FI60792B - Plan elektronvisningsapparat - Google Patents

Description

ΡδΗ^Π ΓΒΐ f111KUULUTUSJULKA,SU ,λπλλ JSa lBJ (Τ1) UTLÄGCNINCSSKMFT OU /9 2 C (45) Patentti myönnetty 10 03 1902 Patent aieddelat ’ ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 H 01 J 29/70 SUO M I—FI N LAN D (21) P»t*ottlh«k*mu« — PMMUiwekninf 762679 (22) H»k«ml»ptlvi —An*öknlnj*d** 20.09.76 ' ' * (23) Alkupllvt—GiM|h«tsdag 20.09.76 (41) Tulkit |ulklMk*l — Blhrit effwttllg 23.03.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... ________ . , .

« . . , . . 1 (44) NlhtlvSktlpenen a kuuL|ulkal«m pvm. —

Patent-och registerstyrelsen v ’ Amekm utl>|d och utl.ikrtft.n publiond 30.ll.ol (32)(33)(31) Pyyd«ty •tuolkeut—Begird prioritct 22.09.75 USA(US) 615353 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Charles Hammond Anderson, Rocky Hill, New Jersey, Stanley Bloom, Plain-field, New Jersey, USA(US) ilk) Oy Kolster Ab (5M Litteä elektroninäyttölaite - Plan elektronvisningsapparat Tämä keksintö kohdistuu elektroninäyttölaitteeseen, johon kuuluu tyhjiöity vaippa, jossa on lähekkäin olevat oleellisesti litteät etu- ja takaseinämät u-seita erillään olevia oleellisesti yhdensuuntaisia kannatinseiniä, jotka sijaitsevat oleellisesti kohtisuorassa etu- ja takaseinämien välissä ja muodostavat useita kanavia niiden välille, ja loistepinta pitkin etuseinämän sisäpintaa, johon loistepintaan kuuluu useita rajattuja kuvaelementtejä, jotka kukin sisältävät useita loistealueita, kukin alue yhdessä elementissä erivärisen emission tuottamiseksi, johon laitteeseen kuuluu välineet ainakin yhden elektronisäteen kehittämiseksi kutakin väriä varten ja kunkin säteen suuntaamiseksi erillistä, ensimmäistä loistepinnan suhteen oleellisesti yhdensuuntaista ja sen yli kulkevaa reittiä pitkin, jolloin kukin elektronisäde kehitetään ja suunnataan vastaavaa kanavaa pitkin, ja elimet pitkin säteen ensimmäistä reittiä säteen valinnaiseksi poikkeuttamiseksi ensimmäisen reitin valituissa pisteissä ensimmäiseltä reitiltä toiselle reitille, joka kulkee kohti loistepintaa niin, että säde osuu loistepintaan.

Eräs rakenne, mitä on ehdotettu suuren pinta-alan litteisiin näyttölaitteisiin muodostuu ohuesta laatikon kaltaisesta vaipasta, missä sen toinen suuri pinta muodostaa kuvapinnan, jolle loistepinta on sijoitettu. Tämän vaipan si- 2 60792 säliä sijaitsee joukko toisistaan erillään olevia, keskenään yhdensuuntaisia kannattamia (vastustaen ilmakehän ulkopuolista painetta) seinäminä sijoitettuna kohtisuoraan tämän vaipan suurien sivupintojen väliin, näiden seinämien muodostaessa joukon keskenään yhdensuuntaisia kanavia. Toisen pään yli kanavasta on sijoitettu tykkirakenne, mikä suuntaa vähintään yhden elektronisäteon pitkin kutakin kanavista. Kussakin kanavista sijaitsee säteen ohjain, jeka rajoittaa elektronisäteen kanavassa ja ohjaa säteen pitkin tämän kanavan pituussuuntaa. Tähän säteen ohjaimeen sisältyy myös osat elektronisäteen poikkeuttamiseksi pois säteen ohjaimesta valituissa kohdissa pitkin säteen ohjainta. Säteet kaikissa kanavista poikkeutetaan samanaikaisesti pois säteen ohjaimistaan loiste-pintaa kohden kussakin valituista pisteistä, niin että saadaan aikaan juova kerrallaan pyyhkäisy loistepinnalla. Tämän tyyppinen näyttölaite, kuten aikaisemmassa tekniikassa on esitetty, vaatii niin monta sädettä kuin mitä halutaan kuvan osia vaakasuuntaista erottelukykyä varten mustavalkeassa toiminnassa ja kaksi tai kolme kertaa niin monta väritoimintaa varten.

