanottimen antenninapoihin, voi summaimen 320 ulostulo toimia yhdistettynä videosignaalisisääntulona lähetinlaitteistoon, jolla on sellainen muoto kuin mitä esim. on esitetty US-patenttijulkaisussa 3,775,555, keksijänä D.J. Carlson, myönnetty 27 marraskuuta 1973.

Ylimääräinen sisääntulo ulostulosummaimeen 320 on edullisesti kohina-salvan ohjaussignaali, jonka tehtävänä on estää summainta 320 kehittämästä u-lostulosignaali kun sisääntulosignaaliolosuhteet eivät sovellu kuvan esittämiseen. Esimerkkitapauksessa syötetään kohinasalvan ohjaussignaali kohinasalvan ohjaussignaaligeneraattorin 330 ulostuloliittimestä SQ, joka generaattori toimii vikakytkentäsignaalin perusteella, joka saadaan generaattorista 70 esim. sellaisella tavalla, mitä on kuvattu US-patenttihakemuksessa n:o 590,484, otsikoltaan "Squelch Circuit", jätetty 26 kesäkuuta 1975, keksijänä Alfred Lynn Baker.

Nyt kyseessä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti sisältää kuvion 1 soitinlaitteisto tahtisignaalin erottimen 340, joka on sijoitettu toimimaan jälkivaimennuspiirin 300 ulostulon perusteella ja jonka tehtävänä on erotella poikkeutustahtikomponentit valotiheyskarapasuodinulostulon kuvaa edustavista sig-naalikomponenteista. Ulostulo tahtisignaalin erottimesta 340 syötetään tasolu-kituksen svainnuspulssigeneraattoriin 350, jotta tarkoin ajoitettaisiin avainta-vien pulssien aikaansaanti käytettäväksi yllä kuvatussa avainnetussa tasolukko-piirissä 310. Tahtisignaalin erottimen 340 ulostulon perusteella toimii myös purskeveräjäpulssigeneraattori 360, joka kehittää veräjäpulsseja, jotka on ajoitettu oleellisesti osumaan yhteen värin tahdistavien purskekomponenttien jaksottaisten esiintymisien kanssa modulaattorin 90 ulostulossa. Generaattorin 360 veräjäpulssiulostulo aikaansaa signaalin läpipäästöaikavälit purskeveräjälle 120 siinä PLL systeemissä joka säätää VCO oskillaattoria 100.

12 60800

Tahtisignaalin erotin 340 on esitettynä kuvion 1 järjestelyssä sellaisena, että siinä on ylimääräinen erotettu tahtisignaaliulostulo, joka on käytettävissä ulostuloliittimellä SS muita soittimen tehtäviä varten. Esimerkkitapauksessa tällaiset muut käyttötarkoitukset saattavat sisältää toiston loppumisen tunnistamisen, kuten on kuvattu US-patenttihakemuksessa n:o 590,484, minkä nimityksenä on "End-of-Play Control System", jätetty 26 keskäuuta 1975, keksijänä Alfred Lynn Baker.

Tahtisignaalin erottimen 340 osoitettu sijoitus käyttää hyväkseen piirin 150 kampasuodatustoimintaa, piirin 300 suurten taajuuksien jälkivaimennusta ja laitteen 80 varastoidun signaalin korvaustoimintaa satunnaisten pulssien e-siintymisen todennäköisyyden pienentämiseksi erottimen ulostulossa, minkä johdosta sellaisten tahdistetusta toimivien toimintojen käyttäminen luotettavasti, kuten sellaisten, joita PLL systeemin purskeveräjä 120 kuten myös valotiheys-signaalin tasolukituspiiri 310 suorittavat, täten tehostuu.

Piirien 150 suorittaman kampasuodatuksen ansiosta on sisääntulo tahti-signaalin erottimeen 340 edullisimmin ilman värin tahdistavia purskekomponent-teja (jotka normaalisti sijaitsevat vaakatahtisignaalin "jälkiportaan" aikavälillä) , minkä johdosta mahdollisuus purskehäiriöihin tahtisignaalin erottimen oikeassa toiminnassa oleellisesti pienenee.

