FI60656C - Saett att tillverka ett skivartat vaermevaexlarelement - Google Patents

Description

ESF71 ΓβΊ f11iKUULUTUSjULICAISU -n,c .

MA l»j ( 1) UTLAGGNI NGSSKRIFT 60 6 5 6 C Patentti myjnr.itty 10 03 1902 ^ * Patent eeddelat ^ ^ (51) Kv.ik.3/iot.ci.3 B 21 D 53/04 SUOMI—FI N LAND (21) PatMttlhtkmiMM — Ptt«ntaiw6luiln( U2/70 (22) HakamispUvt — An*Oknlnpdi| 08.01.70 ^ ^ (23) Alkupäivä—GIMfh«ttd«( 08.01.70 (41) Tullut JulklMktl — Bllvlt offmtllg 09.07.71

Patentti· ja rekisterihallitut ... ________ . . .

_ ' (44) NihUviksIpanen ja kuuLjulkaliun pvm. —

Patent- och registerttyrelten AmBkan utttgd och uti.tkrift*n pubiicwud 30.11.8l (32)(33)(31) ^)74*«y «tuolkeu* —Begird prtocttet (71) Rosenblad Corporation, Princeton, New Jersey, USA(US) (72) Axel Eberhard Rosenblad, Princeton, New Jersey, USA(US) (7M Berggren Oy Ab () Tapa valmistaa levymäinen lämmönvaihtoelementti - Sätt att tillverka ett skivartat värmeväxlarelement

Esillä oleva keksintö kohdistuu tapaan valmistaa sellainen levymäinen lämmönvaihtoelementti, joka muodostuu kahdesta vastakkain sijaitsevasta, deformoituvaa terästä olevasta levystä, joiden välissä on avoimia kanavia tai sentapaisia keskeytymättömän virtaus-tien muodostamiseksi lämmönvaihtoväliaineelle ja jotka levyt ovat kanavien välisiltä alueilta olennaisesti kiinni toisissaan, jolloin aluksi tasomaiset levyt ensin kiinnitetään tiiviisti toisiinsa niiden kehän ympäri ja muodostetaan kehälle aukko, joka on yhteydessä levyjen välisen sisätilan kanssa, tuetaan levyjä ulkoapäin jäykillä elementeillä, joissa on ainakin toisessa levyjen kanavien välisiä alueita vastaavat kohoutumat, jotka nojaavat levyyn, ja levyjen väliin tuodaan mainitun aukon kautta nestepainetta siten, että kohoumien väliset levyjen tukemattomat aluset venyvät poispäin toisistaan mainittujen kanavien muodostamiseksi.

Tällainen menetelmä tunnetaan ennestään esimerkiksi US-paten-tin 3 036 370 perusteella. Kyseisessä patentissa jäykät elementit muodostuvat hydraulisen puristimen leuoista, jotka voidaan viedä yhteen levyjen tukemiseksi samalla kun levyjen välisiä kanavia aikaansaadaan venyttämällä sisäpuolisella paineella.

2 60656

On myös tunnettua pitää levyjä tukevia elementtejä yhdessä täysin mekaanisin välinein, esimerkiksi pulteilla.

Käytännössä kuitenkin osoittautuu, että varsinkin suurehkoja lämmönvaihtoelementtejä valmistettaessa on tukielementeillä aina taipumus antaa hieman periksi niin että lämmönvaihtoelementistä ei tule aivan suora ja sen oikomiseen jälkeen päin tarvitaan paljon työvoimaa ja aikaa. Jälkeen päin tapahtuva oikominen myös estää levyjen piste-hitsauksen ennen kanavien muodostamista.

