FI60659C - Krutdriven fastnaglingsanordning - Google Patents

Description

Fv&r*l [B] (11vKUULUTUSJULKAISU /λ / r λ

Mj L J (1) UTLÄGGNINGSSKRIFT OU6d9 c (45) Pat?r,tti :.y3nnetty 10 03 1932 Patent rieldelat (51) Kv.ik./Intel. B 25 C 1/10 (21) P«#nttlh*k*mu* — Pat»ntans0kning (51079 (22) H»k«mlspllvl — Ansdknlngtdag 25-06.75 (23) AlkupUvt — Glltlgheudag 25-06.75 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 30.01.7 6

Patentti· ja rekisterihallitus ... Ulk., .. , . . .,.., (44) NihtivUcsipanon ja kuuLlulkaisun pvm. —

Patent· och registerstyreiser* Ansökan utlagd och utl.jkrlften publkerad 30.11. oi (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prloritet 29-07-7^*

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tysklanä(DE) P 2b36bb6.3 (71) Hilti Aktiengesellschaft, 9b9b Schaan, Liechtenstein(Li) (72) Elmar Maier, Feldkirch-Tisis, Itävalta-Österrike(AT) (7I+) Leitzinger Oy (5I+) Ruutivoimakäyttöinen naulain - Krutdriven fastnaglingsanordning

Keksintö koskee ruutivoimakäyttöistä naulainta varustettuna pesällä, pesää vasten aksiaalisesti siirtyvästi laakeroidulla piipulla, jossa on kiinnityselementteihin vaikuttava käyttömäntä ja lukkokappaleella taaimmaista piipunpäätä vasten, jolloin lukkokappale on muotoiltu käyttöpanoksen tukemiseksi.

Tunnettuja ovat laitteet joissa on aksiaalisesti siirtyvästi laakeroitu piippu. Sytytysvalmius aikaansaadaan näissä laitteissa puristamalla laitetta kohdemateriaalia vasten, jolloin piippu työnnetään taaksepäin pesässä ja se muodostaa yhdessä lukkokappaleen kanssa kaikilta sivuilta suljetun sytytyspesän. Käyttölatauksen sytyttäminen aikaansaadaan liikkuvan sytytysiskurin avulla, joka jännitetään sytytysjousen voimaa vasten laitetta puristettaessa. Käytettäessä liipaisinta seuraa sytytysiskurin vapautuminen.

Toisen tyyppisessä tunnetussa laitteessa jännittyy liipaisimesta vedettäessä ensin sytytysjousi ja sen jälkeen määrätyssä asemassa vapautuu sytytysiskuri. Edelleen ovat tunnettuja laitteet, joissa sytytysiskuri toimii sähkömagneetin voiman avulla.

Kaikki nämä tunnetut laitteet tarvitsevat monimutkaisen sytytysmeka-nismin, joka yleensä on hyvin häiriöaltis.

2 6 0 6 5 9 Näiden epäkohtien poistamiseksi on jo yritetty jättää pois sytytysme-kanismi ruutivoimakäytt9isistä naulaimista. Yksityiskohdissaan tapahtuu käyttöpanoksien sytyttäminen sellaisissa laitteissa iskemällä pii-punsuu vasten kohdemateriaalia. Tällöin tulee kiinnityselementin välityksellä laitteessa siirtyvästi laakeroitu käyttömäntä lyötyä taaksepäin käyttöpanosta vasten, joka syttyy männässä olevan vasteen tai luk-kokappaleessa olevan vasteen vaikutuksesta.

Näissä laitteissa on kuitenkin se heikkous, että kiinnityselementin kohdatessa pehmeän kohdemateriaalln, kiinnityselementti alkaa jo painua tämän sisään, niin että mäntään ei siirrykään käyttölatauksen sytyttämiseksi riittävää iskua. Laitteessa on edelleen se epäkohta, että sisäänlyöntimännän pituus on aina sovitettava kiinnityselementin pituuteen.

Erikoisia käyttötarkoituksia varten, kuten esim. slsäänpanolevyjen kiinnittämiseksi kokillin sisässä, ovat pienet ulkomitat omaavat laitteet tarpeellisia. Kun sitä paitsi aikaansaatavien kiinnitysten lukumäärä useimmiten on hyvin korkea, tulee laitteen omata vähäinen häiriöalttius.

Keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada laite, jossa on häiriötön, yksinkertainen ja varmasti toimiva sytytysmekanismi.

Keksinnön mukaan tulee tehtävä ratkaistua siten, että piippu on muodostettu käyttöpanokseen vaikuttavalla sytytysnokalla varustetuksi sytytysvasaraksi.

Käyttöpanoksen sytytys tapahtuu siis iskemällä piipun takapää käyttö-panosta vasten, jolloin piippu sytytysenergian alaisena kiihdytetään etumaisesta asennostaan sytytys- tai lukitusasomaan. Taaimmaisen pii-punpään otsasivu iskeytyy tällöin vähintäin osaan käyttöpanoksen poikkipinnasta lukkokappaleen tukiessa edullisesti käyttöpanoksen sille vastakkaista otsasivua sen koko pinnalta. Tällöin on myös mahdollista piipun ja lukkokappaleen väliin asettaa esim. levymäinen väliluisti, joka siis siirtää sytytysvasaran iskuenergian käyttöpanokseen. Tämä välisiin voi myös olla osa piipusta. Tavanomaisen tyyppinen erikoinen sytytysmekanismi, joka sen lisäksi on monimutkainen ja häiriöaltis ja jonka seurauksena on suhteellisen suuri laiterakenne, voidaan täten välttää. Käyttöpanos voidaan tässä laitteessa asettaa periaatteessa lukkokappaleen ja taaimmaisen lukonpään väliin. Erikoisen tarkoituksenmukaiseksi osoittautuu kuitenkin vastalaakerina toimiva käyttöpuolei-sen sivun lukkokappaleen osan varustaminen käyttöpanoksen vastaanotta- 6 0 6 5 9 3 jalla tai pidikkeellä.

Keksinnön mukaan on taainunaisessa piipunpäässä syty- tysnakka, joka takaa, että sytytyspanoksen syttyminen tapahtuu myöskin piipun suhteellisen pienen kineettisen energian avulla. Mutta periaatteessa on myös mahdollista järjestää ylimääräinen sytytysnokka lukkokappaleeseen. Sytytysnokat voivat käyttöpanoksen muodon ja lajin mukaan esim,olla varustettuja rengas- tai osarengas-maisella poikkileikkauksella ja erittäin helpon syttymisen aikaansaamiseksi olla varustettuja kärjellä.

Suuremman käyttökaasujen puristuksen aikaansaamiseksi on taaimmainen piipunpää ensisijaisesti varustettu rengasmaisella vasteella.

Täten sulkeutuu lukkokappaleen kanssa yhteisvaikutuksesta käyttöpanos tiiviisti ja aikaansaadaan korkea vaimennus, mikä johtaa naulaimen suurimpaan mahdolliseen iskutehoon, Käyttöpanoksen sytyttämiseen tarvittavan piipun lukkokappaletta vasten tapahtuva suhteellinen liike aikaansaadaan yksinkertaisuuden vuoksi esim, pesän ulkopuolelle yltävän piipun etuosan iskemisellä kohdemateriaaliin. Eritoten vaikeasti luoksepäästävissä kiinnityskohteissa on tämä edullista, koska laite voidaan tällä tavoin myös asettaa pidennystangon varaan.

Sytytysvaiheen kinemaattisessa kääntöliikkeessä on kuitenkin myös mahdollista iskeä pesän takaseinää, niin että piippu hitauden vaikutuksesta iskeytyy lukkokappaleeseen. Tämä sytylysvaihtoehto ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole toivottavaa ja tulisikin olla varmistettu, jotta voitaisi sulkea pois se mahdollisuus, että takasivu edellä lattialle putoavassa laitteessa syntyisi virhesytytys. Tätä tarkoitusta varten on laitteessa keksinnön toisen rakenteen mukaisesti pesässä yksi tai useampi aksiaalisesti siirtyvästä laakeroitu,piipun kanssa toi-mintayhteydessä oleva iskuri, joiden taaimmainen pää piipun lukitus-asennossa ylittää taaimmaisen pesänpään. Jos laite nyt iskeytyy esim. lattiaan takapää edellä, niin tukeutuvat ulkonevat tapit myöskin lattiaan ja estävät tällä tavoin piipun osumisen lukkokappaleeseen.