Jälkivaimennuspiirin 300 käyttäminen valotiheyskampasuotimen ulostuloon ennen kuin se syötetään tahtisignaalin erottimeen 340 vähentää suurtaajuisten kohinakomponentin häiriöiden todennäköisyyttä oikeaan tahtisignaalin erottimen toimintaan, koska tällaisten kohinakomponenttien suhteellinen amplitudi piirissä 300 tällöin oleellisesti pienenee. Jälkivaimennuspiirin 300 käyttäminen estää myös oleellisesti mahdollisuuden vääriin tahtisignaalin erottimen 340 tulkintoihin kuvasignaalin nopeissa siirtymissä valkeasta mustaan tulkiten ne tahtipulssin nousureunaksi, koska tallennuksen esikorostuksen vaikutukset tällaisten siirtymien amplitudiin (mitkä edelleen ovat läsnä esim. alipäästö-suotimien 50 ja 200 ulostuloissa) saadaan poistettua jälkivaimennuspiirin 300 avulla.

Varastoidun signaalin korvaustoiminta, jonka laite 80 suorittaa, kun vian ilmaisin 60 määrittelee satunnaisen signaalikomponenttien olemassaolon anturipiirien 10 ulostulossa, eristää tehokkaasti tahtisignaalin erottimen 340 tällaisista satunnaisista komponenteista, jotka esiintyvät alipäästösuotimen 50 ulostulossa oleellisesti estäen häiriösekaantumisen tällaisten satunnaisten komponenttien ja asiallisten tahtipulssikomponenttien välillä.

Eräs erityinen tapa, jolla tahtisignaalin erottimen 340 tehtävät, avain-nuspulssigeneraattorin 350 tehtävät ja porttipulssigeneraattorin 340 tehtävät ku- 13 60800 vion 1 järjestelyssä voidaan edullisesti toteuttaa nyt kyseessä olevan keksinnön eräiden lisäpiirteiden mukaisesti, on havainnollistettu kuvion 2 kaavio-piiristöllä. Kuvion 2 piirijärjestelyssä valotiheyssignaali-informaatio jälki-vaimennuspiirin 300 (kuvio 1) ulostulosta syötetään PNP transistorin 405 kannalle sellaisella napaisuudella, että siihen liittyvän poikkeutustahtipulssin komponentit ovat negatiiviseen suuntaan siirtyviä. Tämä syöttäminen toteutetaan kulkutien kautta, joka muodostuu kapasitanssista 401 kytkettynä sarjaan rinnakkain kytketyn R-C yhdistelmän kanssa (muodostettuna kondensaattorista 402 ohitettuna vastuksella 403). Tasavirran kulkutie transistorin 405 kannan ja maa-potentiaalipisteen välillä muodostetaan vastuksella 404. Transistorin 405 emit-teri on kytketty positiiviseen jännitelähteeseen (esimerkkitapauksessa +15 volttia) kun taas transistorin 405 kollektori on kytketty negatiiviseen jännitelähteeseen (esimerkkitapauksessa -15 volttia) vastuksien 406 ja 407 sarjayhdis-telmän kautta.

Negatiiviseen suuntaan siirtyvät pulssikomponentit syötettynä transistorin 405 kannalle ohjaavat transistorin 405 johtavaan tilaan. Sopivin aikavakioin tälle kantapiirille kehitetään esijännite, joka pitää transitorin 405 sammutettuna kuvasignaalijaksojen aikana, jotka sijaitsevat peräkkäisten tahti-pulssien välillä. Kuvion 3a aaltomuoto "a" havainnollistaa jännitemuutosta transistorin 405 kollektorilla sinä aikana kun transistorin kannalla esiintyy vaakatahtipulssi ja tämän jälkeisen "jälkiportaan" aikana. Tahtipulssin nousu-reunan esiintymisestä lähtien (aikahetkenä tQ) nousee kollektorijännite nopeasti negatiivisesti jännitearvosta (likimain -15 volttia) positiiviseen jännite-arvoon (likimain +15 volttia). Kollektorijännite pysyy tässä positiivisessa arvossaan kunnes esiintyy tahtipulssin loppureuna (ajanhetkenä t^) ohjaten transistorin 405 sammutustilaan ja kollektorijännite palaa aikaisempaan negatiiviseen jännitearvoonsa ja pysyy siinä koko jälkiportaan ajan.

Kondensaattori 408 ohittaa vastuksen 407, jonka ohittaa myös NPN transistorin 410 kantaemitteritie. Vastus 406 ja kapasitanssi 408 ovat yhteistoiminnassa syöttäen integroidun muunnoksen transistorin 405 kollektorin aaltomuodosta transistorin 410 kannalle. Tämä integroiva toiminta viivyttää transistorin 410 päällekytkeytymistä (aina ajanhetkeen t^ saakka) tahtipulssin nousureunaan e-siintymiseen verrattuna transistorin 405 kollektorilla. Viiveen kestoaika (t^... t ) säädetään vastuksien 406 ja 407 ja kondensaattorin 408 arvoilla ja se on esimerkinomaisesti valittu olemaan likimain 300 nanosekuntia.