Isokokoisia elementtejä valmistettaessa on yleensä menetelty niin, että ensin muotoillaan levyt erikseen ja vasta sen jälkeen hitsataan ne yhteen. Tämä johtaa kuitenkin helposti ei-toivottuihin jännityksiin, koska erilliset levyt eivät juuri koskaan ole täysin tasomaisia ja elementti on oikaistava levyjen toisiinsa liittymisen yhteydessä, jolloin pistehitsaukset yleensä pitävät sen oikeassa muodossa. Jos taas tällaisten isokokoisten elementtien valmistuksessa yritettäisiin soveltaa yllämainitun US-patentin mukaista menetelmää, ts. käytettäisiin hydraulista puristinta, niin on selvää että ensiksi puristin olisi sinänsä erittäin suuri ja kallis ja toiseksi on kuitenkin lähes mahdotonta välttää puristimen leukojen lievää muodonmuutosta muovauksen aikana.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on sen vuoksi poistaa edellä esitetyt ongelmat ja aikaansaada sellainen lämmönvaihtoelement-tien valmistustapa, joka sallii myös suurien elementtien valmistuksen ilman ylisuuria laitteita ja kuitenkin laadullisesti hyvällä lopputuloksella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle tavalle tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnössä on siis olennaista se, että ulkopuolinen tuenta tapahtuu hydrostaattisesti väliaineella, joka vaikuttaa tukielement-tien koko pintaan, jolloin näiden ei tarvitse olla erinomaisen massiivisia, ja lisäksi on helpompi saada tukivoimat riittävän suuriksi. Väliaine voi vaikuttaa suoraan jäykkään tukielementtiin, mutta on edullista käyttää tukivoiman välittäjänä ainakin toisella puolella taipuisaa levyä, joka ulottuu tukielementin reunojen yli ja taipuu tässä alueessa.

Pakotettaessa levyosia poispäin toisistaan täytyy metallin rasittua yli myötörajan niin, että se säilyttää uuden muotonsa. Siitä huolimatta määrää, jolla levyosia venytetään tai pakotetaan poispäin toisistaan, säädetään tukielementtien vastakkaisten pintojen sijainnilla suhteessa ulokkeiden korkeuteen, jotka pitävät levyt yhdessä sekä tasaisessa että venytetyssä muodossa. Mieluiten tukiele-mentti eli kiinnitin sijaitsee paineastiassa, jossa hydrostaattinen paine ensin kohdistetaan vaikuttamaan kiinnittimeen ja toteuttamaan levyjen paikallaan pitämisen kiinnittimen osien välillä ennen kuin hydrostaattinen paine tuodaan levyjen väliin.

3 60656 Ποη j ".Ikeen kun lämmitysosa on muodostettu hydrostaattisen pai-neen vaikutunsen avulla, sen vastakkaiset syvennykset tai ulkonemat oi s te'ii'osat aan viiteen. Myös toinen aukko muodostetaan läpi reunan, rdmi toinen aukko, alkuperäisen hydrostaattisen paineen levy,ien välille tuomiseen käytetyn aukon ohella, varustaa virtnustien virtaavan aineen virtaukselle läpi osan sitä käytettäessä. r/"fnän keksinnön mukaisessa menetelmässä levy ien, joihin on kohdistettu tasainen paine, muotoaan muuttaneiden osien n ikä tahansa osa. on juuri yhtä vahva, kuin ΐ ·-.. 'n muu osa.

Oheisissa kuvioissa: kuvio 1 esittää perspektiivisesti paria levyä, jotka ovat kiinnitetyt yhteen hitsaamalla ympäri niiden reunoja ja varustetut suutti~ neliä, ollen valmiina asetettavaksi kiinnitysosien välille.

kuvio 2 esittää perspektiivisesti paineastiaa, jonka avulla suoritetaan tämän keksinnön menetelmä.

kuvio 3 esittää, suurennetussa mittakaavassa poikittaista leikkausta sellaisesta naineastiasta, jonka sisällä on kiinnitys- ja levyrakenne, ennen hydrostaattisen paineen kohdistamista.

kuvio '1 esittää, samanlaista osittaista leikkausta, esittäen osien vhtoytt". paineen kohdistamisen jälkeen.

kavio 3 on osittainen pitkittäinen leikkaus pitkin viivaa 5-5 kuviossa 2, esittäen kiinnitys-levyrakenteen yhteyttä neineastian r>ä«-

ja ·*' M

kuvio n esittää edestäpäin levymäisen länmönvaihdinosan tunnusomaista tyyppiä, joka on muodostettu kuvioiden 2-5 mukaisella lait- t o o11a.

ikävio 7 esittää leikkausta oitkin viivaa 7-7 kuviossa 6. kuvio 3 esittää' leikkausta oitkin viivaa 3-3 kuviossa C. kuvio 3 esittää kuvion 6 tavoin läimnönvaihdinosan, joka on muodostettu hieman eri tavalla.