Toinen varmistus laitteessa on edullisesti aikaansaatavissa siten, että pesässä on piipun kanssa tartuntaan tuleva ulosnykäistävä salpa. Jotta sytytys olisi mahdollinen, on salpa ensin nykäistävä pois piipusta, jolloin piippu vapautuu ja voi päästä sytytysasemaan. Jalpa voi 4 ό O 6 5 9 olla järjestetty niin hyvin taittuvaksi kuin myös työnnettäväksi, jolloin se on piipun suhteen edullisesti jousikuormitettu. Salvan tarttumiseksi piippuun on jälkimmäinen varustettu tartunta eläkkeille, jotka esim. on valmistettu jyrsimällä.

Jotta piippu laitteen kaikissa käyttöasennoissa sytytyksen jälkeen palaa takaisin automaattisesti etumaiseen lähtöasentoon, on pesään järjestetty piippua lukkokappaleesta poispäin työntävät jousilaitteet, Sytytystä varten täytyy näiden jousien voima tulla ylitetyksi. Siten tulee myös varmistettua, että piippu, salvan ollessa ulosvedettynä, työntämällä kevyesti liikkuu lukkokeppaletta vasten ja aiheuttaa mahdollisen ei-ajatellun sytytyksen»

Piippu on ensisijaisesti tehty kaksiosaiseksi. KäyttÖpanoksan iskevä piipun takapää voi siten riippumatta asennettavan kiinnityselementin pituudesta aina pysyä pesässä etumaisen piipunosan ollessa konstruk-tiivisesti kiinnityselementtiin sovitettuna, rakennettuna vaihto-osaksi.

Seuraavan ehdotuksen mukaan tarttuu salpa kaksiosaisessa piippuraken-teessa taaimmaiseen piipunosaan.

Toinen mahdollisuus sytyttää, mikä erikoisesti sopii kiinnityselementin pisteenterkkaan asettamiseen, syntyy, kun keksinnön edelleenkehit-telyssä piipunosat ovat toistensa suhteen painejousen voima? vasten rajoitetusti aksiaalisesti siirrettävissä. Jos laite painetaan kohde-materiaalia vasten, niin työntyy piipun etuosa pesässä taaksepäin. Tällöin piipunoslen väliin järjestetty painejousi jännittyy, jolloin tarttuva salpa estää taaimmaisen piipunosan väistymisen taaksepäin. Seu-raavaksi tapahtuvan salvan ulosnykäisyn vaikutuksesta vapautuu taaimmeinen piipunoea, jonka jälkeen painejousi vapautuu ja taaimmainen pii-punosa iskeytyy sytytystä varten käyttöpanosta vasten.

Ensisijaisesti on pesän ja piipun väliin järjestetty piippua lukkolaitetta vasten työntävä syöttöjousi.

Sytyttämistä varten työnnetään tässä ratkaisumallissa piippu pesässä syöttöjousen voimaa vasten eteenpäin ja jännitetyssä tilassa syöttöjousi lasketaan jälleen vapaaksi. Viime mainittu ajaa sitten piipun lukkokappaletta vasten, niin että jo kerrotulla tavalla tapahtuu sytytys. Tämän ratkaisumallin huomattava etu on siinä, että piippu ei ylitä etusuunnassa pesää ja laite on tästä syystä asetettavissa äärimmäisen tarkalleen kiinnityskohtaan. Tämä ratkaisumalli sopii siis iftlleen 5 e O 6 S 9 erikoisesti silloin, kun on tarpeen pistetarkka asennus.

On edullista työntää piippu pesässä pesään järjestetyn ja tämän suhteen aksiaalisesti siirrettävän, piipun ohjausrsdalle työnnettävän, vaihtoehtoisesti siitä ulosnykäistävän terttujän avulla syöttöjousta vasten. Tällöin on tarkoituksenmukaista, jos terttuja on pidennetty ulospäin ja on esim. kahvan muotoinen tai on yhteydessä sinänsä tunnetun kahvanosan kanssa, niin että se on helppokäyttöinen.