Transistorin 410 kollektori on kytketty diodin 441 katodille, jonka diodin anodi on kytketty (vastuksen 440 kautta) +15 voltin syöttölähteeseen. Ylimääräinen tasavirran kulkutie transistorin 410 kollektorin ja +15 voltin 14 60800 syöttölähteen välillä aikaansaadaan vastuksien 426, 439, 432 sekä 433 sarjakyt-kennän avulla. Kun transistori 410 on virtaa johtavana ja sen kollektori laskee likimain -15 voltin syöttölähteen jännitteeseen, mihin sen emitteri on kytkettynä, käytetään virtaa +15 voltin syöttölähteestä molempien edellä mainittujen virtateiden kautta. Transistorin 410 kollektori on myös kytketty diodin 411 anodille, jonka diodin katodi on kytketty maapotentiaalipisteeseen. Kun transistori 410 on virtaa johtamattomana lukitsee diodi 411 sen kollektorin jännitteeseen, joka on hieman maapotentiaalia ylempänä suojaten transistoria 410.

Kuivon 3b aaltomuoto "b" havainnollistaa transistorin 410 kollektorin jännitevaihteluja mielenkiinnon alaisena olevan aikavälin kuluessa. Kuten on havainnollistettu, pysyy kollektorijännite muuttumattomana ajanahetkenä t^ (tasolla, joka on hieman yli maadoituksen jännitteen), mutta ajanhetkenä t^ {kun transistori 410 alkaa johtaa virtaa) se laskee nopeasti negatiiviseeni jännitteeseen (likimäärin -15 volttia). Transistorin 410 kollektori pysyy tässä jännitteessä aina hetkeen t^ (tahtipulssin takareunan esiintymiseen) saakka, jolloin se aloittaa hitaan nousun sen alkuperäiseen positiiviseen jännitteeseen .

Transistorin 405 kollektori on kytketty diodin 420 anodille, jonka diodin katodi on kytketty kondensaattorin 422 kautta PNP transistorin 424 kannalle. Vastus 421 liittää diodin 420 katodin -15 voltin syöttölähteeseen ja vastus 423 kytkee transistorin 424 kannan -15 voltin syöttölähteeseen. Transistorin 405 johtaessa virtaa (seurauksena tahtipulssin esiintymisestä) saatetaan diodi 420 virtaa johtavaksi ja kondensaattori 422 sekä vastus 423 ovat yhteistoiminnassa kehittäen differentoidun muunnoksen transistorin 405 kollektorin aaltomuodosta transistorin 424 kannalle. Transistorin 424 emitteri on kytketty diodin 425 katodille, jonka diodin anodi on kytketty +15 voltin syöttölähteeseen. Transistorin 424 kollektori on kytketty jo aikaisemmin mainittujen vastuksien 426 ja 430 liitospisteeseen.

Differentoitu aaltomuoto, joka syötetään transistorin 424 kannalle siirtää sen kannan riittävän positiiviseen jännitteeseen tahtipulssin aikavälin alkuosuuden aikana normaalisti virtaa johtavana olevan transistorin 424 sammuttamiseksi. Tietyssä tahtipulssin jakson pisteessä (aika t^) laskee differentoitu aaltomuoto riittävän alas salliakseen jälleen johtosuuntaisen esijännitteen kehittämisen diodin 425 ja transitorin 424 kantaeroitterivirtatien sarjayhdis-telmän yli, minkä jälkeen transistori 424 alkaa johtaa. Sammutusjakson kestoaikaa (tj - t^) säädetään kondensaattorin 422 ja vastuksen 423 arvojen avulla ja se valitaan esimerkinomaisesti olemaan 1,4 mikrosekuntia.

15 60800

Kuvion 3c aaltomuoto "c" havainnollistaa jännitteen vaihteluja transistorin 424 kollektorilla mielenkiinnon alaisena olevan aikavälin kuluessa. Kol-lektorin jännite, joka on lukittu +15 voltin syöttöjännitteen arvoon virtaa johtavan transistorin 424 vaikutuksesta ennen aikaa t^, ei poikkea oleellisesti tästä arvosta aikojen t^ ja tj välillä huolimatta transistorin 424 sammuttamisesta, koska kondensaattorin 427 (joka on ohitettu vastuksella 426) yli säilytetään varaus. Kuitenkin ajanhetkenä t^, kun transistorin 410 viivästetty johtaminen alkaa ja laskee vastuksen 426 etäämpänä sijaitsevan liittimen -15 voltin jännitteen tasolle, seuraa transistorin 424 kollektorijännite laskien esimerkiksi +9 voltin tasolle. Kollektorin jännite pysyy tällä alentuneella tasolla aina aikaan tsaakka, jolloin transistorin 424 johtaminen jälleen lukitsee kollektorijännitteen +15 voltin tasolle.