Tämän keksinnön mukainen näyttölaite on tunnettu välineistä, jotka sallivat oleellisesti koko loistepinnan pyyhkäisyn oleellisesti vähäisemmällä elektro-nisäteiden kokonaismäärällä kuin kuvaelementtien kokonaismäärä, jotka välineet sijaitsevat pitkin toista reittiä säteen poikkeuttamiseksi valinnaisesti tasossa, joka on poikittain säteen ensimmäisen reitin suhteen niin, että kukin säde pyyhkäisee ainakin loistepinnan osan, joka sisältää useampia kuin yhden kuvaelementin, jotka välineet säteen poikkeuttamiseksi sen liikkuessa pitkin toista reittiä ovat pari poikkeutuselektrodeja, jotka on sijoitettu kuhunkin useista kanavista .

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on perspektiivikuvanto litteästä elektroninäyttölaitteesta, kuvio 2 on leikkauskuvanto osasta näyttölaitetta otettuna pitkin viivaa 2- 2 kuviossa 1, ja kuvio 3 on leikkauskuvanto osasta näyttölaitetta otettuna pitkin viivaa 3- 3 kuviossa 2.

Viitaten nyt kuvioon 1 on litteätä näyttölaitetta, mihin sisältyy pyyhkäisyn poikkeutusrakenne tämän kyseessä olevan keksinnön mukaan merkitty yleisesti viitenumerolla 10. Näyttölaite 10 sisältää tyhjiövaipan 12, joka tyypillisesti on lasia ja jossa on näyttöosuus 14 sekä elektrcnitykin osuus 16. Näyttöosuus 14 sisältää suorakaiteen muotoisen etuseinämän 18, joka muodostaa kuvapinnan sekä suorakaiteen muotoisen takaseinämän 20,joka sijaitsee tietyn välin päässä yhdensuuntaisena etuseinämään 18 verrattuna. Etuseinämä 18 ja takaseinämä 20 on liitetty yhteen sivuseinämillä 22. Etuseinämä 18 ja takaseinämä 20 on mitoitettu vastaamaan haluttua kuvapinnan kokoa, esim. noin 75 cm x 100 cm ja ne on sijoitettu toisistaan erilleen tyypilli- 5 6079? sessä tapauksessa noin 2»5—7*5 cm verran.

Kuten kuviossa 2 on esitetty on joukko toisistaan erillään olevia» oleellisesti ottaen keskenään yhdensuuntaisia kannatinseiniä 24« valmistettuna sähköä eristävästä aineesta kuten lasista» kiinnitetty etuseinän 18 ja takaseinän 20 väliin ja jatkuvat ne tykkiosuudesta 16 alkaen vastapäiseen sivuseinään saakka vaipassa 12. Kannatinseinät 24 aikaansaavat si> säpuolisen kannatuksen tyhjiövaipalle 12 ulkopuolista ilmanpainetta vastaan ja jakavat näyttöosuuden 14 joukoksi kanavia 26. Kunkin kannattavista seinistä 24 se reuna» joka kulkee pitkin etuseinää 18 on kavennettu niin että aikaansaadaan minimisuuruinen pinta-ala kosketuksissa kannatinseinien 24 ja etuseinän 18 välille.

