FI60691B - Lastkran - Google Patents

Description

RSr^l ΓβΊ m>KUULUTUSJULKAISU ,n,Q1

JgTg LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKIUFT OU6V 1 C (45) Patentti myönnetty 10 03 1902 Patent meddelat (51) Kv.ik?/int.ci.3 B 66 C 23/66 SUOMI—FINLAND (21) P*t*nttlh*k*mu* — Pattminsfiknlnx 702621 (22) Hakemlipllvl — Amaknlngtdtg 28.08.78 ^ ' (23) Alkuptlvt —Glttigheudag 28.08.78 (41) Tullut Julkhaksl — Bllvlt offentllg oo no An

Patentti- ja rekisterihallitus .... .........

.... . , . (44) N»hUvik»lpano*i |* kuuL)ulkaltun pvm._ rrant- och registerstyrelsan An$6k«n utlagd och utl.skrifttn publlcvrad 30.11.81 (32)(33)(31) Pyydetty •tuolkou* —Begird pHorltet (71)(72) Gennady Ivanovich Rudak, prospekt Oktayabrskoi Revoljutsii 35, kv. 67, Sevastopol, Iosif Moiseevich Berkhin, prospekt Gagarina 17, kv. 35, Sevastopol, Gennady Vasilievich Kravchenko, ulitsa Repina 30, kv. 95, Sevastopol, Kamilla Sergeevna Dmitrieva, prospekt Pebedy 36, kv. 95, Sevastopol, Vladimir Ivanovich Bocharov, prospekt Oktyabrskoi Revoljutsii 33, kv. 95, Sevastopol, Julian Vitalievich Kuzmenko, prospekt Ostryakova 21, kv. 18, Sevastopol, Alexandr Sergeevich Kharkovsky, ulitsa Bljukhera 13, kv. 29, Sevastopol, Igor Vladimirovich Kononov, ulitsa Repina 8, kv. 6l, Sevastopol, Igor Vladimirovich Felen-kovsky, ulitsa Repina 12, kv. 12, Sevastopol, Nikolai Dmitrievich Velikoselsky, prospekt Gagarina 15, kv. 29, Sevastopol,

Arnold Augustovich Gudze, ulitsa Repina 13, kv. 2, Sevastopol, USSR(SU) (7*0 Oy Kolster Ab (5^) Kuormausnosturi - Lastkran

Keksintö koskee kuormauslaitteita, erityisesti kuormausnostureita.

Nyt esiteltävän keksinnön mukaan konstruoitu kuormausnosturi on tarkoitettu nimenomaan ns. uiviin merinostureihin, jotka on varustettu puomin jatko-osalla, niin että nosturin toimintasäde ja nostokorkeus saadaan suuremmaksi.

Jo ennestään tunnetaan nostureita, joissa on niiden runkoon asennettu puomi ja siihen yhdistetty irrotettava ja samanpituinen jatko-osa. Puomin ja sen jatkeen päissä on tällöin väkipyörät 1. pylpyrät, joihin tulee vintturin teräsköysi, joko jatkeessa tai itse puomissa oleviin väkipyöriin riippuen siitä, halutaanko lisätä nosturin toimintasädettä ja sen kuormauskorkeutta. Köysi ja väkipyörät muodostavat siis yhdessä taijayksikön, johon varsinainen kuormauslaite on yhdistetty. Taijayksiköstä tulevan köyden pää on kiinnitetty joko puomin tai sen jatkeen päähän ao. väkipyörien kohdalle.

2 60691 Köyden ohjaaminen puomin väkipyöristä sen jatkeen väkipyöriin, kun nosturin toimintasädettä ja nostokorkeutta halutaan lisätä, tapahtuu nykyään käytössä olevissa nostureissa seuraavasti.