PNP transistorin 434 kantaemitterivirtatie on ohitettu jo aikaisemmin mainitun vastuksen 433 yli siten, että transistorin 434 kanta on liitetty transistorin 424 kollektorille vastuksien 430 ja 432 sarjayhdistelmän kautta ja sitä ohjataan jo edellä mainitulla aaltomuodolla "c". Transistorin 434 emit-teri on kytketty suoraan +15 voltin syöttölähteeseen kun taas transistorin 434 kollektori on liitetty -15 voltin syöttölähteeseen vastuksen 435 kautta. Transistori 434 on normaalisti sammutettuna mutta se johtaa virtaa aikojen t^ ja t^ välillä seurauksena aaltomuodosta "c".

Kuvion 3d aaltomuoto "d" havainnollistaa jännitteenvaihteluja transistorin 434 kollektorilla. Tämä kollektori pysyy negatiivisessa jännitteessä (esimerkinomaisesti -9 volttia) paitsi aikavälin t^ - t^ kuluessa (esim. kes-toajaltaan 1,1 mikrosekuntia), jolloin se nostetaan +15 voltin tasolle. Aaltomuoto "d" muodostaa avaintavan pulssiaaltomuodon, joka syötetään avainnettuun tasolukkopiiriin 310 (kuvio 1).

Jotta autettaisiin transistorin 434 nopeaa päällekytkeytymistä ja poiskytkeytymistä on "nopeuttava" kondensaattori 431 kytketty vastuksen 430 yli. Kondensaattori 427 ohitettuna vastuksella 426 toimii myös nopeuttamistarkoituk-sessa auttaen transistorin 434 nopeaa päällekytkeytymistä.

Tulee todeta, että yllä kuvatun piiristön toiminta aikaansaa tarkan rajoituksen tasolukituksen avainnuspulssin kestoaikaan tahtipulssin keskiosaan, rajoittaen mahdollisuutta lukittua mihinkään kohinamäärään seurauksena olevine virheellisine tasajännitteen määräämisineen. Tasolukituksen avaintavan pulssin kehittäminen tapahtuu ainoastaan, kun samanaikaisesti transistori 424 sammutetaan ja transistori 410 on virtaa johtavana. Kun edellistä derivaattorisääde-tään ja viimemainittua integraattorisäädetään, pystyvät kestoajaltaan lyhyet kohinapulssit epätodennäköisestä aikaansaamaan tällaisen koinsidenssin.

16 60800

Purskeveräjäpulssin kehittämistä varten sisältää kuvion 2 piiri myös PNP transistorin 450. Sen emitteri on kytketty suoraan maapotentiaalipisteeseen, kun taas sen kollektori on kytketty -15 voltin syöttölähteeseen vastuksen 451 kautta ja sen kanta on kytketty maapotentiaalipisteeseen vastuksen 449 kautta. Vastuksen 445 ja kondensaattorin 446 rinnankytkentä on liitetty -15 voltin syöttölähteen ja transistorin 450 kannan väliin. Transistorin 450 kanta on myös kytketty vastuksen 448 kautta diodin 447 katodille, jonka diodin anodi on kytketty transistorin 405 kollektorille. Lopuksi on transistorin 450 kanta kytketty diodin 444 katodille, jonka diodin anodi on kytketty vastuksen 442 ja kondensaattorin 443 liitospisteeseen. Viimemainitut osat on sijoitettu sarjaan diodin 441 anodin ja -15 voltin syöttölähteen väliin.

Kuvion 3e aaltomuoto "e" havainnollistaa jännitevaihteluja transistorin 450 kannalla. Kuvasignaalijakson kuluessa (esim. ennen ajanhetkeä t^), kun sekä transistori 405 että transistori 410 ovat sammutettuina: (a) diodi 447 on vir taa johtamattomana eristäen transistorin 450 kannan transistorin 405 kollekto-rilta, (b) diodit 441 ja 411 ovat virtaa johtavia lukiten vastuksien 440 ja 442 liitospisteen alhaiseen positiiviseen jännitteeseen sekä (c) diodi 444 johtaa virtaa täydentäen jännitejakajän, johon myös liittyvät vastukset 442, 445 ja 449 tasolukitun liitospisteen, maan ja -15 voltin syöttölähteen väliin, mikä määrittelee jännitteen diodin 444 katodilla (ja täten transistorin 450 kannalla) likimääräisesti maapotentiaaliin.