Keksinnön edelleenkehittelyn mukaan on terttuja muodostettu taittokas-reksi. Näin voidaan tarttuja esim. varustaa laukaisunupilla erikoisen kätevästi käytettäväksi.

Ensisijaisesti tarttuu tarttujaan tätä piipun kulkuradalle painava vääntöjousi. Tällä tavoin tarttuja tarttuu piippuun takaapäin ottaen sen automaattisesti mukaan ja täytyy ainoastaan piipun vapauttamiseksi, se merkitsee ulostyöntämiseksi, kääntää käsin.

Laitteen varmuuden ylimääräiseksi lisäämiseksi on edullista ohjata piipussa ruutikaasujen vaikutuksen alaista käyttömäntää. Tämä siirtää energian kiinnityselementtiin, Käyttömäntä takaa vähäisemmän kiinnitys-elementin lähtönopeuden piipusta kuin myös mahdollisuuden liikaenergian syntymisestä itse laitteessa.

Keksinnön edelleenkehittelyn mukaisesti on lukkokappale muodostettu käyttöpanokset sisältävän lippaan tueksi. Lukkokappaleessa on tätä varten eduksi ohjausura pesän ollessa varustettu läpimenokanavalla lippaan sisäänviemiseksi.

Täten on mahdollista latausvaiheessa saavuttaa huomattava ajansäästö, eritoten käytettäessä hylsyttömiä puristeita helpottuu niiden käsittely huomattavasti. Kun sytytys tapahtuu piipun takapäähän sijoitetun sytytysnokan avulla niin voi lipas sulkea käyttöpanoksen täysin lukko-kappaleen puoleisella sivulla, niin että lukkokappaleen likaantuminen estyy.

Ensisijaisesti on lippaassa käyttöpanokset ympäröivä rengaspalle, joka laitteessa, eritoten yhteistyössä rengasmaisen vasteen kanssa piipun taaimmaisessa päässä muodostaa seinämät hyvin tiiviissä sytytyspesässä.

Käyttöpanoksen vahingoittuminen tai putoaminen lipasta kuljetettaessa estetään täten. Koska lipas sen lisäksi jokaisessa latausvaiheessa 6 60659 vaihdetaan, ei minkäänlaisia ruutijätteitä voi kasautua. Ruutijätteiden aiheuttamat häiriöt on täten eliminoitu.

Laitteille, joita käytetään sarjakiinnityksissä, on lipas ensisijaisesti muotoiltu nauhamaiseksi. Tällainen lipas vaatii itse laitteessa vähän tilaa. Lippaaseen järjestettyjen käyttöpanosten lukumäärä on vapaasti valittavissa. Lippaanosia palaneine käyttöpanoksineen voidaan sen lisäksi jatkuvasti poistaa, joten ne eivät vaikuta laitteen käsittelyyn.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin sitä esimerkein esittävien piirustusten avulla. Niissä esittää:

Kuva 1 pystyä pitkittäisleikkausta pitkin viivaa I-I kuvan 2 mukaisesta laitteesta, joka on sytytettävissä iskemällä vasten työkohdetta, sytytysvalmiusasemassa.

Kuva 2 vaakasuoraa pitkittäisleikkausta pitkin viivaa II-II kuvan 1 mukaisesta laitteesta, kuitenkin sytytysasemassa.

Kuva 3 pitkittäisleikkausta laitteen toisesta ratkaisumuodosta kaksine vastakkain työnnettävine piipunosineen.

Kuva 4 pitkittäisleikkausta toisesta laitteen ratkaisumuodosta sytytysvalmiusasemassa.

Kuva 5 kuvan 4 mukaista laitetta sisääniskuvaiheen päätyttyä, irroi-tettuna työkohteesta.

Kuvasta 1 näkyvä naulain on varustettu kokonaisuutena l:llä merkityllä pesällä ja siinä aksiaalisesti siirtyvästi laakeroidulla pesän etupään ylittävällä, kokonaisuutena 2:11a merkityllä piipulla. Pesä 1 muodostuu rungosta la, etumaisesta kansilevystä Ib ja runkoa kolmelta sivulta ympäröivästä kotelosta le. Piippu 2 koostuu kahdesta osasta, etumaisesta piipunosasta 2a ja taaimmaisesta piipunosasta 2b.