Taijayksiköstä tulevan köyden pää irrotetaan puomista ja puomin väkipyörien ja kuormauslaitteen (kuormaan tarttuvan laitteen) väkipyörien välissä olevat köydet päästetään irti köyden toisen pään jäädessä tällöin kiinni vintturiin. Vintturista tuleva köysi ohjataan jatkeessa olevaan väkipyörään ja siitä edelleen taljayksik-köön, minkä jälkeen kuormauslaite kiinnitetään siihen. Köyden pää kiinnitetään jatkeeseen, lähelle siinä olevia väkipyöriä. Jatkeeseen nyt kuuluvan kuormankiinnityspisteen ansiosta nosturin toiminta-säde ja nostokorkeus saadaan suhteellisen suureksi. Po. nosturityy-pissä koko köyden ohjaustoiminto, ts. köyden ohjaaminen puomin väkipyörien kautta jatko-osan väkipyöriin ja tarvittaessa myös päinvastoin tapahtuu käsin (ks. esim. "Construction Cranes" (venäjäksi), A.A. Veinson, "Mashinostrojenie" Publishers, Moskova, 1969, kuva 96).

Em. nosturin eräänä varjopuolena voidaan mainita, että köyden ohjaaminen vie paljon aikaa, koska se joudutaan suorittamaan käsin. Mitä suurempi nosturin kapasiteetti on (köyden vahvuus riippuu tällöin luonnollisesti nosturin kapasiteetista), sitä enemmän työvoimaa tarvitaan. Tästä johtuen suurtehonostureiden, nimenomaan merinostureiden ollessa kyseessä, köyden ohjaustoimintoa on ilman muuta pyrittävä yksinkertaistamaan.

Tämänkertaisen keksinnön tarkoituksena onkin kehittää sellainen kuormausnosturi, jossa köyden ohjaaminen puomin väkipyöristä sen jatkeen väkipyöriin ja päinvastoin pystytään suorittamaan automaattisesti, jolloin työvoiman tarve jää mahdollisimman pieneksi.

Keksintö koskee siis kuormausnosturia, jossa on runkoon asennettu puomi ja tämän päähän yhdistetty jatko-osa, puomin ja jatko-osan päiden käsittäessä tällöin väkipyörät, joiden kautta vuorotellen vintturista tuleva köysi menee ja ohjataan joko puomin tai jatko-osan kautta ja köyden ja väkipyörien muodostaessa tällöin talja-yksikön, jossa on varsinainen kuormauslaite. Keksinnön mukaan puomin ja jatko-osan ao. päissä on lisäväkipyörä 1. -pylpyrä, jonka kautta taijayksiköstä tuleva köysi kulkee ja jonka pää on kiinnitetty 3 60691 runkoon, väkipyörän, jonka kautta vintturista tuleva köysi kulkee, ja vastaavan lisäpylpyrän ollessa tällöin sijoitettu keskenään sellaiselle etäisyydelle puomin sivusuunnassa, joka ei alita köyden halkaisijaa ja jatkeen ollessa yhdistetty puomiin kiertyäkseen vaaka-akselin ympäri, joka on tuettu puomilla väkipyörien lähelle rungon puoleiselle sivulle, jolloin jatko-osan kiertyessä köysi ohjautuu puomin väkipyöristä jatko-osan väkipyöriin.

Lisäpylpyrän on oltava vintturista tulevan köyden vastaanottavasta väkipyörästä puomin pitkittäissuunnassa sellaisella etäisyydellä, joka vastaa ainakin väkipyörän halkaisijaa.

Kun väkipyörät on sijoitettu määrätylle etäisyydelle toisistaan pituusuunnassa, köysien ohjaustoiminto on saatu automaattiseksi. Lisäksi puomin ja sen jatkeen päiden rakenne on saatu kompaktiksi.