Kun transistori 405 alkaa johtaa virtaa, muuttuu diodi 447 johtosuuntaan esijännitetyksi ja vastuksen 448 kautta kulkeva virta varaa kondensaattorin 446 nostaen jännitettä transistorin 450 kannalla suurenkaan positiiviseen jännitteeseen (esim. likimain +2 volttia). Diodi 444 on nyt johtamattomana eristäen transistorin 450 kannan kondensaattorista 443. Ajanhetkenä t^, kun transistori 410 tulee virtaa johtavaksi, aukeaa diodi 411 ja kondensaattori 443 purkautuu nopeasti (vastuksen 442, diodin 441 ja transistorin 410 kautta) laskien diodin 444 anodin jännitteeseen, joka on hieman yli -15 voltin syöttölähteen arvon.

Tämän toiminnan lisätessä diodin 444 estosuuntaista esijännitettä pysyy transistori 450 kanta eristettynä kondensaattorista 443.

Ajanhetkenä t^, kun transistori 405 muuttuu johtamattomaksi, avautuu diodi 447 ja kondensaattori 446 purkautuu vastuksien 445 ja 449 kautta. Sitä mukaa, kun kondensaattorin 446 purkautuminen jatkuu, laskee jännite transistorin 450 kannalla lopulta riittävästi maapotentiaalin alle (ajanhetkenä t^) kytkeäkseen päälle transistorin 450. Myöhemmin tapahtuvan transistorin 450 johtamisjakson aikana sen kanta on tehollisesti lukittu tähän päällekytkevään jännitetasoon.

60800

Kun transistori 410 on edullisimmin valittu siten, että sillä on nopea sammutuskarakteristika, tapahtuu transistorin 410 sammuminen oleellisesti samanaikaisesti transistorin 405 sammumisen kanssa. Täten alkaa ajanhetkenä t^ kondensaattorin 443 uudelleen varaaminen pitkin varaustietä, joka sisältää vastuksien 440 ja 442 sarjayhdistelmän. Tietyn ajanjakson kuluttua, joka määräytyy siitä varausaikavakiosta, joka määritellään vastuksien 440, 442 ja kondensaattorin 443 arvoilla, on jännite diodin 444 anodilla noussut riittävästi saattaakseen diodin 444 johtosuuntaan esijännitetyksi ja nyt alkaa kondensaattorin 446 uudelleenvaraaminen, minkä tehtävänä on sammuttaa transistori 450 ajanhetkenä tj_. Kun on sopivasti mitoitettu varauspiirien (440, 442, 443) ja purkauspiirien (445, 446, 449) arvot, voidaan sijoittaa tarkoin transistorin 450 johtavuus-ajanjakso halutulle alueelle jälkiportaan aikavälillä. Esimerkkitapauksessa joh-tavuusjakso alkaa 600 nanosekuntia ajanhetken t^ (tahtipulssin loppureuna) jälkeen ja kestää 2 mikrosekuntia.

Kuvion 3f aaltomuoto "f" havainnollistaa jännitevaihteluja transistorin 450 kollektorilla. Kuten on havainnollistettu pysyy tämä kollektorijännite -15 voltin syöttölähteen jännitteessä paitsi transistorin 450 johtaessa (ajanhetkes- tä t. aina ajanhetkeen tr saakka), jolloin se nousee likimäärin maapotentiaaliin.

4 D

Aaltomuoto "f" muodostaa purskeveräjäpulssin aaltomuodon, joka syötetään purske- veräjälle 120 (kuvio 1).

Voidaan todeta, että yllä kuvatun piiristön toiminta sallii purskeveräjäpulssin esiintymisen tarkan rajaamisen jälkiportaan aikavälin keskiosuudella, mitä värin tahdistava purske käyttää, mikä pienentää mahdollisuutta satunnaisen tiedon läpipääsyyn kuvion 1 PLL systeemin vaiheilmaisimelle 130.

Voidaan edelleen todeta, että purskeveräjäpulssin kehityksen luonne on sellainen, että veräjäpulssien kehittämistä ei voi tapahtua ennen kuin on transistorin 410 johtaminen on aikaansaanut kondensaattorin 443 purkautumisen. Osien 406 ja 408 suorittaman integroivan toiminnan johdosta kapeat kohinapuls-sit, joita esiintyy esim. kuvasignaaliaikavälin aikana eivät johda transistorin 410 johtavuustilaan, vaikkakin ne saattavat kytkeä päälle transistorin 405. Koska transistori 410 ei johda näissä olosuhteissa, niin estetään virheellisten purskeveräjäpulssien kehittäminen seurauksena tällaisista kohina-pulsseista.