'kavio 10 esittää leikkausta pitkin viivaa 1Π--10 kuviossa 9. kuvio 11 esittää hajotettuna perspektiivisesti yhtä kiinnityslevyistä esittäen eri ulkonevien osien kiinnitystä siihen.

kuviossa 1 on esitettv pari tasaista metallilevy", jotka toimivat lähtökohtana muodostettaessa lämmönvaihdinosa t"n"n keksinnön mukaisesti. rämä levyt 1 ja 2 ovat symmetrisiä ja, kuten nähdään kuviosta .1, levy 1 sijaitsee levyn 2 päällä ja levyt ovat; reunoistaan hitsatut viiteen kuten havaitaan kohdassa 3, jotta saataisiin aikaan tiivis liitos ja paineenkestävä ja vuotamaton sauma niiden välille ympäri niiden reunaosia lukuunottamatta erästä kohtaa, jota on merkitty numerolla 3a. Kohdassa 3a kumpikin levyistä on eräällä ta- 60656 -/«li:·, onnistettu pois'··:·’in toisesta suuttimen ä välille kiinnitteinistä vartoa. äJ>"“ s uutin *1, kuten huomautetaan jäijemnänä, on sopivasti liitetty oainelotkuun niin, että paineenalaistn vettä, voi-laan tuoda ievv.ieri välille osien niistä venyttäriseksi poispäin toisistaan, .1 olioin muodostuu virtaa van aineen kanavia tai virtausteitä levyjen välille.

Valaiseva esimerkki paineastiasta, jossa levyjen netaUin ve-uyttäninan voidaan suorittaa, on esitetty yleisesti kuviossa 2 ja leikattuna yksityiskohtaisemmin kuvioissa 3, 4 ja 3. rnässä astiassa, jota ••'lei. se s ti. on merkitty numerolla 3, on keskellä sijaitseva vastaanottava ura c, on mitoitettu ottamaan liukuvasti, vastaan kiin nitti non , ioka kannattaa venytettäviä levyjä. Tätä uraa reunustan, raskas pitkänomainen poh.jalevv 7, joka ulottuu pitkittäisessä suunnassa yli paineastian nituuden, ja vastapäinen ylempi levy 3, joka on kevyempi ja suhteellisen joustavaa materiaalia. Tänä levy 3 ulottuu m;·/<".3 yotäläisosti pohjan 7 kanssa yli paineastian pituuden.

Paineastia on varustettu myös ylemmällä ja alemmalla painekam-riolla 3 ja in, joissa on yleisesti puolisylinterin muotoiset rungot 11 ja. 12 ja päätylevyt 13 ja lä, kaikki riittävän lujia ja kiinnitetyt kyllin vahvoilla liitoksilla kestämään kammioiden sisäpuolella /-nilitsevan sisäpuolisen paineen.

rjoiisylinteri 11, kuten voidaan nähdä kuvioista 3 ja H, on kiinnitetty mieluiten vahvoilla hitseillä oitkin sen pitkittäisiä vanalta reunoin lp ja lu ei ainoastaan joustavan levyn 3 pitkittäisi in reunoi hin vaan ruyäs raskaisiin sulkunauhoihin 17 ja 13, .jotka ulottuvat pitkittäisessä, suunnassa uran G täydeltä pituudelta, ulottuen täten oitkin puolisylintereitä 11 ja 12 sekä myös pohjalevyä 7 j n j oust n v a a 1 evy ‘ 3 .

.lamalla tavoin nuolisvlinteri 12 on kiinnitetty pitkin sen vapaita reunoja 20 ia 21 uran 6 paksuun nohjalevyvn 7. Nämä liitokset tai hitsit sijaitsevat ainoastaan vapaiden reunojen 20 ja 21 ja pohja-levyn 7 välillä ja ovat riittävät kestämään puristuksen, joka johtuu poijun 7 paksuudesta, johon pohjaan reunat 20 ja 21 ovat liitetyt, öi.vunauho ien 17 ja 13 alennat sivut tarvitsee liittää ainoastaan oohjan 7 nitk.Lttäisiin reunoihin hitseillä, jotka ovat merkityt nu-neroilla 22 ja 23 kuvioissa 3 ja -4. I-palkit 19 ovat varustetut vahvistamaan puolisylintereitä 11 ja 12.