Lisäksi on tärkeätä, että varsinaisen kuormauslaitteen käsittävää kaksoisköysistöyksikköä käytettäessä väkipyörät, joiden kautta vintturista tulevat köydet kulkevat, on järjestetty kahdeksi sama-akseliseksi pariksi. Toinen pari on tällöin tietyllä etäisyydellä toisesta parista puomin pituussuunnassa; po. etäisyys vastaa vähintään väkipyörän halkaisijaa. Sivusuunnassa väkipyörien toisen parin keskinäisen etäisyyden on oltava toisen parin väkipyörien keskinäistä etäisyyttä niin paljon pienempi, että po. etäisyyksien välinen ero vastaa ainakin kahdella kerrottua köyden halkaisijaa.

Käytettäessä em. väkipyörä- ja lisäväkipyöräjärjestelyä kaksoisköysiyksikön kanssa ohjausköysien määrä voidaan kaksinkertaistaa, jolloin nosturi pystyy nostamaan vastaavasti kaksi kertaa suuremman kuorman. Molempien köysien ohjaaminen puomin väkipyöristä sen jatkeen väkipyöriin ja päinvastoin tapahtuu tällöin kuitenkin edelleenkin automaattisesti.

Keksinnön mukaan rakennetuissa nostureissa on siis automaattinen köysiohjaus em. tavalla, joten käsin tapahtuva ohjaustyö pystytään nyt kokonaan eliminoimaan, mikä merkitsee luonnollisesti sekä ajan että työvoiman säästöä. Tällä on taas hyvin ratkaiseva merkitys nimenomaan uivien merinostureiden ollessa kyseessä.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukaavio keksinnön mukaan konstruoidusta kuor-mausnosturista, 4 60691 kuvio 2 on perspektiivikaavio puomin ja sen jatko-osan köysien ja väkipyörien sijoituksesta, kuvio 3 on suurennos kuvion 1 kohdasta A, kuvio 4 on piirretty kuvion 3 nuolta B pitkin, ja kuvio 5 on suurennettu leikkaus kuvion 1 linjaa V-V pitkin. Keksinnön eräs rakenne-ehdotus koskee merikäyttöön tarkoitettua kuormausnosturia, johon kuuluu uiva pönttööni 1, runko 1 (kuvio 1). Siihen on asennettu pystyakselissa pyörivä runkorakenne 2, joka muodostaa puomin 3 tukiosan.

Em. rungon pyörimisliikkeen synnyttävää käyttölaitetta ei ole esitetty kuvioissa, koska se ei liity oleellisesti po. keksintöön, vaan voi olla mitä tahansa jo ennestään tunnettua tähän tarkoitukseen sopivaa rakennetta.

Puomi 3 pyörii rungossa 2, ts. vaaka-akselissa 4. Rungossa 2 on myös vintturi 5, jonka rummun 6 (kuvio 2) päihin on kiinnitetty köysien 7 ja 8 päät. Puomin 3 (kuvio 3) vapaa pää on ns. kolmi-hammas, jonka hammassyvennyksiin on kiinnitetty sama-akselisina akselit 9 (kuvio 4), joissa on väkipyörät 10 ja 11, joiden kautta vintturin 5 rummusta 6 tulevat köydet 7 ja 8 (kuvio 2) kulkevat.

Po. köydet muodostavat tällöin kaksoisköysiyksikön, jossa on varsinainen kuormauslaite 13. Kolmihampaan sisäkärjessä on akseli 14, joka tukee lisäpylpyröitä 1. -väkipyöriä, joiden kautta yksiköstä 12 tulevat köydet 7 (kuvio 2) ja 8 menevät. Po. köysien päät on kiinnitetty runkoon 2 (kuvio 2) kohtaan 17, joka sijaitsee heti puomin pyörimisakselin 4 päällä.

Köysien 7 ja 8 (kuvio 2) päät on kiinnitetty em. tavalla, ja köydet menevät väkipyörien 10 ja 11 sekä lisäväkipyörien 15 ja 16 kautta alle 180° kulmassa, mikä puolestaan vähentää köysien kulumista.