Etuseinän 18 sisäpinnalle on sijoitettu loistepinta eli fosforipinta 28. Mustavalkeata kuvaa varten on loistepinta 28 mitä tahansa sinänsä tunnettua seosta» mitä käytetään mustavalkeassa näyttölaitteessa. Värinäyttöä varten valmistetaan fosforipinta 28 edullisimmin vuorottaisista liuskoista tavanomaisia fosforiseoksia, jotka lähettävät punaista» vihreätä ja sinistä valoa kun niitä elektroneilla viritetään. Fosforipinnalla 28 on sähköä johtavan metallin kalvo 30, mikä läpäisee elektroneja ollen se esim. alumiinia. Värinäyttöä varten sijaitsee varjomaski 32 kunkin kanavista 26 poikki sijaiten vieressä mutta tietyn välin päässä fosforipinnasta 28. Varjo-maski 32 on asennettu kannattaville seinille 24 ja jatkuu se kanavan 26 koko pituuden yli. Vuorottaisista liuskoista valmistetun fosforipinnan 28 tapauksessa sisältää varjomaski 32 rivin pitkänomaisia rakoja» kuten on kuvattuna USA.-patentissa 3*766,419» myönnetty 16. lokakuuta 73* keksijänä R.L.Barbin.

Kussakin kanavista 26 on takaseinän 20 vieressä elektronisäteen ohjain. Elektronisäteen ohjain saattaa olla mikä tahansa rakennetta, joka ohjaa yhden tai useampia elektronisäteitä pitkin tiettyä rataa, joka kulkee pitkin koko kanavan pituutta ja sallii säteen poikkeutuksen tietyin toisistaan erillään sijaitsevin pistein pitkin kanavaa toiselle radalle, joka suuntautuu fosforipintaa 28 kohden. Kuten tässä on esitetty ovat elektronisäteen ohjaimet sitä tyyppiä, mitä on esitetty USA.-patenttihakemuksessa sarjanumero 607,490, jätetty 25· elokuuta 1975» keksijänä T.Credelle.

Elektronisäteen ohjaimeen sisältyy tietty metallinen maattolevy 34, joka kulkee pitkin takaseinän 20 sisäpintaa sekä toinen metallinen maattolevy 36, mikä sijaitsee erillään ja oleellisesti yhdensuuntaisena ensimmäisenä mainitulle maattölevylle 34· Ensimmäisenä mainittu metallinen maattolevy 34 on varustettu kolmella U-muotoisella kaukalolla 38, jotka suuntautu- 4 60792 vat toista maattolevyä 36 kohden ja sijaitsevat keskenään yhdensuuntaisena pitkin koko kanavan 26 pituutta. Ensimmäinen maattolevyistä 34 saattaa olla valmistettu yhdestä ainoasta johtavan metallin arkista tai olla valmistettu joukosta metalliliuskoja, jotka sijaitsevat keskenään yhdensuuntaisena kanavan 26 poikki ja sijaitsevat pitkittäissuunnassa erillään toisistaan kanavaa pitkin.

Toinen maattolevy 36 on sähköä johtavan metallin arkki ja on siinä kolme toisistaan erillään olevien reikien 40 riviä sen läpi kunkin rivin reikiä sijaitessa erillisen kaukaloista 38 päällä ensimmäisenä mainitussa maattolevyssä 34·

Joukko lankoja 42 kulkee poikittaissuunnassa kanavan 26 yli ensimmäisenä ja toisena mainittujen maattolevyjen 34 ja 36 välillä. Langat 42 ovat poikittaissuuntaisia kanavan pitkittäissuuntaiselle mitalle ja ne sijaitsevat keskenään tietyn välin päässä keskenään yhdensuuntaisena pitkin koko kanavan 26 pituutta. Langat on sijoitettu reikien 40 väliin jälkimmäisenä mainitussa maattolevyssä 36.

Fokusointilevy 44 ulottuu yli kunkin kanavista 26 leveyden toisena mainitun maattolevyn 36 vieressä mutta siitä erillään ja kiihdytinlevy 46 ulottuu yli kunkin kanavista 26 fokusointilevyn 44 vieressä mutta siitä erillisenä. Fokusointilevy 44 ja kiihdytyslevy 46 on valmistettu sähköä johtavasta metallista ja ulottuvat ne kanavan 26 koko pituuden yli. Fokusointilevy 44 ja kiihdytyslevy 46 on kukin varustettu kolmella rivillä reikiä 48 ja vastaavasti 50 niiden läpi reikien 48 ja 50 sijaitessa kohdakkain reikien 40 kanssa jälkimmäisenä mainitussa maattolevyssä 36.