Esimerkinomaiset arvot kuvion 2 piirin komponenteille on esitetty seuraavassa taulukossa: 18 60800

Vastus 403.......................... 1 000 ohmia " 404..........................56 000 " 406.......................... 5 600 " 407.......................... 270 " 412..........................12 000 " 413..........................10 000 " 421..........................68 000 " 423..........................20 000 " 426..........................27 000 " 430..........................10 000 " 4 32.......................... 1 000 " 433.......................... 1 000 " 435.......................... 2 700 " 440.......................... 5 100 " 442.......................... 470 " " 44 5..........................10 000 " " 448.......................... 5 600 " 449.......................... 3 300 " 4 51.......................... 1 400

Kondensaattori 401.................. 5,6 mikrofaradia " 402.................. 0,27 " 408.................. 0,0015 " " 422..................100 pikofaradia " 427..................100 " 431..................180 " 443..................560 ” 446..................390 "

Diodit (kaikki)...............................Tyyppiä 1N914

Transistorit 405 ja 450.......................Tyyppiä 2N3905

Transistori 410...............................Tyyppiä MPS 834

Transistorit 424 ja 434.......................Tyyppiä MPSA 70

Claims (8)

19 60800

1. Laite videolevyjen toistamiseksi, joka laite käsittää anturijärjestelmän yhdistetyn värivideosignaalin mukaisesti taajuusmoduloitujen kantoaaltojen saamiseksi levyltä, jolloin mainitut yhdistetyt värivideosignaalit sisältävät poikkeutustahtikomponentin ja kuvasignaalikomponentit, joihin sisältyy valotiheys-komponentti, joka kattaa annetun taajuuskaistan, ja värikkyyskomponentin, jolla on osuus osassa mainittua taajuuskaistaa, tunnettu taajuudenmodulointilait-teesta (40,50), johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainitun anturijärjestelmän (10) kantoaalto ulostulosignaalista demoduloidun ulostulosignaalin kehittämiseksi, joka on oleellisesti rajattu annettuun taajuuskaistaan (0-3 MHz), edelleen kampa-suodinelemistä (150), joihin sisältyy 1H viivejohto (160), jossa on sisääntulo mainitun taajuusdemodulointilaitteen (40,50) ulostulosignaalin vastaanottamiseksi kampasuodatetun ulostulosignaalin kehittämiseksi, jossa ei oleellisesti ole mainittua värikkyyssignaalikomponenttia, jolloin mainituilla kampasuodinelimillä on taa-juusvastekarakteristika, johon sisältyy useita säännöllisin välein järjestettyjä nollia yhteisen taajuuskaistan mainitussa osuudessa, elimistä (190,200) viivästetyn yhdistetyn värivideosignaalin johtamiseksi mainitusta 1H-viivejohdosta, elimistä (60) hetkellisten poikkeamien annetusta taajuuspoikkeamavälistä tunnistamiseksi signaaleissa, jotka syötetään mainittuun taajuusdemodulointilaitteeseen, elimistä (80) joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainittujen taajuuspoikke-aman havaitsevien elimien ulostulosignaalista ja jotka on sovitettu tällaisen vaikutuksen yhteydessä muuttamaan kampasuodinelimien toimintatapaa mainittujen poikkeamien aikana siten, että kampasuodatukseen voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainitusta viivästetystä, yhdistetystä värivideosignaalista, jonka muodostavat poikkeamaelimet, taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin sijasta, jälki-vaimennuspiiristä (300), johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti mainittujen kampasuodinelimien kampasuodatetusta ulostulosignaalista ja joka on sovitettu tällaisen vaikutksen yhteydessä kehittämään jälkivaimennettu ulostulosignaali, jolloin mainitulla jälkivaimennuspiirillä on taajuusvastekarakteristika, joka antaa laskevan vasteen sisääntulotaajuuden noustessa annetun taajuuskaistan osan sisällä, ja elimistä (340) poikkeutustahtikomponentin ottamiseksi talteen oleellisesti erillään muista taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin komponenteista, jolloin mainitut talteenottoelimet (340) käsittävät tahtisignaalin erottimen, joka on kytketty mainittuun jälkivaimennuspiiriin ja johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti kampasuodinelimien kampasuodatetun ulostulosignaalin jälkivaimennetusta versiosta. 20 60800