Väkipyörä 10 (11) ja sen vastaava lisäpylpyrä 15 (16), jonka kautta sama köysi 7 (8) kulkee, on siirretty toisistaan sivusuunnassa sellaisen matkan "d" verran (kuvio 4), joka vastaa vähintään köyden 7 (8) halkaisijaa. Kun väkipyörät 10 ja 11 on sijoitettu niihin liittyvistä lisäpylpyröistä 15 ja 16 sivusuunnassa, vintturista 5 tulevat köydet 7 ja 8 eivät pääse koskettamaan toisiaan, mikä ei pääse tapahtumaan myöskään po. köysien tullessa köysiyksi-köstä 12.

60691 Väkipyörät 10 ja 11 ovat niiden vastaaviin lisäpylpyröihin 15 ja 16 nähden toisistaan puomin 3 pituussuunnassa (kuvio 1) ^"-etäisyyden päässä, joka vastaa ainakin väkipyörän 10 halkaisijaa. Tästä johtuen ja lisäksi, koska väkipyörät 10 ja 11 sekä li-säpylpyrät 15 ja 16 järjestetty sama-akselisiksi pareiksi, väkipyörät 10 ja 11 käsittävä pari on siirretty pituussuunnassa lisä-pylpyrät 15 ja 16 käsittävään pariin nähden ainakin väkipyörän 10 halkaisijan verran. Sivusuunnassa lisäpylpyröiden 15 ja 16 väli on pienempi kuin väkipyörien 10 ja 11 välinen etäisyys, joka vastaa ainakin köyden 7 (8) halkaisijaa kahdella kerrottuna.

Em. väkipyörien 10 ja 11 sekä lisäväkipyörien 15 ja 16 järjestelyn ansiosta niiltä lähtevät köydet rajaavat prisman, joka on poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoinen, kuten kuviosta 5 voidaan todeta. Tämä kolmiulotteinen muoto takaa puolestaan sen, että ohjausvaiheen aikana köydet 7 ja 8 lähtevät vapaasti väkipyöristä 10, 11 ja 15, 16.

Puomin 3 työsäteen ja nosturin nostokorkeuden lisäämiseksi puomin 3 päähän on kiinnitetty jatke 18, joka voidaan liittää puomiin 3 niin että se pyörii siihen järjestetyssä vaaka-akselissa 19 rungon 2 puoleisella sivulla.

Akseli 19 on järjestetty väkipyörien 10, 11 lähelle rungon 2 puoleiselle sivulle, niin että jatko-osan 18 pyöriessä akselin 19 ympäri pystyasentoon se on kaksoisköysistön 12 takana.

Jatko-osan 18 pyöriminen voidaan järjestää millä tahansa jo ennestään tunnetulla tähän sopivalla laitteella.

Jatko-osan 18 vapaaseen päähän on kiinnitetty väkipyörät 20 ja 21 (kuviot 2 ja 5) sekä lisäpylpyrät 22 ja 23, joiden kautta köydet 7 ja 8 kulkevat, kun ne ohjataan puomin väkipyörien kautta jatko-osan 18 pyöriin.

Väkipyörät 20 (kuvio 5), 21 ja jatko-osan 18 lisäpylpyrät 22 ja 23 asennetaan ja järjestetään tämän (18) päähän samalla tavalla kuin väkipyörät 10 (kuvio 4), 11 ja puomin 3 lisäpylpyrät 15 ja 16.

Jatko-osa (kuvio 1) pysyy siinä asennossa, jossa se jatkaa puomia 3, tukivarren 24 avulla, jonka toinen pää on yhdistetty jatko-osaan 18 ja toinen pää on yhdistetty köydellä 25 jatko-osaan 18 ja köydellä 26 puomiin 3.