Kussakin kanavista 26 on toisistaan erillään sijaitsevien, keskenääa oleellisesti yhdensuuntaisten poikkeutuselektrodien 52 pari. Poikkeutua-elektrodit 52 ulottuvat kiihdytyslevyn 46 ja varjomaskin 32 välin yli pitkin kanavan 26 koko pituutta. Edullisimmin ovat poikkeutuselektrodit kannatin-seinien 24 tai sivuseinien 22 niillä pinnoilla, jotka muodostavat kyseessä olevan kanavan 26 sivut. Kunkin kannattavista seinistä 24 tai sivuseinän 22 pinnalla poikkeutuselektrodin 52 ja varjomaskin 32 välillä on juova-näytteenottoelektrodi 54·

Vaipan 12 tykkiosuus 16 on jatke näyttöosuudelle 14 ja ulottuu se pitkin yhtä sarjaa keskenään vierekkäisiä kanavien 26 päitä. Tykkiosuus 16 voi muodoltaan soveltua ympäröimään kyseessä olevaa, sen sisälle sijoitettua tykkirakennetta. Elektronitykkien rakenne saattaa olla mikä tahansa sinänsä tunnettu rakenne, mikä soveltuu valinnaisesti suuntaamaan vähintään yhden elektronien säteen pitkin kutakin kanavista 26. Esim. saattaa tykki- 5 6079? rakenne muodostua joukosta yksittäisiä tykkejä, yhden ollessa asennettu toiseen päähän kutakin kanavaa 26 niin että suunnataan erilliset elektronien säteet pitkin kanavia. Värinäyttölaitteessa, joka on kuvioissa 2 ja 5 esitettyä tyyppiä vaaditaan kolme elektronisädettä pitkin kutakin kanavista 26 kunkin säteen ollessa suunnattu pitkin erillistä kaukaloista 38 ensimmäisenä mainitussa maattolevyssä 34 säteen ohjaimessa. Mustavalkea näyttölaitteen tapauksessa tarvitaan kuitenkin ainoastaan yksi säde kutakin kanavaa varten.

Eräs toinen tykkirakenne, mitä voidaan käyttää sisältää lankakato-din, joka ulottuu yli koko tykkiosuuden 16 pitkin kanavien 26 päitä ja soveltuu valinnaisesti suuntaamaan yksittäisiä elektronisäteitä pitkin eri kanavia. Tämän tyyppinen tykkirakenne on kuvattuna USA.-patentissa 2,858,464» myönnetty 28. lokakuuta 1958, keksijänä W.L. Roberts.

Siitä huolimatta minkä tyyppistä tykkirakennetta käytetään tykkiosuu-desea 16 tulisi tykkirakenteen myös sisältää laitteet elektronisäteiden mo-duloimiseksi videosisäänsyötön merkin mukaisesti. Kuten on esitettynä kuviossa 1 ulottuu pääte 56 sivuseinän 22 läpi vaipassa.12. Päätteeseen 56 sisältyy joukko päätelankoja, joiden avulla tykkirakenne ja muita osia näytöstä vaipan 12 sisällä voidaan sähköisesti liittää eopiviin käyttöpii-reihin ja tehonsyöttöön vaipan 12 ulkopuolella. Näyttölaitteen 10 toimiessa kehittää ja suuntaa tykkiosuudella 16 oleva tykkirakenne vähintään yhden elektronisäteen kuhunkin kanavista 26. Värinäyttölaitetta varten suunnataan edullisimmin kolme elektronisädettä kuhunkin kanavista 26. Nämä elek-tronisäteet suunnataan maattolevyjen 54 ja 36 väliin säteen ohjaimessa kunkin säteen suuntautuessa pitkin erillistä kaukaloista 38 ensimmäisenä mainitusta maattolevystä 34· Säteen ohjaimissa ovat maattolevyt 34 ja 36 maadoitus jännitteessä ja langat 42 ovat positiivisessa jännitteessä. Kuten on kuvattu jo aikaisemmin mainitussa USA.-patenttihakemuksessa sarjanumero 607*490 kulkee tämän vaikutuksesta kukin elektronisäteistä sisään pitkin polveilevaa rataa lankojen 42 välistä ja maattolevyjen 34 ja 36 välillä pitkin koko kanavan 26 pituutta. Kaukaloiden 38 U-muoto aikaansaa sähköstaattisia voimia vaikuttamaan kuhunkin elektronisäteistä säteen kulkiessa lankojen 42 ja ensimmäisenä mainitun maattolevyn 34 välissä rajoittaen elektronit kussakin säteessä kaukalon sivujen väliin siten, että kukin säde kulkee pitkin erillistä kaukaloista. Täten kukin elektrodisäteistä kulkee tiettyä rataa pitkin vastaavaa kanavaansa 26 tykkiosuudesta 16 vaipan 12 sivuseinän 22 vastapäätä tykkiosuutta luokse saakka.