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu värähtely-lähteestä (100), jonka värähtelyjen taajuus on mainitun annetun taajuuskaistan yläpuolella ja elimistä (90) mainittujen värähtelyjen mainitusta lähteestä (100) amplitudin moduloimiseksi taajuusdemodulointilaitteen (49,50) demoduloidun ulostulosignaalin mukaisesti, jolloin mainituilla kampasuodinelimillä (150) on sisääntulo, joka on sovitettu vastaanottamaan ulostulosignaalin modulointielimistä, ja mainitut elimet (80), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti poikkeaman havaitsevien elimien (60) ulostulosignaalista, on sovitettu muuttamaan modulointielimien toimintatapaa mainittujen poikkeamien aikana siten, että mainitun lähteen värähtelyjen amplitudi moduloidaan viivästetyn yhdistetyn värivideosignaalin mukaisesti taajuusdemodulointilaitteen ulostulosignaalin sijasta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jolloin mainittuun värikkyys-komponenttiin sisältyy moduloidun väriapukantoaallon sivukaistat, jonka apukanto-aallon nimellistaajuus vastaa tiettyä paritonta yhdistetyn värivideosignaalin puolen juovataajuuden monikertaa, ja mainittu värikkyyskomponentti sisältyy myös väritahtikomponentin, joka käsittää toistuvia värähtelykatkoksia apukantoaalto-taajuudella, tunnettu siitä, että laite käsittää pulssinkehityselimet (360), jotka on kytketty mainittuun tahtisignaalin erottimeen talteen otetun poik-keutustahtikomponentin käyttämiseksi pulssinkehtiyselimien pulssinkehityksen ajoittamiseen, ja elimet (110, 120, 130, 140), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti pulsseista, joita mainitut pulssinkehityselimet (360) kehittävät, ja mainittujen modulointielimien (90) ulostulosignaalista ja jotka on sovitettu tällaisen vaikutuksen yhteydessä ilmaisemaan väritahtikomponentin taajuusvaihtelut ja muuttamaan mainitun lähteen (100) värähtelyjen taajuutta vasteena mainitun väritahtikomponentin ilmaistuihin taajuusvaihteluihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, jolloin mainitut säännölliselle keskinäiselle etäisyydelle sovitetut kampasuodinelimien (150) nollat sattuvat kukin omaansa useista mainitun puolen juovataajuuden parittomista monikerroista mukaanlukien mainittu annettu pariton monikerta, tunnettu ylimääräisistä kampasuodinelimistä (170), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti lH-viivejohdon (160) sisääntulosignaalista vast, ulostulosignaalista värikkyyssignaalikompo-nentin taajuussiirretyn version läpipäästämiseksi, joka esiintyy modulointielimien (90) ulostulosignaalin sivukaistan osassa, jolloin mainituilla ylimääräisillä kampasuodinelimillä (170) on useita säännöllisin keskinäisin välein sijaitsevia nollia, jotka osuvat taajuuksille, jotka vastaavat kukin omaa parillista puolen juovataajuuden monikertaansa ja mainittu taajuussiirretty värikkyyskomponentin 2i 60800 versio kattaa taajuuskaistan annetun taajuuskaistan yläpuolelta, ja ulostulosignaalin muodostavista elimistä (320) yhdistettyä värivideosignaalia varten, joihin elimiin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti jälkivaimennuspiirin (300) jälkivaimen-netusta ulostulosignaalista ja mainittujen ylimääräisten kampasuodinelimien (170) läpipäästämästä värikkyyskomponentin taajuussiirretystä versiosta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että taajuudenmuuntoelimiin (110,120,130,140) sisältyy porttielimet (120) modulointi-elimien (90) ulostulosignaalin päästämiseksi läpi kun mainitut porttielimet on aktivoitu, edelleen lähde (140) vertailuvärähtelyille halutulla väriapukantoaalto-ulostulotaajuudella, vaiheilmaisin (130) mainittujen porttielimien (120) läpipääs-tämien signaalien vaiheen vertaamiseksi mainittujen vertailuvärähtelyjen vaiheeseen, elimet (kytkentä 100-130) vaiheilmaisimen (130) ulostulosignaalin käyttämiseksi mainittujen värähtelyjen taajuuden säätämiseksi riippuvaisesti moduloinnista mainittujen modulointielimien (90) avulla, ja elimet (360) mainittujen portti-elimien jaksottaiseksi aktivoimiseksi, jolloin aktivointielimiin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti erotteluelimien (340) ulostulosignaalista.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, jolloin poikkeutustahtikompo-nentti käsittää tahtipulsseja, jotka nimellisesti toistuvat mainitulla juovataa-juudella, tunnettu siitä, että erotteluelimiin (340) sisältyy ensimmäinen transistori (405) joka johtaa virtaa kunkin toistuvan jälkivaimennetun ulostulosignaalin tahtipulssin aikana ja että mainittuihin aktivointielimiin (360) sisältyy integrointielimet (406, 408), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti erotus-elimien (405) ulostulosignaalista, edelleen toinen, normaalisti johtamaton transistori (410), johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti integrointielimien (406,408) ulostulosignaalista ja joka on sovitettu aloittamaan virran johtaminen, kun ensimmäinen transistori pysyy virtaa johtavana annetun aikavälin aikana, ensimmäinen kondensaattori (446), elimet (447) ensimmäisen kondensaattorin (446) purkamisen aloittamiseksi ensimmäisellä nopeudella vasteena siihen, että ensimmäinen transistori (405) lakkaa johtamasta virtaa, porttipulssien kehityselimet (450) , joihin vaikutetaan, kun ensimmäisen kondensaattorin purkautuminen on kestänyt ensimmäisen, ennalta määrätyn aikajakson (t^-t^), toinen kondensaattori (443), jota pidetään oleellisesti puretussa tilassa mainitun, toisen transistorin (410) virran johtamisen aikana, elimet (440, 441, 442) toisen kondensaattorin lataamiseksi toisella nopeudella, kun toinen transistori (410) on lakannut johtamasta virtaa, elimet (444) porttipulssien kehityseli-mien (450) aktivoimiseksi, kun toista kondensaattoria (443) on ladattu toisen annetun aikajakson aikana, ja elimet (kytkentä 360-120) porttipulssien kehtiyselimien (450) ulostulosignaalin käyttämiseksi mainittujen porttielimien (120) aktivoinnin aikaansaamiseen. 22 60800