60691

Eräässä keksinnön mukaisessa rakenteessa, jossa kuormausnos-turissa on vain yksi nostoköysi, puomin (jatko-osan) väkipyörä ja puomin (jatko-osan) vastaava lisäpylpyrä on siirretty toisiinsa nähden puomin sivusuunnassa niin paljon että niiden väli vastaa köyden halkaisijaa. Pituussuunnassa po. osien välinen etäisyys vastaa taas väkipyörän halkaisijaa.

Köysien ohjaaminen puomin 3 väkipyöristä jatko-osan 18 väkipyöriin tapahtuu seuraavasti.

Jokin sopiva laite, esim. toinen nosturi (ei kuvioissa) tai erikoisrakenteinen apuvintturi (ei myöskään kuvioissa), joka on asennettu samaan runkoon 2 (po. laite ei kuitenkaan kuulu tähän keksintöön), pyörittää jatko-osaa 18 vaaka-akselissa 19, niin että se tulee pystysuoraan asentoon (kuvio 1, katkoviivat). Tällöin jatko-osa 18 on köysiyksikön 12 takana runkoon 2 nähden.

Kun jatko-osaa 18 sitten nostetaan (myös jollain sopivalla laitteella), niin että se pyörii akselissa 19, sen väkipyörät 20 ja 21 tarttuvat köysiin 7 ja 8, jotka tulevat vintturista 5, ja vastaavasti lisäpylpyrät 22, 23 liittyvät taijayksiköstä tuleviin köysiin.

Kun jatko-osa 18 nousee tällä tavoin käyttöasentoonsa (kuvio 1, yhtenäinen viiva), köydet 7 ja 8 irtoavat väkipyöristä 10 ja 11 sekä lisäpylpyöristä ja jäävät väkipyöriin 20, 21 ja jatko-osan 18 lisäpylpyröihin. Tällä tavoin kaksoistalja 12 liittyy jatko-osan 18 päähän, jolloin nosturin toimintasäde ja kuormauskorkeus kasvavat.

Köysien 7 ja 8 ohjaaminen jatko-osasta 18 puomiin 3 tapahtuu taas seuraavasti.

Jatko-osa 18 lasketaan käyttöasennosta alku- 1. lepoasentoon, ts. jatko-osan 18 liike on tällöin pystysuoraan alaspäin, jolloin köydet 7 ja 8 tulevat vapaasti puomin 3 väkipyöriin ja myös sen lisäpylpyröihin 15 ja 16. Kun jatko-osa 18 on tullut ala-asentoonsa, köydet 7 ja 8 ovat irronneet sen ao. väkipyöristä 20, 21 ja lisä-pylpyröistä varsinaisen kuormauslaitteen 13 painon vaikutuksesta.

Kun köydet 7 ja 8 ovat irronneet jatko-osan 18 väkipyöristä, ne muodostavat taljayksikön 12 kuormauslaitteen 13 ja puomin 3 väkipyörien 10, 11 ja lisäpylpyröiden 15, 16 väliin.

60691

On valittava sopiva lisälaite, jolla jatko-osa 18 sekä tu-kiosa ja köydet 25, 26 saadaan nyt irti kuormausnosturista, niin että ne eivät pääse 'sekaantumaan' nosturin kuormaustoimintoihin.

Kuorma nostetaan vintturilla 6 tavalliseen tapaan.

Voidaan siis todeta, että edellä selostetussa kuormausnostu-rissa köysien ohjaaminen puomin väkipyöristä jatko-osan väkipyöriin tapahtuu automaattisesti, mikä vähentää tuntuvasti työtä, koska näin on pystytty eliminoimaan monia hankalia käsin suoritettavia toimintoja, esim. köyden pään irrottaminen, sen ohjaaminen pois puomin väkipyöristä jatko-osan väkipyöriin ja tämän jälkeen köyden pään kiinnittäminen jälleen jatko-osaan.