Kun elektronisäteet saavuttavat valitun pisteen pitkin ohjainta 6 60792 nämä elektronisäteet poikkeutetaan pois ensimmäisenä mainitulta radaltaan toiselle radalle, joka suuntautuu etuseinää 1Θ kohden vaipassa 12. Tämä voidaan toteuttaa kytkemällä lankaan 42 syötetty jännite sivuseinän 22 vieressä negatiiviseksi jännitteeksi tai mikäli ensimmäisenä mainittu maatto-levy 34 on muodoltaan joukko keskenään yhdensuuntaisia liuskoja kytkemällä sivuseinän 22 vieressä olevaan liuskaan kehitetty jännite negatiiviseksi. Valittu ulos ohjaimesta poikkeutuksen piste siirtyy asteettain pitkin ohjainta elektronitykin päätä kohden siinä aikaansaaden pystysuuntaisen pyyh-käisyn.

Poikkeutetut elektronisäteet kulkevat ulos säteen ohjaimesta vierekkäisten reikien 40 läpi jälkimmäisenä mainitussa maattolevyssä 36. Elek-tronisäteet kulkevat sitten reikien 48 läpi fokusointilevyssä 44 ja rei'istä 50 kiihdytyslevyssä 46. Toisena mainittuun maattolevyyn 36 verrattuna positiivinen jännite syötetään fokusointilevyyn 44 niin että se fokusoi säteet niiden kulkiessa reikien 48 kautta ja toisena mainittuun maattolevyyn 36 verrattuna positiivinen jännite ja edullisimmin sama jännite kuin mitä on metallikalvossa 30 syötetään vaikuttamaan Hihdytyslevyyn 46 niin että säteiden kulkua kiihdytetään niiden kulkiessa reikien 50 kautta. Elektroni-säteet kulkevat fosforipintaa 28 kohden sen positiivisen jännitteen vaikutuksesta mikä syötetään metallikalvoon 30 fosforipinnalla 28.

Elektronisäteiden kulkiessa pitkin jälkimmäisiä ratojaan kiihdytys-levyltä 46 loietepinnalle 28 kulkevat elektronisäteet poikkeutuselektro-dien 52 välistä. Aluksi on toinen poikkeutuselektrodeista 52 kussakin kanavista 26 jännitteessä, mikä on positiivinen siihen jännitteeseen verrattuna, mikä syötetään metallikalvolle 30 loistepinnalla 28 ja toinen poikkeutus-elektrodeista on jännitteessä, mikä on negatiivinen siihen jännitteeseen verrattuna, mikä syötetään metallikalvolle 30. Tämän vaikutuksesta elektronisäteiden toiset radat taipuvat kohden sitä poikkeutuselektrodia, joka on positiivisessa jännitteessä. Jännitteet, jotka on syötetty poikkeutuselek-trodeille 52 ovat sellaisia, että elektronisäteiden toiset radat taipuvat riittävän paljon että säteet aluksi osuvat fosforipinnalle 28 sen kannatin-seinän 24 viereen, jolla sijaitsee positiivisesti varattu poikkeutuselektro-di 52. Poikkeutuselektrodeille 52 kehitettyjä jännitteitä vaihdellaan tavanomaiseen tapaan kehittämällä asiaankuuluvat poikkeutuksen merkit niille niin että aikaansaadaan vaakasuuntainen säteen pyyhkäisy osan kuvapinnasta yli suuruudeltaan kanavan leveyden suuruisena. Poikkeuttamalla samalla tavalla säteitä kussakin kanavista vastaavan kanavan poikittaissuunnan yli aikaansaadaan näkyvä juova koko fosforipinnan 28 leveyden yli niin että 7 60792 aikaansaadaan täydellinen vaakajuovan pyyhkäisy loistepinnalle. Posforipin-nan 28 vaakasuuntainen pyyhkäisy liittyy pystysuuntaiseen pyyhkäieyyn niin että koko kuvapinta saa valoa. Kun tykkirakenteen säteitä moduloidaan voidaan loistepinnalle 26 aikaansaada kuvanäyttö, mitä voidaan katsella etuseinämän 18 läpi näyttölaitteessa.