Etumainen piipunosa 2a sisältää pulttiohjauksen 2c, jossa on pultti 3. Männänohjauksessa 2d piipun takaosassa 2b kuin myös pultinohjauksessa 2c on ohjattu käyttömäntä 4. Pesän taaimmaisessa osassa on sijoitettuna lukkokappale 5. Tämä toimii kokonaisuutenaan 6:11a merkittyyn lippaaseen järjestettyjen hylsyttömien käyttöpanosten 7 tukena.

60659 7

Lipas 6 on muotoiltu nauhamaiseksi ja siinä on käyttöpanokset 7 ympäröivä rengaspalle 6a. Piippu 2 on taa immeisessä päässään varustettu käyttöpänosten 7 sytyttäjinä toimivalla sytytysnokalla 8. Piipun taaim-maisessa päässä on edelleen sijoitettuna rengasmainen vaste 2e, joka piipun ollessa työnnettynä taakse yhdessä lippaan 6 kanssa muodostaa sytytyspesän. Sytytysvaiheessa pääsevät syntyvät käyttokaasut kanavia 2f myöten männänohjauksen 2d ja käyttömännän 4 muodostamaan työtilaan. Ulosnykäistävä salpa 9 tarttuu uraan 2g piipussa 2. Salpa 9 estää lukitussa asennossa piipun aksiaalisen liikkeen.

Kuva 1 esittää edelleen, mitenkä laite on kiinnitetty esim. käyttöput-keen 10, jossa salvan 9 kauko-ohjausta varten on laakeroitu siihen yhdistetty pidennystenkö 11. Jousen 12 voiman vaikutuksesta painuu pidennystenkö 11 vastetta 13 vasten ja salpa 9 työntyy siten uraan 2g.

Ennen sytytystä on salpa 9 nykäistävä ulos pidennystangon 11 avulla. Tämän jälkeen laite isketään piipun 2 suuosalla työkohdetta 17 vasten. Piippu 2 työntyy tämän vaikutuksesta pesässä iskunomsisosti taaksepäin ja iskeytyy iskunokallaan 8 käyttöpanosta 7 vasten, jolloin tämä syttyy. Syntyvät käyttökaasut työntävät sitten käyttömännän 4 välityksellä pultin 3 työkohteeseen.

Kuvassa 2 esitetyssä sytytysasamassa on piippu 2 taaimmaisessa pääteasemassaan. Rengasmainen vastus 2e tiivistää yhdessä lippaan 6 kanssa sytytyspesän. Kaksi pulttia 14 tarttuu nokkien 15 avulla rakojen Id lävitse pitkittäisuriin 2h piipussa 2. laitteen etuosan iskeytyessä työkohteeseen 17 työntyvät puit it 14 piipun 2 kanssa pesässä taaksepäin ja ylittävät siten pesän takapuolisen pään. Kun laite jälleen irrotetaan työkohteesta 17, työntyvät pultit 14 palautus jousien 16 voiman vaikutuksesta eteenpäin. Piippu 2 saatetaan myös tällöin kuvassa 1 näkyvään lähtöasemaansa.

Mikäli laite iskeytyy takasivullaan esim. työkohdetta vasten niin työntyvät pultit 14 niinikään taaksepäin ulos pesästä 1 ja estävät täten piipun 2 iskeytymisen sytytyspanokseen 7.