Viron tantti sen paineen tuonti kammioihin 9 .ia 10 ja läni suuttunen '! levyjen. 1 ja 3 väliseen välitilaan suoritetaan putkisynteemillä, jota yleisesti on merkitty numerolla 2G. Tämä systeemi muodostuu pää- : · id h 60656 n at kesto. 27, haarasta 28 ja outkista 29 ja 3r), jotka vastaavasti ovat yhteydessä kammioiden ? ia 10 sisäpuoliin, ja keskiputkesta 31, joka sopii y hdiste11ä vä ksi sisäpäästään 32 suuttirneen 4 . Keksinnölle on olennaista, että varmistutaan siitä, että kiinnitin on puristettu tiukasti paikalleen ennen kuin paine tuodaan suuttimen 4 kautta. Tärö lukitsee muodostettavan osan paikalleen kiinnittireen ja osteli suhteellisen liikkeen kiinnittimen ja osan välillä. Venttiili 33 on järjestetty putkeen 31 tiimin putken sulkemista varten, kunnes on aika varustaa, paine levyjen 1 ja 2 viilille. Venttiilit 33 voidaan myös k"ytt·!·.·'! kuristamaan virtausta läpi putken 31. kulkevassa nauhassa 17 on aukko 35 putken 31 läpikulkua varten.

Oran o korkeus on valittu niin, että se voi liukuvasti ottaa vastaan kiinnitin- ja levyrakenteen paikalleen pidettäväksi paineastiassa, kun hydrostaattinen paine tuodaan läpi suuttimen 4. Kiinnitin muodostuu olennaisesti raskaista kansi- ja pohjalevyistä 36 ja 37, jotka ovat muodostetut ulottumaan pitkin levyjen 1 ja 2 kokonaisuutta näiden koko pituudelta ja leveydeltä. Kiinnityslevyn 37 päällä sijaitsee tukilevy 17- Tämä ulottuu lähelle joustavaa levyä 3, mutta sijaitsee jonkin matkan päässä tästä, kun joustava levy on lepoasennossa .

Kiinnityslevyjen 36 ja 37 pinnat eivät kuitenkaan rakenteen lepoasennossa kosketa levyjä 1 ja 2. Tämä johtuu siitä, kuten kuvioissa on esitetty, että levyt 35 ja 37 ovat varustetut jonkin matkan näässä toisistaan olevilla rei’illa 48, jotka ulottuvat levyjen läpi, jotka reiät ottavat vastaan niittien 50 varret 4p, joiden niittien pyöristetyissä ulkonevassa päissä 51 on tasaiset pohjat, jotka nojaavat kiinnityslevyjen 36 ja 37 pintoihin 52 ja 53, py"ristettyjen osien ulottuessa poispäin noilta pinnoilta koskettamaan levyihin 1 ja 2, kun närä ovat asetetut kiinnittimeen. Vastakkaiset niittiparil 3"*, jotka ulottuvat kohdakkain olevista paikoista molemmilta levyiltä 36 ja 37, koskettavat koottujen levyjen 1 ja 2 metalliin pyöristetyillä päiliään 51 levyrakenteen vastakkaisilla nuolilla. Päät 51 koskettavat sellaisiin levyihin varustaen tiukan kitkakosketuksen niiden välille toisiinsa nojaavissa kohdissa ja estäen levyjen liukumisen niittien päiden suhteen. Mikäli metallia vedetään näillä tiukoilla kohdilla, niitit nuristavat yhä tiukasti, koska, paine kohdistuu vielä niihin. On myöskin toivottavaa, että niittien päiden 51 huiput ovat tasaiset niin, että levyjen alunperin toisiinsa koskettavat osat pysyisivät tasaisessa muodossa. Muotoilluissa levyissä on täten vastakkaiset tasaiset nienet alueet, jotka helpottavat levyjen yhteen hit- * saarnista.

im-· 'v ' 60656 Täten 0:1 ilmeistä, että alussa ja ennen kuin mitään hydrostaat* tista painetta kohdistetaan levyjen 1 ja 2 väliseen välitilaan, 1.avion 1 levyrakenne pysyy kiinnittimessn ja sen vastakkaisiin sivuihin sen reunojen sisällä koskettavat halutuissa kohdissa vastakkaiset niitin-n'-"t 51 · käyttäen kuvioissa esitetyn laitteen kuvaavaa muotoa, kiinnityslevyjen ja tukilevyn rakenteen täydentää pari reunoista saunottua tasaista levyä., jotka sijaitsevat kiinnityslevyjen välillä, ja koko rakenne Hajotetaan sitten uraan 6, joka on varustettu tätä varten naine h s -i aan 5 · Tämä voidaan tehdä helposti , sillä., kuten nähdään kuviosta 3, kiinnittiren puoliskojen ja paineastian sulkunauho-jen 17 ja 13 välillä on runsaasti tilaa, mikä on merkitty numerolla 32. Joustavan levyn 3 ja tukilevyn 47 yläpinnan välillä on myöskin pieni välitila 53, joka sallii kiinnitin- ja levyrakenteen vapaan link 1; isliihkeen sisään ja ulos urasta, joka on varustettu sitä varten. duten nähdään kuviosta 4, sen jälkeen kun hydrostaattinen paine on tuotu naine!·:anmioihin 9 ja 10, välitila 55 häviää.