Asian selventämiseksi tässä selostuksessa on käytetty joitakin tarkkoja termejä ja ilmaisuja. On kuitenkin huomattava, että keksintö ei ole kuitenkaan rajoitettu näihin termeihin ja ilmaisuihin, vaan niitä voidaan soveltaa myös samalla tavalla toimiviin ja samaan tarkoitukseen käytettäviin osiin ja rakenteisiin.

Keksintöä on selostettu vain yhteen suositettavaan rakenne-muotoon viitaten. Alan ammattimiehet ymmärtävät kuitenkin, että keksinnöstä voidaan tehdä monia muunnnelmia (siihen voidaan myös tehdä monia erilaisia muutoksia) tällöin kuitenkaan poikkeamatta sen suojapiiristä.

Näiden muunnelmien ja muutosten katsotaan kuuluvan ko. keksintöön, joka on rajattu seuraavilla patenttivaatimuksilla.

Claims (3)

8 60691

1. Kuormausnosturi, jossa on runkoon (2) asennettu puomi (3) ja tämän päähän yhdistetty jatko-osa (18), puomin ja jatko-osan päiden käsittäessä tällöin väkipyörät (10, 20), joiden kautta vuorotellen vintturista (5) tuleva köysi (7) menee ja ohjataan joko puomin tai jatko-osan kautta ja köyden ja väkipyörien muodostaessa tällöin taljayksikön (12), jossa on varsinainen kuormaus-laite (13), tunnettu siitä, että puomin (3) ja jatko-osan (18) ao. päissä on lisäväkipyörä 1. -pylpyrä (15, 22), jonka kautta taijayksiköstä (12) tuleva köysi (7) kulkee ja jonka pää on kiinnitetty runkoon (2), väkipyörän (10, 20), jonka kautta vintturista (5) tuleva köysi (7) kulkee, ja vastaavan lisäpylpy-rän (15, 22) ollessa tällöin sijoitettu keskenään sellaiselle e-täisyydelle puomin (3) sivusuunnassa, joka ei alita köyden (7) halkaisijaa ja jatkeen (18) ollessa yhdistetty puomiin (3) kiertyäk-seen vaaka-akselin (19) ympäri, joka on tuettu puomilla (3) väkipyörien (10, 15) lähelle rungon (2) puoleiselle sivulle, jolloin jatko-osan (18) kiertyessä köysi (7) ohjautuu puomin (3) väkipyöristä (10, 15) jatko-osan (18) väkipyöriin (20, 22).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormausnosturi, t u n n e t t u siitä, että lisäväkipyörä 1. -pylpyrä (15, 22) on tietyn etäisyyden päässä vastaavasta väkipyörästä (10, 20), jonka kautta vintturista (5) tuleva köysi (7) kulkee, puomin pituussuunnassa, po. etäisyyden ollessa tällöin ainakin yhtä suuri kuin väkipyörän (10) halkaisija.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuormausnosturi, tunnettu siitä, että siinä on kaksoistaljayksikkö (12), jota käytetään kannattamaan kuormauslaitetta (13), ja että väkipyörät (10, 11 ja 20, 21), joiden kautta vintturista tulevat köydet (7, 8) kulkevat ja vastaavat lisäväkipyörät 1. -pylpyrät (15, 16 ja 22, 23) on järjestetty sama-akselisiksi pareiksi, toisen parin (10, 11 ja 20, 21) ollessa siirretty toiseen vastaavaan pariin (15, 16 ja 22, 23. nähden puomin (3) pituussuunnassa niin paljon, että po. parien etäisyys on ainakin yhtä suuri kuin väkipyörän (10) halkaisija, toisen parin väkipyörien (10, 11 ja 20, 21) välin ollessa sivusuunnassa tällöin suurempi kuin toisen parin väkipyörien (15, 16 ja 22, 23) väli ja po. etäisyyden ollessa tällöin ainakin kaksi kertaa köyden (7) halkaisijaa suurempi. 9 60691