Kuva 3 esittää laitteen toista mahdollista rakennemallia, joka koostuu pesästä 21 ja siihen järjestetystä lukkokappaleesta 22. Kokonaisuutena 23*lla merkitty piippu koostuu kahdesta osasta, etumaisesta piipuno-sasta 23a ja taaimmeisestä pilpunosasta 23b. Molemmat piipunosat ovat toistensa suhteen painejousen 24 voimaa vasten aksiaalisesti rajoite- 8 6 O 6 .S 9 tusti siirrettävissä. Aksiaalisen siirrettävyyden rajaus tapahtuu pitkulaisen reiän 23o ja vastepultin 25 avulla. Piipussa 23 on laakeroitu siirrettävftsti käyttömäntä 26. Käyttömäntä 26 vaikuttaa piipun etumaisessa osassa 23a ohjattuun pulttiin 27. Kokonaisuutena 28:11a merkityssä lippaassa on järjestettynä hylsyttömät käyttöpanokset 29, joita ympäröi rengaspalteet 28a. Piipun takaosa 23b on taaimmeisessä päässään varustettu sytytysnokalla 30. Taa immeiseen piipunosaan 23b tarttuu ulosnykäistävä salpa 31. Jousen 32 voiman vaikutuksesta painetaan salpa 31 uraan 23d taa immeisessä piipunosassa 23b.

Jos laitetta puristetaan työkohdetta vasten, niin työntyy piipun etumainen osa 23a suhteessa taaimmaiseen piipunosaan 23b laitteessa taaksepäin. Täten jännittyy molempien piipunosien väliin sijoitettu painejousi 24. Jos salpa 31 nykäistään ulos, niin iskeytyy taaimmainen pii-punosa 23b painejousen 24 voimaata lukon 22 suuntaan. Käyttöpanoksen 29 syttyminen tapahtuu sytytysnokan 30 iskusta. Käyttökaasut pääsevät tämän jälkeen kanavien 33 kautta työtilaan.

Kuvassa 4 esitetyssä laitteessa on pesä 41 lukkoineen 42 taaimmaisessa osassa. Lukkokappale 42 toimii vastalaakerinä nauhamaisessa lippaassa 43 olevien ja rengaspalteitten 43a ympäröimille käyttöpanoksille 44. Lippaan 43 ohjaamiseksi on lukkokappale 42 varustettu ohjausuralla 42a, Lippaan 43 laitteeseen työntämisen mahdollistamiseksi on olemassa lä-pimenokanava 45. Pesässä 41 on piippu 46 järjestetty syöttöjousta 47 vastaan aksiaalisesti siirrettäväksi. Taaimmaisessa plipunpäässä on sy-tytysnokka 48, jota ympäröi rengasmainen vaste 49. Kanavat 50 mahdollistavat käyttökaasujen läpipääsyn piipun 46 työtilaan, jossa ne vaikuttavat käyttömäntään 51 ja työntävät sitä eteenpäin, jolloin pultti 52 iskeytyy työkohteeseen 53#

Edelleen on pesä 41 taaimmaisessa osassaan aksiaalisesti siirtyvän ko-telomaisen putkikappaleen 54 ympäröimä, johon on järjestetty kahvaosa 55. Pesän 41 ja putkikappaleen 54 väliin on sijoitettu palautusjousi 56, joka kuormittaa putkikappaletta 54 taaksepäin. Kahvaosassa 55 on liipaisimeksi muotoiltu, kokonaisuutena 57:llä merkitty terttuja laakeroitu kääntyvästi, joka pesän 41 aukon 58 kautta yltää piipun.46 oh-jausradalle ja tarttuu viimeksi mainittua takaapäin nokalla 57a. Terttujen 57 kääntyvyys myötäpäivään on rajoitettu kahvassa 56 olevan käyt-tönupin 57b läpimenoaukon reunan 59 avulle. Kääntöjousi 60 vääntää tarttujaa 57 myötäpäivään.

6 O 6 S 9 9

Kuvassa 4 esitetty sytytysvalmiusasema saavutetaan puristamalla laitetta kahvan 55 avulla työkohdetta 53 vastaan. Reikään 59 tukeutuvan tarttujan 57 nokka 57a on tällöin ottanut piipun 46 esitettyyn etumaiseen asemaan, jossa yhteydessä syöttöjousi 47 jännittyy. Samoin on tässä asemassa palautusjousi 56 jännittyneenä.

Jos nyt painetaan käyttönuppia 57b, niin kääntyy terttuja 57 kääntö-jousta 60 vasten ja nokka 57a vapauttaa samanaikaisesti piipun 46. piippu 46 sekä käyttömäntä 51 iskeytyvät tällöin syöttöjousen 47 vaikutuksesta lukkokappaletta 42 vasten, minkä jälkeen sytvtysnokka 48 iskee käyttöpanokseen 44 ja aikaansaa sytytyksen, Ruutikaasut virtaavat sitten rengasmaisen vasteen 49 ja rengaspalteen 43a ympäröimästä syty-tyspesästä kanavien 50 kautta piipun 46 sisään ja kiihdyttävät työmän-tää 51 pulttia 52 vasten. Tämä tunkeutuu sitten työkohteeseen 53.