’/"lit il an 55 häviäminen johtuu siitä, että lew 8 on riittävän joustava, jotta se voisi helposti joustaa alaspäin kammiossa 9 olevan V' !ro λ v ··γ· ttison paineen vaikutuksesta koskettamaan tukilevyn 47 ylem-r""r. pintaan. T,evy 3 joustaa riittävästi pitkin sen pitkittäisiä η-:;.,inos ν' 5'3, jotka sijaitsevat välitilojen 52 kohdilla pitkin kiinni tv sr a’···1*.at ei tn se’md pitkin sen pääty osia 59, jotka sijaitsevat samanlaistua välitilojen kohdalla, kosketuksen varmistamiseksi. Voimakas l /lrostaatöinen paine, joka aiheuttaa levyn 3 tämän taipumisen, vä -i ittyy tnon levyn kautta tukilevyyn 47,täten kiinnityslevyyn 37 ja j äikinr.:äise:i niitinnäihin 51. Päät 51 koskettavat yläpään levyyn 1 ja nitävät levyt 1 ja 2 tiukasti niitinpäitft 51 vasten, joita tukee alempi kiinnityslevy 36. Levy 36 on tuettu raskaalle, suhteellisen oo.a"änait tumattomalle tuki levy lie 7 niin, että saadaan aikaan osan levy-ien tiukka pysyminen niitinnäitä 51 vasten vastakkaisten parien välillä . kaskas tuki levy 7 on myös tuettu sen alapuolelta kammiossa. 10 olevan hydrostaattisen paineen avulla.

Paine kammioissa 9 ja 10 voi haluttaessa olla suurempi kuin paine, joi·:o tuodaan lämnitysosiks.i venytettävien levyjen välille. Tuurenpi paino ei kuitenkaan ole normaalisti välttämätön ja samaa oainekorkeutta voidaan käyttää molemmissa tapauksissa, koska levyjen 7 ja 5 pinta-aiat, joihin hydrostaattinen paine kammioissa 10 ia 9 kn 1 lintua, ovat suuremmat kuin alueet, jotka vastaanottavat naineen venytettävän levyrakenteen sisäpuolella. Täten kokonaisvoima, joka pitää kiinnittänen yhdessä, on olennaisesti suurempi kuin voima, joka vaikuttaa kiinnittänen avaamiseksi tai puoliskojen erilleen < ‘V Γ . ! ' 7 60656 työntämiseksi. Olennaista on, että hydrostaattinen paine tuodaan kammioihin 9 ja 10 ennen kuin paineenalaista virtaavaa väliainetta tuodaan läpi suuttimen ;i. Tämä sekä myös paineen vaihtelut saavutetaan venttiiliä 33 säätämällä.

Si-rajoittavana esimerkkinä, on havaittu, että hydrostaattinen paine 21,2 kp/cm", joka vaikuttaa hyvälaatuiseen paksuudeltaan numero 13 teräkseen, vaikka tämä olisi ruostumatonta terästä, on tehokas kuumennus o s an muovaamiseen haluttuun muotoon, 'tosiasiassa tämän numeroisen ruostumattoman teräksen eräs laatu, te un siihen kohdistetaan tämä naine, saavuttaa mvötörajansa, mutta teräksen rakenne on sellainen, että se tulee sitten lujemmaksi.