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että jälkivaimennuspiirin (36) jälkivaimennettuun ulostulosignaaliin, josta yhdistetyn värivideosignaalin ulostulosignaalin muodostuselin on riippuvainen, kohdistetaan tasajännitepalautus ennen johtamista mainittuihin signaalinkäsittelyelimiin, että tasajännitepalautuksen suorittaa avainnettu lukkopiiri (310), että mainittu poikkeutustahtikomponentti sisältää tahtipulsseja, jotka nimellisesti toistuvat mainitulla juovataajuudella ja että mainitut erotteluelimet (340) sisältävät ensimmäisen transistorin (405), joka johtaa virtaa kunkin mainituista toistuvista tahtipulsseista esiintyessä jälkivaimennetussa ulostulosignaalissa, minkä lisäksi mainittu laite sisältää integrointielimet (406, 408), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti erotteluelimien ulostulosignaalista, edelleen toisen normaalisti johtamattoman transistorin (410), johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti integ-rointielimien (406, 408) ulostulosignaalista ja joka aloittaa virran johtamisen, kun ensimmäisen transistorin virran johtaminen on kestänyt annetun aikavälin, dif-ferentiointielimet (422,423), joihin voidaan vaikuttaa riippuvaisesti erotteluelimien (340) ulostulosignaalista, kolmas normaalisti virtaa johtava transistori (424) , johon voidaan vaikuttaa riippuvaisesti differentiointielimien (422,423) ulostulosignaalista ja joka on suljettuna annettuna aikajaksona sitten kun ensimmäi sen transistorin (405) virran johtaminen on aloitettu tahtipulssin esiintymisellä, elimet (434) avainnuspulssien kehittämiseksi niinä aikajaksoina (t^-t2), joina toisen transistorin virran johtaminen osuu yhteen kolmannen transistorin (424) virtaa johtamattomuuden kanssa, ja elimet (kytkentä 434-310) mainittujen avainnuspulssien käyttämiseksi avainnetun lukkopiirin (310) toiminnan ohjaamiseen.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu elimistä (190,200,210) viivästetyn yhdistetyn värivideosignaalin ottamiseksi ulos mainitusta 1H-viivejohdosta (160), elimistä (60) taajuusdemodulointilaitteeseen vietyjen signaalien hetkellisen taajuuden poikkeamien annetusta taajuuspoikkeamavälistä tunnistamiseksi, ja elimistä (70,80), jotka reagoivat poikkeamat tunnistavien elimien ulostulosignaaliin ja muuttavat modulointielimien (90) toimintaa mainittujen poikkeamien aikana siten, että lähteen (100) värähtelyjen amplitudi moduloidaan viivästetyn yhdistetyn värivideosignaalin, jonka mainitut ulosottoelimet (190,200,210) aikaansaavat, mukaisesti taajuusdemodulointilaitteen demoduloidun ulostulosignaalin sijasta. 60800