Kun sisäänlyöntivaihe on päättynyt, nostetaan laite irti työkohteesta 53, minkä jälkeen laite asettuu kuvasta 5 näkyvään asemaan: Piippu 46 Pysyy syöttö jousen 47 avulla taka-asennossaan käyttömännän 51 säilyttä-essä iskuvaiheessa saavuttamansa etumaisen aseman. Palautuajousi 56 on työntänyt kokonaisuutta putkikappale 54/kahvaosa 55 suhteessa pesään 41 taaksepäin. Tänä aikana on terttuja 57 liukuen nokallaan 57a piipun 46 vaipalla samoin siirtynyt mukana taaksepäin. Taa immeisessä asennossa tarttuu nokka 57a jälleen piippua 46 takaapäin, jolloin tämä tapahtuu automaattisesti kääntöjousen 60 avulla.

Ennen seuraavaa kiinnitysvaihetta työnnetään käyttömäntä 51 esitetyllä tavalla taaimmaiseen lähtöasemaan piipussa 46. Sen jälkeen laite puristetaan jälleen työkohdetta 53 vasten, niin että kuvassa 4 esitetty asema saavutetaan. Edullisesti siirtyy laitetta puristettaessa sinänsä tunnetun ja ei sen takia esitetyn siirtomekanismin avulla aina seurae-va, lippaassa 43 oleva käyttöpanos sytytysasemaan.

Claims (10)

1. Ruutivoimakäyttöinen naulain varustettuna pesällä (1, 21, 41), suhteessa pesään aksiaalisesti siirtyvästi laakeroidulla piipulla (2, 23, 46), jossa on kiinnityselementteihin vaikuttava käyttömän-tä (4, 26, 51), ja lukkokappaleella (5, 22, 42) taaimmaista piipun-päätä varten, jolloin lukkokappale on muotoiltu käyttöpanoksen tueksi, tunnettu siitä, että piippu (2, 23, 46) on muodostettu käyttöpanokseen (7, 29, 44) vaikuttavalla sytytysnokalla (8, 30, 48) varustetuksi sytytysvasaraksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että taaimmaisessa piipunpäässä on rengasmainen olake (2e, 49).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että pesässä (1, 21, 41) on sijoitettuna yksi tai useampia aksiaalisesti siirtyvästi laakeroituja, piipun (2, 23, 46) kanssa toimintayhteydessä olevia pultteja (14), joiden taaimmainen pää piipun (2, 23, 46) lukitussa asennossa ylittää pesän taaimmaisen pään.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että pesässä (1, 21, 41) on piipun (2, 23, 46) kanssa tartunnassa oleva, ulosnykäistävä salpa (9, 31), joka varmistaa piipun etummaiseen asentoonsa, jossa piipun takapää on välimatkan päässä lukkokappaleesta (5, 22, 42) .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että piippu (2, 23, 46) on tehty kaksiosaiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että salpa (9, 31) tarttuu taaimmaiseen piipunosaan (2b, 3b).

6 0 6 S 9 10

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että piipunosat ovat suhteessa toisiinsa rajoitetusti askiaalises-ti siirrettävissä painejousen (24) voimaa vastaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että piipun (2, 23, 46) ja pesän (1, 21, 41) väliin on järjestetty piippua lukkokappaletta (5, 22, 42) vastaan työntävä syöt-töjousi (47) . 11 60659

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että pesään (1, 21, 41) on järjestetty tämän suhteessa aksiaali-sesti siirrettävä, piipun (2, 23, 46) ohjausradalle työnnettävissä oleva ja tästä ulosnykäistävä tarttuja (57) .

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että tarttuja (57) on muotoiltu kääntökaareksi ja että tarttujaan (57) tarttuu sitä piipun (2, 23, 46) ohjausradalle työntävä kään-töjousi (60).