Edellä olevasta uskotaan olevan ilmeistä, että riippuen niittien tai ulkonenien 50 muodosta ja sijainnista tai jaosta, eri tavalla muotoiltuja onttoja lämmönvaihdinosia voidaan helposti muodostaa käyttämällä tämän keksinnön menetelmää ja laitetta. Välttämätöntä on ainoastaan pitää pari kiinnityslevyä halutulla kohdalla, esim. paineastiassa esitetyltä tavalla, sitten toteuttaa levyjen muodostus tai muotoilu kohdistamana riittävä hydrostaattinen paine niiden välille. Määrä, jolla lämmönvaihdinlevyjen osat laajenevat poispäin toisistaan, riippuu niittien korkeudesta kiinnityslevyjen sisäänpäin olevien pintojen yläpuolella, koska nuo pinnat rajoittavat laajentumista,. Kun sopivaa terästä käytetään, se juoksee hydrostaattisen paineen vaikutuksen johdosta antaen lopputuloksena rakenteen, joka on tasainen lujuudeltaan. Vaikka teräs voi juosta hieman niittien 5h kohdalta, levyt 1 ja 2 pysyvät yhä tiukasti paikallaan, koska ohentuminen aiheuttaa ainoastaan niittien 5'h liikkumisen toisiaan kohti kammioissa 9 ja 10 olevan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.

Viitaten nyt kuvioihin 6, 7 ja 8, joissa on esitetty lopullinen syvennyksin varustettu levy, syvennyksien sijaitessa tasaisella ja symmetrisellä tavalla tai jaolla, voidaan helposti huomata, että viivoilla, joilla syvennykset 60 sijaitsevat, virtaustie levyjen välillä, rajoittuu joukoksi erillisiä virtausteitä 6l syvennysparien välill" ja syvennyksien ja aikaansaadun levyn reunojen välillä, sellaisten vir-taustei.Ien ollessa saadut aikaan venyttämällä metalli vastakkaisiJ la kohdilla 62. Pvvennysrivien välillä, kuten nähdään kuviosta 8, levyt venytetään poispäin toisistaan pitkin koko lämmitysosaa, jotta muodostuisi avoin kanava 63, jota reunustavat ulosnä.in laajennetut levy-osat 61 ja 65.

Γ 8 60656

Kohdissa, joissa vastakkaiset syvennykset 60 koskettavat toisiinsa, levyt voidaan helposti pistehitsäta yhteen. ’Mieluiten tänä r. : suoritetaan sen jälkeen kun muotoilu on jo tapahtunut. Mikäli sitä yritettäisiin ennen muotoilua, ei voitaisi olla varmoja siitä, että hitsi sattuisi kohtiin, joissa niitinpäät 51 koskettavat levyihin.

Lisäksi on toivottavaa mahdollistaa metallin vähäinen juoksu niittien kohdilla, kun levyjä muotoillaan. Mieluiten niitinpäät ovat || tasaiset huipuiltaan vastakkaisten levyjen pitämiseksi tasaisessa muodossa syvennyksien pohjalla. Nämä tasaiset kohdat ovat mieluiten suurempia kuin niihin muodostettavat pistehitsit. m

Kuviot 9 ja 10 esittävät lämmönvaihdinosan töistä muotoa, joka voidaan helposti valmistaa käyttämällä tämän keksinnön menetelmää.

I . 1 ?1' f Tässä syvennyksien sijasta pitkänomaisia syvemmällä Olevia osia 66 on - · f muodostettu levyihin. Kuten on esitetty kuviossa 10, näiden toisiin-sa koskettavat osat ovat hitsatut yhteen pitkin viivoja 67. Virtaus-tiet 63 järjestyvät syvemmällä olevien osien 66 molemmille puolille M1· sen johdosta, että vastakkaiset levyosafc 69 ja 70 venytetään poispäin *0 toisistaan. iä

Kuvio 11 esittää, kuinka toinen tai 'molemmat kiinnityslevyistä '* 36 ja 37 voidaan helposti varustaa ’.eri tyyppisillä ulkonemilla. Esim. ·,! niittien 50 ohella pitkänomaisia ulkonem^ä 71 voidaan käyttää, joissa ulkonemissa on varret 72, jotka liittyvät 'läheisiin reikiin 48. Tällä saataisiin aikaan kuvion 9 mukainen o s au· Pitempiä tai eri'tavalla ι·; muotoiltuja ulkonemia voidaarr haluttaessa käyttää, joissa ulkonemissa ’ : on tarvittavat varret, jotka liittyvät vastaaviin reikien 48. Erilaisia muita yhdistelmiä voidaan myös' käyttää*,, Esim. töinen levyistä ·*' voidaan .säilyttää alkuperäisessä tasaisessa tilassa, kun taas ainoaa - . taan vastakkaista levyä venytetään hydrostaattisen paineen avulla. j* Tämän muunnoksen toisen levyn jokin' osa voU olla tasainen, kun taas ! toisen levyn vastakkainen osa voi olla venytetty. Järjestely voi olla käänteinen molempien levyjen 'jäljellä Olevilla ,,osilla.