Joka kerta kun säteiden toiset radat poikkeutetaan poikittaissuun-nasea kanavien yli poikkeutuselektrodeila 52 osuu ainakin eräs säteistä kussakin kanavista ainakin yhteen ellei molempiin juovanäytteenottoelekfcro-deista 54· Kun säde osuu juovanäytteenottoelektrodiin 54 kehittyy tähän elektrodiin sähkömerkki, joka voidaan ilmaista» Tätä merkkiä voidaan käyttää määrittelemään säteiden paikka niin että aikaansaadaan oikea vastaavien säteiden kohdistaminen kussakin kanavista. Tätä merkkiä voidaan myös käyttää määrittelemään säteen virtamäärä jotta taattaisiin tasalaatuinen kirkkaus kuvassa koko kuvapinnalla. Täten saattavat juovanäytteenottoelektrodit 54 olla käytössä havaitsemaan säteiden virran paikkaa ja/tai intensiteettiä. Tätä tietoa voidaan käyttää säätämään merkkejä poikkeutuselektrodeille 52 niin että kaikki säteistä kohdistetaan oikein ja/tai säädetään merkkejä tyk-kirakenteelle, jotta aikaansaataisiin oikeat virtatasot ja sijoittumisasen-not kuvapinnalla.

Vaikkakin näyttölaitetta 10 onkin kuvattu rakenteena, jossa on kolme-sädettä suunnattuna pitkin kutakin kanavista 26 jotta aikaansaataisiin värinäyttö tarvitaan mustavalkeaa näyttöä varten ainoastaan yksi elektronisäde suunnattavaksi säteen ohjaimeen kussakin kanavista 26 eikä varjomaskia J2 tällöin tarvita. Tämä näyttölaite toimisi kuitenkin samaan tapaan kuin mitä jo edellä on kuvattu yhden ainoan säteen ollessa kussakin kanavista 26 ja poikkeutetaan se pois ensimmäiseltä kulkuradaltaan pitkin säteen ohjainta joukossa kohtia pitkin tätä kanavaa toisille radoille kohden fosfori-pintaa 28. Kun säteet kulkevat poikkeutus-elektrodien 52 välistä tämä säde poikkeutuu poikittaissuunnassa kanavan 26 yli aikaansaaden juovan pyyhkäi-syn fosforipinnalle 28.

Täten on aikaansaatu litteä näyttölaite missä suunnataan joukko elektronisäteitä kanavien kautta pitkin ensimmäisiä ratoja oleellisesti yhdensuuntaisena loistepinnalle tämän laitteen etuseinämässä. Nämä säteet poikkeutetaan pois ensimmäisinä mainituilta radoiltaan toisille radoille, jotka kulkevat loistepintaa kohden poikkeuttaen ne joukossa toisistaan erillään olevia pisteitä ensimmäisillä radoilla. Näiden säteiden kulkiessa pitkin kutakin toisista radoistaan kukin säteistä poikkeutetaan tietyssä tasossa, joka on poikittaissuunnassa ja oleellisesti kohtisuorassa säteen 8 60792 ensimmäisenä mainitulle radalle niin että säde pyyhkäisee loistepinnan sen osan, joka sijaitsee poikittaissuunnassa kanavan yli niin että aikaansaadaan juovamainen pyyhkäisy loistepinnalle.