Edellä olevasta ilmenee helposti, että syyennyksillä varustettu-ja lämmönvaihtimen levyoeia, jotka ovat lujitetut ja jäykistetyt kes- ;,! tänään vääristymättä tai vääntymättä^ paine-eron j jota >art*n ne ovat suunnitellut, voidaan nopeasti ja taloudellisesti muodostatjfcämftn jr keksinnön menetelmän avulla.* Vaikka osien muodostamista on esitetty « ainoastaan rajoitettu määrä J on ymmärrettävää,1 että tämä esitys on ; ·£' ainoastaan kuvaustarkoituksia varten. r ;'V dj * "· ' ' 1 . 1 ; . ,1 ;· ·, :> fr ; : ; i f ·., .

'"'V , ,, ' , t * ' r 1 I -v-t;·. . ;

'< .%*ι· j aV-Vt..' 'U

9 60656

Muissa suhteissa on myös ymmärrettävää, että oheiset kuviot ja edellä oleva keksinnön kuvaus tarkastelevat keksinnön etusijalle asetettavaa sovellutusta. On kuitenkin ymmärrettävää, että sellainen esitys ja kuvaus ovat ainoastaan keksinnön selittämistarkoituksia varten eikä keksinnön rajoittamiseksi, ja että muunnoksia ja variaatioita keksinnöstä voidaan tehdä alalle perehtyneiden toimesta poikkeamatta tämän keksinnön hengestä ja päämäärästä.

Claims (4)

10 60656

1. Tapa valmistaa sellainen levymäinen lämmönvaihtoelementti, joka muodostuu kahdesta vastakkain sijaitsevasta, deformoituvaa terästä olevasta levystä (1, 2), joiden välissä on avoimia kanavia tai sentapaisia keskeytymättömän virtaustien muodostamiseksi lämmönvaihtoväliaineelle ja jotka levyt ovat kanavien välisiltä alueilta olennaisesti kiinni toisissaan, jolloin aluksi tasomaiset levyt (1, 2) ensin kiinnitetään tiiviisti toisiinsa niiden kehän (3) ympäri ja muodostetaan kehälle aukko (3a), joka on yhteydessä levyjen välisen sisätilan kanssa, tuetaan levyjä ulkoapäin jäykillä elementeillä (36, 37; 7, 47), joissa on ainakin toisessa (36, 37) levyjen kanavien välisiä alueita vastaavat kohoumat (50, 51), jotka nojaavat levyyn (1, 2), ja levyjen väliin tuodaan mainitun aukon (3a) kautta nestepainetta siten, että kohoumien väliset levyjen tukemattomat alueet venyvät poispäin toisistaan mainittujen kanavien muodostamiseksi, tunnettu siitä, että mainittuja jäykkiä elementtejä (36, 37; 7, 47) tuetaan kahden toisiinsa liitetyn painesäiliön (11, 12) vastakkaisten, yhdensuuntaisten välin päässä toisistaan olevien tasapaksujen metalliseinämien (7, 8) välissä, joista toinen (7) on jäykkä, toinen (8) joustava niin, että säiliössä oleva hydrostaattinen paine , joka on vähintään yhtä suuri kuin levyjen väliin tuotu nestepaine, taivuttaa joustavaa seinää (8) niin, että se vaikuttaa olennaisesti tasaisesti koko jäykkien elementtien levyjä (1, 2) tukevan pinta-alan alueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että levyjen (1, 2) reunaosat jätetään vapaiksi ja lukemattomiksi venytyksen aikana.

1. Sätt att tillverka ett sädant skivartat värmeväxlarelement som bestär av tvenne mot varandra placerade, av deformerbart stdl bestäende skivor (1, 2), mellan vilka finns öppna kanaler eller dylika för bildande av en obruten strömningsväg för ett värme-växlarmedium och vilka skivor i omrädena mellan kanalerna väsent-ligen anligger mot varandra, varvid de tili en början plana ski-vorna (1, 2) först tätt fästes vid varandra utmed deras periferi (3) och vid periferin bildas en öppning (3a), vilken star i för-bindelse med innerutrymmet mellan skivorna, skivorna stödes utifrän medelst stela element (36, 37; 7, 47), av vilka ätminstone det