Kun kukin säteistä pyyhkäisee poikittaissuunnassa kunkin kanavan loistepinnan osuuden yli tämän kanavan ollessa oleellisesti leveämmän kuin mitä on säteen halkaisijämittä saadaan se säteiden lukumäärä, mikä on tarpeen toteuttamaan koko näyttölaitteen leveyden pyyhkäisy pienentymään. Esim. näyttölaitteelle leveydeltään 100 cm missä on kanavia jotka ovat leveydeltään 2,5 cm on tarpeen ainoastaan 40 sädettä mustavalkeaa kuvaa ja 40 kolmen säteen sarjaa värinäyttöä varten. Tämä yksinkertaistaa tarpeellista tykkirakennetta näyttölaitteessa. Tämä yksinkertaistaa myös sisäpuolista rakennetta näyttölaitteessa pienentäen kannattavien seinämien lukumäärää ja tarvittavia säteen ohjaimia. Koska myöskin kanavat ovat paljon leveämpiä kuin mitä on elektronisäteiden lävistäjämitta eivät näiden säteiden ohjaimien leveyksien mittatoleranssit ole yhtä kriitillisiä.

Claims (4)

60792

1. Elektroninäyttölaite, johon kuuluu tyhjiöity vaippa (12), jossa on lähekkäin olevat oleellisesti litteät etu- ja takaseinämät (18, 20) useita erillään olevia oleellisesti yhdensuuntaisia kannatinseiniä (24), jotka sijaitsevat oleellisesti kohtisuorassa etu- ja takaseinämien välissä ja muodostavat useita kanavia (26) niiden välille, ja loistepinta (28) pitkin etuseinämän (18) sisäpintaa, johon loistepintaan (28) kuuluu useita rajattuja kuvaelementtejä, jotka kukin sisältävät useita loistealueita, kukin alue yhdessä elementissä erivärisen emission tuottamiseksi, johon laitteeseen (10) kuuluu välineet ainakin yhden elektronisäteen kehittämiseksi kutakin väriä varten ja kunkin säteen suuntaamiseksi erillistä, ensimmäistä loistepinnan suhteen oleellisesti yhdensuuntaista ja sen yli kulkevaa reittiä pitkin, jolloin kukin elektronisäde kehitetään ja suunnataan vastaavaa kanavaa pitkin, ja elimet pitkin säteen ensimmäistä reittiä säteen valinnaiseksi poikkeuttamiseksi ensimmäisen reitin valituissa pisteissä ensimmäiseltä reitiltä toiselle reitille, joka kulkee kohti loistepintaa (28) niin, että säde osuu loistepintaan, tunnettu välineistä (52) , jotka sallivat oleellisesti koko loistepinnan (28) pyyhkäisyn oleellisesti vähäisem-mällä elektronisäteiden kokonaismäärällä kuin kuvaelementtien kokonaismäärä, jotka välineet (52) sijaitsevat pitkin toista reittiä säteen poikkeuttamiseksi valinnaisesti tasossa, joka on poikittain säteen ensimmäisen reitin suhteen niin, että kukin säde pyyhkäisee ainakin loistepinnan (28) osan, joka sisältää useampia kuin yhden kuvaelementin, jotka välineet (52) säteen poikkeuttamiseksi sen liikkuessa pitkin toista reittiä ovat pari poikkeutuselektrodeja (52), jotka on sijoitettu kuhunkin useista kanavista (26).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektroninäyttölaite, tunnettu siitä, että kukin näistä poikkeutuselektrodeista (52) sijaitsee pitkin erillistä sivu- (22) tai kannatinseinää (24), jotka muodostavat vaipan (12) tai vastaavasti kanavan (26) sivut.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen elektroninäyttölaite, tunnettu siitä, että kukin poikkeutuselektrodi (52) on metallikalvo.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen elektroninäyttölaite, tunnettu juovanäytteenottoelektrodista (54), joka sijaitsee pitkin vähintään yhtä sivu-seinistä (22) tai kannatusseinistä (24) poikkeutuselektrodin (52) ja loistepinnan (28) välillä, jolloin elektronisäde osuu tähän juovanäytteenottoelektrodiin vaipassa tai kanavassa kulkiessaan pitkin toista reittiään.